Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 03.08.14 - klo:10:33
-
Onko näitä kuinka pqljon osunut kohdalle. Ainq välillä joku totee että sellaista tehdään ja toki itsekin siihen pyrin mutta ei ole ikinä tullut. Ysejä sitten valtaosa. Mutta huutakaa hep jos on tullu arvosana 10 ja laittakaa mielellään todistusaineistoa että näkee mitä sellainen rehu todellisuudessa sisältää. Kyseessä siis artturi näytteet eli nämä mitä valio tekee.
-
Ain on liika kuivaa ;D
-
Eli ei ole säilörehua Erikillä?
Kymppiä ei ole koskaan tullut, mutta ysiä yleensä ja se saa riittää. Säilörehukoulutuksissa on sanottu että kympin rehuja ei paljoa tule vuoden aikana. Biologisilla aineilla tulee monesti etikkahappoa liikaa, mikä on analyysissä huono juttu. Lisäksi aikaisemminkin olen maininnut että syksyllä tehtyjen rehujen käyminen jää vajaaksi ja ph on korkealla mistä johtuu huono arvosana.
Nytkin ollut helteillä paali ulkona avattuna viisi päivää eläinten edessä ja vieläkään ei lämpenemistä ollut havaittavissa. Apevaunuun en viitsinyt laittaa kun oli tullut reikä ja pilaantunut läntti. Parempi syöttää ulkona oleville eläimille ja korjata jätökset pois.
-
Ain on liika kuivaa ;D
Mistäs kuskasit eilen paaleja? Kartanon kohdalla pyyhkäistiin ohi.
-
Kerran on tullut kymppi joskus vuosia sitten kun ajettiin vielä aiv2:lla. Todisteita ei ole kun ei sitä valmastakaan enään löydy.
-
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,22 alle 4,71 (ka 398 g/kg)
Ammoniakkityppi > 24 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 20 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 209 g/kg N alle 500
Sokeri > 129 g/kg ka 50 - 150
Arvosana > 10
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 398 g/kg
Raakavalkuainen > 154 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 495 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 716 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 60 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 57 g/kg ka 50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus 25 %
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,5 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV > 92 g/kg ka 71 - 88
PVT > 19 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 128 90 - 120
ME-indeksi > 130 85 - 130
Hivenaineet SJ >
Kalsium > 6,5 g/kg ka 2 - 10
Fosfori > 2,5 g/kg ka 2 - 3,5
Kalium > 19,4 g/kg ka 20 - 30
Magnesium > 1,5 g/kg ka 0,5 - 2,5
Natrium > 0,030 g/kg ka 0 - 1
Mangaani 92 mg/kg ka 30 - 150
Rauta 81 mg/kg ka 70 - 600
Kupari 4,9 mg/kg ka 3 - 10
Sinkki > 32 mg/kg ka 10 - 50
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde 1,1 alle 2,2
-
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,22 alle 4,71 (ka 398 g/kg)
Ammoniakkityppi > 24 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 20 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 209 g/kg N alle 500
Sokeri > 129 g/kg ka 50 - 150
Arvosana > 10
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 398 g/kg
Raakavalkuainen > 154 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 495 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 716 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 60 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 57 g/kg ka 50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus 25 %
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,5 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV > 92 g/kg ka 71 - 88
PVT > 19 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 128 90 - 120
ME-indeksi > 130 85 - 130
Hivenaineet SJ >
Kalsium > 6,5 g/kg ka 2 - 10
Fosfori > 2,5 g/kg ka 2 - 3,5
Kalium > 19,4 g/kg ka 20 - 30
Magnesium > 1,5 g/kg ka 0,5 - 2,5
Natrium > 0,030 g/kg ka 0 - 1
Mangaani 92 mg/kg ka 30 - 150
Rauta 81 mg/kg ka 70 - 600
Kupari 4,9 mg/kg ka 3 - 10
Sinkki > 32 mg/kg ka 10 - 50
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde 1,1 alle 2,2
Joku oikeasti ammattilainen on sattunut kohdalle.... 8)
-
Biologisella saa ph:n alemmaksi ::)
Tuohon taisi vaikuttaa sekin että ennen ei karhotettu vaan ajettiin suoraan niittokoneen jäljiltä aika pienellä esikuivatuksella.
-
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,22 alle 4,71 (ka 398 g/kg)
Ammoniakkityppi > 24 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 20 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 209 g/kg N alle 500
Sokeri > 129 g/kg ka 50 - 150
Arvosana > 10
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 398 g/kg
Raakavalkuainen > 154 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 495 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 716 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 60 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 57 g/kg ka 50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus 25 %
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,5 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV > 92 g/kg ka 71 - 88
PVT > 19 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 128 90 - 120
ME-indeksi > 130 85 - 130
Hivenaineet SJ >
Kalsium > 6,5 g/kg ka 2 - 10
Fosfori > 2,5 g/kg ka 2 - 3,5
Kalium > 19,4 g/kg ka 20 - 30
Magnesium > 1,5 g/kg ka 0,5 - 2,5
Natrium > 0,030 g/kg ka 0 - 1
Mangaani 92 mg/kg ka 30 - 150
Rauta 81 mg/kg ka 70 - 600
Kupari 4,9 mg/kg ka 3 - 10
Sinkki > 32 mg/kg ka 10 - 50
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde 1,1 alle 2,2
Tuloksesta voi päätellä, että käymättömästä rehusta saa kympin. Pikkelsiä. Maitohappoja tms käymistuotteita ei juuri ole, sokerit korkealla. Rehu maistuu valtavan hyvin ja sillä tulee paljon maitoa, mutta hyötysuhde jää huonoksi. 1.5 suhteet jäi tämmösellä rehulla haaveeksi ainakin meillä. Artturilla ei voida erotella etikkahappoa voihapoista. Etikkahapolla on ratkaiseva merkitys rehun stabiiliudelle, sitä pitäisi ehdottomasti olla, muttei liikaa. Voihappoa ei tietysti ollenkaan. Erottelulla ei ole merkitystä, jos rehu jätetään raa'aksi.
Muuten kovaa ammattitaitoa: ei tuhkaa, raakavalkuaisen ja sulavuuden suhde kohdallaan 8)
-
mulla pellon laatu on vakio,paljon satoa;heikko laatu, huono sato: laatu hyvä eli laadun määrä on vakio.
-
Aatamilta hyvää analyysia. :) Heitin nimittäin tuon tuloksen hieman virne suupielessä. Mun normirehut on olleet arvosanaltaan yleensä 9, analyysin mukaan "heikompia" keskimäärin mutta jotenkin hyötysuhteeltaan parempia. Yllätyin hieman tuosta tuloksesta, on nimittäin lohkolta jossa paalaus viivästyi melkein vuorokaudella. Vedettiin niiton jälkeen n. 25 kuiva-aineessa karhoon ja tavara ehti olla siinä melko kauan ennenkuin urakoitsija ehti vetämään pakettiin samalla kun itse noiduin oman koneen kanssa varikolla. Saa nähä mitä muut analyysit sanoo kunhan niitä ehtii tekemään..
-
Tuli mieleen, onko tuolla rehun etikkahapolla merkitystä lähinnä rehun stabiilisuuden kannalta vai onko se missä suhteessa pötsifermentaatiossa syntyvään etikkahappoon eli onko sillä ihan ruokinnallinen vaste?
-
Tuli mieleen, onko tuolla rehun etikkahapolla merkitystä lähinnä rehun stabiilisuuden kannalta vai onko se missä suhteessa pötsifermentaatiossa syntyvään etikkahappoon eli onko sillä ihan ruokinnallinen vaste?
Mulla on sellainen käsitys, että sopiva määrä etikahappoa parantaa maidon pitoisuuksia.
Liika etikkahappo nostaa pH:ta, koska se on maitohappoa heikompi happo. Sit rehu homettuu helpommin, ja taitaa olla myös vähemmän stabiilia ??
-
Ain on liika kuivaa ;D
Mistäs kuskasit eilen paaleja? Kartanon kohdalla pyyhkäistiin ohi.
Hongistolta renki niitä ajeli
-
Eli ei ole säilörehua Erikillä?
Kymppiä ei ole koskaan tullut, mutta ysiä yleensä ja se saa riittää. Säilörehukoulutuksissa on sanottu että kympin rehuja ei paljoa tule vuoden aikana. Biologisilla aineilla tulee monesti etikkahappoa liikaa, mikä on analyysissä huono juttu. Lisäksi aikaisemminkin olen maininnut että syksyllä tehtyjen rehujen käyminen jää vajaaksi ja ph on korkealla mistä johtuu huono arvosana.
Nytkin ollut helteillä paali ulkona avattuna viisi päivää eläinten edessä ja vieläkään ei lämpenemistä ollut havaittavissa. Apevaunuun en viitsinyt laittaa kun oli tullut reikä ja pilaantunut läntti. Parempi syöttää ulkona oleville eläimille ja korjata jätökset pois.
Säilöheinäkshän toi lasketaan kun koitan mahdollisimman kuivana tehä ettei tartte vettä rahdata kotti.
Tänävuon valtaosa ekasta sadosta jouduttiin tekeen olosuhteiden pakosta lähes tuoreena et saa nähä sit minkälaista eroa tulee paaleissa