Mikä olisi arvon raadin mielestä sopiva lajittelija/puhdistin n. 3000 kg vuosittaiseen kylvösiemenen kunnostukseen? Siemenen koolla ei niin väliä, mutta puhdasta pitäisi saada, ettei tuki konetta.
Onko loppupeleissä siemenen koolla merkitystä kylvötulokseen ja satoon?
Lainaus:
"Maa- ja elintaviketalouden tutkimuskeskuksen vetämässä hankeessa selvitettiin kylvösiemenen laadun vaikutusta itävyyteen, itämistarmoon ja sadontuottokykyyn kahdessa eri osatutkimuksessa. Niin sanotussa ”TOS-tutkimuksessa” selvitettiin viljelijöiden käyttämän tilan oman siemen (TOS) itävyyttä ja itämisen tasaisuutta vuosien 2007 ja 2008 sadosta. Viljelijät lähettivät ohranäytteen sadostaan, jota aikoivat käyttää seuraavana keväänä kylvöillä. Kaikkiaan hankkeessa analysoitiin vajaat 500 ohranäytettä. Näytteet lajiteltiin jyväkoon selvittämiseksi neljään kokoluokkaan: yli 2.8 mm, 2.8 – 2.5 mm, 2.5 – 2.2 mm ja alle 2.2 mm. Näytteet idätettiin imupaperilla (7 vrk 10 ºC + 3 vrk huoneenlämmössä). Jyvät luokiteltiin normaalisti itäneiksi, homeisiksi, kuolleiksi ja epänormaalisti itäneiksi. Itutuppien pituus mitattiin. Itutuppien pituus kuvastaa siemen itämistarmoa.
Ohranäytteiden keskimääräinen itävyysprosentti oli 88%. Imupaperi-idätyksessä selvästi näkyviä homeisia siemeniä oli keskimäärin 1-2%. Tarkemmissa laboratorioanalyyseissä lehtilaikku ja punahometta esiintyi keskimäärin 7% tutkituissa näytteistä. Lehtilaikun ja punahomeen esiintyminen laski suoraan itävyyttä. Siemenkoon vaihtelu heijastui itutuppien pituuksiin. Mitä suurempi vaihtelu oli näytteen jyväkoossa, sitä suurempaa vaihtelu oli myös siemenen itämistarmoa kuvaavassa itutupen pituudessa. Myös näytteen itävyys vaikutti itämistarmoon: itävyyden heiketessä itutuppien pituudet lyhenivät ja samalla vaihtelu kasvoi. Tämä heijastuu todennäköisesti suoraan myös pellolla tapahtuvaan orastumiseen, lähinnä orastiheyteen, orastumisnopeuteen ja -tasaisuuteen. Imupaperilla epätasaisesti kasvava siemenerä tulee varmuudella myös pellolla epätasaisesti ja epäyhteinäisesti pintaan ja oraalle. Siemenen iällä, eli sillä kuinka monta kertaa viljelijä oli lisännyt siemenaineistoa, ei ollut vaikutusta itävyyteen.
Toisessa tutkimuksessa selvitettiin peltokokein (2007 - 2009) itävyydeltään samankaltaisten, mutta jyväkooltaan ja viljelyhistorialtaan erilaisten kylvösiemenerien orastuvuutta ja sadontuottokykyä. Lajikkeena oli Saana-ohra (2007) ja Annabel-ohra (2008-2009). Koepaikkoja oli kolme: Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro. Kylvösiemenluokkia oli kuusi: epäsuotuisissa kasvuoloissa tuotettu siemen nk. stressisiemen, sertifioitu siemen, lähtösiemen, sekä lähtösiemenestä lajitellut kolme luokkaa: lajiteltu I (siemen <2,5mm), lajiteltu II (siemen >2,7mm) ja lajiteltu III (siemen >2,7mm + peittaus). Orastuvuutta seurattiin toistuvin oraslaskennoin (5 vrk välein) ensimmäisten oraiden ilmestyttyä pinnalle.
Kylvösiemenluokista sertifioitu siemen ja lajiteltu ja peitattu siemen orastuivat nopeammin ja tiheämmin (+20%) kuin muut siemenluokat (kuva 1). Nämä siemenluokat tuottivat myös parhaiten satoa (+200-800 kg/ha) (kuva 2). Satoerot selittyvät todennäköisesti eroilla siemenen itämistarmossa. Myös peittauksella oli selvä positiivinen vaikutus satotasoon. Verrataessa siemenluokkia lajiteltu II (siemen >2,7mm) ja lajiteltu III (siemen >2,7mm + peittaus) peittauksella saatu satohyöty oli keskimäärin 300 kg/ha (kuva 2).
Kylvösiemenen kunnostustoimet, lajittelu ja peittaus, nostivat siemenen elinvoimaa, orastuvuutta ja sadontuottokykyä. Huomionarvoisaa on, että tämä ”elinvoiman” lisääntyminen tapahtui siitä huolimatta, että siemenerät olivat lähtökohtaisesti itävyydeltään samankaltaiset. Mikäli viljelijä käyttää TOS-siementä on kylvösiemenen laadun varmennus välttämätön toimenpide ennen kylvöille ryhtymistä. Korkeankin itävyyden omaavan siemenerän lajittelu ja peittaus kannattavat, sillä nämä toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti orastumisen tiheyteen ja tasaisuuteen sekä nostavat satotasoa."
