Mikä mahtaa olla pienin kasvattamo, mikä nykyään kannattaa tehdä, ja mitä mullipaikka nykyään kustantaa? Peltoa kun olis käytössä vaan 50 ha niin sille ei ainakaan mitään 500 elukkaa pysty ajatella. Lähtötilanne on tyhjä parsinavetta(purku kunnossa), ja 15 paikkanen nuorkarja/hieho kasvattamo, mitä vielä vois hyödyntää.
Unohda....
Tuo 50 ha olis just sopiva emolehmähommiin. 30 emoa + 1 sonni ja kaikki poikimaan huhtikuulla. 5-6 uudistushiehoa olis sitten talvella noiden lisäksi.. Laitumeksi 30 ha ja 20 ha säilöreuhuksi, sit kerjäät 200 olkipaalia kuivikkeeksi...
Max 50 tonnia satsaat koppeihin ja infraan. Sit elätät lehmät tukirahoilla ja käyt itse jossain töissä.
Roduksi angus tai hereford niin väkirehuprosenttina voi olla 0. Vasikoille sit syksyllä vähän
Tälläkeinoin voit siirtää mullinkasvatuksen olemattoman katteen muiden vahingoksi
Toi on totta, paitsi että 50 lehmää ja pari sonnia... ja parsipihattoon sit kerrasta...ei mee ku sata paalia pehkua...
Hirviä into olis juu loppukasvatella ittekin, paitsi että se olis taloudellinen itsemurha...
Ei ei ei ei...... jos laittaa 50 lehmää, niin hommaan joutuu jo oikeasti satsaamaan. Elukat kahdessa laumassa ja 2 sonnia talviteloilla. Tulee liikaa ylimääräistä säätöä.... Ja pelloillakin joutuisi oikeasti tekemään jotain..
Parempi vaan tuottaa vähemmän pienellä työmäärällä ja sitten käydä vielä oikeissa töissä
Backspace oikeassa. 30 emoa ja LUOMUUN pellot sekä emot..
Juu, 30 demolla voisi jopa luomuilla. Rahaa tulisi todella mitättömillä kustannuksilla
Antti-X saisi taas vettä näennäismyllyynsä, kuten tuolla toisessa ketjussa.
Vähän tästä aloittajan tilanteesta jäi epäselväksi, että käykö hän muualla töissä. Emojen kanssa on aina se poikimakausi, Jos on muualla töissä niin riski vasikkamenetyksiin on suurempi ja toisaalta se toinen työ voi kärsiä, jos yöllä joutuu navetalla olemaan.
Teuraskasvatus välikasvatetuista teuraaksi on varmaan sivutoimiselle helpoin ratkaisu. Sen kannattavuudesta en osaa sanoa. Riippuu niin monista asioista. Varmaan kannattaisi laskettaa jollakin puolueettomalla osapuolella eri vaihtoehtoja ja sitten kriittisesti pohtia eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Pääasiahan onse, ettei tee liian suurta ja kallista omiin pinta-alallisiin, rahallisiin ja jaksamiseen liityviin resursseihin nähden. Laskelmissa pitää sit vielä huomata, että laskennallinen kannattavuus ei aina tarkoita hyvää käytännön maksuvalmiutta tai päivastoin.