Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: rekkamies - 25.10.11 - klo:13:19
-
A93 vallusta oli koneviestissä testi, jossa tehoa oli 101hv. Kävin tutustumaan juuri samaan rattoriin tarkemmin niin rekisteröinnissä on vain 55,5kilovattia(75hv). Onko AGCOlla tapahtunu vahinko vai onko muillakin väärin rekisteröity kone??? :o
-
A93 vallusta oli koneviestissä testi, jossa tehoa oli 101hv. Kävin tutustumaan juuri samaan rattoriin tarkemmin niin rekisteröinnissä on vain 55,5kilovattia(75hv). Onko AGCOlla tapahtunu vahinko vai onko muillakin väärin rekisteröity kone??? :o
tätäkin huhua levitellään ahkerasti, olisko kw ja hv:t menny perustiedoissa sekaisin ::)
jos ei ysikolmosesta 101 pollea löydy viiksivallulle joutuu ottaa puheluu ;)
eikös 200 -sarjan ventissä oo sama mylly, varionko vuoksi vai ansiosta korkeammalla virityksellä säädetty ???
-
Kröhöm.... Niit on kaks mallia...... A73 jsA93 :o 8)
-
Kröhöm.... Niit on kaks mallia...... A73 jsA93 :o 8)
:D :D
-
Eikähän 100 heppasen pirä olla jo 4pyttynen?? eikös tää ollu 3?
-
Eikähän 100 heppasen pirä olla jo 4pyttynen?? eikös tää ollu 3?
Mitä mää oon uudesta A:sta lukenu ja mielestäni ymmärtänykki, niin uusi sarja on 3 mukisella koneella - kaikki 8)
-
Joopati joo A-sarja kolme N 93 neloskoneella.
-
Jotenkin tuntuis siltä että jos 3 pyttyisellä 100hv.llä mennään paikkaan jossa todella 100 kaakkia tarvitaan on tilanne sama kuin korkeushypyn uutta ennätystä oltais tekemässä ???
-
Miksei se 200 heppaa kuuspyttysessä tunnu sitten lainkaan ihmeelliseltä?
-
toi valtun teho on kyllä aika mysteeri jopa naapåurille mikä sentäs vain pelkästään noilla ajellu! m ikä lie 6300 teho? outoa touhua kuiteskii!
-
Joopati joo A-sarja kolme N 93 neloskoneella.
No piti oikein eksyä Valtran sivuille, vaikka asia ei kiinnosta pätkän vertaa ;) A93 HiTech :
Moottori 33CTA
Sylintereiden määrä 3
Maksimiteho, kW/hv/r/min* 76/103/2100
Max. vääntömomentti Nm/r/min 370/1500
-
Teho ja vääntö nykyaikaisilla dieseleillä ei ole sylinterimäärästä riippumatta enää mikään ongelma. Se miten se välitetään kestävästi on ainut ongelma. Samahan se on Scanialla ja Volvolla kuorma-autopuolella. 1200 kaakkia saa noilla litroilla mistä koneesta vain ohjelmistoja muuttamalla, mutta kun perät ei kestä eikä lootat...
-
Kysymys lienee päästöista, saivat halvemmalla normit täyttävän koneen, tuohon halvempaan luokkaan, näin ainakin sanoi tehtaan paappa, kun samaa ihmettelin tehdaskäynnillä kuukausi sitten.
-
Teho ja vääntö nykyaikaisilla dieseleillä ei ole sylinterimäärästä riippumatta enää mikään ongelma. Se miten se välitetään kestävästi on ainut ongelma. Samahan se on Scanialla ja Volvolla kuorma-autopuolella. 1200 kaakkia saa noilla litroilla mistä koneesta vain ohjelmistoja muuttamalla, mutta kun perät ei kestä eikä lootat...
Cursorista pari tuhatta pollee laiva/agregaatti käytössä, muistaakseni...
-
Joopati joo A-sarja kolme N 93 neloskoneella.
No piti oikein eksyä Valtran sivuille, vaikka asia ei kiinnosta pätkän vertaa ;) A93 HiTech :
Moottori 33CTA
Sylintereiden määrä 3
Maksimiteho, kW/hv/r/min* 76/103/2100
Max. vääntömomentti Nm/r/min 370/1500
säätöalue varsinkin väännössä messevä 470 nm
http://agcosisupower-com-bin.directo.fi/@Bin/9ed9f77ec75340d2e8f2d61f2ecc2aad/1319564481/application/pdf/1635356/SisuDiesel_3cylEng_new.pdf
-
Teho ja vääntö nykyaikaisilla dieseleillä ei ole sylinterimäärästä riippumatta enää mikään ongelma. Se miten se välitetään kestävästi on ainut ongelma. Samahan se on Scanialla ja Volvolla kuorma-autopuolella. 1200 kaakkia saa noilla litroilla mistä koneesta vain ohjelmistoja muuttamalla, mutta kun perät ei kestä eikä lootat...
kyllähän 605:set kesti, tai tietenkin pitäisi sanoa että kestävät yhä lähes tuohon sataan heppaan ruuattuna...
-
tuos vähä aikaa sitte oli meidän mäellä tehopenkki. A93 pyötäytti tapista 89hv din. mun mielestä oli aika hyvin tommosesta, olikohan koneessa silloin noin 50h.
n142 anto 120hv
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella! Ja sitä on kaikki aina muistanu kehua huonoksi käymäänlähtijäksi!
-
Kyllä tuo vanhempi hitekki ainakin lähtee ilman hehkua niin kylmästä, kun ilkee käyntiin laittaa, mutta tuo uus "kommonistikone" näköjään pitää hehkuttaa aina, kun on muutaman tunnin ollu samuksis ja sittenkin palaa vielä jälkihehkun valo hyvän aikaa :o
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella! Ja sitä on kaikki aina muistanu kehua huonoksi käymäänlähtijäksi!
Mulla ei vanhassa Deeressä hehku edes toimi eikä meillä ole edes palmupuita. Roikkaan se laitetaan jos on yli 10 astetta pakkasta. Jos muistetaan :-\
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella! Ja sitä on kaikki aina muistanu kehua huonoksi käymäänlähtijäksi!
Mulla ei vanhassa Deeressä hehku edes toimi eikä meillä ole edes palmupuita. Roikkaan se laitetaan jos on yli 10 astetta pakkasta. Jos muistetaan :-\
Joharalta jäi kertomatta, et aasinpotkua spraypulloissa menee selkärepullinen talvessa jonnojen
kans... ;D :o
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella! Ja sitä on kaikki aina muistanu kehua huonoksi käymäänlähtijäksi!
Mulla ei vanhassa Deeressä hehku edes toimi eikä meillä ole edes palmupuita. Roikkaan se laitetaan jos on yli 10 astetta pakkasta. Jos muistetaan :-\
Joharalta jäi kertomatta, et aasinpotkua spraypulloissa menee selkärepullinen talvessa jonnojen
kans... ;D :o
Ei oo tar*****. En tiedä mikä vika tuossa 2040:ssä on mutta se lähtee hirveän hyvin käymään :'( Yleensä se kyllä on roikassa pakkasilla ihan säälistä.
-
Kolmi- ja nelipyttyisen omistavana voisi todeta, että jos kummasakin on saman verran tehoa, niin kolmipyttyinen tuntuu jotenkin huomattavasti pirteämmältä. Itselläni on Valtra 700 vm. 2001 ja esim. käynnistyvyys kylmänä on huippuluokkaa, vielä hieman nollan alapuolellakin lähtee hehkuttamatta käymään kuin palmupuun alta.
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella! Ja sitä on kaikki aina muistanu kehua huonoksi käymäänlähtijäksi!
Mulla ei vanhassa Deeressä hehku edes toimi eikä meillä ole edes palmupuita. Roikkaan se laitetaan jos on yli 10 astetta pakkasta. Jos muistetaan :-\
Joharalta jäi kertomatta, et aasinpotkua spraypulloissa menee selkärepullinen talvessa jonnojen
kans... ;D :o
Ei oo tar*****. En tiedä mikä vika tuossa 2040:ssä on mutta se lähtee hirveän hyvin käymään :'( Yleensä se kyllä on roikassa pakkasilla ihan säälistä.
Eikai se sääliä välttämättä ole, ennemmin viisautta, miksi kuluttaa moottoria turhaan kylmästä käyntiin sahaamalla kun kerran lohkolämmittimetkin on keksitty.
-
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella!
Tarkoitan nyt tuolla käynnistyvyydellä sitä, että lähtee käymään kuin bensakone eli herää heti kun hieman pyörittää.Kyllä kait "sahaamalla" lähtee käymään suoraruiskudiesel, jos akussa virtaa piisaa.
Ennen vanhaan etukammiodieselfergu ei meinannut lähteä käymään, jos seisoi heinäseipään varjossa puoli tuntia :D
-
WTF ? Mä saan melkein kaikki markin perkinssitkin käymään miinuksella!
Tarkoitan nyt tuolla käynnistyvyydellä sitä, että lähtee käymään kuin bensakone eli herää heti kun hieman pyörittää.Kyllä kait "sahaamalla" lähtee käymään suoraruiskudiesel, jos akussa virtaa piisaa.
Ennen vanhaan etukammiodieselfergu ei meinannut lähteä käymään, jos seisoi heinäseipään varjossa puoli tuntia :D
Fergusoonit on yksilöitä, toiset lähtee todella hyvin, toiset ei juuri millään. Mulla on yksi kpl joka ei alle nollassa lähde ilman hehkua, 390 turbo. Ehkä syystä, että on ns. agriturbo, eli hankkijan asentama, jossa syötöt ja ajoitukset rukattu maksimilleen, kun ei oo raaskittu elementtejä vaihtaa. Vanha 185 tärähtää koska vaan, ja siitä syystä onkin agrekaatin edessä ympäri vuoden.
-
Fergusoonit on yksilöitä, toiset lähtee todella hyvin, toiset ei juuri millään.
Tuo on kyllä täysin totta. Harjoittelutilalla oli kaks satakuusvitosta joista toinen lähti käyntiin ihan ok ja toista sai hehkuttaa +5 lämpötilassa puoli minuuttia...
-
Fergusoonit on yksilöitä, toiset lähtee todella hyvin, toiset ei juuri millään.
Tuo on kyllä täysin totta. Harjoittelutilalla oli kaks satakuusvitosta joista toinen lähti käyntiin ihan ok ja toista sai hehkuttaa +5 lämpötilassa puoli minuuttia...
Asian sivusta: 165:sta on useammalla eri moottorilla. Toiset lähtee hyvin käymään ja toiset ei.
-
Kyllähän nuo valmutin turbokolmoset ovat aina olleet hyvävetoisia ja aika taloudellisia.Monet aina epäilee,että kun on vaan 3 sylinteriä,vaan kyllä laittavat vaan kampoihin monelle vastaavankokoiselle neloskoneelle;)
Haha. Aikoinaan kun naapureilla oli juuri 305, 405 ja 604 kuulin aina kahdet moottoriäänet kun kylvöaikoina ajettiin ojan molemmin puolin. Oman 1400 rpm tasainen humina ja naapurin 2300 rpm vingutuksen/kolinan. Molemmilla yhtä surkeat koneet perässä. Valmetin turbokolmosista ei ole mitään legendaa kerrottavaksi.
-
Katselin tuossa vertailun vuoksi DLG:n testiä. Testissä olleet Valmet 665 nelipyttyinen 55 kW:n ja sitten kolmipyttyinen Valtra Valmet 700 51 kW:a
Moottorin sitkeys 665 momentin nousu 12%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 33%
700 momentin nousu 42%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 42%
Itselläni on tuo 700:n ja voi sanoa, että potkua löytyy jo alhaisilla kierroksilla, ei todellakaan tarvitse huudattaa. Varsinainen vakiotehomottori, ei moni nelipyttyinen pääse samoihin arvoihin. Itselläni on toisena koneena 900:n ja vaikka tehoeroa on 15 kW:a, on huippuvääntömomentti suunnilleen sama.
Tietääkseni Fendt käyttää samaa konetta kuin tuo A93:n, mutta tehoa puristettu 110 hvDIN.
Mielestäni tuossa teholuokassa alle 120 hvDIN on kolmipyttyinen paras ratkaisu, koskapa dieselien viritysasteet ovat huomattavasti nouseet, nelipyttyisestä ottaa aika helposti ulos 150 hvDIN.
-
Tuo on hassua kun Pentti tai Valmuuti menee kolmella pytyllä----ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta
-
Katselin tuossa vertailun vuoksi DLG:n testiä. Testissä olleet Valmet 665 nelipyttyinen 55 kW:n ja sitten kolmipyttyinen Valtra Valmet 700 51 kW:a
Moottorin sitkeys 665 momentin nousu 12%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 33%
700 momentin nousu 42%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 42%
Itselläni on tuo 700:n ja voi sanoa, että potkua löytyy jo alhaisilla kierroksilla, ei todellakaan tarvitse huudattaa. Varsinainen vakiotehomottori, ei moni nelipyttyinen pääse samoihin arvoihin. Itselläni on toisena koneena 900:n ja vaikka tehoeroa on 15 kW:a, on huippuvääntömomentti suunnilleen sama.
Tietääkseni Fendt käyttää samaa konetta kuin tuo A93:n, mutta tehoa puristettu 110 hvDIN.
Mielestäni tuossa teholuokassa alle 120 hvDIN on kolmipyttyinen paras ratkaisu, koskapa dieselien viritysasteet ovat huomattavasti nouseet, nelipyttyisestä ottaa aika helposti ulos 150 hvDIN.
Eikä käynnin tasaisuus ole mikään ongelma, CR ei ainoastaan pyri pitämään kierroslukua vakiona, vaan myös kierroksen aikana jokainen ruiskutustapahtuma säädetään erikseen mahdollisimman tasaisen pyörimisen saavuttamiseksi.
-
tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.
-
tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.
Ei toi vaihteisto varmaan kestä ;D
-
tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.
Ei toi vaihteisto varmaan kestä ;D
Vaihteiston kestohan se on se rajapyykki, kuten edellä sanoin tehot moottoreista ei ole nykyaikana ongelma.
-
Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.
-
Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.
Mitenkähän mulla on sellainen muistikuva, että olen kuullut näin käyvän ja nythän ne uusien n-mallien tehot kusimoottoreilla olikin jo jossain, 163 lisäksi, mutta pikkuisista ei puhuttu mitään, joten voin näkyä piankin 8)
-
tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.
Ainakin viimeiset 20v sitä ryhmää on palveltu liiankin hyvin... ;D
-
Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.
Sinäpä sen sanoit minkä meinasin tuohon oman viestini perään laittaa, mutta jätin keskustelun auki.
-
Minulla on ollut neljä nk. pikkusarjan konetta(405,555,700 ja 900) ja vaihdelootat on normaalikaytössä kestäneet, ei remonttia. 900:ssa kovimmilla ehkä kytkin ja voimanotto. 900:ni on voimanotoon pari laakeria vaihdettu, on sillä vedetty 13 talvea 2,6 metrin lumilinkoa, jossa ei ole alennusvaihdetta. Muuten loota on käyttöominaisuuksiltaan erinomainen, paremmin se pelaa kuin isompien vallujen normaaliloota. Noissa 4 traktorissa ehkä ainoa remontiksi mainittava on juuri tuo voimanoton laakerit.
-
Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.
Sinäpä sen sanoit minkä meinasin tuohon oman viestini perään laittaa, mutta jätin keskustelun auki.
niin ja onhan siinä sekin ettei tehosta sinänsä olisi hyötyä jos painoa ei ole tuon enempää ??? se on sitten suuremman sarjan paikka.
omalta kohdaltani odotan mielenkiinnolla mikä on koneen "luonne" pienen omapainon yksinkertaisemman vaihteiston pitäs kaiken järjen mukaan antaa itse tekemiseen enemmän voimaa ::)
-
Esim. kynnössä ei suuresta traktorin painosta ole mitään lisäetua, jos traktorissa on toimiva painonsiirto. Jos traktori painaa 4 tonnia, kolmisiipiset kääntöaurat 1300 kg, niin todellisuudessa vetävillä pyörillä on 5,3 tonnia+ aurat vielä luonnostaan hakeutuvat syvemmälle antaen lisäpainoa.
Nämä nykyajan kevytmuokkausvälineet, siis kultivaattori ja lautasmuokkain eivät paljon hyödynnä painonsiirtoa, niitä vaan revitään perässä traktorin suurella omamassalla ja kyllä ne jäljet sitten näkyvät .
-
Jos traktori painaa 4 tonnia, kolmisiipiset kääntöaurat 1300 kg, niin todellisuudessa vetävillä pyörillä on 5,3 tonnia+ aurat vielä luonnostaan hakeutuvat syvemmälle antaen lisäpainoa.
Kannattaa ehkä laskea vielä kerran. Kun nostat nuo aurat ylös 4-syl X00 sarjan traktorilla ilman etupainoa sulla on 5,3 tonnia vain taka-akselilla ja etupyörät ilmassa. Jos sen sijaan ajaisit ne 6X00 sarjan 5500 kg traktorilla, olisi sulla 2000 kg etupyörillä ja 4800 kg taka-akselilla päisteissä eli painavampi traktori aiheuttaisi vähemmän rengaskohtaista pakkaamista.
Aurat maassa sen koko paino ei kohdistu taka-akseliin, ja jos se vielä painottaa vetovarsia paljon niin aura on väärin säädetty. Auraa vedetään, ei pakoteta.
-
Omassa kyntökoneessani on nokkapainoja 400 kg. Kuivalla kyntökelillä tuskin on merkitystä, kummalla akselilla se paino on ja tosimärällä kelillä voi sitten miettiä, onko hommasa mitään järkeä vai odottaako aamupakkasia.
Ainakin omassa 900:ssa pyörän pito on aika hyvä eli kovalla maalla pyörä kyllä pitää, mutta vaihteita pitää joskus hieman pienentää. Takarenkaat on 520 milliset ja eturenkaat 420 milliset. Etukuormaajan kera traktorit saattavat nykyään painaa lähes 6 tonnia, jossa mielestäni alkaa olla hieman liikaa.
-
vaihdelootat on normaalikaytössä kestäneet.
Jaa, löytyy joku joka on saanut kestämäänkin, yleisesti vaan heikoksi puhutaan, kahteen ysisataseen ja yhteen seiskasataseen ollut tekemässäkin vaihteistoremonttia.
-
Omassa kyntökoneessani on nokkapainoja 400 kg. Kuivalla kyntökelillä tuskin on merkitystä, kummalla akselilla se paino on ja tosimärällä kelillä voi sitten miettiä, onko hommasa mitään järkeä vai odottaako aamupakkasia.
Ainakin omassa 900:ssa pyörän pito on aika hyvä eli kovalla maalla pyörä kyllä pitää, mutta vaihteita pitää joskus hieman pienentää. Takarenkaat on 520 milliset ja eturenkaat 420 milliset. Etukuormaajan kera traktorit saattavat nykyään painaa lähes 6 tonnia, jossa mielestäni alkaa olla hieman liikaa.
Saattavat?? :P Yhtään kuutoskonetta ei löydy joka etukuormaajan kanssa painaisi alle 6 tonnia. Nelosistakin moni menee yli tuon rajan etukuormaajan kanssa.
9 tonnia rajana nykytraktoreilla etukuormaajan kanssa, sitä luokkaa painaa ihan normi kotimainen teekkari etukuormaajalla varusteineen. Isot traktorit painaa paaaljon enemmän mutta eipä niitä enää pikkuhommiin otetakaan. Tuollaisella 8-9 tonnia painavalla traktorilla kynnetään neliteräisillä auroilla hyvinkin monessa talossa... Ei sitä painoa siinä tarvittaisi, mutta paha sitä on irtikään ottaa pl. etukuormaaja.
Moni luulee oman koneen painavan sen 5-6 tonnia, kun esitteessä niin lukee, todellisuus ihan muuta :P Painon lisääntymiselle ei näytä tulevan loppua traktorimaailmassa, ennen vanhaan 6 tonnia painava kone oli iso :P
-
vaihdelootat on normaalikaytössä kestäneet.
Jaa, löytyy joku joka on saanut kestämäänkin, yleisesti vaan heikoksi puhutaan, kahteen ysisataseen ja yhteen seiskasataseen ollut tekemässäkin vaihteistoremonttia.
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Kytkin ehkä on ollut probleemapaikka, mutta sitäkään ei nyt sanan varsinaisessa merkityksessä enää Haitekki-A:ssa ole :-\ Hyvä paketti ??? Volvon pikavaihteen saisivat vielä mahduttaa sinne tyhjään kytkinkoteloon.
-
9 tonnia rajana nykytraktoreilla etukuormaajan kanssa, sitä luokkaa painaa ihan normi kotimainen teekkari etukuormaajalla varusteineen. Isot traktorit painaa paaaljon enemmän mutta eipä niitä enää pikkuhommiin otetakaan. Tuollaisella 8-9 tonnia painavalla traktorilla kynnetään neliteräisillä auroilla hyvinkin monessa talossa...
Mutta paha jälkeä tehdään noilla painoilla maan rakenteelle etenkin, jos maa on märkää. Eikä se koske yksin kyntöolosuhteita. Joku "asiantuntija" on antanut ohjeen, että pellolle voi keväällä mennä toukotöille, kun maa kantaa. Se näyttää olevan aika venyvä käsite, kun katselee monen ammativeljen touolle lähtöä, vapuksi on ihan pakko saada jyvät maahan, muuten ei ole eturivin viljelijä ;D
-
Kukapa nyt pellon polkeutumisesta välittää ei kukaan.
-
Kukapa nyt pellon polkeutumisesta välittää ei kukaan.
Valitettava tosiasia :'(
-
Kukapa nyt pellon polkeutumisesta välittää ei kukaan.
Kyllä todelliset maanviljelijät ovat nykyään aika harvassa. Jos joku hätähousu pellolle menee, niin se useimmillle näyttää olevan merkki, jolloin pellolle lähdetään, on sitten keliä tai ei. Vetokoneet ja monet työkoneetkin(mm. lietteenlevitys) ovat yksinkertaisesti Suomen oloihin liian painavia. Ei sitä ongelmaa leveillä renkailla ratkaista, ne vaan todellisuudessa tallovat peltoa yhä syvemmältä.
Ehkä hyvä ohje keväällä on, kun seudulla ensimmäinen menee pellolle, niin vielä hyvin ehtii ottaa viikon "matokuurin" ;D
-
Kukapa nyt pellon polkeutumisesta välittää ei kukaan.
Kyllä todelliset maanviljelijät ovat nykyään aika harvassa. Jos joku hätähousu pellolle menee, niin se useimmillle näyttää olevan merkki, jolloin pellolle lähdetään, on sitten keliä tai ei. Vetokoneet ja monet työkoneetkin(mm. lietteenlevitys) ovat yksinkertaisesti Suomen oloihin liian painavia. Ei sitä ongelmaa leveillä renkailla ratkaista, ne vaan todellisuudessa tallovat peltoa yhä syvemmältä.
Ehkä hyvä ohje keväällä on, kun seudulla ensimmäinen menee pellolle, niin vielä hyvin ehtii ottaa viikon "matokuurin" ;D
Peltotöiden tekeminen pian sateen jälkeen on myös tuhoisaa. Madot nousevat pintamaahan ja litistyvät kuoliaiksi :'(
-
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla. Brasilian mallistossa (http://www.valtra.com.br/default.aspx?tabid=167&articleid=192) käytetään neljää versiota.
There are 4 transmission options: 8 + 4 (regular gearbox), 16 + 8 (multipliers), 12 + 8 (reducer), and 12 + 12 reverser.
-
Kysymys lienee päästöista, saivat halvemmalla normit täyttävän koneen, tuohon halvempaan luokkaan, näin ainakin sanoi tehtaan paappa, kun samaa ihmettelin tehdaskäynnillä kuukausi sitten.
Näin se taitaa olla. A93 rekisteriotteessa 55kW, asiakkaalle 75kW.
Asiakas on tyytyväinen kun voi maksaa sadasta hevosvoimasta, vaikka paperit on 74heppaisen.
Aika kätevää niin kauan kuin joku haluaa rekisteriotteen kirjoitusvirheen pois tai rahat puuttuvista hepoista takaisin.(tai myy konetta eteenpäin)
Korjatkaa jos olen väärässä, toivottavasti olen. :o
-
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla. Brasilian mallistossa (http://www.valtra.com.br/default.aspx?tabid=167&articleid=192) käytetään neljää versiota.
8+4 ja 16+8 on näitä Suomessakin aikaisemmin tarjolla olleita laatikoita, toinen kertojalla ja toinen ilman.
Jos sulla on tietoa, että 12+12 on sukua 16+8:lle, niin ok, mutta kyllä sisuskaluissa täytyy olla enemmänkin eroa kuin hiukan, kun alue ja päävaihteita on eri määrä ja toisessa on samoissa kuorissa vielä suunnanvaihtaja.
-
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla. Brasilian mallistossa (http://www.valtra.com.br/default.aspx?tabid=167&articleid=192) käytetään neljää versiota.
8+4 ja 16+8 on näitä Suomessakin aikaisemmin tarjolla olleita laatikoita, toinen kertojalla ja toinen ilman.
Jos sulla on tietoa, että 12+12 on sukua 16+8:lle, niin ok, mutta kyllä sisuskaluissa täytyy olla enemmänkin eroa kuin hiukan, kun alue ja päävaihteita on eri määrä ja toisessa on samoissa kuorissa vielä suunnanvaihtaja.
Ei suunnanvaihtaja ole samoissa kuorissa, 12+12R vaihteiston suunnanvaihtaja on erillisessä kotelossa (toki samassa öljykierrossa) päävaihteiston edessä. 16+8R vaihteiston puolittaja ja 12+8R vaihteiston ryömintä ovat vastaavasti päävaihteiston edessä olevassa kotelossa ja peruutus päävaihteiston puolella. 12+12R vaihteiston ryömintäalue on toteutettu päävaihteiston nelivedon akselin päälle laakeroidulla sivuakselilla.
Jos oikein laskin 8+4R vaihteistossa on nelivedon akseli mukaan lukien 15 hammaspyörää neljällä akselilla ja 12-vaihteisessa on myös 15 hammaspyörää neljällä akselilla.
-
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla. Brasilian mallistossa (http://www.valtra.com.br/default.aspx?tabid=167&articleid=192) käytetään neljää versiota.
8+4 ja 16+8 on näitä Suomessakin aikaisemmin tarjolla olleita laatikoita, toinen kertojalla ja toinen ilman.
Jos sulla on tietoa, että 12+12 on sukua 16+8:lle, niin ok, mutta kyllä sisuskaluissa täytyy olla enemmänkin eroa kuin hiukan, kun alue ja päävaihteita on eri määrä ja toisessa on samoissa kuorissa vielä suunnanvaihtaja.
Ei suunnanvaihtaja ole samoissa kuorissa, 12+12R vaihteiston suunnanvaihtaja on erillisessä kotelossa (toki samassa öljykierrossa) päävaihteiston edessä. 16+8R vaihteiston puolittaja ja 12+8R vaihteiston ryömintä ovat vastaavasti päävaihteiston edessä olevassa kotelossa ja peruutus päävaihteiston puolella. 12+12R vaihteiston ryömintäalue on toteutettu päävaihteiston nelivedon akselin päälle laakeroidulla sivuakselilla.
Jos oikein laskin 8+4R vaihteistossa on nelivedon akseli mukaan lukien 15 hammaspyörää neljällä akselilla ja 12-vaihteisessa on myös 15 hammaspyörää neljällä akselilla.
Ok, tämä selvensi rakennetta paljon, Hitech suunnanvaihto on siis varmaan myös samaisessa kotelossa.
Lieneekö aiemman 16+8-laatikon heikkoja paikkoja vahvistettu 12+12:aan.
-
Missä hinnoissa pyörinee tämä a93:nen?
-
Eikä käynnin tasaisuus ole mikään ongelma, CR ei ainoastaan pyri pitämään kierroslukua vakiona, vaan myös kierroksen aikana jokainen ruiskutustapahtuma säädetään erikseen mahdollisimman tasaisen pyörimisen saavuttamiseksi.
Tuohan ei ole edes mitään rakettitiedettä enää. Volkkarin 1.9TDI koneissahan jokaisen pytyn ruiskutusmäärää säädetään erikseen värinöitten vähentämiseksi, vaikka siinä on vielä sähkösäätöinen jakajapumppu. Ruiskutuksia on tietenkin vain yksi per työtahti tekniikasta johtuen. Tämä siis -96 vuonna jo.
-
Missähän moottori mallissa mahtaa olla tuo käynnin tasaus?
Jokusen volkkarin jakajan purkaneena ja kasanneena ei tuommoista siellä ole, pumppareissa sitten löytyy tuo ja paljon muuta.
Ainakin vw 1.4tdi käy nätisti eikä täritele mitenkään vedon aikana eikä matalilla kierroksilla ajettaessa, vauhtipyörällä poistetaan näistä näistä sitä tärinää painottamalla se epätasapainoon. Näin ainakin nämä vw:n 3 mukiset