Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 25.07.10 - klo:11:28
-
Nyt on otsikon paalaimesta parin sadan paalin kokemukset, alle viidentonnin vehje, joka yllättävää kyllä toimi heti alusta asti. Muutamia ihmettelyn paikkoja kuitenkin
- käsikapulan silppurin ohjaus... tuntuu siltä, että 0-asennossakin silppua tulee eikä vivun vääntö vaikuta paljon mihinkään. Onkohan jotain jumissa itse koneessa?
- jos paalin vääntää oikein tiukaksi (korvakuulolta 88 vetokoneen hevosta oikeasti käyttöön, paalintiukkuus punaisen loppupäässä), niin ei enää ota verkkoa. Onko ominaisuus, vai olisiko asialle jotain tehtävissä? Vaiko tyydyttävä kohtuullisempaan tiukkuuteen?
- Kikkoja, jos paali ei tahdo paalikammioista ulos? Rautakanki toimii kyllä, mutta ei ole käyttäjä- eikä koneystävällinen...
Sitten sellainen yleisempi, varmaan muillekin merkeille soveltuva kysymys, kun alkuhässäkässä vetäisin verkkoa silppuriin kelalle: millaisilla kikkakokoelmilla agronettiläiset repii verkonretaleita silppurinkelalta?
Petri
-
250 claasissakaan ei tuon käsikapulan 0-asenolla terät lähteny pois.
-
Terät kääntyy alas siinä asennossa missä kuvake niin näyttää ;). oliko se nyt oikeassa reunassa, ei muista ::) Paali tulee pihalle helposti , jos se on painava tai karho on kapeampi. Kuivalla joskus joutuu avaamaan porttia useita kertoja , mutta ei sitä kangella kannata väännellä. Mitä nopeammasti portti nousee sitä helpommasti paali irtoaa (ihan oma tuntuma, voi olla vääräkin :D ) Verkkoa en ole saanut ikinä 46:ses roottorin ympäri , Welgerissä meni ja siellä myös pysyi 8) Ittellä joskus rullaa verkon valmiin paalin päältä viimeinen eli alin portin rulla , mutta se vaiva helpottuu kun rullan päällä on muutaman paalin verkot ??? verkon menemisessä ei ongelmia ittellä, vaikka ajaa niin kauan kuin nivelen räikkä soi.
-
teriä joutuu joskus hakkaileman pois/päälle. aiv/heinä mujua kerääntyy terien alle j hahloihin.
--------
ei pitäs olla mitään vaikutusta verkotukseen sillä paalin tiukkuudella...
laita verkko niin päin että verkko kelaantuu rullan takaa, laita verkko vain yhden poikkipuun ali. niin se ainkin mulla toimii paraiten.
-
- jos paalin vääntää oikein tiukaksi (korvakuulolta 88 vetokoneen hevosta oikeasti käyttöön, paalintiukkuus punaisen loppupäässä), niin ei enää ota verkkoa. Onko ominaisuus, vai olisiko asialle jotain tehtävissä? Vaiko tyydyttävä kohtuullisempaan tiukkuuteen?
- Kikkoja, jos paali ei tahdo paalikammioista ulos? Rautakanki toimii kyllä, mutta ei ole käyttäjä- eikä koneystävällinen...
Petri
Jos on jotain hienoa mutua paalissa (härkäpavun palkoja) se saattaa pursuta telojen välissä vastustaen verkon menoa.
Karhetta vähän soukemmaksi niin poikimavaikeudet loppuvat.
-
ei pitäs olla mitään vaikutusta verkotukseen sillä paalin tiukkuudella...
laita verkko niin päin että verkko kelaantuu rullan takaa, laita verkko vain yhden poikkipuun ali. niin se ainkin mulla toimii paraiten.
No, verkkojarrua en ole laittanut minäkään päälle ja hyvin tuntuu toimivan.
Ja koetetaan uskoa vielä siihenkin, että paalin tiukkuudella ei ole mitään tekemistä tuon verkon menemättömyyden kanssa. Kaksi kertaa näin on käynyt, kummallakin tuli vedettyä tiukkaan. On vain kohtalaisen "miestä syövää" hommaa purkaa paali ja koettaa sitten sievästi tukkematta ottaa se uudestaan paaliin.
Ja se ulostulemattomuus: ainoat ongelmat ovat tulleet kosteahkoa esikuivattua paalatessa, kuivalla (sellainen "latokuivurikosteus") ei ainakaan vielä. Karhot ovat aika kapeat, mutta koetan syöttää ohjeen mukaan vähän reunoista, ettei tule tynnyripaaleja. Kait joku kompromissi pitäisi tähänkin perstuntumalta hakea.
Petri
-
teriä joutuu joskus hakkaileman pois/päälle. aiv/heinä mujua kerääntyy terien alle j hahloihin.
--------
Mutta nolla asennossa ei kannata hakkailla , ei ne siinä laske vaan siellä missä kuvake on "terät alas" . Mielestäni 46 sen omistajan pitäis kysyä miten ne terät saa pysymään ylhäällä ;D tai miten ne terät saa "silppuamaan" ???
-
Nyt on otsikon paalaimesta parin sadan paalin kokemukset, alle viidentonnin vehje, joka yllättävää kyllä toimi heti alusta asti. Muutamia ihmettelyn paikkoja kuitenkin
- käsikapulan silppurin ohjaus... tuntuu siltä, että 0-asennossakin silppua tulee eikä vivun vääntö vaikuta paljon mihinkään. Onkohan jotain jumissa itse koneessa?
- jos paalin vääntää oikein tiukaksi (korvakuulolta 88 vetokoneen hevosta oikeasti käyttöön, paalintiukkuus punaisen loppupäässä), niin ei enää ota verkkoa. Onko ominaisuus, vai olisiko asialle jotain tehtävissä? Vaiko tyydyttävä kohtuullisempaan tiukkuuteen?
- Kikkoja, jos paali ei tahdo paalikammioista ulos? Rautakanki toimii kyllä, mutta ei ole käyttäjä- eikä koneystävällinen...
Sitten sellainen yleisempi, varmaan muillekin merkeille soveltuva kysymys, kun alkuhässäkässä vetäisin verkkoa silppuriin kelalle: millaisilla kikkakokoelmilla agronettiläiset repii verkonretaleita silppurinkelalta?
Petri
Terien takana olevat rakoset täynnä/tukossa, niin terät ei pääse laskeutumaan...?
-
Verkot lähtee kaasulla puhalluslampulla polttamalla, tosin varomattomalla lähtee koko kone... Eli kone puhtaaksi, irti traktorista ja keskelle jalkapallokenttää.
-
Verkot lähtee kaasulla puhalluslampulla polttamalla, tosin varomattomalla lähtee koko kone... Eli kone puhtaaksi, irti traktorista ja keskelle jalkapallokenttää.
...ei mutta sehän on pelkästään hyvä asia... ;D
-
Kyllä se ainakin meidän koneessa oli ominaisuus, että jos liian kauan ahnehti niin homma päättyi kyyneliin kun verkko ei suostunu meneen ympärille
-
Kyllä se ainakin meidän koneessa oli ominaisuus, että jos liian kauan ahnehti niin homma päättyi kyyneliin kun verkko ei suostunu meneen ympärille
Vaikka en olekaan purkanut kun kolme paalia tähän mennessä, niin silti sama fiilis. Tapaan ajaa paalikammion painemittarin "normaalivauhdilla" jonnekin 2/3 punaiselle, sitten pieni puoli päälle (ja fiiussa se on tosi pieni) ja pyöritetään ryöminnällä niin kauan, että on vain 1/3 punaisella (paalia siis tiivistetään). Näillä tuntuu sidonta vielä toimivan. Mutta jos vetää niin pitkään, että 88 hv alkaa hyytymään, niin ei vedä verkkoa. Ex-tutkijana tietysti voisi tietysti viisastella, että otoskokoa pitäisi kasvattaa, mutta ei se paalin aukipyörittely paljoa houkuttele, näillä helteillä.
Petri
-
>>>>Kikkoja, jos paali ei tahdo paalikammioista ulos? Rautakanki toimii kyllä, mutta ei ole käyttäjä- eikä koneystävällinen...
**Muinoin tällä palstalla käskivät ajaa sarkapeltoa poikittain niin kauan että helpottaa! Oli kyse jonnen niputtajasta.
-
ei se paalin aukipyörittely paljoa houkuttele, näillä helteillä.
Jos verrko ei lähde niin katso ensin, ettei verkonkatkaisuterä on varmasti ylhäällä. Kapulassa on nappi jota pohjassa pitämällä saa "pakkosyötettyä" verkkoa, mutta jos ei siltikään lähde, niin vedä verkkorullalta löysiä ja tee verkosta köysi tekemällä siihen solmu ja laita syöttörullien väliin niin sitten lähdee viimeistään.
-
Jos verrko ei lähde niin katso ensin, ettei verkonkatkaisuterä on varmasti ylhäällä. Kapulassa on nappi jota pohjassa pitämällä saa "pakkosyötettyä" verkkoa, mutta jos ei siltikään lähde, niin vedä verkkorullalta löysiä ja tee verkosta köysi tekemällä siihen solmu ja laita syöttörullien väliin niin sitten lähdee viimeistään.
Pakkosyöttö toimii kyllä, menee syöttörullien välistä, mutta sitten tulee sylttyä siihen syöttörullien takapuolelle, eli ei jatku siitä eteenpäin. Olisiko tällä ilmiöllä jotain tekemistä tuon verkonkatkaisuterän kanssa? (täytyy katsoa tarkemmin taas...).
Petri
-
niin et ole kattonu onko se terä alhalla vai ylhäällä... ::)
verkko ei mene paaliin jos terä alhaalla. verkkoa on menny vauhdissa paaliin ja terä on lauennut, siksi ei vedä uutta verkkoa.
liian löysä verkkojarru tai huono verkonkatkasuterä syypäänä.
------
kyllä mä vedän aina punasen pohjille ja aina menee verkko(+200hv). aikoinan noita oli 2 juurikin fiattien perässä ja niin tiukalle vedettiin kun painemittari riitti.
-
niin et ole kattonu onko se terä alhalla vai ylhäällä... ::)
verkko ei mene paaliin jos terä alhaalla. verkkoa on menny vauhdissa paaliin ja terä on lauennut, siksi ei vedä uutta verkkoa.
liian löysä verkkojarru tai huono verkonkatkasuterä syypäänä.
Kiitos vinkeistä, tänään harjoitellaan taas joku 50-60 paalia.
Petri
-
niin et ole kattonu onko se terä alhalla vai ylhäällä... ::)
verkko ei mene paaliin jos terä alhaalla. verkkoa on menny vauhdissa paaliin ja terä on lauennut, siksi ei vedä uutta verkkoa.
liian löysä verkkojarru tai huono verkonkatkasuterä syypäänä.
------
kyllä mä vedän aina punasen pohjille ja aina menee verkko(+200hv). aikoinan noita oli 2 juurikin fiattien perässä ja niin tiukalle vedettiin kun painemittari riitti.
Jos peräporttia ei ole nostettu "tappiin asti" niin se ei nosta katkaisuterää takaisin ylös.
Itte pidän verrkojarrua auki täydellä rullalla ja kun on abaut puolet kulunut niin sitten kiinni.
Paali on täynnä kun takaluukku on auennut tietyn määrän. Painemittari kertoo ainoastaan takaportin sylintereiden vastapaineen. Mutta sen varmaan jo tiesitkin. Tämä siis tiedoksi Petrille.
-
Jos peräporttia ei ole nostettu "tappiin asti" niin se ei nosta katkaisuterää takaisin ylös.
Itte pidän verrkojarrua auki täydellä rullalla ja kun on abaut puolet kulunut niin sitten kiinni.
Paali on täynnä kun takaluukku on auennut tietyn määrän. Painemittari kertoo ainoastaan takaportin sylintereiden vastapaineen. Mutta sen varmaan jo tiesitkin. Tämä siis tiedoksi Petrille.
Jos paalarin avautumispainetta on lisätty ei portti aukee vaikka ajaa kuinka täyteen tahansa. Ittellä luultavasti on edellinen omistaja nostanut paineita ja nyt kun ajaa täysin täyteen ( vahingossa ;D ) alkaa nivelen räikkä soimaan mutta kammio on visusti kiinni. Silloin pitää vähän avata porttia ja taas kone pyörii ::).
Oikeinko totta te ajatte mittarin aina täysin pohjaan, itte yleensä vedän punaisen puoleen väliin ja jos luokoa on enemmän niin saatan jättää jopa löysemmäksikin. Sillä mukavampi on tiputtaa muutama paali enemmän, kuin vaihdella laakereita rehuntekoaikana 8) Siitäkin on ikävä kyllä kokemusta ja aina ei edes oma tietotaito riitä tai ainakin kersojen pitää olla kaukana , sillä kielenkäyttö muuttuu ärrä painotteiseksi :o
-
Jos peräporttia ei ole nostettu "tappiin asti" niin se ei nosta katkaisuterää takaisin ylös.
Oikeinko totta te ajatte mittarin aina täysin pohjaan, itte yleensä vedän punaisen puoleen väliin ja jos luokoa on enemmän niin saatan jättää jopa löysemmäksikin. Sillä mukavampi on tiputtaa muutama paali enemmän, kuin vaihdella laakereita rehuntekoaikana 8)
Ilmeisesti ongelmana on ollut tuo peräportin noston vajavaisuus, eilen ei koht. reiluillakaan paineilla ollut verkko-ongelmia.
Tuo lypsyukon kommentti on kyllä asiallinen. Itse ajan vähän yli puolenvälin tuon paineen "täydellä vauhdilla", 88 hevosen fiiatin käyntiääni hieman muuttuu siinä lopussa. Sitten pudotan ryöminnälle, jolloin paine hiljalleen laskee (paali tiivistyy), sitten kun paine lähtee uudelleen nousuun ryömintäajossa ja on noin puolivälissä, niin pudotan pois. En tiedä, mikä olisi optimaalinen järjestely, jonkinlaista kompromissiahan pitää paalien määrän&laadun sekä koneen kestävyyden välillä hakea?
Onko muuten niistä rullista päällepäin nähtävissä, milloin olisi syytä tehdä ennakoivaa huoltoa/vaihtoa vai ryhdytäänkö toimeen vasta kun jotain fataalia tapahtuu? Laakereita kokeilen sillointällöin, etteivät ole lämmenneitä, siinä toistaiseksi kaikki.
Petri
-
Jos peräporttia ei ole nostettu "tappiin asti" niin se ei nosta katkaisuterää takaisin ylös.
Oikeinko totta te ajatte mittarin aina täysin pohjaan, itte yleensä vedän punaisen puoleen väliin ja jos luokoa on enemmän niin saatan jättää jopa löysemmäksikin. Sillä mukavampi on tiputtaa muutama paali enemmän, kuin vaihdella laakereita rehuntekoaikana 8)
Ilmeisesti ongelmana on ollut tuo peräportin noston vajavaisuus, eilen ei koht. reiluillakaan paineilla ollut verkko-ongelmia.
Tuo lypsyukon kommentti on kyllä asiallinen. Itse ajan vähän yli puolenvälin tuon paineen "täydellä vauhdilla", 88 hevosen fiiatin käyntiääni hieman muuttuu siinä lopussa. Sitten pudotan ryöminnälle, jolloin paine hiljalleen laskee (paali tiivistyy), sitten kun paine lähtee uudelleen nousuun ryömintäajossa ja on noin puolivälissä, niin pudotan pois. En tiedä, mikä olisi optimaalinen järjestely, jonkinlaista kompromissiahan pitää paalien määrän&laadun sekä koneen kestävyyden välillä hakea?
Onko muuten niistä rullista päällepäin nähtävissä, milloin olisi syytä tehdä ennakoivaa huoltoa/vaihtoa vai ryhdytäänkö toimeen vasta kun jotain fataalia tapahtuu? Laakereita kokeilen sillointällöin, etteivät ole lämmenneitä, siinä toistaiseksi kaikki.
Petri
Alkaa kuulostaa klaassin kanssa paalaaminen kuin junkkarilla. Merkin vaihdon paikka. Vaikka welkeri.
-
Alkaa kuulostaa klaassin kanssa paalaaminen kuin junkkarilla. Merkin vaihdon paikka. Vaikka welkeri.
Ei Claassilla paalaaminen ole vaikeaa, on vaan eri toimintatapoja saman päämäärän saavuttamiseksi ::)
Ja ei todellakaan tule Welgeriä ikävä. Yksi kesän tapeltiin 200Mc:n kanssa, taikka paremminkin sen noukkimen. Täys susi noukkimeksi :o Toki myöhemmät mallit varmasti parempia.
-
Eihän 250 claasilla voinu yli paalata, heinät tunki pihalle portin raosta. Meni kyllä huonompaan suuntaan claassi 250 kohdalla.
-
Eihän 250 claasilla voinu yli paalata, heinät tunki pihalle portin raosta. Meni kyllä huonompaan suuntaan claassi 250 kohdalla.
250 ja uudemmat... ei sovi portin aueta muutamaa senttiä enempää, muuten ongelmia. Vanhoilla nelikutosilla sopi ajella 5-10 senttiä portti auki, terättömällä jopa 15cm. Jos avautumispaineita ei oo nostettu, voi ajaa 80-90 heppaisella niin täyteen kuin kone jaksaa.
-
Onko muuten niistä rullista päällepäin nähtävissä, milloin olisi syytä tehdä ennakoivaa huoltoa/vaihtoa vai ryhdytäänkö toimeen vasta kun jotain fataalia tapahtuu? Laakereita kokeilen sillointällöin, etteivät ole lämmenneitä, siinä toistaiseksi kaikki.
Syksyllä ketjut irti niin voi pyöritellä rullia. Äänestä kyllä tunnistaa missä kunnossa laakerit on. 46 ei tainnut olla rasvattavia laakereita, joten neulalla voi ruutata vaseliiniä/öljyä niihin laakereihin suojuksen välistä ennen talvisäilöntää.
-
Jos peräporttia ei ole nostettu "tappiin asti" niin se ei nosta katkaisuterää takaisin ylös.
Oikeinko totta te ajatte mittarin aina täysin pohjaan, itte yleensä vedän punaisen puoleen väliin ja jos luokoa on enemmän niin saatan jättää jopa löysemmäksikin. Sillä mukavampi on tiputtaa muutama paali enemmän, kuin vaihdella laakereita rehuntekoaikana 8)
Ilmeisesti ongelmana on ollut tuo peräportin noston vajavaisuus, eilen ei koht. reiluillakaan paineilla ollut verkko-ongelmia.
Tuo lypsyukon kommentti on kyllä asiallinen. Itse ajan vähän yli puolenvälin tuon paineen "täydellä vauhdilla", 88 hevosen fiiatin käyntiääni hieman muuttuu siinä lopussa. Sitten pudotan ryöminnälle, jolloin paine hiljalleen laskee (paali tiivistyy), sitten kun paine lähtee uudelleen nousuun ryömintäajossa ja on noin puolivälissä, niin pudotan pois. En tiedä, mikä olisi optimaalinen järjestely, jonkinlaista kompromissiahan pitää paalien määrän&laadun sekä koneen kestävyyden välillä hakea?
Onko muuten niistä rullista päällepäin nähtävissä, milloin olisi syytä tehdä ennakoivaa huoltoa/vaihtoa vai ryhdytäänkö toimeen vasta kun jotain fataalia tapahtuu? Laakereita kokeilen sillointällöin, etteivät ole lämmenneitä, siinä toistaiseksi kaikki.
Petri
Alkaa kuulostaa klaassin kanssa paalaaminen kuin junkkarilla. Merkin vaihdon paikka. Vaikka welkeri.
viconin yhdistelmäkoneen ja 16000paalin saldon jälkeen vanhalla 46:lla paalaaminen on kuin juhlaa. nämä siis henk.koht. kokemukset.
-
Kävin tänään katsomassa kun "urakoitsia" paalasi 46;sella, automaatti teki tosi löysiä ja keveitä paaleja. kevyesti upposi sormet paaliin ja käsin jaksoi paalia heilutella. Olisko painanut jotain 200kg paali. Seitsemän metrin karhoa nieli, ja heinä oli toisensadon kolme päivää kuivunutta kamaa. Ei kuulemma saa tiukempia, muovin tuhlausta tuommoinen. Lasku, paalaus ja käärintä 9e+muovi.
-
Lasku, paalaus ja käärintä 9e+muovi.
Paljonko oli "laskun" osuus kokonaissummasta?
-
>>>>viconin yhdistelmäkoneen ja 16000paalin saldon jälkeen vanhalla 46:lla paalaaminen on kuin juhlaa. nämä siis henk.koht. kokemukset.
***Niin minkälaiset ne kokemukset ovat?
-
9 vuotta 250rc:n kanssa tapelleena tuo verkkosidonnan toimimattomuus on tuttu asia.. Muutamia kikkoja olen oppinut vuosien varrella ja jotka on osoittautununeet toimiviksi:
-jos ei lähde sitomaan automaattisesti laita verkko kulkemaan vaan yhden tai kahden mutkan kautta (ainakin 250:ssä on ohjeen mukaan muistaakseni 4 mutkaa verkonsyötössä).
-tarkista verkkorullan jarrun kireys useasti ja säädä ohjearvoon.
-puhdista kumitela joka vetää verkkoa, likaantuu helposti pölyisissä olosuhteissa
-teroita verkon katkaisuterä.. kysyin piruuttani mitä uusi maksaa ja voin kertoa, että kannattaa teroitella useampaankin kertaan... hintaa tuolla lattaraudan pätkällä taisi olla jotain 400€..
-vaihda verkkomerkkiä, toiset toimii paremmin kun toiset.. itse olen käyttänyt jutaa, piippoa ja yrman myymää brittiläistä verkkoa.. toimivuus tuossa järjestyksessä.
nuo kun käy läpi, niin todennäköisesti toimii niin hyvin kun claasissa on ylipäätään mahdollista toimia.
Muita opittuja asioita claasin murheenkryynistä:
- Vahtaa laakereiden kuntoa ja vaihda, ennen kun pääsee telat kilahtamaan vastakkain... nimim. "akselit mutkalla ja taas maksaa mansikoita". Erityisesti laakerit joiden varassa koko ylösnouseva takaosa on.. meillä vaihdettu kyseinen laakeri neljästi ja koneella on paalattu uudesta asti vain noin 500 paalia vuodessa (vm.-01). Auttais kummasti, jos olisivat laittaneet edes rasvanipat, mutta kun ei.
- Kiristä ketjut usein
- Herkistele paaliportin rajakytkimiä vuosittain
- Tuo rc:n teräasia tulikin tuossa jo selville, eli puhdistelemaan ja kolistelemaan joutuu.. paineilma on hyvä apu.
...Seuraava paalaaja ei tule meillä olemaan ainakaan claas...
-
>>>>viconin yhdistelmäkoneen ja 16000paalin saldon jälkeen vanhalla 46:lla paalaaminen on kuin juhlaa. nämä siis henk.koht. kokemukset.
***Niin minkälaiset ne kokemukset ovat?
***aika monivikainen kone oli vikoni. pikkuvikaa paljon. tietynlaisesta kamasta ei saanu paalia ollenkaan. pienikin häiriö toiminnassa j verkoton paali rungonvälissä=käsineen pois.
jotkin asat oli siinä huonommin vaikka claasissa olis sama vika. esim. luukkuun kiinni jäävä kuivapaali on yhdistelmä koneessa v mäinen homma. luukkua kun ei saa ravistettua. käsineen paali pois ja manuaaliajolla käärijän yli. vanhalla claasilla(tai ihan milla muulla yksikköpaalaimella tahansa) paali lähtee luukusta luukkua rynkyttämällä.
vanhaa 46 claasia saa korjata siinä missä muitakin. on vaan huomattavan helppo korjata. viconissa uskomattomia rakenne ratkaisuja. esim. tietyn rullan laakerinvaihto vaati sullojan ja noukkimen irroitusta!
claasin paalit ollut nyt keskimäärin 750 kilosia. paljoakaan ei eroa oo suomiwelgeriin. samasta kamasta welgerillä 800kg paaleja. omas käytössä 6000e claasilla saa paalata aika paljon verrattuna 16000e, 10v vanhaan welgeriin että se 50kg ero saadaan muovin hinnassa kiinni. eli se on vähän mitä tekee. en todelakaan halua kehua claasia ylikaiken. kyllähän uudet profit ja mäkkärit sen pieksee 10-0. mutta pikkuajoon ihan hyvä kone kun muistaa vielä sen edukkaan hankinta hinnan ja ylläpidon.
-
>>>>viconin yhdistelmäkoneen ja 16000paalin saldon jälkeen vanhalla 46:lla paalaaminen on kuin juhlaa. nämä siis henk.koht. kokemukset.
***Niin minkälaiset ne kokemukset ovat?
***aika monivikainen kone oli vikoni. pikkuvikaa paljon. tietynlaisesta kamasta ei saanu paalia ollenkaan. pienikin häiriö toiminnassa j verkoton paali rungonvälissä=käsineen pois.
jotkin asat oli siinä huonommin vaikka claasissa olis sama vika. esim. luukkuun kiinni jäävä kuivapaali on yhdistelmä koneessa v mäinen homma. luukkua kun ei saa ravistettua. käsineen paali pois ja manuaaliajolla käärijän yli. vanhalla claasilla(tai ihan milla muulla yksikköpaalaimella tahansa) paali lähtee luukusta luukkua rynkyttämällä.
vanhaa 46 claasia saa korjata siinä missä muitakin. on vaan huomattavan helppo korjata. viconissa uskomattomia rakenne ratkaisuja. esim. tietyn rullan laakerinvaihto vaati sullojan ja noukkimen irroitusta!
claasin paalit ollut nyt keskimäärin 750 kilosia. paljoakaan ei eroa oo suomiwelgeriin. samasta kamasta welgerillä 800kg paaleja. omas käytössä 6000e claasilla saa paalata aika paljon verrattuna 16000e, 10v vanhaan welgeriin että se 50kg ero saadaan muovin hinnassa kiinni. eli se on vähän mitä tekee. en todelakaan halua kehua claasia ylikaiken. kyllähän uudet profit ja mäkkärit sen pieksee 10-0. mutta pikkuajoon ihan hyvä kone kun muistaa vielä sen edukkaan hankinta hinnan ja ylläpidon.
Eikä siis kuskissa mitään vikaa? (huom nimimerkki) ;D
-
Vanha claas tai uudempikin on parhaimmillaan...
...silloin, kun sillä ei paalata.
Muutama päätylautanen tarttis taas uusia. Samalla menee laakeritkin vaihtoon niiltä rullilta, kun ei tahdo rullia saada irti ehjiä laakereita hajottamatta.
Claasin paskanpoistoaukot on suorastaan surullinen ilmiö. Vaan eivät noi moskanpoistoaukot taida toimia oikeasti missään merkissä, joissa niitä on?
Mäkkärin insinöörit taas on ratkaissu ongelman niin, ettei sitä paskaa päästetä sinne rullan päädyn ja kammion väliin laakeria lämmittämään. Sitte kysymys mäkkärikuskeille: Toimiiko niiden päätyjen muovikiekkojen kierteiset urat niinku on tarkotuskin?
paitövei... ei kellään sattuis olla 255:n vetoaisaa? Otti vähän lukua tuos iltapäivällä nykyinen tai oikeestaan entinen ja tuli kerralla entinen. Vetovarren pää vähän käännökses hairas kiinni eikä koskaa ennen oo moista sattunu. Räkärautainen vetoaisa claasissakin siis, että osaa ne saksalaisekki, jottei vain härmälääset. Olis eres katkennu vetovarsi, mutta oliki vahvempi... Oikeen vituttaa moinen tumpulointi, mutta huomenna on uus päivä...
korjata klaassia. Jos ei likeltä löydy, rälläkällä paloiksi ja uutta plootua (räkärautaa tietenki) tilalle.