Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

-SS-

Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.23 - klo:21:23

Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

-SS-

Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?

Tai sitten kun 60% ei saa enää 100% rahoja niin katsottu paremmaksi muokata jo syksyllä..

Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?

Niin, tuo oli ensin mielessä, mutta kun kynnön on osoitettu vuodesta toiseen olevan se pienisatoisin perusmuokkaus. Tai sitten suorakylvökokeessa on kyntöpalstan  hoitaja, jolla on henkilökohtaisena motivaationa osoittaa suorakylvö paremmaksi ?

-SS-

Täällä Hämeenlinnasta Sipooseen kulkien ei juurikaan näy kuin sänkipeltoja. Vähän on kynnöksiä ja nekin lähinnä vettyneitä joihin oli tarkoitus laittaa monsuunisateeseen ruista

Vaatii kovaa luonnetta jättää kyntämättä
kun näkee kylän jokaisen pellon muuttuvan mustaksi, kun omat pikkupalstat loistavat siellä joukossa glyfottuna harmahtavana kuin lamppu pimiässä.

-SS-

Mutta onhan hyvin kynnetty pelto esteettisesti kaunis syksyllä, sekä keväällä kylvönjäljiltä. Ei mitään roskia pinnassa. (Olkia, heinämättäitä) ottamatta kantaa muihin seikkoihin…

Ei ole kyllä muutamaan kymmeneen vuoteen ollut näin vähän syysviljoja eikä syyskynnöksiä. 15 senttiä lunta ja routaakin jonkin verran.

Vaatii kovaa luonnetta jättää kyntämättä
kun näkee kylän jokaisen pellon muuttuvan mustaksi, kun omat pikkupalstat loistavat siellä joukossa glyfottuna harmahtavana kuin lamppu pimiässä.

-SS-

Sänkipelto on kauniimpi ja miellyttävämpi katsella kuin tyly kynnös. Sänkipellolla voi käydä aina kävelemässä ja perustaa helpommin hiihtolatuja. Riistakin tykkää sänkipelloista enemmän, koska sieltä löytyy aina jotain syötävää. Myös jyrsijäkanta, pienpedot ja yleensäkin koko ekosysteemi menestyy paremmin sänkimaiden yhteydessä. Jos kaikki olisi pelkkää kynnöstä niin todella ankea ja tumma olisi kaamosajan maisema. Se lisää todistetusti, jos nyt ei masennusta, niin ainakin tuo mukanaan jonkinlaista ahdistusta. Voi sanoa, että sänkipelto on ihmisen terveydelle parempi vaihtoehto kuin kynnös.

Pikemminkin vaatii kovaa luonnetta jättää ottamatta 50 €/ha  siitä ettei
tee pellolla mitään,  kuluttaa kallista löpöä kyntämiseen, auttaa hiiltä karkaamaan pellosta,  helpottaa kyntöanturan muodostumista, samoin helpottaa ravinteiden ja maa-aineksen valumista vesistöihin syys- ja talvisateiden mukana.

Onhan se sänkipelto ehkä vähän mukavampi silmälle, mutta suurin hyöty lienee näinä kuivina keväinä se, että kosteus pysyy maassa pidempään ja tasaisemmin. Syysmuokatuilla on pakko ottaa joku tasausvärkki käyttöön, kun toisessa päässä peltoa on vielä lumi mettänrannassa ja toisessa päässä savi kuivuu jo käsiin.

Kehtaako tunnustaa vielä yhden perusteen olla kyntämättä:  laiskuus...

Juu en minäkään saanut aikaiseksi yhtään kynnettyä, no keväällä vähän enempi. Toki ei silloinkaan paljoa kun kaikki nurmella, jos pistäis lantaa vähän paksummalti niin ei tartte kyntää ja kylvää niin paljoa…..

Kehtaako tunnustaa vielä yhden perusteen olla kyntämättä:  laiskuus...

Kyllä itse ainakin kehtaan... Toisina vuosina viitsii enemmän, toisina vähemmän. Syyskylvöjä varten ei aina ehdi. Tänä vuonna syksyn märkyyskään ei ollut omiaan lisäämään kyntöintoa. Onpahan nyt sitä mielenmaisemaa kohottavaa sänkeä katseltavana.

Poika kynti syyslomaviikolla ne vähät mitä kynnettiin.
Olen kanssa suosinut kasvipeitteisyyttä ja sängen avausta keväällä mutta tänä vuonna kun katseli  syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..

*** tänä vuonna kun katseli  syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..

Tämä. Joku muukin siis on aistinut yleisen tutkimustiedon vastaisen ilmiön ? Voisiko se johtua siitä, että se toukokuun alun kylmä jäi sinne sänkimaihin, ja kynnökset lämpisivät nopeammin, jolloin maahan ei tullut kostean vaivautuvan saven vaurioita, kun sitten alettiin kylvää isommalla innolla toukokuun loppua kohti ? Kynnöksen orastuminen oli ainakin ohralla huomattavasti nopeampaa, ja rivit menivät umpeen aikaisemmin. Sitten tulikin kuivuus ja alkoi käristää kumpiakin kasvustoja samalla tavalla.  Olisiko märkä talvi myös tiivistänyt sänkimaat, ja toukokuun lopulla aitosuorakylväjät alkoivat kuivatella peltoja lautasmuokkarilla, pinnasta kraappien. 

En oikein osaa satoerosta sanoa, syyskynnöksellä oli Feedway-ohra, joka suoriutui  jyrkällä savisella etelärinteellä, jolla Leijona-kevätvehnä kuoli, ihan tyydyttävästi, mutta Hermanni-ohrassa oli lähinnä satotaso nolla, paitsi syksyllä kevytmuokatuissa edes jotakin kasvoi.

-SS-