On tosi hieno kirjoitus.

Olen myös sitä mieltä, että tuotantosuunnista riippumatta pitäisi katsoa samaan suuntaan. Jos kilpailen naapurin kanssa pellon ostosta, ja hän tarjoaa enemmän, kun itse katson järkeväksi, se on ok. Ei se minun osaltani aiheuta kitkaa naapurin kanssa. Yhteistyö toimii silti kuten ennenkin.

Jos toinen tienaa maataloudella paremmin kuin minä, aiheuttaa se pohdintaa siitä, miten itse saisin nostettua omaa kannattavuuttani. Ei sitä, miten voisi kiusata naapuria. Voisikohan tuosta käyttää nimitystä positiivinen tai kannustava kateus?

Luomukasvinviljelijänä olen valinnut tieni ainakin toistaiseksi. Naapurissa on karjatila, toisessa menestyvä tavanomainen viljatila. Sovimme kaikki samaan pöytään ja teemme tarvittaessa yhteistyötä. Niin pitäisi kaikkien maatilojen tuotantosuunnasta riippumatta tehdä.

Maksan myös MTK:n ja MHY:n jäsenmaksuja, koska katson niiden olevan tärkeitä ja hyödyttävän minua.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 07.08.15 - klo:08:07

Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin    

Kaikki tuethan voi perua vaikka jälkikäteen. Maksetut tuet pitää vaan palauttaa. Siis jos talveksi jätetyn kerääjän päättää muuttaa tuotantonurmeksi tai vaikka lhp:ksi, voi kai sen peruuttaa edelliseltä vuodelta. Maksaa vaan mahdollisesti maksetut tuet takaisin.

Ei silti, hallinnolta on varmasti kyselty asiaa paljonkin, mutta selvää vastausta asiaan ei liene saatu.

Hemmetin sopan on taas viranomaiset keittäneet näiden ympäristönurmien ympärille. Vaikka eipä tuo uutta ole ympäristöasioissa ollut viime vuosina.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.08.15 - klo:22:24

Kuivaako kukaan kylmäilmakuivurissa rypsiä

Meillä on reikälevystä kylmäilmakuivurit, joten rypsi putoo
sinne solaan.  Yksi siilo olisi suomulevystä, mutta
kerrospaksuus on  kiinteä 80 cm

Meneeköhän ilma läpitte.

-SS-

Isäukko aikoinaan kuivasi. Ei siinä kai mitään ongelmia ollut suomulevypohjalla.

Meillä meni aikoinaan rypsiä läpi suomulevystä paljon. Hankittiin siilon pohjalle iso kangas, ja hyvin toimi. Nyt piensiementen kuivauksessa (niin pieniä eriä, ettei lämminkuivuriin voi laittaa) olen käyttänyt maanrakennuskangasta pohjalla. Toimii hyvin sekin.

Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.08.15 - klo:14:24

Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-

Totta tuo syysvehnä. Ei siinä kerääjärastia olekaan.

Luomussa alus/kerääjäkasveilla tavoitellaan rikkojen hallintaa ja maan ravinteiden säilyttämistä pelloilla. Myös maan rakenne ja hiilen kerryttäminen ovat tavoitteina. Nämä tavoitteet olisivat takuulla kannattavia tavanomaisessakin. Nyt voi näillä tukirahoilla sitä harjoitella. Ei se aina luomussakaan onnistu.
Ehkä pian kehitetään kasvinsuojeluaine, joka toimii. Siihen asti tavanomaisella puolella kannattanee käyttää enemmän timoteitä ja Italianraita kerääjinä.

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 09.08.15 - klo:11:53

Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Kyllä persian apilaa voi käyttää kerääjänä, mutta se on kylvettävä ruiskutuksen ohessa tai rikkaharauksen yhteydessä.

Italianraiheinä on toiminut kerääjänä minulla hyvin. Westervold on liian nopeaa. Englannin en tiedä. Persianapilakin onnistui hyvin jopa herneen aluskasvina. tosin se kasvoi huonoissa kohdissa rajusti läpi. Oman muutaman vuoden kokemuksen perusteella, jos pääviljan sato vaan onnistuu, eivät kerääjät puske läpi. Jos siellä jokunen rai pilkistää, ei se puintia haittaa. Persianapilaa en kuitenkaan aio jatkossa käyttää kerääjäkasvina. Jatkossa seos on italianraiheinä, timotei, puna-apila, valkoapila. Omasta mielestäni toimivin seos. Italianraita ei kannata käyttää liikaa.

Kylvin viime syksynä aluskasveja syysviljoille jo kylvön yhteydessä:

Syysrypsissä Timotei-apila toimi hyvin. Huonoissa kohdissa tuli vähän läpi, mutta piti saunakukan lähes koko alueella kurissa.

Rukiilla Timotei-apilasta apila kuoli pois, eikä timoteikään ihan tasaisesti onnistunut. Kylvin keväällä täydennystä, ja se onnistui.

Syysvehnällä apila myös hävisi talvella. Onneksi tulin kylväneeksi viime lumilla täydennystä. Timotei lähti kohtalaisesti, mutta ruokonataa en ole juuri havainnut. Toivottavasti toipuu. Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Kevätviljoilla, herneellä ja pavulla onnistuneet kerääjäkasvustot.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 08.08.15 - klo:17:29

Mikä nyt olennaista...maatalous ahdingossa ja jokainen tila joutuu tekemään omat selviytymisstrategiansa.....

Joillakin on paremmat puitteet kuin toisilla ja sitä ei nyt kannattaisi lähteä kadehtimaan....

muistaako ketään  ajanjaksoa jolloin maatalous ei oo ollu ahdingossa

Maatalous oli tosi hyvää bisnestä pääosan 80- lukua. 70- luvulla maatalous oli vielä vaikeuksissa, mutta nousi silloin. Kulta-aika päättyi ensin 90- luvun alun lamaan (niillä, joilla oli paljon velkaa, kuten itselläni) muilla sitten eu-jäsenyyteen 95.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.08.15 - klo:23:39

Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

En oo koskaan våhentäny siemenmäärä suojaviljaan vaan koittanu pitää kasvuston pystyssä. Lannotusta voi varmuudeks vähäsen pienentää. Monesti kuuden tonnin kasvuston olki haittaa enemän ku lako. Pitkään sänkeen puinti auttaa jos ei käytä yyber lyhyttä lajiketta ja moddusoi paljoa. Mutta, se kasvun pyrähdys kun varjostava kasvusto on poissa, on uskomaton heinillä.

Tuo on omakin näkemykseni. Mutta kun noita kerääjiä jo perutaan, vaikkei minusta ole vielä hyvissä kasvustoissa edes helposti havaittavissa. Tuo valvontahan tietysti...

Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 05.08.15 - klo:12:20

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 04.08.15 - klo:23:16

Taitaa vaan monilla pellot olla jo ennestään niin surkeassa kunnossa, että kun niiltä muutaman olkisadon korjaa, sadontuotto tyrehtyy sen jälkeen kokonaan. Sekö se suurin pelko on?

Kuinka sieltä sitten uskaltaa jyviä myydä? Niissähän ne ravinteet on!

Hiili se tärkein on. Vitut ravinteista. Ravinteita täytyy tuupata yhä enemmän, jos ei ole hiiltä niiden sitomista auttamassa.

Kerääjäkasvit... Yksi vaikutus hiilen, eli orgaanisen aineen lisääntyminen maaperässä.

Mites tuo syyssavikka onnistuu? 10-vuoden otannalla niin montako katovuotta???

Kahden vuoden kokemuksella onnistunut 50 prosenttisesti...

Syysrypsi täälläkin puitu. Vähän oli kosteampaa, vilen mukaan n. 10 %. Minulla välivuosi rypsillä. Laitan ruista vähän enemmän.

Tänään tulee jo toinen puintipäivä.

Muokkasin vaakatasojyrsimellä epätasaista kynnöstä juuri sen verran, että pinta tuli mahdollisimman tasaiseksi. Siis jyrsinkylvönä suoraan kynnökselle. Vantaista paineet säädetty nollaan, jotta syysrypsin siemen jäisi matalaan. Lisäksi takana ei ole mitään jyrää, jotta jäisi vähän harjaa. Varsinaista harjakylvöä en tehnyt. Maalaji lähinnä HeS, joten lienee jäykempää. Työjälki jäi aika roisiksi, mutta rypsi iti hyvin.

Nyt kun aloitin puinnin, ei poikittain siedä ajaa. On tosi kuoppaista. Kynnöksen suuntaan on kuitenkin oikein hyvä puida.

Tuo matala äestys lienee suositus siksi, ettei siemen mene liian syvään. Olisikohan jyräyksestä ennen kylvöä mitään apua? En ole itsekään kokenut syysrypsin viljelijä. Kaikkien kahden vuoden kokemuksella ensimmäinen sato meni ihan pommiin, nyt toinen onnistui pääosin hyvin.

Tuossa systeemissä, että nurmi niitetään ja kynnetään, sekä kylvetään syysrypsi nopealla aikataululla, on riski, että etanat jäävät maakokkareiden suojaan. Erään tutun pellolta ne söivät syysrypsin kokonaan jo alkusyksystä. Siksi nopean aikataulun systeemissä näkisin, että kannattaisi ehkä muokata sellaiseksi, ettei etanoille jää kovin paljoa suojapaikkoja. Etenkin näin kostean kesän jälkeen. Niin tuo tuttu jyrää syysrypsipellon kiusatakseen mahdollisimman paljon etanoita. Etanat ovat kuitenkin ilmeisesti paikallinen ongelma, koska esim. minulla ei niistä ole vaivaa.

Kuten Petri kertoi, tiedän isännän, joka kylvi suoraan kynnökselle siten, että keskipakoisviskuri oli kyntötraktorissa. Sekin onnistui. Omassa epäonnistuneessa kokeilussa viskuri oli kultivaattorin päällä. Eikä kultivaattorissa ollut mitään jälkitasaimia. Epäonnistumisen syynä oli kyllä rouste, eikä kylvötekniikka. Syysrypsin viljely on vähän enemmän onnenkauppaa, kun perinteisten syysviljojen, mutta voi kyllä tuottaa hyvin ja pienellä taloudellisella riskillä.

Syysrypsillä aloitin puimurin säätämisen eilen. Säiliöllinen tuli puitua. Tänään puidaan.