Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 12.11.16 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Magia - 12.11.16 - klo:08:23

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.11.16 - klo:14:50

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 11.11.16 - klo:14:47

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.11.16 - klo:07:35

Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.

No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.

Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha

Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.

Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.

Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.

Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt 

Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.

Saapahan nähdä ,mistä ensi vuonna leikataan,on melko paljon peltoja kynnettynä odottamassa kerääjäkasvia ja kerääjäkasvitukea.

Kynnitkö pellot jotta alkaisit saamaan tuota tukea ? 😅😅😅😅

Laita sitten pelkkää apilaa kerääjäksi. Rairuohossa on niin paljon hukkakauraa, että se muutaman kympin tukituotto ei riitä edes ensimmäisen vuoden hukkakauramyrkkyyn 😅😅 Seuraavat 9 vuotta sitten omalla rahalla.Kerääjäkasvituen tuotto lienee siis jotain -1000€/ha 😅😅😅

Ei suojavilja saa kerääjätukea.Kerääjällähän ei saisi mitään perustaa,mutta kuka tuota valvoo,ei kukaan.

Kyl sitä valvotaan tai yritetään ainakin. Mut onhan se varmaan komeaa, jos saa tienattua parikin kymppiä/hehtaari tietoisella huijaamisella 😅😅😅

ja koko ajan kylmä rinki persiissä kuin paljon narahtuksen jälkeen vievät potista....          jeeee, uhkapeli se joka kannattaa...

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.11.16 - klo:16:01

Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?

Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n  tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.

Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.

Tai jotain.

-SS-

Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.11.16 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.11.16 - klo:16:01

Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?

Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n  tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.

Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.

Tai jotain.

-SS-

Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.

Veikkaan että tuossa 300 hehtaarissa oli taustana se, että tuohon asti se on hoidettavissa ns. perheviljelmänä omalla työllä ja kalustolla. Tää perheviljelmäajatus on maatalouden rakennekehityksen suurin jarru, samoin kuin markkinaprotektionismin perään haikailu.

Millainen mahtaa olla lantun ja nauriin paikallinen hyväksytty viljelytapa.
Alkaa näillä viljan hinnoilla houkuttaa tuo puutarhakasvien viljely ja 1050€/ha tuki.
Korjuukalustoa ei ole, mutta eihän ole korjuupakkoakaan.
Pitääkö olla riviviljely kolopyöräkoneella vai riittääkö norm kylvökoneella kylvö?

Millainen mahtaa olla lantun ja nauriin paikallinen hyväksytty viljelytapa.
Alkaa näillä viljan hinnoilla houkuttaa tuo puutarhakasvien viljely ja 1050€/ha tuki.
Korjuukalustoa ei ole, mutta eihän ole korjuupakkoakaan.
Pitääkö olla riviviljely kolopyöräkoneella vai riittääkö norm kylvökoneella kylvö?

Piensiemenlaatikolla. Välitystä vaan sopivaksi.
Näillä viljanhinnoilla ei oikein muuta kannata tuumata.

Mutta mikä on tarkastajan kommentti rikkaruohisessa ja koinsyömässä kasvustossa

Mutta mikä on tarkastajan kommentti rikkaruohisessa ja koinsyömässä kasvustossa

Jos se on paikkakunnan tapa.

Saahan nuo keltaiset nurmetkin tukensa. En vielä ole kuullut, että nurmilta olisi evätty tukia rikkojen vuoksi.

Tää nyt oli hetken hupi. Tosiviljelijät lobbaa sen pois.

Kyl sitä valvotaan tai yritetään ainakin. Mut onhan se varmaan komeaa, jos saa tienattua parikin kymppiä/hehtaari tietoisella huijaamisella 😅😅😅

Jos perustaa nurmen kerääjäkasvilla niin se nurmihan tulee melkein ilmaiseksi. (Meillä ei siis ole haettu kerääjäkasvitukea)

Veikkaan että tuossa 300 hehtaarissa oli taustana se, että tuohon asti se on hoidettavissa ns. perheviljelmänä omalla työllä ja kalustolla. Tää perheviljelmäajatus on maatalouden rakennekehityksen suurin jarru, samoin kuin markkinaprotektionismin perään haikailu.

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.


Nauris ainakin on herkkä saamaan jotain tauteja ja kuolee helposti pois. Mut meillä se on kasvanut hyvin metsän keskellä olevissa turve riistapelloissa ihan huiskalla levitettynä ja jyrättynä.

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.11.16 - klo:10:14

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja.  Perintörahoilla,  tai jotain...

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.11.16 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.11.16 - klo:10:14

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja.  Perintörahoilla,  tai jotain...

Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 13.11.16 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.11.16 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.11.16 - klo:10:14

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja.  Perintörahoilla,  tai jotain...

Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.

maatalouden rakennemuutoksessa suunnitellaan ja paalutetaan pidemmälle tulevaisuuteen, ostetaan tai vuokrataan peltoja hintatasoon, joka nyt ei ole ollenkaan järkevää. Näillä hinnoilla etäviljelyn tuotot on äkkiä syöty ja tiellä ajetut kilometrit (palkat+polttoaineet) vie hommaa pakkaselle. Pitkässä juoksussa käy juuri niin, kuin sammakko sanoo, ne jotka aggressiivisesti laajentaa jäävät, muilta homma hiipuu ajan saatossa. Pärjääminen tulevaisuudessa tarkoittaisi kyllä hintatasoihin pientä muutosta, riippumattomuutta tukijärjestelmistä ja toimivaa tilakokonaisuutta....kaikilla se ei ilmeisestii laajenemisesta huolimatta tule toimimaan koskaan?

Alpo 10 on aivan oikeassa. Tilussuhteiden pitää olla tiiviit.
Reilut 10 vuotta sitten englannin reissulla sikäläinen viljanviljelijä totesi ettei haali peltoa viittä kilometriä pitempää, hänellä taisi olla 400-500ha viljelyksessä.
Aikoinaan kun oli noita vuokramaita reilut 30ha reilussa 15 :ssa  peruslohkossa ja äärimmäisten lohkojen etäisyys oli toisistaan vajaa 10 km, aikaa meni tienpäällä siirtymisissä aivan liian kanssa. Kyllähän sitä nuoruuden innolla jaksoi aikansa.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 13.11.16 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.11.16 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.11.16 - klo:10:14

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja.  Perintörahoilla,  tai jotain...

Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.

Empä kyllä.  Mutta kun nuo samat naamat sitten lähti Helsinkiin ruikuttamaan kannattavuus ongelmiaan.  Mielestäni siinä on jotain perusteellisesti vialla.