Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Yrjö-Einari - 27.10.17 - klo:17:43
-
04 sarjan valmetti ja nostolaitteet tipahti paalin kanssa alas jytkähdyksen kanssa . Kun tutkin asiaa tarkemmin nostolaitteet nousee kuitenkin normaalisti ala-asennosta noin 25-30 cm mutta sitten jää paine päälle eikä nouse enempää mutta laskee taas vivusta alas .
Vääntiö tai se nostotanko murtunut ? Ei vaikuta todennäköiseltä koska varret pitäisi olla tuolloin maassa . Hiemn mysteeriltä nyt vaikuttaa mutta joku paikka on kuitenkin pettänyt .
-
tyyppivika
-
tyyppivika
Kysymys oli mikä paikka on pettänyt kun nostolaite toimii kuite kin .
-
onkos täs nostosylkyt ulkona pystys vaiko peräkotelos sisällä vaakas? jos sisällä vaakas kuvittelisin vian siltä suunnalta sisältä löytyvän jotain sylinterin ja korvan irtatutumista..?
jos pystys niin poorit pettäny ja/tai aksila siirtyny sivuttain jolloon asentotunnistin vituillansa..?
-
onkos täs nostosylkyt ulkona pystys vaiko peräkotelos sisällä vaakas? jos sisällä vaakas kuvittelisin vian siltä suunnalta sisältä löytyvän jotain sylinterin ja korvan irtatutumista..?
jos pystys niin poorit pettäny ja/tai aksila siirtyny sivuttain jolloon asentotunnistin vituillansa..?
Tuubi sisällä vaaka asennossa eli vanha perinteinen systeemi . Mäntä >työntötanko > vääntiö ja akseli joka on paikoillaan
Kokeiltiin nostaa vetovarret käsin ylös ja samalla nostaa säätövivusta ylös niin hydrauliikka toimii eikä paine jää päälle mutta jos laskee vetovarsia käsistä alas niin ottaa heti paineen päälle. Elikkä se korkeudensäätö mekanismi toimii kyllä oikein . Tuohan ei kuitenkaan kerro nostomännän liikkeestä mitään joka todennäköisemmin täytyy nyt tökätä johonkin . Mutta mielenkiintoista on se että mikä vikailmiö pysäyttää männän liikkeen ?
-
Mikä koneen malli ? Nostaako muuta kuin tyhjät varret ? Saattais olla vääntiön silmä haljennut ja hypännyt pooreissa muutaman uran yli ja asennontunistin ei enää tiedä oikeaa nostokorkeutta. Nostolaitekotelon kansi auki niin selviää.
-
Voisiko olla nostosylinteri haljennut ja mäntä jumittaisi mahdollisen halkeaman reunaan.
-
Vanhuus kun iskee, niin kulma ei nouse yli 30 asteen. Näin SAS muistaakseni sanoi joskus kun asiasta puhuttiin, en ole ihan varma kuitenkaan.
-
Vääntiö on antautunut.
-
Mikä koneen malli ? Nostaako muuta kuin tyhjät varret ? Saattais olla vääntiön silmä haljennut ja hypännyt pooreissa muutaman uran yli ja asennontunistin ei enää tiedä oikeaa nostokorkeutta. Nostolaitekotelon kansi auki niin selviää.
Se on vm 84 604 valmetti ja tuolla on ajettu tuhansia motteja puutavaraa nostolaiteissa olevalla Patulla .
Ensin ajattelin tuota samaa mutta kyllä vääntiön täytyy olla ehjä ja pooreissa koska jos se olisi hypännyt pooreissaan niin vetovarret ei nousisi enää käsin ylös koska se vääntiö ottaisi nostolaitekotelon takaseinään kiinni .
Olen aukaissut kerran toisen valmetin nostolaitekannen ja siinä oli vääntiö murtunut poikki ja vetovarret pudonneet maahan . Ajoin tuolloin vahingossa raskas työkone perässä siltarummun monttuun liian kovaa ja silloin napsahti. Olihan tuollakin jo ajettu liki 9000 tuntia
-
Avattava se on joka tapauksessa, sen jälkeen saa listan mitä tarvitaan.
-
Sitten remontin väliajalla kuva tänne keskusteluketjun valistusarvoa kasvattamaan.
-
Jep otetaan kuvia mutta katsotaan nyt saadaanko tuo vielä huomenna auki . Olis vaan ollut kiva jos tuo olisi sattunut kesällä kun nyt on pelkkä kylmä halli käytössä. Yritän löytää jonkun paikan jossa ei näpit kylmety
-
Tuulensuojainen hallin nurkkakin on parempi kuin ulkoärjänne räntäsateineen. Eipä ne ilmat lämpene kuin puolen vuoden päästä. Kunnon pilkkihaalarit päälle ja niiden allekin fylliä niin elimistöllä on varaa pitää ääreisverenkiertoa yllä.
-
Venttiilipakan pultti poikki?
-
Vääntiö on antautunut.
Tuo on 455:n vääntiö, joka petti kovan pamauksen säestämänä. Varret nousivat silti vähän ylöspäin. Pääsyyllinen löytyy, kun katsoo peiliin. Maakauhalla pakittaen kovaan maapenkkaan, sitten etupyörät ilmaan ja pakilla lisää. Monta kertaa oli kestänyt, mutta sitten sattui nostolaite olemaan melko ylhäällä ja pam. Ei onneksi muita vaurioita. Shokkiventtiili on turhan isolle paineelle säädettynä, 2,6 MPa jos oikein muistan.
-
Että semmosta se oli kuitenkin
-
Männästäkin pala pois
-
Mutta oliko se paali ottanut johonkin penkkaan vai rytyytetty liian kovaa kuopan yli. Ehkä paalit ovat liian painavia tällaisena kosteana kesänä ? Toisaalta, eihän tuollainen osa saisi pelkällä tunkin nostvoimalla hajota ? Tai onko pumpun ylipaineventtiili jumittunut.
Voiko kyseinen vika siis toistua, jos ei koko järjestelmää tarkisteta ?
-SS-
-
Ehkä kone on liian kevyt kun pitää olla 6 etupunttia että nokka pysyy maassa . Yleensä haen paalit navetan läheisyyteen kasaan ja nostan niitä sitten tuolla koneella rehulatoon . Liikutteluun käytän varmon paalileikkuria jossa paali on aika takana . Halkaisen tällä kuivikepaalit ja hiehojen rehupaalit . Nyt tosin hain paaleja suoraan pellolta kun paalit loppuivat pihasta
Vastaava leikkuri nettikoneen kuvassa
https://m.nettikone.com/varmo/paalileikkuri/1621201
-
jaaha ei muuta purkupojille tai ikhlle..
-
Olisko säästöä väärästä päästä jos mirkkelöisi tuosta männästä nuo purseet pois ja pistäisi takaisin ?
-
Olisko säästöä väärästä päästä jos mirkkelöisi tuosta männästä nuo purseet pois ja pistäisi takaisin ?
Mä luulen että se " korva" tai miksikä kutsuiski on pettäny ensi siinä nytkährykses ja sitte kokeeltaes tuo männän varsi on menny ohi ja vääntäny sivuittain ja lohkaassu palan.. eli säröaineella tarkistaasin männän, varren ja sylinteputken. Josei ihmeempiä ni kasaan niillä ja uusvanhat loput kalut..
-
Monikymmenvuotisella kokemuksella noista ainakin vanhempien vallujen valuosista sanoisin että ovat kuin puristettua tuhkaa, mutta onneksi on aika hyvin hitsattavaa ja ehkä tuonkin voisi liimailla Kempillä vielä kasaan, ja jos vielä mahtusi jotain lisätukea kylkiin/selkään sopimaan niin tulis vahvempi kuin tehtaalta lähteissä..
-
Monikymmenvuotisella kokemuksella noista ainakin vanhempien vallujen valuosista sanoisin että ovat kuin puristettua tuhkaa, mutta onneksi on aika hyvin hitsattavaa ja ehkä tuonkin voisi liimailla Kempillä vielä kasaan, ja jos vielä mahtusi jotain lisätukea kylkiin/selkään sopimaan niin tulis vahvempi kuin tehtaalta lähteissä..
pitää vain huomata täs että kaikkien ei sitä tartte kokeella hitsata, ihan yleesen turvallisuuren nimiski, seppiä kunon moneen lähtöhön..
kyse on kuitenki nostolaitteesta ja mikä tahansa putuava ja maharollisesti viä 30-50 vauhris ei tee hyvää kellekkää osalliselle..
-
niinpä'. eiks nuita varaosia just tuon takia yleensä tehä että ei jokainen ala ite koheltamaan korjauksia nuihinkaan? ei kait se nyt maltaita maksa ja siltikin miksei vois maksaa kun on yks käyttöväline koko traktorissa.
-
No, vanhoilla valluilla on ajettava varovasti muutenkin, aikoinaan niissä oli se hydraulinen ohjauskin sillä pystyakselilla siinä etukehdossa eilä mitään tiukkausmahdollisuutta booreissa, oli hurja ajettava kun boorit väljenivät, eräältä naapurilta putosi koko akselikin alas, onneksi pellolla..
Kyllä nuo isommat entisajan vallut porsivat yleensä 2 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, on myönnettävä vaikka Valmet- klubin jäsen olenkin..
-
No, vanhoilla valluilla on ajettava varovasti muutenkin, aikoinaan niissä oli se hydraulinen ohjauskin sillä pystyakselilla siinä etukehdossa eilä mitään tiukkausmahdollisuutta booreissa, oli hurja ajettava kun boorit väljenivät, eräältä naapurilta putosi koko akselikin alas, onneksi pellolla..
Kyllä nuo isommat entisajan vallut porsivat yleensä 2 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, on myönnettävä vaikka Valmet- klubin jäsen olenkin..
Se oli/ on halpa muuttaa se sylinteri eteen, pari reikää joutuu poraamaan. Ei sentakia kannata mettään ajaa. Kaikissa vanhoissa on omat juttunsa.
-
No, vanhoilla valluilla on ajettava varovasti muutenkin, aikoinaan niissä oli se hydraulinen ohjauskin sillä pystyakselilla siinä etukehdossa eilä mitään tiukkausmahdollisuutta booreissa, oli hurja ajettava kun boorit väljenivät, eräältä naapurilta putosi koko akselikin alas, onneksi pellolla..
Kyllä nuo isommat entisajan vallut porsivat yleensä 2 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, on myönnettävä vaikka Valmet- klubin jäsen olenkin..
Se oli/ on halpa muuttaa se sylinteri eteen, pari reikää joutuu poraamaan. Ei sentakia kannata mettään ajaa. Kaikissa vanhoissa on omat juttunsa.
Niinpä, eräs toinen kaveri teki niin, hitsasi korvakkeet akseliin sylinterille, kerran sitten rehunteon kiireessä tienpäällä antautui hitsaukset ja täydessä vauhdissa asvaltilta 3-4 metriä syvään valtaojaan..
-
No, vanhoilla valluilla on ajettava varovasti muutenkin, aikoinaan niissä oli se hydraulinen ohjauskin sillä pystyakselilla siinä etukehdossa eilä mitään tiukkausmahdollisuutta booreissa, oli hurja ajettava kun boorit väljenivät, eräältä naapurilta putosi koko akselikin alas, onneksi pellolla..
Kyllä nuo isommat entisajan vallut porsivat yleensä 2 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, on myönnettävä vaikka Valmet- klubin jäsen olenkin..
Se oli/ on halpa muuttaa se sylinteri eteen, pari reikää joutuu poraamaan. Ei sentakia kannata mettään ajaa. Kaikissa vanhoissa on omat juttunsa.
Niinpä, eräs toinen kaveri teki niin, hitsasi korvakkeet akseliin sylinterille, kerran sitten rehunteon kiireessä tienpäällä antautui hitsaukset ja täydessä vauhdissa asvaltilta 3-4 metriä syvään valtaojaan..
Ei ole montaa vuotta kun vielä sai tehtaalta (ostaa) muutossarjaa.
-
Tuolla aiemmin mainitsin että tyyppivika.Ja sitä se siltäosin on koska tuo valu näyttää olevan ijan haperon näköistä.Liekö jotain bilateraalista kaupankäyntiä, mahtaisko belarutsin vastaava käydä tuohon :)
-
eiks valtun valuja sanottu jo aikanaan hiekkavaluiks? oli sen verta suurella toleranssilla.
-
eiks valtun valuja sanottu jo aikanaan hiekkavaluiks? oli sen verta suurella toleranssilla.
Se on valumötti
-
Joskushan mainostivat siirtyneensä johonkin pallografiittivaluihin, jospa se grafiitin määrä on nostettu liian suureksi.
-
Naapurilla oli 590 massikka ja vastaava paikka tai pooriakseli petti nostolaiteissa useita kertoja . Vaihtoi 3 kertaa osan ennenkuin vaihtoi viimein traktoria. Yleensä massikassa on kuitenkin murtopulttit jotka katkeaa eli vetovarret.
-
Massikan nostolaitteet ovat tuohon aikaan olleet vähän hintelät kyllä. Mutta en mä niitä tuolla lailla koskaan rikki kuitenkaan saanut. Ilmeisesti tarvitaan painavia perävehkeitä ja kovia iskuja.
3000-sarjaisesta meni kerran pooriakselista toisesta päästä poorit sileeksi. Onneksi siinä on jo ulkopuoliset sylinterit, pääsi työkoneen kera kotiin kun pakkonostolla vaan ajoi molemmat kynkät ylös asti vaikka niillä ei enää mekaanista yhteyttä akselin kautta ollutkaan. Rihlat taisivat olla yksinkertaisesti vaan niin kuluneet että lopulta pyörähti ympäri.
-
Joskus verkuista katkesi tai irtosi se sokka siitä koiranluusta mikä työnnsi männästä sitä vääntiötä, kun se putosi paikoiltaan niin tiedän muutaman tapauksen että oli työntänyt kannen halki kun ei ollut osunut oikeaan kohtaan nostaessa..
-
Kasattiin nostolaitteet tänään. Meni toista viikkoa ennenkuin tuli tietoa puretusta traktorista että ehjät osat ovat saatavilla . Hinta oli kyllä kohdallaan eli ei ihan halpaa reilut 40% uusien osien hinnasta. Uusi mäntä ja vääntiö olivat noin 1000 eur ja olis ollut heti saatavissa mutta kannatti odottaa purkua kun ei heti ollut vapaita
-
Massikan nostolaitteet ovat tuohon aikaan olleet vähän hintelät kyllä. Mutta en mä niitä tuolla lailla koskaan rikki kuitenkaan saanut. Ilmeisesti tarvitaan painavia perävehkeitä ja kovia iskuja.
3000-sarjaisesta meni kerran pooriakselista toisesta päästä poorit sileeksi. Onneksi siinä on jo ulkopuoliset sylinterit, pääsi työkoneen kera kotiin kun pakkonostolla vaan ajoi molemmat kynkät ylös asti vaikka niillä ei enää mekaanista yhteyttä akselin kautta ollutkaan. Rihlat taisivat olla yksinkertaisesti vaan niin kuluneet että lopulta pyörähti ympäri.
joskus on valmetista ollu poikki tuo pallotappiki ja tuli kuntoon hitsaamalla, itellä on semmonen perstuntuma että ruoste syö nuo pooriakselit rotan lailla heti kun vähänkään liikkuvat , väliätki kestää melko pitkälle rasvassa...
-
Massikan nostolaitteet ovat tuohon aikaan olleet vähän hintelät kyllä. Mutta en mä niitä tuolla lailla koskaan rikki kuitenkaan saanut. Ilmeisesti tarvitaan painavia perävehkeitä ja kovia iskuja.
3000-sarjaisesta meni kerran pooriakselista toisesta päästä poorit sileeksi. Onneksi siinä on jo ulkopuoliset sylinterit, pääsi työkoneen kera kotiin kun pakkonostolla vaan ajoi molemmat kynkät ylös asti vaikka niillä ei enää mekaanista yhteyttä akselin kautta ollutkaan. Rihlat taisivat olla yksinkertaisesti vaan niin kuluneet että lopulta pyörähti ympäri.
joskus on valmetista ollu poikki tuo pallotappiki ja tuli kuntoon hitsaamalla, itellä on semmonen perstuntuma että ruoste syö nuo pooriakselit rotan lailla heti kun vähänkään liikkuvat , väliätki kestää melko pitkälle rasvassa...
Osansa lienee mun työkoneillani jotka vääntävät ja kääntävät nostolaitetta kieroon puolin ja toisin. Kolmetonnisessahan noiden poorien kautta ei enää juuri kiertovoimaa välity jos työkone on tasapainoinen. Varsinainen nostovoima tulee ulkopuolelta tasan molempiin nostokynkkiin, poorit pitävät vaan huolta että varret pysyvät synkronissa keskenään mihin ei tavallisesti suurta voimaa vaadita. Perinteinen malli jossa tunkki on siellä perän sisällä keskellä akselia taas välittää kaiken nostovoiman aina juuri noiden poorien kautta.
Isommat niittokoneet ja -murskaimet, puolihinattavat aurat, kiven nostamiset lanan nurkalla, paalien kantaminen talikon toisella reunalla ym toispuoleiset kuormat sitten kuormittavat tuota yhdysakselia, enemmän tai vähemmän. Aurojen kanssa se mulla pettikin. Olisi varmaan ollut ennakoitavissa jos olisi vähän varsia käsin nostellut ja katsellut.
-
Kyllä ainakin Valmetin poorit väljistyy, vaikka onkin ulkopuoliset tunkit. Pienen alun kun saa...
-
Löystyy poorit jontikastakin. Varsinkin jos erehtyy kynkät irroittamaan ja puhdistaa tiivisteruosteen pois. Parempi ajaa kunnes pettää.
-
Olen funtsinut, että ulkopuolisten tunkkien kanssa poorit luistaa aina ääriasennosta toiseen, kun kuljetettava työkone keikkuu puolelta toiselle. Nostosylkky perän sisässä ja voima pooreissa vaikuttaa yleensä aina samaan suuntaan ja ne ei lonksu alituiseen.
-
Hydrauliikassahan aina paine karkaa kevyemmälle puolelle. Elikkäs ulkopuolisissa nostosylintereissä paine vatkaa ees taas. Pitäiskö noissa olla sitten joku tasausventtiili että yhtäkova paine kummallekin sylinterille. Aika vaikea äkkiseltään tehdä näin ajatuskuplassa..
-
Hydrauliikassahan aina paine karkaa kevyemmälle puolelle. Elikkäs ulkopuolisissa nostosylintereissä paine vatkaa ees taas. Pitäiskö noissa olla sitten joku tasausventtiili että yhtäkova paine kummallekin sylinterille. Aika vaikea äkkiseltään tehdä näin ajatuskuplassa..
Painehan on varmasti sama ilman venttiiliäkin :-) Öljyä voi kyllä vatkata puolelta toiselle hiukan ennen kuin yhdysakseli lopettaa liikkeen.
Tarkoitat ehkä systeemiä jossa öljy ei liikahda vaikka kuorma seilaisi puolelta toiselle esim sivurajoittimien antamissa puitteissa? Eli sylinterit voivat kantaa erilaista kuormaa ilman että öljy liikahtaa sylinteristä toiseen ja yhdysakseli alkaa tasata.
Periaatteessa helppo: sähköventtiilillä molempien sylintereiden linjat kiinni silloin kun nostolaitetta ei ole tarkoitus liikuttaa... ja auki silloin kun asentoa aktiivisesti muutetaan. Sillin akselin ei tarvitse tasata mitään ellei voima toisella puolella mene kerrassaan negatiiviseksi eli vetovartta nostavaksi. Mikä kyllä monella työkoneella tapahtuukin...
Eri asia sitten olisiko vaivan väärti - ehkä tukevampi pooritus tms on halvempi ja järkevämpi ratkaisu.
-
Hydrauliikassahan aina paine karkaa kevyemmälle puolelle. Elikkäs ulkopuolisissa nostosylintereissä paine vatkaa ees taas. Pitäiskö noissa olla sitten joku tasausventtiili että yhtäkova paine kummallekin sylinterille. Aika vaikea äkkiseltään tehdä näin ajatuskuplassa..
Painehan on varmasti sama ilman venttiiliäkin :-) Öljyä voi kyllä vatkata puolelta toiselle hiukan ennen kuin yhdysakseli lopettaa liikkeen.
Tarkoitat ehkä systeemiä jossa öljy ei liikahda vaikka kuorma seilaisi puolelta toiselle esim sivurajoittimien antamissa puitteissa? Eli sylinterit voivat kantaa erilaista kuormaa ilman että öljy liikahtaa sylinteristä toiseen ja yhdysakseli alkaa tasata.
Periaatteessa helppo: sähköventtiilillä molempien sylintereiden linjat kiinni silloin kun nostolaitetta ei ole tarkoitus liikuttaa... ja auki silloin kun asentoa aktiivisesti muutetaan. Sillin akselin ei tarvitse tasata mitään ellei voima toisella puolella mene kerrassaan negatiiviseksi eli vetovartta nostavaksi. Mikä kyllä monella työkoneella tapahtuukin...
Eri asia sitten olisiko vaivan väärti - ehkä tukevampi pooritus tms on halvempi ja järkevämpi ratkaisu.
Tarkoittikohan Peukalo virtauksenjakomoottoria?
-
Hydrauliikassahan aina paine karkaa kevyemmälle puolelle. Elikkäs ulkopuolisissa nostosylintereissä paine vatkaa ees taas. Pitäiskö noissa olla sitten joku tasausventtiili että yhtäkova paine kummallekin sylinterille. Aika vaikea äkkiseltään tehdä näin ajatuskuplassa..
Painehan on varmasti sama ilman venttiiliäkin :-) Öljyä voi kyllä vatkata puolelta toiselle hiukan ennen kuin yhdysakseli lopettaa liikkeen.
Tarkoitat ehkä systeemiä jossa öljy ei liikahda vaikka kuorma seilaisi puolelta toiselle esim sivurajoittimien antamissa puitteissa? Eli sylinterit voivat kantaa erilaista kuormaa ilman että öljy liikahtaa sylinteristä toiseen ja yhdysakseli alkaa tasata.
Periaatteessa helppo: sähköventtiilillä molempien sylintereiden linjat kiinni silloin kun nostolaitetta ei ole tarkoitus liikuttaa... ja auki silloin kun asentoa aktiivisesti muutetaan. Sillin akselin ei tarvitse tasata mitään ellei voima toisella puolella mene kerrassaan negatiiviseksi eli vetovartta nostavaksi. Mikä kyllä monella työkoneella tapahtuukin...
Eri asia sitten olisiko vaivan väärti - ehkä tukevampi pooritus tms on halvempi ja järkevämpi ratkaisu.
Tarkoittikohan Peukalo virtauksenjakomoottoria?
Mahdollisesti, teoriassa oikea ratkaisu :-)
Sellainen ei vaan taida olla käytännössä välttämättä niin tiivis etteikö se sallisi pientä nitkahtelua ajan mittaan. Moottorit ja pumput vuotavat sisäisesti aina hiukkasen ja soveltuvat siksi huonosti staattiseen pitoon.
-
Jos oikealle laittaisi isomman sylinterin kuin vasemmalle, niin tasan kuormittavan nostolaitekoneen kanssa poorit ei lonksuisi jatkuvasti. Sitten oikealla kannatettavan koneen kanssa poikkiakselin kuormitus olisi pienempi.
-
Jos oikealle laittaisi isomman sylinterin kuin vasemmalle, niin tasan kuormittavan nostolaitekoneen kanssa poorit ei lonksuisi jatkuvasti. Sitten oikealla kannatettavan koneen kanssa poikkiakselin kuormitus olisi pienempi.
suoraan vaan hevon kuuseen koko booriakseli, kakstoimiset sylinterit ja riittävästi venttiilejä ja antureita niin johan tulee ihan uusia ulottovuuksia monen koneen käyttöön :) ;) :D ;D
-
Jos oikealle laittaisi isomman sylinterin kuin vasemmalle, niin tasan kuormittavan nostolaitekoneen kanssa poorit ei lonksuisi jatkuvasti. Sitten oikealla kannatettavan koneen kanssa poikkiakselin kuormitus olisi pienempi.
suoraan vaan hevon kuuseen koko booriakseli, kakstoimiset sylinterit ja riittävästi venttiilejä ja antureita niin johan tulee ihan uusia ulottovuuksia monen koneen käyttöön :) ;) :D ;D
Niin, ei tartte hydraulista kaltevuudensäädintäkän erikseen ostaa
-
tuo muuten ihan oikeesti ihmetyttää miksi yleensä noin vanhanaikainen systeemi pitää olla? ite katoin että vimosessa rempassa asennettu nuo varret eri poorille, siis joutuu nostotangot säätään erikseen jotta suorassa nosto. hitekkiä eräiltä!!!
-
Yleensä booriakselilla on kohdistusura, että samaan asentoon vastapuolen kanssa.Väkisin lie sitten tuo survaistu.
-
Yleensä booriakselilla on kohdistusura, että samaan asentoon vastapuolen kanssa.Väkisin lie sitten tuo survaistu.
Tuskin menee, tai on sit tosi väljä. Eiköhän ole merkit, ainakin ollu.
-
ahaa, sit on jo tehtaalta laitettu hieman vinoon... olis kiva tietää millasta tuolla sisällä. mut ei ihmeemmin kiinnosta avata moista... sen verta pitkään ollu jo aikasemmin auki.