Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: rene - 04.07.08 - klo:00:58
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
-
Ihanko noin niinku tosissaan meinaat että sillä rikastummaan pääsee, ettei vaan ois kesän mittaan jottain muitakin kuluja odotetavissa kuin verkot ja polttoaineet ;D
-
Sulla taitaa olla jotain ihmeellistä heinää kasvussa, jos koko kesän on oikea aika tehdä rehua. Taitaa olla helppoa elämää ittelläs, meinaan aika suhari kyllä on, jos sata päivää ajaa ja joka päivä viissataa paalia meinaa saada aikaiseksi. Ihan kyllä itte mielestäni yritän huolella paaleja tehdä, ja kohtuu tyytyväinen olen, jos lähelle kaksisataa paalia aikaiseksi saan. Uni maittaa kyllä jo senkin jälkeen. Pikkuisen voi olla vaikeaa mainitsemaasi tahtiin päästä, jos käy niin kuin viime viikolla kävi: isäntä soitti että olis kaksi hehtaaria paalattavaa, kun sitten menin, ne oli KAHDEKSASSA eri lohkossa!!! Polttoainetta kului oikeesti siirtymineen toista litraa per paali!!! Eli yli euron per paali. Verkko maksaa 0.7 euroa per paali. Ilmaisia traktoreita otetaan vastaan jos tarjolla on, mieluummin uudehkoja että olisi mukavampi ajella. Esimerkiksi helmut klasuun sai laittaa ketjut uusiksi hintaan n. euro per paali tahtiin. Ja tervetuloa kerhoon, alkuun pääset hyvin laittaessasi rahaa kiinni vaikka nyt alkuun sata tonnia, niin siitä sitä sitten rahaa rullaat. Ihan oikeesti. Tää on lottovoitto kerran päivässä.
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
Olenko oikeassa, ettei tää ole SUN kommenttis? Ihan vaan ettei tulis kovin paljon paskaa niskaan väärälle henkilölle....
-
Ihanko noin niinku tosissaan meinaat että sillä rikastummaan pääsee, ettei vaan ois kesän mittaan jottain muitakin kuluja odotetavissa kuin verkot ja polttoaineet ;D
En yhtään rikastunutta paaliurakoitsijaa tunne. En paljon ole hyötynyt urakoinnista itsekään. Pääasiassa omia olen muuttuvakammioisella paalannut ja toiselle sadalle jos saa päivän paalimäärän niin hyvä. Fusion kai aika tehokas mutta ei kai silläkään pysty ihmeisiin. :P
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
Olenko oikeassa, ettei tää ole SUN kommenttis? Ihan vaan ettei tulis kovin paljon paskaa niskaan väärälle henkilölle....
Sellainen vapaa lainaus ytimekkäästi tiivistettynä että antaa tulla vaan paskaa niskaan. Se jäi vielä pois että kun koneet on ajettu loppuun niin ne voi taas vaihtaa uuteen pienellä välirahalla :P
-
Jos paalaa 200 paalia päivässä, keväällä ruokohelpeä, kesällä rehua kaksi kertaa ja heinää kerran ja vielä syksyllä muutama olkipaali, on hyvissä olosuhteissa työtä tuossa järjestyksessä ehkä yhteensä 8 viikkoa = vajaa 60 pvä. Eli paalimäärä ehkä 12 000.
Muovia menee kolme konttia, verkkoa aika paljon, polttoainetta kaiken minkä tankkaa sekä huollot ja oma työpanos. Tuollaisella paalimäärällä kanttipaalain on loppu viidessä vuodessa. (?)
Traktori ja paalain maksaa 200000€, sen pääomakustannus on jo vuodessa 1€/paali. Muovit maksaa 4€/paali, polttoaines 1€, huollot ja verkot sekä yllätykset toinen € ja sitten vielä oma palkka. Voittoakin pitää saada jotta pystyy investoimaan (ja muutenkin voitto on yrityksen tavoite, eikös). Palkka per paali 200 päivävauhdilla on 2€ (400€ / 16h = 25€/h). Eli nuo yhteenlaskettuna menoja on päivässä 1800€, ja tuloja 10€/paali = 2000€/pvä. Eli voittoa 200€/pvä x 60p/v x 5v, eli 60000€ millä vaihdetaan uudet koneet.
En minä noista summista, päivämääristä ja kustannuksista mitään tiedä, ei ole omaa kokemusta tuossa mittakaavassa, mutta jos voisi laskuttaa 5500,- päivässä niin olisin kyllä itsekin täys urakoitsija. Piti vain spekuloida vähän että ei se voi noin helppoa olla.
-
Koneita on jokaiselle vapaasti myytävänä,pääsee sitten koittamaan mitenkä sitä rikastuu! :P
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
Tähän vois jatkaa asialinjalla, että jos tilinylitys uhkaa, niin pyytää pankkia avaamaan uuden tilin! :)
Ja jos ei vieläkään mahdu mihinkään, niin sit vois suunnitella jotain eläintuotantosuuntaa, esimerkiksi lihasikoja tai kananmunia. Semmoisia kun hommaa, niin ei kulu sänky, kun päivät paalaa ja yöt hoitaa elukoita. Eikä homehdu rahat laarissa.
On muuten halpoja paaleja 5500/500 = 11 €/paali (+ alv). Kai se toi volyymi ja helppous sit laskee hintaa, meillä kun on saatu tehtyä 140 paalia päivässä niin hinta on ollu 14 euron kieppeillä mötti. Mut tietysti täytyykin olla kalliimpia kun ei niin paljoa saa päivässä (140*14 on 1960 €/päivä kun 11 euroa paaleja pitäis tehdä 180 tai vastaavasti 140 paalilla á 11 € tulee vain 1540 €/päivä).
Sekin pitänee paikkaansa, että loppuunajetut koneet voi vaihtaa uusiin pienellä välirahalla. Olen vaan havainnut siitä, miten suht paljon ajetut laitteet vielä maksavat 10-15 vuotta vanhoina käytettyinä. Mutta tämä on seurausta ylisuurista hyvityksistä, joita on pakko tehdä, että saadaan uusia laitteita myydyiksi. Sama ongelma on autokaupassa.
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
Ja loppu ajan kun on taksiyrittäjänä niin sitten tulee sikarikas ;) . Mutta olipa ala mikätahansa niin toisten mielestä sillä rikastuu helposti ja mielettömästi, mutta yrittäjä tekee 100h/viikko lyhyen työsesongin aikana tai pitää renkiä töissä niin saa edes kone kustanuksia pienennettyä muttei tulosta, se on helppoa toisten mielestä.
-
perkules...ilmiselvä markkinarako tuossa. Hopi hopi yrittämään !
-
urakoitsijat riistää, maksattavat asiakkaillaan kalliit ja ylisuuret koneensa. Suuri vääryys.
-
Älkää tilatko urakoitsijaa, tehkää itse.
-
Älkää tilatko urakoitsijaa, tehkää itse.
Tehkää halavalla omilla koneilla, kun kuluja tulee vain verkosta, muovista ja löpöstä muu onkin sitten ihan ilmasta harrastusta, kun on kerran pelit ja vehkeet hankittuna hehtaarin kokoiseen konehalliin.
-
Älkää tilatko urakoitsijaa, tehkää itse.
Tehkää halavalla omilla koneilla, kun kuluja tulee vain verkosta, muovista ja löpöstä muu onkin sitten ihan ilmasta harrastusta, kun on kerran pelit ja vehkeet hankittuna hehtaarin kokoiseen konehalliin.
Niin. Ja tuleehan niitä tukiaisia. ;D
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv.
*** Ai helposti, 46 Helmutilla tehtiin joskus 320 palloa/vrk. Viime viikolla tekasin 240 paalia/vrk, seuraava päivä oli sadepäivä, oli aikaa elpyä.
Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot.
*** 1500 € meni tarvikkeisiin ja paloi putkesta ulos. Juuri tuollaisten "narisijoiden" takia lopetettiin urakointi jo vuosia sitten.
Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
[/quote]
-
Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja. :P
Siis joo... toihan oli välitetty viesti, mutta oikeesti noin typeriä kuvitelmia joskus kuulee. Joskus tulee 100-200 paalia päiväs "helposti", mutta joskus siihen sataan paaliin saa istuu oikeen hartaasti traktorin hytis. Omia rehuja askareiden välis paalates ei oikeen paljo yli sadan paalin viitti yrittääkkää. Ja jos kaikki menee hyvin... Son oikeen ***** kultakaivos, jos totta puhutahan... Tämän kesän riemuja on ollu vasemman puolen pääketju 429€ (tjsp), noukkimen piikkiakselin laakeri ja viimesimpänä peräpakan purkuoperaatio ja remppaus. Viä pitäs vaihtaa taaemman pohjarullan vasen päätysuojalevy, ja samalla vois vaihtaa varmuuden vuoksi saman rullan laakerit, kun ne kuitenki hajoo viikon päästä. Alkaa näköjään toi klasu olla siinä kunnos vasta 7000-8000 paalin jälkeen, että varmuus on jo kärsiny. Koko ajan saa olla varpaillaan, että mikä tosta paskasta seuraavaksi hajoo. Liekö sitte tullu paalattua liian tiukkoja paaleja, ettei muovitutuskustannus karkaa käsistä löysien paalien takia. Ainahan se venttiili on kireimmillään ollu, jotta ei ihan räkäläjiä tulis, että pysyis edes jotenki peräreikä kiinni.
Se on sitä urak... eiku täpinöinnin riemua. Oikeesti ajoa pitää oikeella urakoijalla olla sen verran, että pystyy kaluston vaihtaan uuteen kolmen vuoden välein...
-
Ja paalaimen vaihtoarvoa on laskettu eräässä firmassa kuulemani mukaan näin :
-Jälleenhankinta-arvo vähennettynä -20 % ja edelleen vähennettynä tehtyä paalia kohti 1.5-2 eur/paali
Sitten paalilukuun perustuvassa systeemissä huonoimmat, vähäsatoisimmat lohkot, täydennysrehuksi, halpaa teettäjälle
- Ei muuta kuin tuntitaksaa kehiin pelkästä paalauksesta alkaen 80-100 eur/h ja materiaalikulut sekä muut työvaiheet erikseen, ei tule löysiä ja märkiä paaleja, laaturehua, paalilukumittari ei suurenna lukuja turhaan. Ja muovia ei kulu turhaan "tilin" tekemiseen. Huonoja lohkoja ei näinollen tarjota teetettäväksi, kerta jo riittänee....
Muuten urakoitsija rahoittaa ko. harrastuksen OMASTA pussistaan......( enkä nykyään juuri tee muille, hinta pitää huolen, aina löytyy halvempi ;) tai tosiasiassa ei löydy )
-
Muuten urakoitsija rahoittaa ko. harrastuksen OMASTA pussistaan......
Saapi tuon viimesimmänkin remontin kulujen kattamiseen muutaman nyytin vääntää... joskohan löysäis venttiiliä, tulis enämpi paaleja... semmosia, et pysyy käärijälle asti kasas...
-
[/quote]
Saapi tuon viimesimmänkin remontin kulujen kattamiseen muutaman nyytin vääntää... joskohan löysäis venttiiliä, tulis enämpi paaleja... semmosia, et pysyy käärijälle asti kasas...
[/quote]
Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.
-
Sitten paalilukuun perustuvassa systeemissä huonoimmat, vähäsatoisimmat lohkot, täydennysrehuksi, halpaa teettäjälle
- Ei muuta kuin tuntitaksaa kehiin pelkästä paalauksesta alkaen 80-100 eur/h ja materiaalikulut sekä muut työvaiheet erikseen, ei tule löysiä ja märkiä paaleja, laaturehua, paalilukumittari ei suurenna lukuja turhaan. Ja muovia ei kulu turhaan "tilin" tekemiseen. Huonoja lohkoja ei näinollen tarjota teetettäväksi, kerta jo riittänee....
*** Juuri noin, parille kaverille paalailen (jos ehdin) "oikeaa" heinää ja tuntitaksalla, saavat kohtuullisen hintaisia paaleja.
Vetisiä avo-ojapeltoja jossain hevon kuusessa luonnonheinällä ei ole tarvinnut paalailla kun täräyttää tuntihinnan. ;D
-
Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.
Muuttuvakammioiset on oma lukunsa... Toistaseksi en oo nähny mitään syytä siirtyä muuttuvakammioiseen. Joku velikerin malli teköö tolkuttoman isoja paaleja (tais olla W320 tjsp).
CL-aasilla pääsöö tohon tonniin helposti, kun paalaa liian märkää apilarehua tai raiheinää, ja viittii ajaa helevetin pienellä vaihteella.
Niin... korostan,että hyvää paalainta ei oo viä tehtykään... kompromisseja vain. Jos vaihtaisin, seuraava vois olla Wegerin 235 Profi tai sitte joku vikoni tai mäkheili. Mut en ny persaukisena pysty vaihtaan ja muutenkin paalaus on jäävä avustavaksi menetelmäksi.
Muuten... milläs paalittimella sä tommosiin paalipainoihin pääset? Ei sovi urakointiin/täpinöintiin tommosia palleja tekevä kones...
-
Ja paalaimen vaihtoarvoa on laskettu eräässä firmassa kuulemani mukaan näin :
-Jälleenhankinta-arvo vähennettynä -20 % ja edelleen vähennettynä tehtyä paalia kohti 1.5-2 eur/paali
Tuolla kaavalla mun pitäis tuon Rouskun myötäjäisinä jättää uuden paalaimen hinta n. 40000€ kauppiaalle ja sitten vielä maksaa se uusi paalain. No, kaikki jotka ovat tuon yksilöni nähneet tai kuulleet, ovat varmaan samaa mieltä.
-
Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.
Muuttuvakammioiset on oma lukunsa... Toistaseksi en oo nähny mitään syytä siirtyä muuttuvakammioiseen. Joku velikerin malli teköö tolkuttoman isoja paaleja (tais olla W320 tjsp).
CL-aasilla pääsöö tohon tonniin helposti, kun paalaa liian märkää apilarehua tai raiheinää, ja viittii ajaa helevetin pienellä vaihteella.
Niin... korostan,että hyvää paalainta ei oo viä tehtykään... kompromisseja vain. Jos vaihtaisin, seuraava vois olla Wegerin 235 Profi tai sitte joku vikoni tai mäkheili. Mut en ny persaukisena pysty vaihtaan ja muutenkin paalaus on jäävä avustavaksi menetelmäksi.
Muuten... milläs paalittimella sä tommosiin paalipainoihin pääset? Ei sovi urakointiin/täpinöintiin tommosia palleja tekevä kones...
Haluaisin kans tietää että mikä paalain tekee 42%:n heinästä yli tonnin painoisia paaleja. Apilasta ehkä nuorena tehden juuri mahdollista.
Se paalain joka tekee isoja paaleja, se on welger 520. Joku aika sitten vaihdoin epäpaalikone claasilla semmoisen. Toissapäivänä tein 190 senttisiä paaleja arviolta 50%:n heinästä jossa siellä täällä apiloita. Painoarvio käärijän painemittarin mukaan 1500-1600kg.
Muutama vuosi sitten ostin halvalla paaleja jotka oli tehty claasilla, kuiva-aine ehkä 35%. Vettä valui joka paalista. Kaikkien paalien painot jäivät alle 500:n kilon :P
-
Kyllä kyse todellakin on muuttuvakammioisesta, Krone 1500mc Vario.
Paalit on tehty timotei, ruokonata, nurminata nurmesta.1 Satoa hiukan myöhässä tehty kun D-arvo 66.
Paalit punnittu apevaunun vaakalla joka kalibroitu lannoitesäkillä 650 kg ja kivennässäkillä 1000kg.
Kuiva-ainepitoisuus mitattu kuivaamalla rehunäyte.
Mitään Schumin nopeuksia pellolla ei nähdä mutta 200 paalia paalattu silti 10,5 tunnissa.
Peltolohkot kooltaan 9,4ha ja 3,8 .
Niitetty 3,5 m koneella karheelle ja kuivatettu yön yli.
Satotaso kohtuullinen reilu 6700 kg k-a/ha.
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.
-
Kyllä kyse todellakin on muuttuvakammioisesta, Krone 1500mc Vario.
Kuiva-ainepitoisuus mitattu kuivaamalla rehunäyte.
Niitetty 3,5 m koneella karheelle ja kuivatettu yön yli.
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.
Tuo kuiva-aine on aika epävarma kuivaamalla. Rehuanalyysistä saa tai ainakin pitäisi saada todellisen kosteuden tai siis kuiva-aineen. Joka tapauksessa valtavan hyvin paalattu jos 130cm paali esikuivatusta menee toiselle tonnille. Meneekö kronella vieläkin verkon alku paalin sisään? :P
-
[/quote]Tuo kuiva-aine on aika epävarma kuivaamalla. Rehuanalyysistä saa tai ainakin pitäisi saada todellisen kosteuden tai siis kuiva-aineen. Joka tapauksessa valtavan hyvin paalattu jos 130cm paali esikuivatusta menee toiselle tonnille. Meneekö kronella vieläkin verkon alku paalin sisään? :P
[/quote]
Voi olla mutta analyysien perusteella saman rehun kuivaaine nousi 44,7%, joten pidän vielä omia mittauksia luotettavanpana. Tosin mittaajan tarkkuus ratkaisee enkä sillä taas voi niin kehuskella, mutta mielummin annan
k-aineen alakanttiin.
Mihin Krone tavoistaan pääsis. Parempi niin jos yrität ilman sisäänajoa on verkko telalla.
-
eilen paalattiin 350 paalia 130cm vajaassa yheksässä tunnissa koneena case 453 ja paalit on myös tiukkoja ei mitään löllöjä
niin kyllä sen 500 paalia pystyy ajamaan päivässä jos hyvät pellot ja hyvä heinä mutta siitä rikastumisesta en sitten tiiä
-
No kyllä sitä aika paljon kyllä kerkiää, mutta päivässä ei, vuorokaudessa kyllä! Okrassa eräs isäntä sanoi paalanneensa omia rehujansa 600 paalia yhteen soittoon yhdistelmäkoneella, aikaa siihen meni 20 tuntia. Mahdollista kyllä, mutta ei niitä oikein joka päivä pysty samaan tahtiin tekemäään eikä varsinkaan urakoimaan, kaikenlaista pellon klippua sitä joutuu kiertämään...
Eräs paalauksen kanssa paljon tekemisissä oleva haaveilee paalaavansa tuhat paalia vuorokaudessa yhdistelmäkoneella, se on kyllä ihan kohtuu urakka ja melkoinen ala rehua. Hyvät pitää olla lohkot ja karheet.
-
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.
jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...
Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...
-
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.
jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...
Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...
Ilmeisesti "lievää" katkeroitumista ilmassa? :) Ei sitä huippua varmaan ole vielä tehty, mutta liekö sitä tehty traktoripuolellakaan. Eroja kuitenkin paalaimissa löytyy heti uutena. Mutta paskana pidän sellaisia (markkinoilta löytyviä) laitteita, jotka eivät pelaa uutenakaan moitteetta. Mistä merkeistä muuten on kokemusta? Ilm. ainakin Claas muiden viestiketjujen perusteella?
-
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.
jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...
Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...
Ilmeisesti "lievää" katkeroitumista ilmassa? :) Ei sitä huippua varmaan ole vielä tehty, mutta liekö sitä tehty traktoripuolellakaan. Eroja kuitenkin paalaimissa löytyy heti uutena. Mutta paskana pidän sellaisia (markkinoilta löytyviä) laitteita, jotka eivät pelaa uutenakaan moitteetta. Mistä merkeistä muuten on kokemusta? Ilm. ainakin Claas muiden viestiketjujen perusteella?
EEEEEiiiiiiihhh!
Nyssoot ymmärtäny aiva väärin. Ei oo katkeruutta ilimas. Mun (hyvin vähäiset) kokemukseni rajoottuu ihan vain klaasittimiin, joita oon hyvällä menestyksellä särkeny. Nykyynen jatkuvan rääkkäyksen alla oleva on järjestyksessään kolmas ja ainut uutena ostettu. Aikasemmat 46 mytynvääntäjä ja 250CCT tuli käytettyinä taloon. Varaosatyökokemusteni takia mä oon joskus päättäny olla sekaantumatta ketjukolakoneisiin merkistä riippumatta. Muiden merkkien ongelmia oon seurannu vain sivusta ja tuttujen urakkamiesten koneiden sairaskertomuksista. Mut mä en muuten tiä mitään, kun oon vain pari paalia paalannu... Ei mitää tosimiesten määriä. Yks urakoija joskus 90-luvun puolivälis vaihtoi kolaketjunyykkäriinsä ne ketjut kerran vuodessa eli 10000 paalin välein...
Jos toi sun kriteeris "uutena moitteetta" huomioidaan, toi meidän klasi ei sit ollukkaa uutena paska. Uutena ja vielä parisen vuotta sitten se toimi ihan moitteetta, mutta nyt alkaa olla väsymisen merkkejä tarpeettoman usein. siis nyt paska, vaikka tällä hetkellä onkin taas kasassa ja pari uutta laakeria saaneena. Claasiittimen 255 nortikis on suoraan sanoen pieniä (tarkoituksellisia?) rakenteellisia kömmähdyksiä, jotka aiheuttaa korjaustarvetta, jos kuski ei pysy valppaana.
Suurimmaksi ongelmaksi paljastuu yllättäen sen jousitetun pakan vapaan pään laakerit ja toinen vielä oikeastaan pahempi on joidenkin rullien "roskanpoistoaukon" sijoittelu. Sopivasti on insinöörinperkele tällänny aina aukon alle sopivan hyllyn, jonka päälle moska jää ja pitkän yhtämittaisen paalaussession aikana moskat ei pääsekään pois vaan alkaa kertyä sinne rummun pään ja kammion seinämän väliin. Pahin paikka oli se taaemman alarullan vasemman pään poistoaukko, jonne pääseekin käsiksi vain alakautta. Oli olllut kyseenen reikä tukos jo pidemmän aikaa, kun oikeanpuoleinen vastaava reikä toimii kuin kuuluisa junan vessa, ei vasentakaan ollu tullu tarkistettua... Rullan pään ja kammion seinän väliin oli pakkautunu niin tiivis paskamössö, jottei edes rulla pyöriny vaikka ketjun otti pois.
CCCCCCLAAAASSSSSSILLE tyypilliseen tapaan ehjät laakerit piti hajottaa, että sai rullan pois ja päätylevyn vaihdettua. No ystävämme tuntien olin varautunu tuohon hankkimalla uudet laakerit... Nää ccccc-laassin tyyppiongelmat ja muut kuprut vaatis oikeastaan oman ketjun, että tulis julkisuuteen kaikki mahdolliset ongelmat, jotka voi aiheuttaa ylimääräistä rahanmenoa, kun kerran on glaassin hankkinu...
-
Jaa, pitäisikö sitä ruveta jo paalaimen vaihtoa harkitsemaan? Täällä siis myös Claas 255. Syksyyn mennessä ohittunee 5000 paalin raja. Toistaiseksi ei ihmeenpää remonttia.
-
Nopeasti ja tiukkaan. Kaikkiin paalin vääntimiin tuolla reseptillä remonttia.
-
No kyllä sitä aika paljon kyllä kerkiää, mutta päivässä ei, vuorokaudessa kyllä!
Meillä oli silloin kun vielä urakoitiin paras työvuoro 351 paalia ja samassa yhteydessä 3,5 vrk traktori liikkeellä ja 1001 paalia saaliina. Osa oli olkea, osa AIV:ta, jonka ajoa hidasti junakäärin. Töitä oli neljän kunnan alueella X:n tilan X2lohkolla.
Alle sadan paalin päivä on vähän sellainen pettymys, turha lähtö, kaksi sataa on kelpo päivä.
-
Tuo Claasin "väsyminen" oli selvästi havaittavissa eräässä nordicissa, joka oli meillä sijaiskoneena joku vuosi sitten. Ajettu jotain 6000 paalia, ja kone oli ratkeillut hitsauksistaan sieltä täältä, ja joka toinen laakeri huusi hoosiannaa. Ja olis ollut vielä pirun kallis, jos olis ostettu.
Tuo kolaketjujomma on aika mielenkiintoinen. Meillä oli porukkakoneena Kronen silppuava, uutena ostettu noin 5000 paalin ajan. Vieläkin se palvelee tällä toiselle porukkalaisella omassa käytössä, eikä kolaketjuun ole tehty muuta kuin vaihdettu laakereita. Sen sijaan voimalinjasta paukkui pääketju pariinkin kertaan, kun tiukkaan tuli vedätettyä. Ja oli muuten kevyt vetää se paalain.. :P
-
255 claassista eka laakeri liki 8000 paalin kohalla muita remontteja revennyt pyötän akseli ja paaliramppi joka hitsattiin moneen kertaan
muuten ihan ok paalain jos saisi tiukkoja paaleja ja verkkosidonta toimisi edes joskus
-
KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. :P
-
KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
Itte kolien taipuminen, laakerit kolien päissä alttiina kaikelle maailman pahuudelle... Vanhemmissa joissakin malleissa kiskot, joiden päällä paalin paino lepää ja kiskoja kuluu.
Ja se ketju ei oo halpaa metrimakkaraa...
muuten ihan ok paalain jos saisi tiukkoja paaleja ja verkkosidonta toimisi edes joskus
Tiukkuus on aina kompromissi kaikis kiinteäkammioisis rullakoneis, kompromissi laakerien ja ketjujen kestävyyden kustannuksella. Welikerin 235 rofi taitaa olla jo suht kestävä laakereiltaankin. Mulla verkkosidonnan ongelmat ilmenee aina vähintään parin päivän tauon jälkeen ekalla paalilla. Kauden alussa sama juttu. Tangot kiiltäväksi ja vettä rullalle ja tangoille, lyhyen tauon aiheuttamat ongelmat ratkee pelkällä vedellä ja antamalla vähän löysää koneen päällä taikoessaan jarrutankojen kanssa. Ongelmia verkkosidonnan kans ja "internetpaaleja" oon havainnu Viconin ja Welgerinkin jäljiltä.
Tuo Claasin "väsyminen" oli selvästi havaittavissa eräässä nordicissa, joka oli meillä sijaiskoneena joku vuosi sitten. Ajettu jotain 6000 paalia, ja kone oli ratkeillut hitsauksistaan sieltä täältä, ja joka toinen laakeri huusi hoosiannaa. Ja olis ollut vielä pirun kallis, jos olis ostettu.
Meillä ei hitsauksis oo ollu repeämiä eikä muuta väsymistä. Noi tällä palstalla kerrotut MPS-pakan laakerit ja taemman alarullan laakerit on ainoot vaihdetut. Jos sää paranee, päästään varmaan pian vaihtaan lisää. :D Kallishan toi ei voi olla, kun wellikerin myyjä tarjos 18-20000 ecua vaihdossa suomi-malliin, ei kiitos tällä kertaa...
Nopeasti ja tiukkaan. Kaikkiin paalin vääntimiin tuolla reseptillä remonttia.
Totahan mä oon koko ajan kans höpöttäny...
Jaa, pitäisikö sitä ruveta jo paalaimen vaihtoa harkitsemaan? Täällä siis myös Claas 255. Syksyyn mennessä ohittunee 5000 paalin raja. Toistaiseksi ei ihmeenpää remonttia.
Ei kannata noita mun juttuja pelästyä, kun vaan tsekkaat noi paikat, jotka meidän koneesta kajahti.
-
Yksi huomio vielä. Vaikka oire on sama (esim. verkon syrttääntyminen tai verkkoa paalin sisällä), voi syy olla täysin eri paalainten välillä. Meinaan, että toisissa se voi olla enemmän ominaisuus kuin vika. Kolmas kausi nykyisellä koneella menossa, eikä yhtään "internetpaalia".. ;) Viime syksynä nakkasin verkkorullan epähuomiossa telineen reunaan, ja jonkin verran verkko kärsi toisesta laidasta ja paalin valmistuttua alkoi tehdä syrttyä. Mutta näkyy olevan turhaa tehdä verkottimesta monimutkainen, kun yksinkertainen toimii. Sopii näin huonohermoiselle.. :)
Vielä tuosta Kronen kolaketjukoneesta. Yksikään kola ei taipunut 5000 paalin aikana, vaikka paaleista tehtiin niin tiukkoja kuin suinkin. Kolat oli ilmeisesti aika laadukkaat materiaaliltaan ja suunnittelultaan.
-
KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. :P
Nyt taisit työntää kätesi paskaan jos remmi Welgeriin menit sekaantumaan, onnistuin omastani pääsemään eroon pari vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut paalaaminen taas mukavaa.
-
Täällä on aina peloteltu pikkulapsia:
"Varo taikka tulee paaliurakoitsija ja vie sinut!"
-
Yksi huomio vielä. Vaikka oire on sama (esim. verkon syrttääntyminen tai verkkoa paalin sisällä), voi syy olla täysin eri paalainten välillä. Meinaan, että toisissa se voi olla enemmän ominaisuus kuin vika. Kolmas kausi nykyisellä koneella menossa, eikä yhtään "internetpaalia".. ;) Viime syksynä nakkasin verkkorullan epähuomiossa telineen reunaan, ja jonkin verran verkko kärsi toisesta laidasta ja paalin valmistuttua alkoi tehdä syrttyä. Mutta näkyy olevan turhaa tehdä verkottimesta monimutkainen, kun yksinkertainen toimii. Sopii näin huonohermoiselle.. :)
Vielä tuosta Kronen kolaketjukoneesta. Yksikään kola ei taipunut 5000 paalin aikana, vaikka paaleista tehtiin niin tiukkoja kuin suinkin. Kolat oli ilmeisesti aika laadukkaat materiaaliltaan ja suunnittelultaan.
Nyykkärin kolia on tullu muutamia kymmeniä aikanaan läheteltyä ympäri maata... Ei siinä loppujen lopuksi niin kauhee pintapaine yhtä kolaa vasten tuu, mut mä silti muuten vaan karsastan kolavehkeitä. Liekö niille huonon maineen tuonut kaikki junkkarit ja karrarot ym. mytyttimet.
Sama oire eri syy. Muiden merkkien syistä en tiedä, mutta klasittimella joskus on syynä tylsä/ruosteinen terä, jolloin verkosta jää roikkumaan pitkiä fiunuja, joista paali saa sitten jossain vaiheessa otteen. Joskus sitten verkko katkee mittarullan ohjaamana, mutta joskus ei. Sitten se helvetillinen päällikansi kerää kaiken pölyn ja muun paskan sinne tangoille ja rullalle, ja kuin kruununa kuninkas kliissin ottalla, pimentää se kansi illan hämärtyes näkyvyyden rullalle, ettei oikeen saa selevää pyöriikö verkko vahingossa vai ei... No sama saatanan koristekansi kaikis myttäimis on, jotta siitei pääse eroon merkkiä vaihtamallakaa. Joskus oli vaihtoehtona kronkelikin, mutkun se helvetin verkkorullan paikka oli jossain syvällä piilos ja muutenki näytti ronen sironta niin monimutkaaselta klosuhun verrattuna, jottei sitä uskaltanu. Kai ne kaikki toimii ja pelaa, ku vaan saa sääröt kohorallensa. Kun klitserin verkottimen saa kietaisemaan ekaan paaliin verkon ympärille, ei yleensä sen jälkeen tuu ongelmia... ellei sitte oo pirun märkää rehua pakko paalata tai sit sataa oikeen lujaa viimesten paalien aikana eikä viitti jättää keskenkään. Märkä rehu ja märkä rulla ei saa kunnolla otetta verkosta, jolloin katkeaminenkin on huonoa ja taas tulee internetpaaleja... Tänä vuonna ei viä oo tullu yhtäkään, mutta ehkä jo huomenna, jos luoja suo ja vehkeet kestää...
-
KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. :P
Nyt taisit työntää kätesi paskaan jos remmi Welgeriin menit sekaantumaan, onnistuin omastani pääsemään eroon pari vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut paalaaminen taas mukavaa.
Älähän hätäile! Minulla oli aiemmin pari vuotta 520:n. Vakuutusyhtiö vei sen pois ja uutta en löytänyt siihen hätään. Oli ensin newholland ja sitten ostin claasin remmipaalaimen. Kokolailla tuli puolentoista kauden aikana kone tutuksi. Silloinkin kun oli kunnossa niin jätti joka kymmenennestä paalista verkon pois eli se verkko oli jonkun telan ympärillä ja olipa joskus noukkimessakin. Lyhyt tavara ei mennyt ollenkaan ja märkä lakkasi onnistumasta toisella paalilla viimeistään. Noukinsulloja ehkä vähän masteria tehokkaampi mutta katkoi aina välillä murtopultin, welgerissä räikkä suojelee noukinta eikä tartte nousta penkiltä. Sullojan jos ajoi claasissa kunnolla tukkoon niin ei kun pelli auki ja kampeamaan.
Welgerin tukos aukeaa aina kun laskee sullojan pohjan alas. Welgeriin sopii standardi laakerit. "Welger on vankasti tehty kone joka sitoo varmasti ja on huollettuna uskollinen palvelija".
Pistäpä luetellen mitä murheita welgerin kanssa on odotettavissa. Hiukan kiinnostaa. Muuten sekin kiinnostaa että mikä ihme on internetpaali? :P
-
Muuten sekin kiinnostaa että mikä ihme on internetpaali? :P
Internetpaali on paali, jossa verkko kiertää säännöllisesti erottaen eri kerrokset toisistaan.
Tuleepi sanoista inter= http://fi.wikipedia.org/wiki/Inter
Inter – Wikipedia kohdasta latinankielinen merkitys ja tietenkin net=verkko
Joskus tällaista paalia auki repiessäni keksin ilmiölle moisen nimityksen "internetpaali"...
Verkkoa internetpaalissa on jopa kymmeniä metrejä, kun normaalissa paalissa esim. 8-10m
-
:D :D :D Niin siis tälläisessä internetpaalissa on lähtenyt verkko menemään omia aikojaan. Se selvisi. Kävihän minullekin joskus claasilla niin. :P
-
nyt ollaan paalattu casella 1500 paalia ja koneen verkkosidonta tuntuu idioottivarmalta ainuttakaan ongelmaa sidonnassa ei ole tullut muutakuin itte aiheutettuja (vielä pientä harjoittelua)
jos rulla ei lähe pyörimään niin kone ilmoittaa ongelmasta
muutenkin kone tuntuu hyvältä paalit on todella tiukkoja
ei todellakaan tule klaassia ikävä
-
nyt ollaan paalattu casella 1500 paalia ja koneen verkkosidonta tuntuu idioottivarmalta ainuttakaan ongelmaa sidonnassa ei ole tullut muutakuin itte aiheutettuja (vielä pientä harjoittelua)
jos rulla ei lähe pyörimään niin kone ilmoittaa ongelmasta
muutenkin kone tuntuu hyvältä paalit on todella tiukkoja
ei todellakaan tule klaassia ikävä
Onkos tämä kiinteäkammioinen vai mikä? Ilm. Sama kuin new holland?
Omassa koneessa rulla näkyy, eli näkee kyllä silmillä jos rulla jostain syystä pyörii tai ei pyöri kun pitäisi, ja toisaalta verkon anturi ilmoittaa kyllä näytöllä jos prosessi etenee väärin. Vahingossa ei siis tuollaista internetpaalia pääse syntymään.
-
KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. :P
Nyt taisit työntää kätesi paskaan jos remmi Welgeriin menit sekaantumaan, onnistuin omastani pääsemään eroon pari vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut paalaaminen taas mukavaa.
Älähän hätäile! Minulla oli aiemmin pari vuotta 520:n. Vakuutusyhtiö vei sen pois ja uutta en löytänyt siihen hätään. Oli ensin newholland ja sitten ostin claasin remmipaalaimen. Kokolailla tuli puolentoista kauden aikana kone tutuksi. Silloinkin kun oli kunnossa niin jätti joka kymmenennestä paalista verkon pois eli se verkko oli jonkun telan ympärillä ja olipa joskus noukkimessakin. Lyhyt tavara ei mennyt ollenkaan ja märkä lakkasi onnistumasta toisella paalilla viimeistään. Noukinsulloja ehkä vähän masteria tehokkaampi mutta katkoi aina välillä murtopultin, welgerissä räikkä suojelee noukinta eikä tartte nousta penkiltä. Sullojan jos ajoi claasissa kunnolla tukkoon niin ei kun pelli auki ja kampeamaan.
Welgerin tukos aukeaa aina kun laskee sullojan pohjan alas. Welgeriin sopii standardi laakerit. "Welger on vankasti tehty kone joka sitoo varmasti ja on huollettuna uskollinen palvelija".
Pistäpä luetellen mitä murheita welgerin kanssa on odotettavissa. Hiukan kiinnostaa. Muuten sekin kiinnostaa että mikä ihme on internetpaali? :P
Mulla oli 420 Welgeri joka kaikkien onneksi paloi. Suurin ongelma oli epämääräinen sidonta, verkkoa sullojassa ja teloissa ja paalissa yleensä mahdottomasti liikaa, kiitos todella epätarkan määrän säädön. 10% paaleista ongelmia. Liian kapella karholla tai vähän tois puoleisella karholla täytyi vaihtaa ajosuuntaa kesken paalia ettei hihnat lähtenyt vaeltamaan toiseen reunaan pääleikkäin ja kierteelle, oli unhtunut ohjaimet hihnoilta. Siinä hommassa meni sitten usein noukin tukkoon kun joutui vauhdissa vaihtaan karhoa. huono noukin,täytyi ajaa hiljaa et ehti noukkimaan ja aina jäi maahan TODELLA paljon jos oli sotkettua karhoa,päisteet. Epämääristä kolinaa oli koko ajan.
Syksyllä oli hetken NH 750 lainassa,ihan ok kone kai? Krone muuttukammioisella paalattiin noin 1000 paalia pahnaa,pelas hyvin kun oli hyvässä säädössä sidonta edellisen omistajan jäljiltä. Sitten tuli Vicon 1601 jolla on nyt ajettu 5000 paalia ja se tuntuu pelaavan liki yhtä hyvin kuin junan vessat.
-
Mulla oli 420 Welgeri joka kaikkien onneksi paloi. Suurin ongelma oli epämääräinen sidonta, verkkoa sullojassa ja teloissa ja paalissa yleensä mahdottomasti liikaa, kiitos todella epätarkan määrän säädön. 10% paaleista ongelmia. Liian kapella karholla tai vähän tois puoleisella karholla täytyi vaihtaa ajosuuntaa kesken paalia ettei hihnat lähtenyt vaeltamaan toiseen reunaan pääleikkäin ja kierteelle, oli unhtunut ohjaimet hihnoilta. Siinä hommassa meni sitten usein noukin tukkoon kun joutui vauhdissa vaihtaan karhoa. huono noukin,täytyi ajaa hiljaa et ehti noukkimaan ja aina jäi maahan TODELLA paljon jos oli sotkettua karhoa,päisteet. Epämääristä kolinaa oli koko ajan.
Syksyllä oli hetken NH 750 lainassa,ihan ok kone kai? Krone muuttukammioisella paalattiin noin 1000 paalia pahnaa,pelas hyvin kun oli hyvässä säädössä sidonta edellisen omistajan jäljiltä. Sitten tuli Vicon 1601 jolla on nyt ajettu 5000 paalia ja se tuntuu pelaavan liki yhtä hyvin kuin junan vessat.
[/quote]520 koneessa ainakin tarkka verkon säätö. Verkkoa menee juuri sen verran kun on asetettu. Olikohan ihan tehtaalla unohtunut hihnanohjaimet vai oliko edellinen omistaja jostain syystä hukannut? No ohjarit on pakko remmipaalaimessa olla. Muuten ei kapea tai toispuoloinen karhe voi onnistua. Kun riittävästi paalaa kapeaa karhetta niin oppii vaatimaan oikean levyistä. Noissa noukkimissa ei paljon eroa eri merkkien välillä ole. Claasin noukin on aika samanlainen kun welgerinkin (kevennys kyllä jotenkin outo). Jos noukinpiikit menee maanpinnassa ja liikkuu oikeassa kulmassa niin paljokaan ei karheesta maahan jää. Jos koko ajan oli ylimääräinen kolina niin et sitten tutkinut mistä se johtui? Koneen pitäisi kyllä olla hiljainen. :P
-
nyt ollaan paalattu casella 1500 paalia ja koneen verkkosidonta tuntuu idioottivarmalta ainuttakaan ongelmaa sidonnassa ei ole tullut muutakuin itte aiheutettuja (vielä pientä harjoittelua)
jos rulla ei lähe pyörimään niin kone ilmoittaa ongelmasta
muutenkin kone tuntuu hyvältä paalit on todella tiukkoja
ei todellakaan tule klaassia ikävä
Onkos tämä kiinteäkammioinen vai mikä? Ilm. Sama kuin new holland?
Omassa koneessa rulla näkyy, eli näkee kyllä silmillä jos rulla jostain syystä pyörii tai ei pyöri kun pitäisi, ja toisaalta verkon anturi ilmoittaa kyllä näytöllä jos prosessi etenee väärin. Vahingossa ei siis tuollaista internetpaalia pääse syntymään.
joo kone on sama kuin new holland 740 joo verkkorullan näkee tässäkin jos ei satu aurinko häikäseen tai jotain muuta
-
jos prosessi etenee väärin. Vahingossa ei siis tuollaista internetpaalia pääse syntymään.
255 Klunssin kattopelti pimentää näkymän niin hyvin, ettei aina edes päivänvalos tahdo nähdä pölyisen takalasin läpi pyöriikö rulla vai ei. Iltahämäris sama juttu. Kliissille onki kaikki mahdollista...
Meidän 255 nuurtikki oppi taas eilen uuden tempun. Ei alkanu sitomaan, vaikka kuinka perkeleesti ajaa tavaraa sisään ja portti aukee. Tänään sit testailin portin anturia ja sököhän se oli tai siis ihan vähän hapettunu. Kunnon ruikkaus seeärseetä katkasijaan ja naksuttelua päälle. Taas toimii. Tais tykätä kyttyrää eilisiltaisesta paalaussessioista, kun viimesen ½ tunnin aikana tuli vettä ku Esterin perseestä. Ei viittiny kesken jättää vaikka vesi näytti satavan suoraan paalaimen läpi... Kymmenkunta paalia oli myttyämättä, kun kuuro yllätti.
-
520 koneessa ainakin tarkka verkon säätö. Verkkoa menee juuri sen verran kun on asetettu. Olikohan ihan tehtaalla unohtunut hihnanohjaimet vai oliko edellinen omistaja jostain syystä hukannut? No ohjarit on pakko remmipaalaimessa olla. Muuten ei kapea tai toispuoloinen karhe voi onnistua. Kun riittävästi paalaa kapeaa karhetta niin oppii vaatimaan oikean levyistä. Noissa noukkimissa ei paljon eroa eri merkkien välillä ole. Claasin noukin on aika samanlainen kun welgerinkin (kevennys kyllä jotenkin outo). Jos noukinpiikit menee maanpinnassa ja liikkuu oikeassa kulmassa niin paljokaan ei karheesta maahan jää. Jos koko ajan oli ylimääräinen kolina niin et sitten tutkinut mistä se johtui? Koneen pitäisi kyllä olla hiljainen. :P
[/quote]
Samaan mieltä, 520:n remmit saa toki soutamaan edestakaisin vesimärkää mössöä paalattaessa, mutta jos tehdään vähän kuivempaa (niinkuin on tarkoitus) kone pelaa kuin unelma, noukkimen kanssa ei ikinä ole ollut ongelmia missään welgerissä, ainakaan meillä. 520:n kestovoidellut laakerit voisi kyllä heittää menemään ja laittaa samalla lailla rasvattavat kui tela-welgereissäkin on >:(
-
Niin, ja haravointi on hyvä asia paalauksessakin, saa hyvät karheet ja tasaisen alun paalille kun on mitä paalata.
-
Kone tuli uutena eli tais olla sakemannien suunnittelupöydällä unohtunut ohjaimet, määränsäätö oli täysin mekaaninen ja ei huomioinut milläänlailla paalikoon muutosta ja oli ilman minkäänlaista asteikkoa. Kolinaa oli muutamaan kertaan muiden vikojen ohella tutkimassa NHK:n huoltomiehet ja vikaa ei paikallistettu, en tiedä Claassin noukkimesta, mutta ainakin erilainen on Viconissa ja NH:ssa.