eikö muka kaikki tieto ole netissä?   mihin perustat tuon väitteen?    koko ajan hoetaan että kato netistä ja sieltä löytyvä on aina oikeaa tietoa, muu on väärää propakandaa.

 On ...pikkuisen... eri asia käydä esim. tuotevalmistajan sivuilla kuin netin keskustelupalstoilla, kun puhutaan asioiden todenperäisyyksistä.

 

 Keskustelupalstoilta kun poistaa a) valheet b)yksisilmäiset fanaatikot c)provot, niin eipä siinä jää paljoa faktoja poimittavaksi.

 Suurin osa maajusseista ei keskustelupalstoille juurikaan osallistu. ne jotka oikeesti töitä -koneillakin - tekee, ei keskustelupalstoille osallistu.

 Ne vaan ei kerkee

mitä!   eikö jokainen olekaan netissä, edes vapaa-aikoinaan?    miten hitossa net jaksaa koko ajan tehä töitä?   vai onko ne näitä pudokkaita netin suhteen?                   missäs stupilla on menny persiilleen?

Niinpä. Mahtaako se Carl-Göran Aleksander Stupido edes käsittää, ettei kaikki ota itsestään selfieitä eli itserakkauskuvia ja jaa niitä nettiin muiden "ihasteltaviksi" ?

Tuonkin "uudet traktorit täysiä paskoja"-diagnoosin tekoon pitäisi ottaa hieman suurempaa otantaa. Jos olisimme vaikkapa masinisti-palstalla, veikkaisin, että paskoimpia traktoreita olisi otannan perusteella 60- ja 70-lukukaiset. Kärjessä ehkäpä fordson superdexta sekä zetor 25.

Tuonkin "uudet traktorit täysiä paskoja"-diagnoosin tekoon pitäisi ottaa hieman suurempaa otantaa. Jos olisimme vaikkapa masinisti-palstalla, veikkaisin, että paskoimpia traktoreita olisi otannan perusteella 60- ja 70-lukukaiset. Kärjessä ehkäpä fordson superdexta sekä zetor 25.

Mä luulen kanssa, että traktorien kestävyys on kehittynyt aivan samaa tahtia kuin vaikkapa henkilöautojen.

Syytä muistaa sekin, että sillä 70-luvun ihannetraktorilla ajettiin 200 tuntia vuodessa ja loppuajan se seisoi tallissa. Ja joka kolmas talvi kytkin uusittiin silti 

Syytä muistaa sekin, että sillä 70-luvun ihannetraktorilla ajettiin 200 tuntia vuodessa ja loppuajan se seisoi tallissa. Ja joka kolmas talvi kytkin uusittiin silti 

Sen ajan traktoreissa ei ollut lattiaa missä olisi jalkaa pitänyt, siksi vanhat äijät lepuuttivat kinttuaan kytkinpolkimen päällä, ja pakosti tuli koko ajan vähän luistoa, kun oli vaikka kyntämässä. Ja toinen asia vielä, kun se dexta jäi sitten vaikkapa kyntövakoon jumiin, piti sitä kymmenen minuuttia heijata edestakaisin että pääsi pois. Nykyrtaktoreilla sekin on lastenleikkiä 
Ihmekään että kytkimet suli 

Meillä tuli 70-luvulla ykköstraktoriin 165 Verkuun 500 h vuodessa. Kuivat jarrut laitettiin joka toinen talvi ja kytkin tais kestää 4 vuotta. Super Dexta olli siinä vaiheessa hiukan kevyemmässä käytössä ja sillä ajettiin 400 tuntia vuoteen. Super Porschella ajettiin muutama tuhat kilometriä vuoteen. Pikkuvikoja niistä korjailtiin. Vuoskymmenen puolivälin jälkeen tuli ykköskoneeksi 674 Natikka ja siinä oli aikalailla vikaa.
N111 on nyt ollut vajaan 4 vuotta ja ajettu 2200 tuntia. Parikertaa on valittanut vedestä polttoainesuodattimessa, muita vika koodeja ei ole ollut. Hydrauliikan pääputki murtui, se pysäytti työt.

Tuonkin "uudet traktorit täysiä paskoja"-diagnoosin tekoon pitäisi ottaa hieman suurempaa otantaa. Jos olisimme vaikkapa masinisti-palstalla, veikkaisin, että paskoimpia traktoreita olisi otannan perusteella 60- ja 70-lukukaiset. Kärjessä ehkäpä fordson superdexta sekä zetor 25.

 Sähköhärpäkevikana listassa jumissa oleva vaijerivetoinen hydelohko. Uusimmasta hitsailin ja rälläköin poistoröörin suojapeltiä kun rumaa ääntä piti.

Meillä tuli 70-luvulla ykköstraktoriin 165 Verkuun 500 h vuodessa. Kuivat jarrut laitettiin joka toinen talvi ja kytkin tais kestää 4 vuotta. Super Dexta olli siinä vaiheessa hiukan kevyemmässä käytössä ja sillä ajettiin 400 tuntia vuoteen. Super Porschella ajettiin muutama tuhat kilometriä vuoteen. Pikkuvikoja niistä korjailtiin. Vuoskymmenen puolivälin jälkeen tuli ykköskoneeksi 674 Natikka ja siinä oli aikalailla vikaa.
N111 on nyt ollut vajaan 4 vuotta ja ajettu 2200 tuntia. Parikertaa on valittanut vedestä polttoainesuodattimessa, muita vika koodeja ei ole ollut. Hydrauliikan pääputki murtui, se pysäytti työt.

Just näin.... mutta näitäpä isoisät eivät enää muista  Mää muistan miten 824 Natikka oli kans katkaistuna kolmesti 80-luvun alkupuoliskolla.

Paskoja raktoreista tekee komponenttien laatu/määrä. Tarkemmin sähkökomponettien. Kun on paljon ohjausta ja anturointia, niin väkisin normi halvimmilla komponenteilla tulee vikoja.

Lainaus käyttäjältä: Make - 30.06.14 - klo:09:43

Meillä tuli 70-luvulla ykköstraktoriin 165 Verkuun 500 h vuodessa. Kuivat jarrut laitettiin joka toinen talvi ja kytkin tais kestää 4 vuotta. Super Dexta olli siinä vaiheessa hiukan kevyemmässä käytössä ja sillä ajettiin 400 tuntia vuoteen. Super Porschella ajettiin muutama tuhat kilometriä vuoteen. Pikkuvikoja niistä korjailtiin. Vuoskymmenen puolivälin jälkeen tuli ykköskoneeksi 674 Natikka ja siinä oli aikalailla vikaa.
N111 on nyt ollut vajaan 4 vuotta ja ajettu 2200 tuntia. Parikertaa on valittanut vedestä polttoainesuodattimessa, muita vika koodeja ei ole ollut. Hydrauliikan pääputki murtui, se pysäytti työt.

Just näin.... mutta näitäpä isoisät eivät enää muista  Mää muistan miten 824 Natikka oli kans katkaistuna kolmesti 80-luvun alkupuoliskolla.

Mutta eipä suurella viljatilalla se Prentti juuri yli 500 h vuodessa kerää ? Mitäpä tilan töitä sillä oikein krassutetaan, jos kylvävät 25 ha/vuorossa,  500 ha menee 150 h ajoilla, äestys tuskin sitäkään ?

Monella pienellä tilalla viistonninen silti ennen aikaan oli kulkenut jopa 4000-5000 h ilman kytkinremonttia, oikeastaan ilman mitään remonttia. Tai huoltoakaan. Nipat kuivana, polkimissa klemppaa, olka-akselit loppu, ohjauskammen keskilaakeri rasvaamatta. Jarruja ei juuri ennen 10000 h ollut laitettava, jollei öljy ihan moskaa tai jaru jäänyt kiinni. Se oli haraohjaamollisten Foordien riski jarruille, että se oikean jalan ja lokasuojan välissä oleva käsijarruvipu jäi hiukan ylös.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 30.06.14 - klo:09:43

Meillä tuli 70-luvulla ykköstraktoriin 165 Verkuun 500 h vuodessa. Kuivat jarrut laitettiin joka toinen talvi ja kytkin tais kestää 4 vuotta. Super Dexta olli siinä vaiheessa hiukan kevyemmässä käytössä ja sillä ajettiin 400 tuntia vuoteen. Super Porschella ajettiin muutama tuhat kilometriä vuoteen. Pikkuvikoja niistä korjailtiin. Vuoskymmenen puolivälin jälkeen tuli ykköskoneeksi 674 Natikka ja siinä oli aikalailla vikaa.
N111 on nyt ollut vajaan 4 vuotta ja ajettu 2200 tuntia. Parikertaa on valittanut vedestä polttoainesuodattimessa, muita vika koodeja ei ole ollut. Hydrauliikan pääputki murtui, se pysäytti työt.

Just näin.... mutta näitäpä isoisät eivät enää muista  Mää muistan miten 824 Natikka oli kans katkaistuna kolmesti 80-luvun alkupuoliskolla.

Kun koneiden lastentaudit saatiin karsittua 80-luvulla eikä vielä ollut hintakilpailutettuja antureita syntyivät kaikkein luotettavimmat traktorit. 655 Vallun remontit ovat olleet lähinnä lämppärin puhaltimia ja oven kaasujousia.

Mitäs mitäs... uudet autotkin täysiä paskoja? 

http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/07/14/autojen-sahkoviat-lisaantyneet-66-naissa-merkeissa-eniten-vikoja/20149779/304

Mitäs mitäs... uudet autotkin täysiä paskoja? 

http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/07/14/autojen-sahkoviat-lisaantyneet-66-naissa-merkeissa-eniten-vikoja/20149779/304

Saabissa taitaa olla nykyään eri sähköosat kuin Opelissa koska Saabbi on listalla korkealla. Ja Opel ei ollenkaan 

Tässä lukijakommentissa voi olla muuten perää.

"Yhä kasvava osa nykyisistä elektroniikkavioista johtuu EU:n RoHS-direktiivistä. EU on kieltänyt lyijyn käyttämisen juotoksissa, mikä johtaa siihen että juotoksista puuttuu sitkeys.

Ilmiö korostuu kaikkialla, missä on lämpötilaeroja ja tärinää. Lasimaiset RoHS-juotokset särkyvät helposti. Lisäksi RoHS juotoksissa tapahtuu kemiallisen hajoamisen tuloksena ilmiö, jossa juotosten pinnalle kasvaa eräänlaista "karvaa". Tämä sitten aikaansaa oikosulun piirilevylle. RoHS-juotoksilla kasattu elektroniikka ei kestä normaalia elektroniikan elinikää, vaan särkyy ennenaikaisesti.

Tällä tavoin vihreät ovat taas jälleen kerran saaneet aikaan tilanteen, jossa luonnonvaroja kuluukin aiempaa enemmän. Elektroniikan valmistus kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja niitä kuluu vain entistäkin enemmän, kun laitteet eivät kestä kasassa edes niiden suunniteltua käyttöikää, ja ne joudutaan korvaamaan uusilla ennen aikojaan."