Mulle on ihan sama missä Multivat tehdään...

Voisiko joku kuitenkin selvittää mistä tuo 'Vironpaskarauta' siis tulee?
Kiinnostaa ihan ammattimielessä.

Mulle on ihan sama missä Multivat tehdään...

Voisiko joku kuitenkin selvittää mistä tuo 'Vironpaskarauta' siis tulee?
Kiinnostaa ihan ammattimielessä.

ainakin kärrytehtaalla näkyy olevan ihan saman näköisiä ruukin paketteja kuin suomalaisilla pajoilla. Se vanha käsitys "vironpaskaraudasta" on kotoisin ajalta jolloin virolaiset käyttivät kaikissa rakenteissa venäläistä halpaa räkärautaa.

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 23.10.11 - klo:14:59

Mulle on ihan sama missä Multivat tehdään...

Voisiko joku kuitenkin selvittää mistä tuo 'Vironpaskarauta' siis tulee?
Kiinnostaa ihan ammattimielessä.

ainakin kärrytehtaalla näkyy olevan ihan saman näköisiä ruukin paketteja kuin suomalaisilla pajoilla. Se vanha käsitys "vironpaskaraudasta" on kotoisin ajalta jolloin virolaiset käyttivät kaikissa rakenteissa venäläistä halpaa räkärautaa.

--se käsitys mullakin on,että 235:tä huonompaa ei juurikaan enää missään käytetä.

Onhan noi Kiretkin ruukin teräksestä. Levyt käy vaan Virossa kääntymässä.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 23.10.11 - klo:15:27

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 23.10.11 - klo:14:59

Mulle on ihan sama missä Multivat tehdään...

Voisiko joku kuitenkin selvittää mistä tuo 'Vironpaskarauta' siis tulee?
Kiinnostaa ihan ammattimielessä.

ainakin kärrytehtaalla näkyy olevan ihan saman näköisiä ruukin paketteja kuin suomalaisilla pajoilla. Se vanha käsitys "vironpaskaraudasta" on kotoisin ajalta jolloin virolaiset käyttivät kaikissa rakenteissa venäläistä halpaa räkärautaa.

--se käsitys mullakin on,että 235:tä huonompaa ei juurikaan enää missään käytetä.

Kärrytkö kuitenkin tehdään täysin virossa     Ei se niin ole kyllä aina ollut...

Jos tässä kärrynvalmistuksessa nyt keskustellaan Multiva tuotemerkistä, niin kyllä ne aivan 100 % varmuudella tehdään suomen Loimaalla neljässä hallissa. Ja robotti hitsaa yötä päivää. Äijiä tulee töihin puintiaikaan aamuneljältä, että pääsevät puimaan omia peltojaan.(Monet töissä kävijöistä ovat paikallisia viljanviljelijöitä, jotka ovat joutuneet lähtemään leivän perään metallihommiin.) Sattuu siinä porttia vastapäätä vanhemmat asumaan, ja eläkeläisillä kun on aikaa seurata tapahtumia, eikä aina prostata anna yötä nukkua....
 Se vaan on aina niin, että mitä vahvemmin jollakin firmalla menee, niin sen villimpiä juttuja alkaa huhuina kiertämään.   Ja mitä teräkseen tulee, niin niissä paloissa joita olen sieltä omiin harrastuksiini saanut ostaa, on leimoissa lukenut 535 ja hardox ja raex.   Rautaruukin rekat kuormiaan pihalla purkaa.

Eli tuo Kjellmannin huonotuulisen kauhakauppiaan teräsliuskat ei kyllä liity sitten millään muotoa Multiva tuotteisiin. Eipä silti, itsellä on tuon ruotsalaisen firman tekemä Norje kauha, ihan hyvältä vaikuttaa, mutta sitä EN ole ostanut Kjellmannilta, enkä tässä valossa kyllä siitä firmasta tule kyllä mitään ostamaankaan, varsinkin, kun kerran olen käynyt pettymässä heinäkoneisiin.......

Jos tässä kärrynvalmistuksessa nyt keskustellaan Multiva tuotemerkistä, niin kyllä ne aivan 100 % varmuudella tehdään suomen Loimaalla neljässä hallissa. Ja robotti hitsaa yötä päivää. Äijiä tulee töihin puintiaikaan aamuneljältä, että pääsevät puimaan omia peltojaan.(Monet töissä kävijöistä ovat paikallisia viljanviljelijöitä, jotka ovat joutuneet lähtemään leivän perään metallihommiin.) Sattuu siinä porttia vastapäätä vanhemmat asumaan, ja eläkeläisillä kun on aikaa seurata tapahtumia, eikä aina prostata anna yötä nukkua....
 Se vaan on aina niin, että mitä vahvemmin jollakin firmalla menee, niin sen villimpiä juttuja alkaa huhuina kiertämään.   Ja mitä teräkseen tulee, niin niissä paloissa joita olen sieltä omiin harrastuksiini saanut ostaa, on leimoissa lukenut 535 ja hardox ja raex.   Rautaruukin rekat kuormiaan pihalla purkaa.

Eli tuo Kjellmannin huonotuulisen kauhakauppiaan teräsliuskat ei kyllä liity sitten millään muotoa Multiva tuotteisiin. Eipä silti, itsellä on tuon ruotsalaisen firman tekemä Norje kauha, ihan hyvältä vaikuttaa, mutta sitä EN ole ostanut Kjellmannilta, enkä tässä valossa kyllä siitä firmasta tule kyllä mitään ostamaankaan, varsinkin, kun kerran olen käynyt pettymässä heinäkoneisiin.......

Sitähän minäkin. Stna nii! Hyvä.

Jos tässä kärrynvalmistuksessa nyt keskustellaan Multiva tuotemerkistä, niin kyllä ne aivan 100 % varmuudella tehdään suomen Loimaalla neljässä hallissa. Ja robotti hitsaa yötä päivää. Äijiä tulee töihin puintiaikaan aamuneljältä, että pääsevät puimaan omia peltojaan.(Monet töissä kävijöistä ovat paikallisia viljanviljelijöitä, jotka ovat joutuneet lähtemään leivän perään metallihommiin.) Sattuu siinä porttia vastapäätä vanhemmat asumaan, ja eläkeläisillä kun on aikaa seurata tapahtumia, eikä aina prostata anna yötä nukkua....
 Se vaan on aina niin, että mitä vahvemmin jollakin firmalla menee, niin sen villimpiä juttuja alkaa huhuina kiertämään.   Ja mitä teräkseen tulee, niin niissä paloissa joita olen sieltä omiin harrastuksiini saanut ostaa, on leimoissa lukenut 535 ja hardox ja raex.   Rautaruukin rekat kuormiaan pihalla purkaa.

Eli tuo Kjellmannin huonotuulisen kauhakauppiaan teräsliuskat ei kyllä liity sitten millään muotoa Multiva tuotteisiin. Eipä silti, itsellä on tuon ruotsalaisen firman tekemä Norje kauha, ihan hyvältä vaikuttaa, mutta sitä EN ole ostanut Kjellmannilta, enkä tässä valossa kyllä siitä firmasta tule kyllä mitään ostamaankaan, varsinkin, kun kerran olen käynyt pettymässä heinäkoneisiin.......

Jos Loimaa on liitetty Viroon  Mun mielestäni tuo tehdas on kanssa Loimaalla, tai sitten olen ollut joskus autoillessani pahasti eksyksissä 

Eiköhän Sirkussonni tiedä missä Multivat tehdään.
Minä en ainakaan koskaan ole luullut että ne olis ulkomaalaista rakennetta.Mutta kuten totesin ihan sama mulle.

Asiaa sivuten on keskusteltu aikaisemminkin... http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=20496.msg321829#msg321829 JA onpa tuossa ketjussa mainittu se "pelottava" doommetalkin. Mitä lienee mustatukkaisten musiikkia?

Eiköhän Sirkussonni tiedä missä Multivat tehdään.
Minä en ainakaan koskaan ole luullut että ne olis ulkomaalaista rakennetta.Mutta kuten totesin ihan sama mulle.

Joo ei mun pointti ollu tuo Multivan valmistusmaa millään lailla, eikä toki sen kauhankaan hyvyys. S235 se on varmastikkin pehemoosin värkki mitä normaalisti levytavarana saa, senkin hintaero S355:een niin pieni jottei varmahankaa hintaeron takia edes halpavalmistajat sitä käytä. Esim. Ruukin listalla ei noin kymmenen vuotta sittenkää enää ollu 235:sta putkipalkkia.

Eiköhän ne virolaaset käytä pääasias Ruukin, SSAB:n tai Thyssenkrupin tavaraa. Ja Uskon jotta havainnollistamismieles nuo liuskat olivat juuri S235 vs. S650, myötölujuuden ero tuntui kyllä yli kaksinkertaiselta.

Ehkä se oli sattumaa, jotta pehemiemmän liuskan pää oli merkattu vihreällä maalilla.

Esitelappusen mukahan kyseiset kauhat oli tehty Domex S650:stä, eli hyvää värkkiähän ne oli, ja muutenkin näyttivät olevan siististi tehtyjä.

Pitää nyt sitten kuitenkin muistaa ettei pelkästään suurlujuusterästen käyttö takaa laitteen hyvyyttä.
Tästä asiasta on täällä väännetty ennenkin ja tyydyn vain toteamaan että jos suurlujuusterästen parempaa lujuutta käytetään täysimääräisesti rakenteen keventämiseen siihen liittyy riskejä.Murtovenymät pienevät,hitsauksen laadun merkitys korostuu yms....

Oli muuten Valtrankin osastolla oikein "keltanokka" -esittelijä "riisutun" valtran äärellä...
"Emmää tiä" oli moneen kysymykseen vastaus. Tuskin olis osannu edes vastata tähänkään: "mitä täällä oikeastaan sitten teet?"
Eikä kysymykset olleet edes vaikeita, sellaisia jotka tehtaalla töissä käyvätkin tietävät.

Pitää nyt sitten kuitenkin muistaa ettei pelkästään suurlujuusterästen käyttö takaa laitteen hyvyyttä.
Tästä asiasta on täällä väännetty ennenkin ja tyydyn vain toteamaan että jos suurlujuusterästen parempaa lujuutta käytetään täysimääräisesti rakenteen keventämiseen siihen liittyy riskejä.Murtovenymät pienevät,hitsauksen laadun merkitys korostuu yms....

No joo, tosin tämä "Optim"-tyyppiset rakenneteräkset eivät oo kovin kranttuja tuon hitsauksen suhteen, eikä tartte murehtia valssauksen suuntia suhtees taivutteluihin samalla lailla kun rapeampien kulutusterästen kans.

Omatoimirakentajien sitä kannattaas mun mielestä harkiten käyttää enemmän hyväksi, saatavuus on aika hyvä, ja hintaeron kaventaa jo kilojen kariseminen. esim. 210cm leviä sorakauha kurottajahan oli mun mielestä selevästi järkevämpi teherä 5mm S650:stä kun 6mm S355:sta. Kaivurin pohjapanssari mieluummin 10mm S650:stä kun 18mm S355:sta, tuota ensimmäästä jaksaa vielä vähä mies siirrellä mutta jäläkimmäästä ei.

Sitä ei moni ihan sisäistä, kuinka suuri ero oikiasti kahden samalta haisevan teräslevyn välillä voi olla, siksi tuo liuskatesti olikin mun mielestä tosi kiinnostava.

Niin.....Enny viitti taas alkaa kirjoittamaan esitelmää jatkuvan väsytyksen vaikutuksesta hitsattuun rakenteeseen ja sen vaikutuksesta suurlujuusterästen ominaisuuksiin esim.100000 vaihtokuormituksen jälkeen.
Joissain rakenteissa lujat teräkset ja varsinkin kulutusteräksen antavat ison edun.Mutta ei kaikissa.Ja pääsääntöisesti hitsaukset nykyään onnistuvat,menetelmät onneksi kehittyvät.

Tuo kaivurin pohjapanssarin esimerkki on vähän siinä ja siinä.Tietysti jos oletamme että pohjakosketuksia otetaan hyvin harvoin niin ehkä,mutta ei se levykenttä 650:stä tehtynä kestä tuolla 10/18 suhteella yhtä paljoa kuin ohempi.

Keventämisen tilanne muuttuu vielä aika paljon kun alamme keskustelemaan esim.metsänosturien puomeista tai perävaunujen rungoista joita rasitetaan käytössä jatkuvalla dynaamisella kuormalla.