http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
Summiakin löytyy. 160 + 134 luomun hehtaarituet. Ja olisiko LFA:ssa raja 0,35 eläinyksikköä tuossa viimeisimmässä ehdotuksessa?
Ja kappas, meitin LFA (A-alue) nousee tuon perusteella sen 52 euroa / ha. (sivu 228)
Hyvinvointuki taas aiotaan ajaa alas jonkin verran (alkaen sivu 242) Esim. kuivikepaksuus vähintään 4 senttiä levitettäessä jos yli 6kk nautojen pito-olosuhteen parantamisen ottaa. Eli tavallisissa makuuparsissa ei enää taida onnistua kuin valehtelemalla tai kuivittamalla tosiaan 100litraa/parsi/kerta. Tämä takalauta+ 5-10 senttiä turvetta systeemi voi tulla meillekin sittenkin käyttöön.
Hyvinvoinnin yleisehtojen tuki tippuu 11 euroon, eli lisätoimenpiteitä vaaditaan tai on aika turhaa kaikkiaan.
Ympäristökorvaus on 55€/ha (s179), lietteen sijoittamisesta 40€/ha, 20% kasvipeitteisyydestä 4€ ja 80% kasvipeitteisyydestä kohdentamisalueella 56€/ha. Kohdentamisalueen ulkopuolella kasvipeitteisyydestä voi saada max 11€/ha.
Eli näyttäisi siltä, että mikäli A-alueen viljatila luopuu ympäristökorvauksesta, se menettää tuon 55€ ja saa aika paljon vapautta. Tai sitten saadakseen satasen, se juotuu tekemään aika paljon. Ja tosiaan LFA:n korotus A:lla kuittaa sitä jonkin verran. Ilman ympäristökorvausta A-alueen lisätoimenpiteettömän viljatilan tuet tippuvat 2014 ympäristötuelliseen verrattuna 41€. Ympäristökorvauksella ilman lisätoimenpiteitä (pelkkä matala lannoitus siis), ne nousevat 14€.
Mites vielä se viherryttäminen...
Onko sen käyttäytymisestä mitään tietoa?
Saako viherryttämistukea, jos ei hae ympäristökorvausta, tai toisinpäin?
Päällekkäisiä tukiahan ei saanut olla, niin luulisi, että viherryttäminen olisi ympäristökorvauksesta riippumaton.
Ja onhan se.
Tuolta linkistä löytyi kohta koskien talviaikaista kasvipeitteisyyttä:
Päällekkäisen maksun estämiseksi toimenpiteestä
ei voida maksaa suorien tukien viherryttämistuen
mukaisesta ekologisesta alasta tai sellaisesta nurmialasta, joka oikeuttaa viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta vapautumiseen.
Laiskuuttahan se on, mutta oliko se 5% oltava sitä kolmatta kasvia?
"Pienellä" tilan kokonaisalalla tuntuu niin turhalta muutaman hehtaarin sekoilu "ylimääräisen" kasvilajin kanssa...
Saishan sen sotkettua ohran joukkoon, mutta vaatisi taas omat varastotilat yms.
On vaan helpompaa ostaa ammattilaisilta tuo osa rehuista, mikä ei omilla pelloilla mahdu kasvamaan. Niillä on varastot, pinta-alat ja pelit ja rensselit valmiina...
Vai tuleeko kohta pykälät, että monimuotoisuuden nimissä, maatilalla täytyy olla
esim. päätuotanto (maidon) lisäksi 30% sikoja 5% kanoja ja 5-7% paikoista tyhjinä?
Jossain määrin houkuttelisi tuo 75% nurmiala = vapautus kesannosta, kasvi"valikoiman" vapaus ja tuet juoksee. (Paitsi ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystuki...)
Kesannon, ns. ekologisen alan, osalta voi olla kylläkin muutoksia vielä luvassa, esim. valkuaiskasvien viljely yms.
CAP-uudistuksesta:
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2014/Palonen_Juha_CAP2020.pdfMelkoinen sillisalaatti on kyllä taas viritetty.
Saa alkaa oikein kunnolla raapimaan päätä, että mikä on mielekkäin yhtälö loppupeleissä.
Ympäristöpuolen ihmisten jatkuva syyttelevä asenneilmapiiri houkuttelisi NIIIN paljon luopumaan tuosta ympäristökorvauksesta, että perjaatteellisesti voisi pienen rahallisen tappionkin hyväksyä. Etenkin jos käytännön viljelyn mielekkyys sillä paranisi. Ja kun tuota ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystukea ei taida saada omassa tapauksessa, niin sekin puoltaisi ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäämistä.
Mutta voiko jäädä pois viherryttämistuesta?
Silloin muuttuisi taas tilanne ympäristökorvauksen osalta.
Eli kysymys kuuluu, voiko viherryttämisvelvoitteen jättää täyttämättä, ja paljonko sen tuki on A-alueella, joka jäisi silloin saamatta?