Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Herneen sato  (Luettu 6493 kertaa)

Mikkiss

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 138
Vs: Herneen sato
Pari vuotta hernettä testannut, viime vuonna satotaso n. 4 t/ha ja tänä vuonna 2,5 t/ha kuivuuden vuoksi.
Ei tuos rehuhernees mielestäni mitään erikoista ole viljoihin nähden. Vähän sotkee puimuria kuten öljykasvitkin, pitää mekkalaa ja kuluttaa putkia.
Kertakuivaus 60 C:llä, rumpulajittelijast ajaa läpi tossit niinki viljan siemenetki.
Esikasviarvon voi kyllä allekirjoittaa, hernemaan kaurat oli ainoat jotka oli laossa tänä vuonna ja satotaso n. +20%.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5187
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Herneen sato
Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?
Nooh taviksesta en tiedä mut esim. Luomussa tänä vuonna herneen sato 2,5-3t välissä. Tuosta sai 300e miinus rahti luokkaa 10e/t = 725 -870e/ha. Syysvehnä satotaso 4-4,5t hinta oli 230e miinus sama rahti = 880 - 990e/ha. Herne saa 110e kasvipalkkion. Syysvehnälle ajettiin paskaa ja se ei ilmaiseksi liiku mut tarkkaa euromäärää ei kuluista ole antaa. Kaiken kaikkiaan hyvin samoissa ollaan.

Mut sit jos vastapuoli ei olisi syysvehnä vaan vaikka kevätvehnä jonka satotaso luomussa jäänyt itsellä aina alle 3t/ha. Niinkuin lähes aina kaikkien kevätviljojen. Toki hintakin ollut korkeampi mut nyt taitaa ainut noteeraus olla fazerin 260e miinus rahti.

Samoihin noi kaikki suunnilleen menee. Luomussa on jonkin verran pakko käyttää palkokasvia kierrossa et sillä on tullut itselle hommaa perusteltua. Paskaa kun ei jaksa ajaa joka lohkolle eikä se oikein riitäkkään.

Taviksessa jos otat jollain 100kg typpeä 6t satoja niin ei kannata taatusti alkaa herneen kans leikkimään ellei sieltäkin tule 5t sato  ;D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1480
Vs: Herneen sato



Herneestä:

Herneen siemenen kotoinen valmistelu on myös olennaista, vaikka lannoitetta ei tarvittaisi, tarvitaan hyvä seos vilja-aineista poikkeavia torjunta-aineita - niin kuin rypsilläkin - ja lisäksi sertisiemenen hinta muodostuu huomattavasti rypsiä korkeammaksi. Paikkakunnan herneenviljelyyn erikoistuneet näyttävät valmistelevan siemenet porukalla kotoisesta sadosta. Onhan tuo kumma: joskus 1960-luvulla hernettä laitettiin kauran sekaan, kuivattiin verkkosiilokuivurissa ja myllättiin sellaisenaan rehuksi, ilman suurempia ihmettelyjä. Köyhän pienviljelijän valkuaisrehu. Omat ruokaherneet eroteltiin Triumf-viskurilla, yläseulan jae, isokokoiset roskat, kaiken maailman palonkappaleet ym., otettiin talteen ja vieritettiin vaneria pitkin pyöreät herneet koppaan, ja siitä sitten keitettiin hernekeitot.

Nyt hernettä pitää olla 20-50 ha, eikä tukiviljaa, lintuparvia karkoitellaan viikkokausien ajan jollakin paukuttimella syksyllä ja puimakoneet viipyvät palstalla 5 päivää, kun viljat ovat samalta lohkolta poissa jopa yhdessä päivässä.


-SS-
[/quote]

Piti oikea laskusta kattella mitä nuo ihmeaineet herneelle kustantaa...Hankkija myi tälle kesää herneelle ihmeaineet: roskille Mistral 0.2kg/ha= 8 eur/ha+Fenix 0.6l/ha=15eur/ha ja sitten korrensäätöön Moddus Evo 0.5l/ha =23 eur/ha. Eli hehtaarin kasvinsuojelu yhteensä 46 euroa alv 0%. Lannoitekulut 0 euroa ja jos sato 3tn/ha* vaikkapa 300 eur/tn.Muut kulut  voi jokainen miettiä tykönään. Ei tarvi häävistä puimuria kun pui hehtaarin tunnissa puhdasta likimain pystyssä olevaa hernettä jonkinlaisissakaan olosuhteissa.

Noilla resepteillä tuli viime kesänä  4750kg/ha ja hinta oli parempi,puintikustannus 50 eur/ha,kuivausta en nyt tähän hätään jaksa etsiä kokonaislaskusta.Siemeniä omasta edellisvuoden sadosta 320 kg/ha.Tämän kesän aineet jäi kaappiin kun vaihtui herne muuhun tukkoisen markkinatilanteen ja viileän keväänalun takia.
Niin ja noihin lintuparviin...sepelkyyhkyjä tietysti laihossa käy mutta kun antaa luvan pyssymiehelle niin kas vain,tulee vastapalvelukseksi vakumoituja rintapaloja,nam nam ja win win.

Voi toki asiat tehdä vaikeiksikin jos haluaa.

Viimeksi muokattu: 11.09.23 - klo:22:35 kirjoittanut kärmeskytö

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19997
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Herneen sato
Niin herneen siemen on hinnaltaan noin 600-700 EUR/ tn, ja siemenkustannus näin ollen noin 200 euroa.
Toki jokainen katsoo omat tuottonsa ja pitää niitä itsestään selvinä muidenkin kohdalla. Kuulostaa Pohjanmaan pelloilta. Savimailla nähtävästi antavat typpeä myös, ja käyttävät kloorivapaita puutarhalannoitteita.

Herää kysymys, ovatko nykyajan hernelajikkeet omavaraisia myös kaliumin ja fosforin osalta ?  Sadan typpikilon viljalannoitus pelkällä typpisalpietarilla maksaa tämänhetkisillä lannoitehinnoilla 160 euroa. Herneen tuotantopalkkio on ideologinen tuki, joka tietenkin on muilta viljelykasveilta pois.

Edit: Pohjavesialueilla näyttää Fenix olevan ainoa mahdollinen aine. Lentragran, Mistral, Metro, Basagran, kaikki kiellettyjä pohjavesialueella. Pohjavesirajoitusta monet herneprofeetat (samoin öljykasviprofeetat)  eivät osaa edes ajatella. Jopa viimeinen tavanomaiselle rypsille sallittu pohjavesialueiden rikka-aine, Matrigon, poistui sallittujen luettelosta.

CL-rypsiä sentään pääsee ruiskuttamaan puolikkaalla annoksella Expressiä.

-SS-

Viimeksi muokattu: 12.09.23 - klo:00:06 kirjoittanut -SS-

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1480
Vs: Herneen sato
^
Toki kaupan siemen maksaa mutta ottaa sitten puinnista omaa niin kustannus tipahtaa radikaalisti. Kuivurista kylvinkoneeseen periaatteella.

Toki kauppiaat myy vaikka mitä aineita tuollekin,saa ajella kaiken kesää jos haluaa ja kutitella lisää kiloja. Ja kyllä se koeruuduilla näkyy että myös lisää satoa mutta tavan viljelijä pärjää hietikoista saveen ilmankin.
En ole eikä naapuritkaan koskaan lannoitteita  herneelle uhrannut.

Jokainen tietysti huomioi mitä torjunta-aineita millekin voi käyttää minäkin vuonna. Mistraalin käytön jälkee ei voi kylvää rypsiä eikä tiettyjen viljoille tarkoitettujen aineiden jälkeen voi kylvää hernettä.

Tuo on hauska ajatusmalli tuo ideologinen herneen tuki joka on pois joltain muulta kasvilta . Onkohan muita ideologisia tukia ?

Juu,pohjanmaalta nämä kokemukset...

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12234
  • Virolaista kiitos!
Vs: Herneen sato
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1480
Vs: Herneen sato
^
Ei tuohon ole mitään lisättävää,kaikki on tuonkin kanssa mahdollista.

Tuosta hernemarkkinasta...vaikka vuosikausia toitotettiin että kaikki menee kaupaksi niin kyllä viime talven Sarkamessuilla jo myönnettiin jalostajien taholta että tukkoon meni markkina noillakin hehtaarimäärillä ja keskisadolla.

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4759
Vs: Herneen sato
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.

Mikä on herneen siemenkustannus/ha?

 Jos kokeilisi muutaman hehtaarin ja myisi sadon tuoterehuna nautatilalle.🤔

Viimeksi muokattu: 12.09.23 - klo:09:17 kirjoittanut Perussuomalainen porvari

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19997
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Herneen sato
Astronautea myydään 600+ EUR/ha, kylvömäärä 250 kg/ha.

Ja ihan vaan kokeilla ei voi, koska herne on kuminan, leipärukiin ja hampun tapaan viljelyttämissopimuksella kasvatettava, eikä avoimia markkinoita ainakaan syrjäkylillä ole. Jos siis ei käytä kotoisena rehuna tai markkinoi naapuritilalle.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7096
Vs: Herneen sato
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.

Tulee mieleen, mitä minä sanoin  ;D Tuo viimeinen oli loistojuttu, nyt on ruisvehnällä mukavat olosuhteet kasvaa. Kylvöpäivä vähän ennen Juhannusta, silti ehti tuottaa palkoon ison siemenen ennen kasvuston lopettamista. Roundupin sijaan olisi voinut käyttää MCPA:ta tms. vastaavaa tappajaa, edellytyksenä ettei ole juolavehnää.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19997
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Herneen sato
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5187
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Herneen sato
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?

-SS-
Ei ole. Muta kai se ajatus on et jos sattuu kuitenkin satoa tulemaan niin sen voi puida ja hyödyntää..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19997
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Herneen sato
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?

-SS-
Ei ole. Muta kai se ajatus on et jos sattuu kuitenkin satoa tulemaan niin sen voi puida ja hyödyntää..

Kyllä siinä pienenkin viljelijän maha repiää, jos kyseisestä kokeilusta kaiken joutuu itse hernekeittona syämään.
Eli herneen siemensadon kerääminen on sopimusviljelyä, ja sitten puimaan ja puimurikaupoille sen jälkeen.
Taltatkoon seuraava omistaja ruostenäkkileivät puimurin pelleistä.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52017
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Herneen sato
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?

-SS-

Nuo kolme mainitsemaasi järkikasvia ei vaadi kuivausta, puimista ynnä muuta, eivätkä liioin lannoitetta. Kasvinsuojelunkin voi unohtaa koska kasvit itsessään peittävät muut alleen.
Eikä pala kuivuri tai vaadi napraa puiman putsaukseen. Ja parasta on että kasvuston voi jättää talveksi pystyyn ja keväällä hankmota mustaks ja kylvää viljan.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Mikkiss

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 138
Vs: Herneen sato
Astronautea myydään 600+ EUR/ha, kylvömäärä 250 kg/ha.

Ja ihan vaan kokeilla ei voi, koska herne on kuminan, leipärukiin ja hampun tapaan viljelyttämissopimuksella kasvatettava, eikä avoimia markkinoita ainakaan syrjäkylillä ole. Jos siis ei käytä kotoisena rehuna tai markkinoi naapuritilalle.

-SS-

Ei se nyt ihan noin mene. Kyllä Lantmännin pyttyyn ainaki sai kipata ilman mitään sopimuksia 250€/ton.
Se on kyllä tosi, että markkinat voi mennä tukkoon tätä menoa. Täytyy katsoa ensi keväänä tilannetta.