Kun kaupan hedelmävaa'assakin pitää olla Inspectan hyväksymismerkki, niin tarkastaakohan kukaan noiden digimittaajien tuloksia?

Oisko tää kuiteskin massikka?


http://www.nettikone.com/new-holland/t6070/1379308

Pitääkö Väderin piikit muokkaussyvyyden yhtä hyvin kuin kotimaiset?
Kun puhutaan että Väderi ei nosta kiviä pintaan, niin olen kuvitellut että piikki joustaa helpommin ylös. Tarkoittaa kovassa maassa että muokkaussyvyys ei ole se mitä haetaan. Ja se on kuitenkin äkeen tärkein ominaisuus.

SKY:n osuus 3,5 prosenttia, omasta mielestäni liikaa. Kilpailutettuna halvemmallakin varmasti joku laskutuspalvelu laskuttaisi. Eli tästä valuu rahaa yhdistyksen (virkistys)toimintaan, ja sen ei pitäisi kuulua mitenkään taas viljellijöille

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 18.01.15 - klo:15:27

Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli

Huki ja Näppä ovat semmoisia, että ne kestävät todella kovia paukkuja. Niissä on rautaa käytetty, oikeassa paikassa ja rakenne tukeva. Eihän tarvitse pikkunäpän kokoinen esko (300-312) kuin ketjuttoman sataheppaisen valtran, kiinteistölinkonopeuksilla tarttuu kanttikiveen ja siipi osoittaa taaksepäin, on niin onneton se rakenne.

Huki pilattu jättämällä lingon keskelle terän kiinnitys pois eli vakiovarusteisena jättää keskelle puolimetriä leveän lumikaistaleen (Harva tuskin käyttää lingoa ilman teriä) Asialla on merkitystä, kun lingotaan leveitä pihoja, joissa ajellaan poikittan linkoussuuntaan nähden. Ja muutenkin lingottu alue saisi olla puhda lumesta.
Toinen ärsyttävä piirre on nuoskalumelle kuuluva paukutus siivikosta. Ilmeisesti siivet hakkaavat rajoitinta vasten kun eivät jaksa pysyä työasennossa.
Kolmas on ettei alennusvaihteessa ole öljylle tarkastusruuvia. Jos haluaa tarkastaa määrän, niin vanha öljy pois ja uutta määrätty määrä lisää.
Neljäs asia on takajalaksen kiinnitystappi, joka menee mutkalle. Ilmeisesti lingon laskunopeus pitäisi olla hyvin hidas, mutta kun sitä pitäisi lingotakin eikä odotella lingon laskeutumista maahan.

Onkohan sitten hyvää linkoa olemassakaan? Tuntuu että joka koneeseen on jätetty muutama lapsellisuus.
Tai sitten minä en tiedä hyvistä lingoista mitään.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 19.12.14 - klo:10:55

Onko muuten jossakin tietoa esillä että mitenkä tämä TOS-maksuista kertyvä summa jakautuu eri toimijoiden kesken? Voisi olla helpompi maksaa maksu kun tietää minne se kohdistuu. Voisi jopa alkaa tuntua järkeenkäyvältä koko homma kun näkisi minne raha menee.

Löytyy http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=33170.0

"Tuollaasia vastauksia on tullut kun olen kysellyt perusteita ja rojaltien jakautumista:

Hei,
 
Kiitos viestistä.
 
Kun TOS-maksun säätävä lainmuutos astui voimaan 1999, ja maksun kerääminen tuli järjestettäväksi v.lta 2000, päättivät SKY:n jäsenet, että se voidaan ottaa erillisenä toimintona (liiketoimintaa) SKY:n hoidettavaksi. SKY oli siihen asti ollut pelkästään siemenalan yleisen edunvalvonnan järjestö, joka oli perustettu v. 1940.
Samanlainen systeemi näyttää olevan muissakin maissa.
 
Kasvinjalostusjaoston jäsenet, joiden omistamista/edustamista lajikkeista SKY heidän valtuuttamanaan kerää tos-maskun,laskuttavat SKY:ltä kukin lajikkeidensa koko tos-kertymän sen mukaisena kuin laskut lähtivät viljelijöille (laskutuskanta). Samassa suhtessa kuin koko laskutuskanta jakautuu tos-osallisten kesken (Boreal, Kesko, ..), kukin osallistuu tos-toiminnan kustannuksiin, jotka SKY laskuttaa näiltä yrityksiltä.
Keräyskustannukset ovat noin 2,5 % - Euroopan alhaisimmat. Merkittävimmät kust. erät ovat: Itellan palvelut, tilitoimiston palvelut  (24 000 laskua ym. toimenpiteet), asiamiehen palkkauskuluista 25 %, Tiken veloitus tietokannasta, Intrumin palvelut...
 
Toimialan yleiseen edunvalvontaan käytettäväksi kasvinjal. jaoston jäsenet(kin) maksavat erillistä jäsenmaksua."

Silmiin pisti tuolta "Kesko", joka ei ole kasvinjalostajanoikeuden haltija eikä lajikkeen omistaja eikä ole mitään perusteita millä TOS-maksu pitäisi maksaa suoraan Keskolle.

SKY ei näköjään itse laskuta TOS-maksuja joten vaikuttaa siltä että SKY urkkii viljelijöiden tietoja muuhun tarkoitukseen. SKY on esimerkiksi pyytänyt Mavista myös niiden eli alle 10 peltohehtaaria viljelevien tietoja jotka on vapautettu tos:in korvauksesta. Ja eikös vuonna 2010 (?) SKY lähettänyt vahingossa 1800:lle tällaiselle tilalle TOS-laskun.

AIka hyvin SKY:n osuus kasvanut, koska se on nykyään 3,5 prosenttia eli kolmessa vuodessa on tullut lisää yhteensä 40 prosenttia.
Bulkkituotteissa kauppaa tehdään puolta pienemmillä katteilla, eli aika hyvää bisnestä.

Matti, mites siinä homoasissa kävi? Tais vähemmistö saada enemmistön taakseen.

Miten Matti selittää minulle sen, että jos MTK:n neuvottelema velvollisuus (TOS-maksu) koskee kaikkia viljelijöitä niin miksi MTK:n neuvottelemat jäsenedut koskevat vain jäsenmaksun maksavia jäseniä?

Tämä systeemi sopinee tai ainakin n. 97% viljelijöistä ainakin sietää nykyisen systeemin.Joka kylältä löytyy tyyppi joka lakikirja kourassa rähjää naapureittensa kanssa rajoista,viljelysteistä,rajapyykkien paikoista tai siitä kummalla puolen isoisän isät oli vapaussodassa.Samoin kuin joka kerrostalossa on varmasti joku joka korva seinässä kuulostelee häiritseekö naapurit.Lienee turha ruveta säätämään systeemiä kun siitä ei tule hyvä sittenkään.Kaikkien mieliksi kukaan ei voi olla.

MTK:n jäseniä ovat myös he jotka ostavat vuodesta toiseen tai ainakin silloin tällöin sertifioitua siementä.jokaisessa siemenkilossa he maksavat jalostuksesta niidenkin puolesta jotka maksavat vai alle puolet siitä summasta.



Maksu ei liene kenellekkään kohtuuttoman suuri,lienee enimmilläänkin muutamia satasia?

Siemenkauppiaitten yhdistys on siemenkauppiaitten yhdistys.En tiedä miksi juuri se on valittu keräämään TOS-maksu enkä välitäkkään tietää ,en ole jäsen.

Milloin maataistelija tulet vetämään minua turpaan niinkuin arvelit?

Ajatuksia Matin vastauksesta
Tuulesta temmatut prosenttiluvut eivät vakuuta ketään, kaikkein vähiten ajattelevaa ihmistä. Joten jään odottamaan mistä olet saanut tuon 97 prosenttia.  Vastakysymys : Paljonko Suomessa viljellään tos-vapaita lajikkeita?
Kriittisesti TOSsiin suhtautuvien leimaaminen jääriksi kertoo ennemmän Matista. Ensimmäinen ajatus on se, että asiassa on jotain, joka ei kestä kriittistä tarkasteluaja halusta lopettaa keskustelu tähän.
MTK:n jäsenyys edellyttää jäsenmaksun maksamista, pelkkä sertifioidun siemenenen ostaminen ei riitä. Toivottavasti sinussa on miestä korjata väitteesi.
Tos-maksussa ei ole kyse paljonko on varaa maksaa, vaan mitä sillä saa vastineeksi.

Tos-maksun perustuessa hehtaareihin, tulee asiaa ymmärtämättömälle äkkiä vaikutelma, että lisenssinhaltijalla olisi tekijänoikeus peltoon.
Näinhän ei asia kuitenkaan ole ,vaan siemenestä puhuttaessa tekijänoikeus on tiettyyn lajikkeeseen.
Tos-maksu ei kannusta kehittämään lajiketta, joka tuottaa käytännnössä paljon laadukasta satoa, vaan että sitä jostain syystä saadaan myytyä paljon viljelijöille (SiemenKAUPPIAITTENyhdistys)
TOS-maksun mielekkyys nousisi omalla kohdallani, jos maksu määräytyisi lajikkeen antamaan tuottoon verrattuna maatiaislajikkeeseen omilla pelloillani.  Tällöin voisi puhua kasvinjalostusmaksusta.


Miksi yhdistys on siemenkauppiaitten, eikä kasvinjalostajien yhdistys?

Kuinka monta kertaa tänä vuonna MTK:oon kuulumattomat ovat käyneet ajamassa maatalouden asioita ministeriöissä?
Villi veikkaus on, että vihreidenkin edustajat ovat siellä käyneet useammin, tosin enemmänkin kiusaa tekemässä.
MTK edustajilla taitaa tänä vuonna olla satoja käyntejä ministeriössä.

mutta jos noin asiat kerran olisi, niin sittenhän jokaisen lehmänpitäjän pitääkin alkaa kasvattaamaan vain sitä viljaa josta tuntuu olevan koko ajan paheneva pula.   jotta eemelikin saa mielenrauhan ja hulppeat tilityslaput käteen, jos joskus myyntikelpoista sais...                      btw, mikä on oikea vientitulo viljoista suomelle?    ja paljon sen viennin eteen mänee euroja?   olis ihan tasapuolisuuden puolesta kiva tietää!

Viljan vientiin ei tietääkseni mene euroja.
Esim Myllyvehnä 150-162 €/tn Suomessa ja 180-220 €/tn Hampurissa.
Euroopan ja Suomen hintaerotuksella on sama myykö viljan Suomeen vai Saksaan.

Eilen televiossa maidontuottaja sanoi että korkea maidon tuottajahinta johtuu korkeista kustannuksista.
Samaan aikaan viljan hinta on Euroopan halvimpia...

Jos palauttaisi paperilla, niin se on maaseutusihteerin homma kunnassa siirtää se kuva tietokoneelle. Siinä on puuhaa kun asettelee rajoja niin että pinta-ala täsmää viljeiljän ilmoittamiin lukuihin.
Aarin peruna- ja kasvimaat lisää sihteerin tuskaa

Oikeesti, älkää sotkeutuko suomalaisiin stokereihin. Yksinkertaisimmillaan suoralla röörillä ilman hyppyjä ja isolla säiliöllä ihan hyvinkin toimiva, mutta ei muuten. Ei valmistajat opi tekemään korkealaatuista tekniikkaa, jos joka Masa vaan ostaa omamyyjältä ja huolto/varaosasaatavuuspelotteen takia.
[/quote]

Mikäs mättää kahdessa ruuvissa ja ilmahypyssä?
Minulla sellainen kolme vuotta käytössä ja rauta kyllä vakuuttanut. Noo, logiikassa olisi pientä viilaamista.