Valmet 655 -91 turbiinikytkin 8000h ajettu. Vaihteet eivät mene sujuvasti päälle. Tuntuu kuin kytkin ei irrottaisi kunnolla. Kun kytkin on painettuna pohjaan, kuuluu vaimeaa ylimääräistä kolketta. Vain asiallisia kommentteja kiitos.

Olen etsiskellyt mahdollista vuotokohtaa kaikista sellaisista kohdista, joissa jarruputket ovat näkyvissä, mutta en ole vuotokohtaa löytänyt. Onglema on siis ilmeisesti jarrusylinterissä. Onko kokemusta minkälainen homma tähän käsiksi pääsy on? Vaatiiko jotain erikoistyökaluja? Ilmeisesti samalla kannattaa varautua palojen vaihtoon.

Voimanulosottoakseli (1000) on vähän vääntynyt. Onko kenelläkään kokemusta kyseisen tapin vaihtamisesta?

Pitäisi uusi kuormaimen tapit ja puslat (Valmet 640 eli Ålön kuormain). Onko hyviä ideoita mistä kannattaisi varaosia lähteä kyselemään ettei tarvitsisi maksaa itseään kipeäksi?

Huomasin, että lämmityslaite hönkii normaalia heikommin. Kun kurkistin hytin puolelta lämmityslaitteen ritilöistä sisään ja huomasin, että vain oikeanpuoleinen tuuletin pyörii. En ole vielä aukaissut lämmityslaitetta konehuoneen puolelta. Tunteeko joku asiaa sillä tarkkuudelle, että osaa sanoa mikä siellä on mennyt rikki ?

Minulla on käytössäni kapea (jonkun itsevalmistama) perälevy, jossa mm. terän kulma maanpintaan nähden on päin per..ttä. Ongelmia tulee etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa lumen alla oleva pinta on pehmeää (esim. ratsastuskenttä). Tällöin lumen poistaminen pintaa haukkaamatta on erittäin vaikeaa, varsinkin jos lumi on märkää.

Kysyisinkin nyt, onnistuvatko tällaiset hommat paremmin tehdasvalmisteisilla perälevyillä, joissa on pyörät ?

Ålön kuormaimen pitäisi jäädä kellunta-asentoon, kun ohjaimen työntää nopeasti eteen. Nyt vaijeriohjattu ohjain ei lukitu eteen niin kuin pitäisi, vaan palautuu keskiasentoon. Perustuuko lukitus/kellunta johonkin ohjaimessa olevaan mekaaniseen juttuu, joka on nyt mahdollisesti kulunut, vai pitääkö ongelmaa hakea jostain kauempaa?

Pitäisi löytää jostain käytetty tai uusi.  Haut eivät oikein tuota tulosta. Millähän muulla nimellä värkkiä voisi etsiä?

Kysyn tässä neuvoja ihan tosissani, joten *****ilut sikseen ...

Eipä meinaa oikein kunnon tiiviin laitumen tekeminen onnistua. Hyvä neuvot olisivat tarpeen. En ole ammattilainen, joten aivan perusasiatkin voivat olla hakusessa. Nurmet perustan ilman suojaviljaa, koska vain laitumille on käyttöä. Kaikki 12 ha ovat laidunkäytössä eli muulla tavoin satoa ei korjata (mitä nyt niittosilppurilla päivän annos kerrallaan tarvittaessa). Uusin osan laitumista vuosittain jo ihan siitäkin syystä, että kuivikkeena ollut turvelanta pitää saada levitettyä jonnekin.

Näin olen tähän mennessä toiminut:
- syksyllä turvalannan levitys ja perään kyntö
- keväällä lisää turvalantaa (sallituissa rajoissa)
- sitten äestys (etulata, varpajyrä) ja jyräys
- tämän jälkeen kylvö kylvölannoittimella (laahavannaskone), siemenet olen yrittänty saada 1cm syvyyteen ja sitten jyräys

Tänä keväänä kylvöön jälkeen satoi perk..sti, minkä jälkeen oli pitkä poutainen jakso. Pellon pinnasta tuli korppua eikä mikään oikein kasvanut kaltevia paikkoja lukuunottamatta. Uusin kylvön suurelta osin ensin äestämällä vähän pintaa rikki ja sen jälkeen taas jyräys, kylvö, jyräys. Nyt kasvaa jo paremmin, mutta ei mielestäni riittävän hyvin. Siemeiniä / ha pitäisi olla riittävästi, mutta ongelmat ovat ilmeisesti kosteusolojen hanskaamisessa.

Viime vuonna tein niin, että levitin turvalannan vasta ensimmäisen äestyskierroksen jälkeen ja äestin sen tämän jälkeen melko kevyesti pintamaahan, jolloin aivan pinta jäi ilmavammaksi. Jyräykset ja kylvön tein kuten tänäkin vuonna. Tulos oli paljon parempi, mutta eipä ollut näin kovia sateitakaan. Olisikos tällaisessa menettelyssä jatkossa järkeä?

Muuten hoitelen laitumia lannoituksella, puhdistusniitolla ja ruiskutuksella.

Mistähän löytyisi yhteenveto erilaisten siementen itämisajoista, esim. timotei, niittynurmikka, punanata, raiheinät,jne ?

Pitäisi tehdä reilun kilometrin mittainen ratsastuspolku. Maasto on n. 5 vuotta sitten hakattua kuusi / mäntymetsää. Maanpintaa pitäisi tasoittaa ja siitä pitäis saada isommat juuret yms. pois, jotta voisi levittää viiran ja sen päälle hiekkaa. Leveyttä polulle tulee vain noin metrin verran ja tyhjää tilaa molemmille puolille sen verran, että oksat eivät piiskaa, eivätkä jalat osun puunrunkoihin. Väylä pitää tietysti olla sen verran auki, että traktorilla ajo onnistuu, jotta pintahiekan levitys sujuu ja myöhemmin kunnossapito.

Olin ajatellut, että onnistuisikonhan tasoittaminen kunnostusjyrsimellä? En ole tällaista urakointia tekevää uudeltamaalta löytänyt. Syvältä ei kuitenkaan saisi möyhiä, koska ylinmääräisestä pehmeydestä ei tässä tapauksessa ole kuin haittaa.

Onko muita ehdotuksia ? Traktorikaivuri ?

Lantala on tänä keväänä saatu ongelmitta levitettyä pellolle. Kärry pelasi hyvin, kun muisti tarkkailla ketjujen kireyttä ja piti kierrokset kohtuulisena.

Nyt pitäis siirtää muutamia kuutioita savimaata ja hiekkaa. Voiko tämän unohtaa heti kättelyssä tällä kärryllä vai onko joku tällaista tehnyt (rikkomatta kärryä) ?

Kun kone on tyhjäkäynnillä, vaihde vapaalla ja kytkinpoljin ylhäällä, kuuluu outoa vinkuvaa ääntä. Ääni lakkaa, jos kytkinpolkimen painaa alas. Mistä mahtaa olla kysymys?
Vain asiallisia vastauksia, kiitos.

Terve !

Onko kukaan keksinyt hyvää tai edes jonkinlaista apukeinoa, jonka avulla voisi suhteellisen tarkkaan päätellä missä asennossa kauha on, kun suoraa näköyhteyttä ei ole ? Jotain antennintyyppisiä virityksiä olen harkinnut, kun en ole muuta keksinyt.

Kyllähän sitä ilman apuvälineitäkin pärjää, mutta jos alusta sattuu olemaan pehmeä, niin toisinaan kauha helposti haukkaa ylinmääräistä tai sitten tavaraa (oli se sitten milloin mitäkin) jää ottamatta turhan paljon.

Löytyykö joltain kokemusta / valistunutta arvausta siitä, kuinka jyrsin (maatalouskäyttöön tarkoitettu) soveltuisi seuraavaan tehtävään:

Meillä on ratsastuskenttä, jossa on kantavan kerroksen päällä noin 7 cm pintahiekkaa. Kenttää suolataan talveksi jäätymisen estämiseksi. Jossain vaiheessa kuitenkin aina käy niin, että kentälle muodostuu nyrkin kokoisia paakkuja, jotka eivät hajoa, kun kenttää ajaa S-piikki äkeellä, jossa on varpajyrä. Yleensä tilanne sitten pahenee ja jossain vaiheessa kenttä jäättyy kokonaan.

Onnistuisiko kentän kunnossapito paremmin, jos sitä ajaisi jyrsimellä. Veturissa on 100hv.
Minulla ei ole jyrsimistä minkäänlaisia kokemuksia. Ilmeisesti niitä on toimintaperiaatteeltaan pari eri tyyppiä? Olisin kiitollinen asiallisista vastauksista.