Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Adam Smith - 04.07.09 - klo:21:38
-
http://dairyforums.com/forums/showthread.php?t=1431 (http://dairyforums.com/forums/showthread.php?t=1431)
Nonii, täällä vois koittaa keskustella tästä ristijalostuksesta, noi rotufoorumit ei tähän oikein sovi.
Onko kenelläkään systemaattista kahden tai kolmen rodun risteytysohjelmaa tai kokemuksia noista laajemmin?? Mulla on homma alussa, äykky/holstikki seropit saapi joko jerseytä tai brown swissiä kolmanneksi pyöräksi. Alkuun innosti tarve lisätä karjaa nopeasti ja sehän käy seksatulla siemenellä, mutta mitä tarjoaisi äykyille?? Parempaa tuotosta ja rakennetta tarjoaa nopeammin holstikki ja seksattua siementä oli silloin pari vuotta sitten paremmin tarjolla mustana...motivaatiota nosti muutamat loistavasti pelittäneet sekarotuiset lehmät.
Tarkoituksena on muodostaa parin-kolmenkymmenen lehmän ja kolmen rodun rotaatiopopulaatio, tuloksista riippuen sitten isontaa tai lopettaa homma. Noista rapakontakaisista kokemuksista päätellen jatketaan :)
-
Nautapuolelta en tiedä, mutta lammaskuvioissa kolmiroturisteytys on ihan tavallinen kuvio. Yksi kuvio on, että on pieni puhdasrotukatras (yleensä suomenlammas sikiävyyden ja ympärivuotisen kiiman vuoksi), siihen dorset-pässi, jolloin saadaan findorset -emoja Texel -pässin alle.
Homma toimii, jos
- pitää itse pientä puhdasrotukatrasta
- hyviä liharotupässejä on saatavilla
ja tuo on hyvin mahdollista.
Nautapuolella kuvittelen, että kannattaa joku suht. puhdaslauma pitää yllä, sillä risteytyshyöty laimenee hiljalleen. Ainakin lammaspuolella siinä vaiheessa, kun on riittävästi risteytetty, ei haluttua eriroturisteytysten hyötyä enää juuri saavuteta. Voisin myös kuvitella, että keinosiemennysympäristössä tuo ristetyskuvio on helpompi toteuttaa kuin (vielä) luonnonmenetelmiin pohjaavassa lammastaloudessa.
Petri
-
Näin kokeilu/aloitusvaiheessa on tarkoitus pitää pääosa karjasta puhtaana.
Kiinnostus on suomalaistiloilla yllättävän laimeaa, eikä virallinen jalostus edes tarjonnut mitään neuvontaa tähän ennen VG:iin sulautumista. Toivottavasti asia menis nyt vähän eteenpäin :)
-
Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.
-
Olisikohan viisainta siirtyä Suomessakin vuoristoalueille tyypilliseen heinäruokintaan ja yhdistelmärotuihin ja laittaa maidon hinta pariin euroon. Itseä alkaa ainakin mietityttämään että ettiisesti aikalailla pielessä on jenkkityylinen kertakäyttölehmä meiniki!
-
Itseä alkaa ainakin mietityttämään että ettiisesti aikalailla pielessä on jenkkityylinen kertakäyttölehmä meiniki!
On joo. Holstikista on käytännössä jalostettu kertakäyttölehmä. Suomalaiset mustiinhurahtaneet ei sitä vielä ole huomanneet ;D
-
Näin kokeilu/aloitusvaiheessa on tarkoitus pitää pääosa karjasta puhtaana.
Kiinnostus on suomalaistiloilla yllättävän laimeaa, eikä virallinen jalostus edes tarjonnut mitään neuvontaa tähän ennen VG:iin sulautumista. Toivottavasti asia menis nyt vähän eteenpäin :)
Juu ei. Muutamia vuosia sitten meillä siemennettiin ay lehmiä mustilla, jalostusneuvoja piti meitä vähintäänkin typeränä... Itse arvelen ongelman olevan siinä, ettei järjestelmä laskenut näille risteytyksille kokonaisjalostusarvoa, ja mitäs sitten jalostetaan ;D >:( ;D
-
[/quote]
On joo. Holstikista on käytännössä jalostettu kertakäyttölehmä. Suomalaiset mustiinhurahtaneet ei sitä vielä ole huomanneet ;D
[/quote]
Minäkin olen enemmän kertakyyttölehmän kannalla ;D
-
Itse arvelen ongelman olevan siinä, ettei järjestelmä laskenut näille risteytyksille kokonaisjalostusarvoa, ja mitäs sitten jalostetaan ;D >:( ;D
Meidän tulee palvella Järjestelmää Oikein ;D ;D
Samaa sanoi konsulentti täälläkin, menevät kuulemma hyvät lehmät hukkaan.
-
On joo. Holstikista on käytännössä jalostettu kertakäyttölehmä. Suomalaiset mustiinhurahtaneet ei sitä vielä ole huomanneet ;D
Rohkenen olla eri mieltä kertakäyttöisyydestä. ;)
Jenkeissä on ihan normaalia isoissa karjoissa että kaikki määrätyn ajan poikimisesta olevat lehmät synkronoidaan ja siemennetään muutama päivä kiimapiikistä, oli kiimaa tai ei. Sitten tiineystarkistus kaikille samaan aikaan ja mitkä ei ole tiineitä toistetaan samat hormonihoidot.
Josta jää kyllä pohtimaan että kannattaako tuossa tilanteessa jalostaa hedelmällisyyttä tai koittaa saada lehmistä hedelmällisempiä risteyttämällä vai pitäisikö palkata yksi meksikaani lisää joka oikeasti osaisi kiiman tarkkailun...? ;D
Huuhtelu eläinlääkäri tässä kertoi että jenkit ovat nyt keksineet uuden hedelmällisyys hoidon joka varmaan on tulossa Suomeenkin nyt kun kierukat eivät enään kunnolla toimi. Kyse on jonkunlaisesta piikitys ohjelmasta joka tehdään siellä kaikille poikineille lehmille. Suomessa tuota varmaan tullaan käyttämään niille oikeasti hedelmällisyys häiriöisille rakkula tms lehmille.
Joku vuosi sitten käyneet saksalaiset olivat muuten hyvin tyrmistyneitä siitä että suomiayrshireä myydään/ja käytetään muualla holsteiniin. (näkivät muutamia repsahtaneita tissejä kait)
Mitä muuten sitten laitat jerseyn jälkeen...? ::)
-
On joo. Holstikista on käytännössä jalostettu kertakäyttölehmä. Suomalaiset mustiinhurahtaneet ei sitä vielä ole huomanneet ;D
Rohkenen olla eri mieltä kertakäyttöisyydestä. ;)
Jenkeissä on ihan normaalia isoissa karjoissa että kaikki määrätyn ajan poikimisesta olevat lehmät synkronoidaan ja siemennetään muutama päivä kiimapiikistä, oli kiimaa tai ei. Sitten tiineystarkistus kaikille samaan aikaan ja mitkä ei ole tiineitä toistetaan samat hormonihoidot.
Josta jää kyllä pohtimaan että kannattaako tuossa tilanteessa jalostaa hedelmällisyyttä tai koittaa saada lehmistä hedelmällisempiä risteyttämällä vai pitäisikö palkata yksi meksikaani lisää joka oikeasti osaisi kiiman tarkkailun...? ;D
Huuhtelu eläinlääkäri tässä kertoi että jenkit ovat nyt keksineet uuden hedelmällisyys hoidon joka varmaan on tulossa Suomeenkin nyt kun kierukat eivät enään kunnolla toimi. Kyse on jonkunlaisesta piikitys ohjelmasta joka tehdään siellä kaikille poikineille lehmille. Suomessa tuota varmaan tullaan käyttämään niille oikeasti hedelmällisyys häiriöisille rakkula tms lehmille.
Joku vuosi sitten käyneet saksalaiset olivat muuten hyvin tyrmistyneitä siitä että suomiayrshireä myydään/ja käytetään muualla holsteiniin. (näkivät muutamia repsahtaneita tissejä kait)
Mitä muuten sitten laitat jerseyn jälkeen...? ::)
Ole vain eri mieltä. Itse olen sitä mieltä, ettei kannata tehdä kaikkea niinkuin valtaosa muistakin. Päätyy vain siihen ongelmanippuun, jota siellä ratkotaan nyt, vuosikymmenen jälkijunassa :)
Jerseyn jälkeen laitetaan ay:tä, jos on siitä aloitettu. Sitten taas holstikkia. Mutta toi ohjelma tarkentuu sitä mukaa kun opin tai saan hyviä konsulttineuvoja.....
-
Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.
suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla ;D
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee ;)
-
Sivulta 2 " KARJANJALOSTUS ".
Ja sieltä kohta "Käytettävä sekä sisä että ulkosiitosta".
Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.
suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla ;D
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee ;)
Niin, kun on tehty risteytykset niin eikö seuraava vaihe ole rotupuhtaat ? näinkö se homma, etenee ? ;D :D
-
Ole vain eri mieltä. Itse olen sitä mieltä, ettei kannata tehdä kaikkea niinkuin valtaosa muistakin. Päätyy vain siihen ongelmanippuun, jota siellä ratkotaan nyt, vuosikymmenen jälkijunassa :)
Jerseyn jälkeen laitetaan ay:tä, jos on siitä aloitettu. Sitten taas holstikkia. Mutta toi ohjelma tarkentuu sitä mukaa kun opin tai saan hyviä konsulttineuvoja.....
Risteytysjalostus naudoilla on hieman ongelmallisempaa kuin esim. sioilla. Hitaan lisääntymisen takia puhdasrotuisia eläimiä tarvitaan paljon enemmän, jos myös jalostuksellista etenemistä tavoitellaan samaan aikaan.
Periaatteessa Adamin kolmiroturisteytys voi toimia ihan hyvinkin. Hajontaa karjassa tosin tulee olemaan aika reippaasti, mukana on sen verran erilaiset rodut.
Toinen kysymys on se, onko odotettavissa niin suuria ongelmia hedelmällisyyden ja utareterveyden kanssa, että risteyttämisestä saa täyden hyödyn?
Risteyttämisellä Jenkeissä käsittääkseni pyritään osittain paikkaamaan heikon managementin, ison yksikkökoon ja ongelmallisten olosuhteiden(kuumuus jne) mukanaan tuomia ongelmia,
osittain holsteinin jalostuksen ylilyöntejä (pääasiassa SRB:llä poistetaan liiallista lypsytyyppiä). Kysymys ei niinkään ole siitä, miten noissa karjoissa saadaan lehmät kestämään 3-4 poikimista, vaan siitä, miten saadaan enemmän lehmiä siirtymään edes toiselle lypsykaudelle. Tällöin kyseessä on sen kokoluokan ongelmat karjassa, että moni risteyttäneistä tiloista on maidon hinnan pudotessa vaarassa pudota pelistä kokonaan.
Risteytysten menestymisestä Jenkeissä on muutenkin hieman ristiriitaista tietoa olemassa, hyvistäkin tuloksista raportoidaan, mutta risteytyskäyttöön menevän siemenen myynti on toisaalta viime vuonna vähentynyt.
Entisen Itä- Saksan alueella tehtiin muuten jo aikoja sitten laajan mittakaavan suunnitelmallista ristytysjalostusta, rotaatioristeytyksellä Eurooppalainen Friisiläinen* Holstein* Jersey, joka vastaa aika pitkälle SRB* Holstein* Jersey kombinaatiota.
Kyseisestä systeemistä on kuulemma runsaasti aineistoa olemassa, koska homma dokumentoitiin saksalaisella tarkkudella. Sikäläisten keinosiemennysihmisten näkemys asiaan oli se, että risteytyksellä pystyy korjaamaan akuutteja ongelmia, mutta minkään pysyvän luominen rotaatioristeytyksellä on liki mahdotonta.
Oma mielipide risteytykseen on se, että jos odotettavissa on isoja ongelmia lähinnä hedelmällisyyden ja utareterveyden kanssa osalla tai koko karjalla, niin risteyttämällä voi saada akuuttiin tilanteeseen helpotusta, pidemmällä tähtäimellä ongelmiin joutuu joka tapauksessa puuttumaan myös puhdasjalostuksessa.
-
Jalo kirjoittaa asiaa. Jenkit paikkaa nimenomaan olosuhteiden tuomia ongelmia ja jalostuksen ylilyöntejä. Itse lähdin nostamaan oman ay-voittoisen karjan tuotantopotentiaalia holsteinilla ja jersey/brown swiss lisällä. Omista tarpeista on lähdettävä liikkeelle.
-
Jalo kirjoittaa asiaa. Jenkit paikkaa nimenomaan olosuhteiden tuomia ongelmia ja jalostuksen ylilyöntejä. Itse lähdin nostamaan oman ay-voittoisen karjan tuotantopotentiaalia holsteinilla ja jersey/brown swiss lisällä. Omista tarpeista on lähdettävä liikkeelle.
Ainakin lihapuolella, tavoitteena ei ole luoda uutta "rotua", vaan risteyttää nimenomaan tiettyjä rotuja ristiin, niiden ominaisuuksien takia mitä niissä on, mutta aina siis risteytään alkuperäisiä rotuja ja risteytykset eli tulokset menee sitten teuraaksi, eli niitä ei sitten senenempää jalosteta.
-
Sivulta 2 " KARJANJALOSTUS ".
Ja sieltä kohta "Käytettävä sekä sisä että ulkosiitosta".
Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.
suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla ;D
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee ;)
Niin, kun on tehty risteytykset niin eikö seuraava vaihe ole rotupuhtaat ? näinkö se homma, etenee ? ;D :D
meillä risteytys emoilta tulee pelkästään teuras eläimiä, puhtaita herefordeja, simmentaleja ja anguksia myydään jatkossa siitos eläimiksi.
-
Oletko tutustunut tähän juttuun? (http://www.ansci.umn.edu/research/California%20update%202007-kg.pdf)
Näyttävät suosittelevan kolmea rotua heteroosin pitämiseksi korkeana.
-
Sivulta 2 " KARJANJALOSTUS ".
Ja sieltä kohta "Käytettävä sekä sisä että ulkosiitosta".
Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.
suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla ;D
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee ;)
Niin, kun on tehty risteytykset niin eikö seuraava vaihe ole rotupuhtaat ? näinkö se homma, etenee ? ;D :D
meillä risteytys emoilta tulee pelkästään teuras eläimiä, puhtaita herefordeja, simmentaleja ja anguksia myydään jatkossa siitos eläimiksi.
Mikä sulla on emona, onko risteytys Here/Angnus ja sonnina Simmental, vai miten teet "coctailin" ????
-
ch sonni ja hf/ab, hf/si tai si/hf emo.. yhdistelmä riippuu ihan siitä mitä haetaan ;)
-
Näin kokeilu/aloitusvaiheessa on tarkoitus pitää pääosa karjasta puhtaana.
Kiinnostus on suomalaistiloilla yllättävän laimeaa, eikä virallinen jalostus edes tarjonnut mitään neuvontaa tähän ennen VG:iin sulautumista. Toivottavasti asia menis nyt vähän eteenpäin :)
Tu ;D ;D Kysyit oikein neuvoja viralliselta taholta :-X Jos poikkeat heidän kaavasta turha kysyä neuvoa sieltä suunnalta. Yhdistyminen toivottavasti saa aikaan että jalostusneuvonnan taso edes hieman nousis.
-
Itse lähdin nostamaan oman ay-voittoisen karjan tuotantopotentiaalia holsteinilla ja jersey/brown swiss lisällä. Omista tarpeista on lähdettävä liikkeelle.
On jäänyt kysymättä, mitä haet Brown Swissillä risteytyskäytössä? Se ei rotuna ainakaan sen perusteella, mitä noita risteytyskokeiden tuloksia on näkynyt, anna käytännössä mitään erityistä plussaa, tulokset holsteinristeytyksissä ovat liki poikkeuksetta heikoimmat BS:ää tai Normandialaista käytettäessä. Rotuna BS:llä vaikenpuoleiset poikimiset, eikä edes kovin häävi tuotos, vaikka kookkaita ovatkin. Selkeää plussa lähinnä jalkarakenteessa.
Jerseyllä on ehkä hieman enemmän annettavaa, varsinkin jos hakee kohtuullisen maltillista kokoa ja pitoisuuksia.
Pelkästään tuotospotentiaalia haettaessa on vähän siinä ja siinä, saako kolmiroturotaatiosta juurikaan lisähyötyä, "pohjoismainen punainen" ja holstein ovat sen verran reilusti ko. ominaisuudessa muita parempia. Lähinnä Montbeliarde on risteytyskokeissa päässyt suhteellisen lähelle niitä tuotoksissa, muttei taida oikein natsata ominaisuuksiltaan sinulla , jos lähtökohtana on ayssyyrilehmä?
-
On jäänyt kysymättä, mitä haet Brown Swissillä risteytyskäytössä?
No koon/takakorkeuden säilymistä. Kirppu+käpylehmä(ay)+holstein ei välttämättä toimi kaikilla linjoilla. BS on silti vain muutaman eläimen varassa, pääsääntöisesti mennäänn ay+holstikki+jersey...
Se ei rotuna ainakaan sen perusteella, mitä noita risteytyskokeiden tuloksia on näkynyt, anna käytännössä mitään erityistä plussaa, tulokset holsteinristeytyksissä ovat liki poikkeuksetta heikoimmat BS:ää tai Normandialaista käytettäessä. Rotuna BS:llä vaikenpuoleiset poikimiset, eikä edes kovin häävi tuotos, vaikka kookkaita ovatkin. Selkeää plussa lähinnä jalkarakenteessa.
Jerseyllä on ehkä hieman enemmän annettavaa, varsinkin jos hakee kohtuullisen maltillista kokoa ja pitoisuuksia.
Pelkästään tuotospotentiaalia haettaessa on vähän siinä ja siinä, saako kolmiroturotaatiosta juurikaan lisähyötyä, "pohjoismainen punainen" ja holstein ovat sen verran reilusti ko. ominaisuudessa muita parempia. Lähinnä Montbeliarde on risteytyskokeissa päässyt suhteellisen lähelle niitä tuotoksissa, muttei taida oikein natsata ominaisuuksiltaan sinulla , jos lähtökohtana on ayssyyrilehmä?
Kyse onkin siitä perinnöllisen etenemisen nopeudesta suhteessa eläinten määrään.
-
Entä lypsysimmental kolmanneksi? Tämänhetkisistä vaihtoehdoista ottaisin sen jos halutaan edetä nimenomaan kolmella rodulla.
Itsellä tulossa hol-ay-ay ja hol-ay-hol risteytyksiä, kohta varmaan kaikkea muutakin noiden sekoituksia. Ainakin vasikkana nämä "sekasikiöt" näyttävät vielä sille, mille isien perusteella voi olettaa. Eli oletan että populaatiot ovat sen verran lähellä toisiaan että risteytystenkin tulos on vielä pääteltävissä (toisin kun tämä virallinen jalostus tuumaa). Eli en tiedä sitten onko pakko ottaa sitä kolmatta rotua mukaan lainkaan. Toki se parantaa heteroosia, mutta heikentää kolmannen polven ennustettavuutta. Eli jos jaksaa panostaa sonnin valintaan, ehkä kannattaa pysyä kahdessa ainakin alkuun. Terveyttä ja elinvoimaa tuntuu noissakin olevan selvästi puhdasrotuisia vanhempia ja puhdasrotuisia samanikäisiä eläimiä enemmän. Ay ja Holstein aika pitkälle korjaavat toistensa vikoja.
-
Onko noista faban Jersey sonneista käsitystä, kannattaako niitä käyttää? En löytänyt mistään arvosteluja. Ihan mielenkiinnosta voisi ottaa kolmanneksi roduksi, Holstein/Ay -ristytysten päälle. Uskaltaako noita laittaa lainkaan hiehoille?
-
DJ May:
http://www.vikinggenetics.com/dk/jersey/tyr.asp?breed=3&hbnr=302229&type=Specialisttyre
Dj Beo löytyy +11 tasolta Interbull listalta, muuta ei ehdi hakemaan nyt: http://www.vikinggenetics.com/dk/jersey/interbull.asp?srt=totalmerit+desc+%2Cmindex+desc&stambog=&navn=&land=&top=100&ok=S%F8g
-
Yksi noista Faban sonneista näyttää olevan jenkki: http://genex.crinet.com/dairy/index.php?action=DETAIL&code=1JE0604&lang=&Breed=JE
-
Mitä tälle rintamalle kuuluu Adamin karjassa? Joko on toista polvea lypyssä Jersey/BS? Kävisikö länkkäri mitenkään tuohon kolmanneksi roduksi? Täältä tullaan noin viisi vuotta jäljessä :P
-
Mitä tälle rintamalle kuuluu Adamin karjassa? Joko on toista polvea lypyssä Jersey/BS? Kävisikö länkkäri mitenkään tuohon kolmanneksi roduksi? Täältä tullaan noin viisi vuotta jäljessä :P
Ei oo niin pitkällä. Ainoa ay-fr-bs poikii tammikuulla, ensimmäiset kaks ay-fr-jerseytä on lypsyssä. Sekä poikineet että hiehot noista ovat lypsytyyppisiä ja sopusuhtaisia. Bs sensijaan on kuin srb, raskastekoisempi. Pikantti yksityiskohta on valtavat korvat :D Tuotantotaso ay ja fr-ensikkojen puolivälistä, pitoisuutta löytyy äykkyjen verran. Aika vaan on liian lyhyt vertailuun ja niitä on toistaseks vain kaks maidossa.
Jatkamme kokeilua. Vuosikymmen on lyhyt aika karjanjalostuksessa ....
-
Noista rsitetytyksistä on ollut lukuisia "on-farm" tutkimuksia että kolmiroturisteytys on paras, neljännellä ei saavuteta hyviä tuloksia enää. Jos neljäs polvi on alkupeäinen rotu esim. tässä tapauksessa ay, niin se saattaa olla käyttöelimenä edellisiä huonompi. Parhain tulos nykytiedolla saadaan mitä noita juttuja on lukenut että kolme rotua ja sen jälkeen se linja lopetetaan lihasonnilla sekä alkionkantajana.
Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.
Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.
Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.
Jalostuksellisesti risteytyksillä ei ole arvoa ja se pitää muistaa että nuorsonnia niille ei saa käyttää eikä mielellään edes genomisonneja vaan vähän iäkkäämpiä valisonneja joilla arvosteluvarmuus yli 95% eli niiden datat alkaa olla jo valmiina, näin ei tehdä mitään haittaa jalostusohjelmalle.
-
Noista rsitetytyksistä on ollut lukuisia "on-farm" tutkimuksia että kolmiroturisteytys on paras, neljännellä ei saavuteta hyviä tuloksia enää. Jos neljäs polvi on alkupeäinen rotu esim. tässä tapauksessa ay, niin se saattaa olla käyttöelimenä edellisiä huonompi. Parhain tulos nykytiedolla saadaan mitä noita juttuja on lukenut että kolme rotua ja sen jälkeen se linja lopetetaan lihasonnilla sekä alkionkantajana.
Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.
Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.
Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.
Jalostuksellisesti risteytyksillä ei ole arvoa ja se pitää muistaa että nuorsonnia niille ei saa käyttää eikä mielellään edes genomisonneja vaan vähän iäkkäämpiä valisonneja joilla arvosteluvarmuus yli 95% eli niiden datat alkaa olla jo valmiina, näin ei tehdä mitään haittaa jalostusohjelmalle.
Tässäpä oli paljon asiaa. Laajennusta suunnitellessa tehtiin juuri noin, seksattua eri rodun siementä muuten lihaosastolle meneville eläimille.
-
Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.
Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.
Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.
Näin mäkin olen homman ajatellut. Periaatteessa vakintuunella karjamäärälläkin voisi pitää tietyn osan risteytyksiä. Käyttämällä vierasta rotua enemmän populaatiossa edistetään myös rotujalostusta, koska entistä harvempi puhdasrotuinen jatkaa sukuaan rotupuhtaana. Lopputuloksena keskimäärin paremmat käyttöeläimet ja paremmat rotuyksilöt. Kokonaisuus ratkaisee. Omaan ay-karjan lehmäsiemennykset ajattelin jatkossa tehdä 25% osuudella kutakin, valioo, nuorta, holsua ja lihaa, mikäli saan hyviä kokemuksia risteytyksistä. Tällä hetkellä kolmannes lehmäsiemennyksistä lihalla, mutta risteytysten lihasiemennykset kompensoi liharotusiemennysten osuuden riittävän korkeaksi.
Risteytyshiehoista ajattelin ensisijaisesti hol-alkion kantajia elinvoimaisuutensa vuoksi. Tulevaisuudessa karjan rotujakauma voisi olla 30% holsua, 30% ay:ta, 30 risteytyksiä ja 10% alkuperäiskansoja :P
-
Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.
Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.
Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.
Näin mäkin olen homman ajatellut. Periaatteessa vakintuunella karjamäärälläkin voisi pitää tietyn osan risteytyksiä. Käyttämällä vierasta rotua enemmän populaatiossa edistetään myös rotujalostusta, koska entistä harvempi puhdasrotuinen jatkaa sukuaan rotupuhtaana. Lopputuloksena keskimäärin paremmat käyttöeläimet ja paremmat rotuyksilöt. Kokonaisuus ratkaisee. Omaan ay-karjan lehmäsiemennykset ajattelin jatkossa tehdä 25% osuudella kutakin, valioo, nuorta, holsua ja lihaa, mikäli saan hyviä kokemuksia risteytyksistä. Tällä hetkellä kolmannes lehmäsiemennyksistä lihalla, mutta risteytysten lihasiemennykset kompensoi liharotusiemennysten osuuden riittävän korkeaksi.
Risteytyshiehoista ajattelin ensisijaisesti hol-alkion kantajia elinvoimaisuutensa vuoksi. Tulevaisuudessa karjan rotujakauma voisi olla 30% holsua, 30% ay:ta, 30 risteytyksiä ja 10% alkuperäiskansoja :P
^Vaikuttaa hyvältä toimintatavalta.
Myös Adam smithin kolmirotusysteemi ay-hol-jer on mielenkiintoinen.
Tehän sitte voitte olla tutkimustiloina kun joku suomalainen tutkimus kun joskus asiasta tehdään, agronomi-opiskelija voisi tehdä pro gradu työnä. Taatusti saattaa olla tulevaisuuden eläinaines vaihtoehto sitten kun tiloja on enää muutama tuhat jäljellä
-
Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.
Jos mulla olisi tarkoitus ruokkia lehmiä "alimitoitetulla appeella", niin jalostussonneja ei valittaisi maitoindeksin perusteella. Tähän virheeseen on moni sortunut ja niitä virheitä nyt sitten paikkaillaan Honkajoki Oy yhteistyökumppanina :'(
-
Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.
Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.
-
Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.
Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.
Tää se onkin just se perseyden ydin 8) Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".
Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..
-
Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.
Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.
Tää se onkin just se perseyden ydin 8) Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".
Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..
Kyllä sitä vähän pitäisi olla hajua tilallakin, mitä jalostuksella halutaan. Ensin syytetään fabaa, kun on huonoja lehmiä. seuraavaksi syytetään semexiä, kun ei kauniista lehmistä tule maitoa. Seuraavaksi vielä huittia, kun on ammut kipiöitä ja sukulista on kuin syväjoki-elokuvasta...... :-X
-
Kyllä sitä vähän pitäisi olla hajua tilallakin, mitä jalostuksella halutaan. Ensin syytetään fabaa, kun on huonoja lehmiä. seuraavaksi syytetään semexiä, kun ei kauniista lehmistä tule maitoa. Seuraavaksi vielä huittia, kun on ammut kipiöitä ja sukulista on kuin syväjoki-elokuvasta...... :-X
Erittäin hyvin sanottu siellä takana!!
-
Minulla on lypsykarjassa nyt kasvamassa pari ay/hol risteytystä ja lisää tulossa. Lisäksi yksi kuriositeettielukka länkkäri on siemennetty ayllä. Saa nähä mitä niiden kanssa tekee. Kolmatta rotua olen ajatellut niille aikuistuessaan laittaa. Tavote olisi tietysti ihan käyttö elukoita niistä.
Jotenkin on vaikea uskoa miten risteytysjälkeläiset olisi huonoja eläimiä. Noin niinkuin perus perinnöllisyystiede kun haluaa sanoa, että monipuolinen genomi = terveys. Vai meneekö se sitten niin, että genomin lavetessa jalostamalla korostetut tuotanto-ominaisuudet laimenee nekin.
-
Minulla on lypsykarjassa nyt kasvamassa pari ay/hol risteytystä ja lisää tulossa. Lisäksi yksi kuriositeettielukka länkkäri on siemennetty ayllä. Saa nähä mitä niiden kanssa tekee. Kolmatta rotua olen ajatellut niille aikuistuessaan laittaa. Tavote olisi tietysti ihan käyttö elukoita niistä.
Jotenkin on vaikea uskoa miten risteytysjälkeläiset olisi huonoja eläimiä. Noin niinkuin perus perinnöllisyystiede kun haluaa sanoa, että monipuolinen genomi = terveys. Vai meneekö se sitten niin, että genomin lavetessa jalostamalla korostetut tuotanto-ominaisuudet laimenee nekin.
Jos terveys ja hedelmällisyys olisivat ainoat tärkeät ominaisuudet, niin homma menisi juuri niin kuin Kaaleppi kirjoittaa. Jalotuksella pyritään nimen omaan pienentämään geneettistä hajontaa ja tavallaan puhdistamaan perimää ihmiselle epäedullisista perintötekijöistä (huono tuotos, repsahtava utare jne.) Risteytys ja jalostus on näin lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia ja niitä ei voi tehdä yhtä aikaa. Risteytyksellä pystytään tuottamaan hyviä ja helppohoitoisia käyttöeläimiä, mutta se mitä nämä jättävät seuraavaan polveen on täysin tuurista kiinni. Siksi on järkevää toimia, niinkuin tuolla aikaisemmin on sanottu, eli päättää ristetyslinja lihasonniin tai alkioon.
-
Oleellista on... että jalostus tehdään tilan olosuhteisiin ja lähtökohtiin perustuen.
Ei käy Suomessa, kaikkien pitää tehä samalla lailla. Se miten pitäisi jalostaa riippuu täysin keneltä kysytään. Enpä tiedä olisiko yhdelläkään neuvojalla/spermakauppiaalla pokkaa sanoa, että nää sonnit ei toimi sun ruokinnalla.
Tää se onkin just se perseyden ydin 8) Täällä jalostetaan lehmiä tuottamaan maitoa se "55 kiloa päivässä" ja sitten ruokaa annetaan 35-kilon mukaan..Mä olen 10 vuotta jankannut tätä asiaa... Ja joskus sain jopa "huomautuksia asiasta".
Ulkomailla on sonnilistoja joissa sonnien järjestys perustuu tilan tavoitteiden mukaiseen järjestykseen. Se että spermakauppiaat eivät tätä kysyessä osaa vastata oikein on ongelma ammattitaidossa..
Mitenkä paljon niitä elukoita tarvii ruokkia ja millä? tarkotatko väksy ruokintaa vai säilörehuruokintaa vai aperuokintaa? Korkea väksyruokinta ei ole vaan todettu olevan järkeä; vähentää säilörehun menekkiä varsinkin jos tilanne on sellainen että sitä sais mennä ja paljon (edullisempaakin), toiseksi väksyruokinta on kallista, kolmanneksi väksyt laittaa herkät kuralle ja tulee sorkka ym. onkelmaa.
Maito- ja tuotosindeksiä ei ennen kattottu mutta kun tuli äykyille laitettu kanukkia enemässäkin määrin niin sen jälkeen on tarvinnu kattoa. Nyt niitä kovasti lypsäviä taas on (sellaisen 5-6 vuoden tauon jälkeen) ja tuntuu että ossaakohan noita ny ruokkia, väksyä menee nyt aika vähän (eniten lypsäville se 12,5 kg) mut ku ei haluta lisätä sitä kun sitte ne ei syö säilistä yhtä hyvin.
Parissakin tutkimuksessa on ollu että jos säiliksen d-arvo on hyvä niin ei siitä korkeasta väksystä ole mitään hyötyä, pikemminkin päin vastoin - maitotuotos laskee ym.