Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.11.13 - klo:21:49

wtf vilja homma oli ihan ok ja lopputulemana reilu satanen+ tuet riippuen minkä arvoiseksi laskee minkäkin työn. Kalkitus kuuluu sitten pellon kuluihin niin kuin perusparannukset, lainanhoitokulut, vuokrat jne.  jne.

Yllättävän kova älämölö synty kun totesin että viljanviljely voi olla tuottava vai oliko se siitä että maidon tuotanto ei ihan niin tuottavaa/ tunti.

Mun osalta älämölö sai alkunsa väitteestä että viljamies saa käteen 400+tuet hehtaarilta vs. maitomiehen tuet miinus jotain (riippuen paalaimen ylimitoituksesta). Sait sentään muutaman satasen tingattua, mutta kyllä se todellisuus on edelleen siellä 300 sis. tuet.

 Ei saakeli voi pitää paikkaansa. Paras esimerkki, jonka tiedän on 12 hehtaarin viljamies, joka on viljellyt päätoimisesti ikänsä samoja peltoja. Metsää hänellä on n. 15 ha, joten ei sieltäkään paljoa heru lisää. Hyvin hän on toimeen tullut ja hengissä pysynyt. Sitten noita muutaman kymmenen hehtaarin päätoimisia viljelijöitä on vaikka kuinka ja paljon. Kummasti nekin autoja vaihtelevat ja porskuttavat menemään. Totuus on usein erilainen, mitä katetuottolaskelmat antavat ymmärtää..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.11.13 - klo:21:49

wtf vilja homma oli ihan ok ja lopputulemana reilu satanen+ tuet riippuen minkä arvoiseksi laskee minkäkin työn. Kalkitus kuuluu sitten pellon kuluihin niin kuin perusparannukset, lainanhoitokulut, vuokrat jne.  jne.

Yllättävän kova älämölö synty kun totesin että viljanviljely voi olla tuottava vai oliko se siitä että maidon tuotanto ei ihan niin tuottavaa/ tunti.

Mun osalta älämölö sai alkunsa väitteestä että viljamies saa käteen 400+tuet hehtaarilta vs. maitomiehen tuet miinus jotain (riippuen paalaimen ylimitoituksesta). Sait sentään muutaman satasen tingattua, mutta kyllä se todellisuus on edelleen siellä 300 sis. tuet.

Nuo kulut on tossia lukuunottamatta revitty kirjanpito-ohjelmasta toteutuneista kuluista. En tiedä mitä muilla on tapana laskea, mutta minä lasken lopputulokseen KAIKKI kulut mukaan, ja mm. kalkitus kuuluu niihin.

Jos olisin alkuunsa ymmärtänyt sen, että teilläpäin navettaseuroissa käteen jäävä summa sisältää esimerkiksi kalkitukseen kuuluvat menot yms. perusparannus pennoset, niin en olisi viitsinyt vaivautua.

Niin siis alkujaan kyse oli siitä että mulle on yritetty väittää että hyvällä managementilla vuoden viljelykierrosta jää käteen 400 euroa+ tuet. Siitä sitten vähennetään nämä peltoon liittyvät pitkäaikaiset kulut kuten lainat, perusparannukset, vuokrat ym.
Ittehän en tätä ihan tällaisenaan uskonu enkä usko edelleenkään mutta piti huvikseen älähtää kun joku valitteli viljan huonoo kannattavuutta. Nyt kuitenkin on pikkuhiljaa paljastumassa tässä kahden ketjun ikuisen jankkauksen keskellä että viljanviljelijät kerää osaamisensa, tuurin, ja laskutaitonsa mukaan -100 +400€ ja jotkut viellä enemmän tuloja vuodessa hehtaaria kohden +tuet mitkä lienee jossain 550 paikkeilla. Sitten tää vastakkainasettelu tuli mukaan myöhemmin kun joku irvaili asiasta että eikö maitopuolella sitten rahasäkit liiku ihan hallitsemattomasti. Siitä on nyt vaan tullu ilmi että kukaan ei tiedä tai uskalla kertoa mitä navettaan sytetty rehu on arvoltaan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 05.11.13 - klo:22:57

Siitä paalin hinnasta josta joku piti 35 euroa kauheana ryöstönä niin jos ajatellaan ihan perus 9000 ka kilon kolmen sadon kesää joka saadaan tehtyä 30% ka pitoisuudella eli käytännössä rehua tulee sen 30 tonnia hehtaarilta ja siitä 1400 kilon paaleja eli reilu 21 paalia hehtaarilta.

Jos yhden sadon tekeminen maksaa vaikka 150€ hehtaarilta (paalaus ja käärintä 80, niitto 40, karhotus 25 ja paalien keruu 5) ja sitten muovit maksaa sen 7 euroa paali ja verkot 1 ja säilöntäaineet 2 eli 10 euroa yhteensä paalia kohden niin hehtaaria kohden kuluja tulee 3*150+21*10=660€ ja sen kun jakaa 21 niin paalia kohden kulu on luokka 31,42€
Tähän kun lisätään vähän lannoitusta niin ollaan tilanteessa että 35€ paalista tuilla maksetaan jo osa lannotuksista.

Käytännösä kolme satoa tekemällä ei saa kovin helposti kaupaksi käyviä paaleja koska ne on äkkiä liian kallita.


miksi muuten sadon määrä on 30 tonnia kun järjellä sen pitäisi olla 27. Laskin vaan näyttää 9000/30*100=30000. No oli miten oli niin ei ihan hirveästi muuta lopputulemaa. Ehkä muutaman euron.

Tästä menee mielenrauha, siis wtf ?

Mikä se sadon määrä oikeasti piti olla ?

Onko päistetiet laskettu mukaan?

siis. Rehusadon määrä voidaan esittää kahdessa muodossa eli kuiva-aineena josta vesi on poistettu ja tuorepainona missä on vesi mukana. Pääsääntöisesti rehun kuiva-ainepitoisuus huitelee 25% ja 60% välillä painottuen sinne 30-40 väliin. Siitä siis tulee matematiikka että jos pellolta kerää kesässä 10000 kiloa kuiva-ainetta mikä on paljon kuiva-aineprosentin ollessa 30 niin tuoresato on silloin 33333 kiloa. Eli peräkärryllä tuodaan kotiin se 33 tonnia ja risat hehtaarilta. Tätä siis tuossa yritettiin vaihtelevalla menestyksellä laskea.

Mitä tulee jylperön paalihintoihin niin en käsitä mikä liittyy mihinkin.

Eikös ajatuksena ollut että vilja kannattaa enemmän kuin säilörehu.  Luulen että rehukustannukset olet laskenut väärin ja näin viljan ja säilörehun kannattavuus suhde muuttuu oleellisesti.
Jos kustannukset ovat oikeat ja voit todeta ne toteutuneista kuluista laskemalla kuiteista on kirjanpitäjäsi vastuulla huomauttaa asiasta ja kysyä miksi näin.
Myös karjantarkkailussa ollaan laskevinaan näitä asioita, jos näin on tehty olisi syytä vaihtaa karjantarkkailijaa välittömästi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.11.13 - klo:21:49

Mitä tulee jylperön paalihintoihin niin en käsitä mikä liittyy mihinkin.

Eikös ajatuksena ollut että vilja kannattaa enemmän kuin säilörehu.  Luulen että rehukustannukset olet laskenut väärin ja näin viljan ja säilörehun kannattavuus suhde muuttuu oleellisesti.
Jos kustannukset ovat oikeat ja voit todeta ne toteutuneista kuluista laskemalla kuiteista on kirjanpitäjäsi vastuulla huomauttaa asiasta ja kysyä miksi näin.
Myös karjantarkkailussa ollaan laskevinaan näitä asioita, jos näin on tehty olisi syytä vaihtaa karjantarkkailijaa välittömästi.

Mä olin tuolta jostain lukevinani että urakoitsija joka tekee 600kilosia paaleja veloittaa niistä 13 euroa kipaleelta. Silloin mun mielestä 30000 kilon hehtaarisadosta tulisi 50 paalia ja sen kun kertoo 13 niin paalauksen ja käärinnän hinnaksi muodostuu 650 mikä on milestäni aika paljon enemmän kun itse laskelmissa käytetty 80/ sato eli 240 hehtaari. Toki jos luvut muuttaa realistisemmiksi eli urakoitsija tekis tonnin paaleja ja velottaisi niistä 11 euroa niin silloinhan paaleja tulisi 30 ja paalaus sekä käärintä maksaisi sen 330 euroa. Siihen sitten niitot karhotukset ja muovit päälle. Käytännössä paalitaksalla paalaus hyvästä karhosta on kauheaa ryösö mutta moni sillai haluaa.

Joskus olen kuvitellut että jos 1 sadon saa kerätty 150 eurolla hehtaarilta niin on aika loppuun viriteetty rehuketju. Silloin koko sadon  keruu maksaa 300 tai 450 kesässä+ säilöntä riippuen tehdäänkö 2 vai 3 satoa.

Viimeisen viestin kilpailu. Tilanne: Vemssi johtaa, eikö muut jaksa? Voittaako Vemssi?

Nyt liikutaan sellasella tangentilla et tyydyn toteamaan,

Voi jumalauta.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 06.11.13 - klo:22:33

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.11.13 - klo:21:49

wtf vilja homma oli ihan ok ja lopputulemana reilu satanen+ tuet riippuen minkä arvoiseksi laskee minkäkin työn. Kalkitus kuuluu sitten pellon kuluihin niin kuin perusparannukset, lainanhoitokulut, vuokrat jne.  jne.

Yllättävän kova älämölö synty kun totesin että viljanviljely voi olla tuottava vai oliko se siitä että maidon tuotanto ei ihan niin tuottavaa/ tunti.

Mun osalta älämölö sai alkunsa väitteestä että viljamies saa käteen 400+tuet hehtaarilta vs. maitomiehen tuet miinus jotain (riippuen paalaimen ylimitoituksesta). Sait sentään muutaman satasen tingattua, mutta kyllä se todellisuus on edelleen siellä 300 sis. tuet.

 Ei saakeli voi pitää paikkaansa. Paras esimerkki, jonka tiedän on 12 hehtaarin viljamies, joka on viljellyt päätoimisesti ikänsä samoja peltoja. Metsää hänellä on n. 15 ha, joten ei sieltäkään paljoa heru lisää. Hyvin hän on toimeen tullut ja hengissä pysynyt. Sitten noita muutaman kymmenen hehtaarin päätoimisia viljelijöitä on vaikka kuinka ja paljon. Kummasti nekin autoja vaihtelevat ja porskuttavat menemään. Totuus on usein erilainen, mitä katetuottolaskelmat antavat ymmärtää..

Taitavat nuo olla niitä evp (=elää vaimonsa palkalla) miehiä.-

Tollai eläväorganismi olisko lehmä tai joku
Sen tapanen vissii syö etupäästä ja paskantaa takapäästä
Ja vemssi yrittää vetää siitä välistä ittellee elannon
Mikäli suoraan halutaan verrata viljanviljelyy rehuntekoon
Pitäs olla se vemssin mainittema mylly/leipomo viljatilal.
Mites on? onko siinä vaiheessa merkitystä kumman jättää peltoon korjaamatta.?

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 06.11.13 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: wtf - 06.11.13 - klo:22:33

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.11.13 - klo:21:49

wtf vilja homma oli ihan ok ja lopputulemana reilu satanen+ tuet riippuen minkä arvoiseksi laskee minkäkin työn. Kalkitus kuuluu sitten pellon kuluihin niin kuin perusparannukset, lainanhoitokulut, vuokrat jne.  jne.

Yllättävän kova älämölö synty kun totesin että viljanviljely voi olla tuottava vai oliko se siitä että maidon tuotanto ei ihan niin tuottavaa/ tunti.

Mun osalta älämölö sai alkunsa väitteestä että viljamies saa käteen 400+tuet hehtaarilta vs. maitomiehen tuet miinus jotain (riippuen paalaimen ylimitoituksesta). Sait sentään muutaman satasen tingattua, mutta kyllä se todellisuus on edelleen siellä 300 sis. tuet.

 Ei saakeli voi pitää paikkaansa. Paras esimerkki, jonka tiedän on 12 hehtaarin viljamies, joka on viljellyt päätoimisesti ikänsä samoja peltoja. Metsää hänellä on n. 15 ha, joten ei sieltäkään paljoa heru lisää. Hyvin hän on toimeen tullut ja hengissä pysynyt. Sitten noita muutaman kymmenen hehtaarin päätoimisia viljelijöitä on vaikka kuinka ja paljon. Kummasti nekin autoja vaihtelevat ja porskuttavat menemään. Totuus on usein erilainen, mitä katetuottolaskelmat antavat ymmärtää..

Taitavat nuo olla niitä evp (=elää vaimonsa palkalla) miehiä.-

 Poikamiehiä, poikamiehiä... eli arvauksesi meni niinsanotusti pieleen.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845701#msg845701

http://www.raisioagro.com/en/huippufarmariblogikirjoitus/-/asset_publisher/GyL8/content/huippufarmari-haussa-kilpailun-tulokset-ovat-ratkenneet;jsessionid=837f3391ab8f422d0e201fa31fa4

Tossakin joku totuus toki toisesta ääripäästä

Mites nuo tulokset tukevat 400-500 +tuet teesiäsi?
Kuinkahan pieniä tukia nuo kilpailijat oikein saavat?
Kilpailusadot mitattiin osalta lohkoa, joka on valittu tilan parhaista, eli nuo tulokset ovat jotain muuta kuin tilojen keskiarvoja.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845701#msg845701

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.11.13 - klo:18:54

http://www.raisioagro.com/en/huippufarmariblogikirjoitus/-/asset_publisher/GyL8/content/huippufarmari-haussa-kilpailun-tulokset-ovat-ratkenneet;jsessionid=837f3391ab8f422d0e201fa31fa4

Tossakin joku totuus toki toisesta ääripäästä

Mites nuo tulokset tukevat 400-500 +tuet teesiäsi?
Kuinkahan pieniä tukia nuo kilpailijat oikein saavat?
Kilpailusadot mitattiin osalta lohkoa, joka on valittu tilan parhaista, eli nuo tulokset ovat jotain muuta kuin tilojen keskiarvoja.

tulokset taisi olla ilmoitettu tyyliin +tuet koska tuista ei mainittu mitään ja niissäkin saa eroja. Eli siitä voi mietiskellä miltä tulos näyttää.

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 09.11.13 - klo:23:34

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845701#msg845701

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.11.13 - klo:18:54

http://www.raisioagro.com/en/huippufarmariblogikirjoitus/-/asset_publisher/GyL8/content/huippufarmari-haussa-kilpailun-tulokset-ovat-ratkenneet;jsessionid=837f3391ab8f422d0e201fa31fa4

Tossakin joku totuus toki toisesta ääripäästä

Mites nuo tulokset tukevat 400-500 +tuet teesiäsi?
Kuinkahan pieniä tukia nuo kilpailijat oikein saavat?
Kilpailusadot mitattiin osalta lohkoa, joka on valittu tilan parhaista, eli nuo tulokset ovat jotain muuta kuin tilojen keskiarvoja.

tulokset taisi olla ilmoitettu tyyliin +tuet koska tuista ei mainittu mitään ja niissäkin saa eroja. Eli siitä voi mietiskellä miltä tulos näyttää.

Nämä tulokset nimenomaan tukee tätä 400+tuet väitteen ilmoille heittäneen hölmöyttä. Taulukon sarakkeissa kun on kohta "keskisato". Kun puhutaan viljamiesten tuloista yleisesti, niin tuo keskisato taitaa olla kuvaavampi lukuarvo, kuin satokilpailun voittaneen saama sato.

Jos kisan sääntöjä oikein muistan lukeneeni, niin tuloista vähennettiin panokset. Ei siis mitään työntekemiseen viittaavaa.

Toisaalta jos haluamme kanssaelää vemssin illuusiota, niin halutessaan voi jokainen laskea tahollaan vertailuja vemssin tapaan.

Rehusadon arvo = korjuun kustannukset-panokset
vs.
Viljasadon arvo= sato+tuet-panokset

 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.11.13 - klo:09:45

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 09.11.13 - klo:23:34

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845701#msg845701

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.11.13 - klo:18:54

http://www.raisioagro.com/en/huippufarmariblogikirjoitus/-/asset_publisher/GyL8/content/huippufarmari-haussa-kilpailun-tulokset-ovat-ratkenneet;jsessionid=837f3391ab8f422d0e201fa31fa4

Tossakin joku totuus toki toisesta ääripäästä

Mites nuo tulokset tukevat 400-500 +tuet teesiäsi?
Kuinkahan pieniä tukia nuo kilpailijat oikein saavat?
Kilpailusadot mitattiin osalta lohkoa, joka on valittu tilan parhaista, eli nuo tulokset ovat jotain muuta kuin tilojen keskiarvoja.

tulokset taisi olla ilmoitettu tyyliin +tuet koska tuista ei mainittu mitään ja niissäkin saa eroja. Eli siitä voi mietiskellä miltä tulos näyttää.

Nämä tulokset nimenomaan tukee tätä 400+tuet väitteen ilmoille heittäneen hölmöyttä. Taulukon sarakkeissa kun on kohta "keskisato". Kun puhutaan viljamiesten tuloista yleisesti, niin tuo keskisato taitaa olla kuvaavampi lukuarvo, kuin satokilpailun voittaneen saama sato.

Jos kisan sääntöjä oikein muistan lukeneeni, niin tuloista vähennettiin panokset. Ei siis mitään työntekemiseen viittaavaa.

Toisaalta jos haluamme kanssaelää vemssin illuusiota, niin halutessaan voi jokainen laskea tahollaan vertailuja vemssin tapaan.

Rehusadon arvo = korjuun kustannukset-panokset
vs.
Viljasadon arvo= sato+tuet-panokset

 

kyllä sä saat ihan laskea sadon arvo - urakoidut työt ja tuotantopanokset viljalle. Pellon arvon ja pitkäaikaiset kulut vaan jätät pois eli mietit vaan vuoden kiertoa. Ja perjaatteessa viljelijän pitäisi pystyä toteuttamaan viljelyt hieman edukkaammin kuin urakoitsija.

Säilörehussa ongelma on että kukaan ei pysty todentamaan tai halua kertoa mikä on navettaan menevän rehun arvo ja myynnissä oleva rehu lähestulkoon lahjoitetaan.

Hieman olen odottanut että adami tai joku vastaava voisi avata että mikä on heidän navettaan menevän rehun arvo jos unohdetaan mitä kuluja siinä on vaan ainoastaan minkä arvoista se on eli paljonko siitä saa hyötyä navetyassa.

  No eiks se ole helpompi tehdä navetassa töitä kun raaka-aineet sekä vilja viljatilalta tulee lahjoituksena. Ei tossa ny kovin paljo tarvii päätä vaivata että saa tulosta aikaan.