Mitä kotimaisuus On???    Kaikissa kansakunnissa puhutaan kotimaisuuden puolesta.   Suomalaiset viljelijät ostaa uusia traktoreita ja leikkuupuimureita  ,  hyvin monet hankkii  muita merkkejä kuin kotimaisia.    Käytettynä näitä tuodaan maahan isoja määriä ,millä hinataa kotimaisten käytettyjen koneiden  poljetaan hintoja alas.  Näitä esimerkkejä löytyy  tuotannon jokaiselta sektorilta.  Onko   esim  lihat Saksassa huononpaa  Suomessa.  Onko maito Ruotsissa huononpaa Suomessa.  Ei ole , jos niiden kansalaisilta kysyy.

Nykyään kaikki on globaalia. Yksittäiset valtiot eivät ole tätä päivää.

Kuitenkin tämä utopia särkyi viimeksi silloin, kun piti Kiinasta hankkia koronamaskeja. Että niin vahvaa se globaalisuus. 

Onko   esim  lihat Saksassa huononpaa  Suomessa.  Onko maito Ruotsissa huononpaa Suomessa.  Ei ole , jos niiden kansalaisilta kysyy.

Kotimaisuuden idea on ottaa tuotannon arvonlisä omaan maahan. Joissain maissa tämä käy kuluttajille kalliiksi (esim. Sveitsi ja Norja). Liha ja maito voivat olla koostumukseltaan erilaisia maittain mm. ruokinnasta ja karjaroduista johtuen. Osa meijereista vaatii tuottajilta säilörehuvapaata ruokintaa. Sian kasvatusaika ja sitä kautta lihan koostumus voi vaihdella.  Saksankielisissä maissa lihasika kasvatetaan 120, joskus jopa 140 kg elopainoon asti, jolloin liha on hieman rasvaisempaa.

"Kaikki on globaalia...yksittäiset valtiot eivät ole tätä päivää".
Tuota en kyllä allekirjoita. Kaikki eivät hehkuta globalisaatiota. Kiinakin teki juuri orbanit.

 Esim kuminaa ostetaan suomesta saksaan, kun laatu ja aromaattisuus yms on hyvällä tasolla. Kuminaa ostetaan saksasta suomeen, syystä, kun se on halpaa. 

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 05.09.21 - klo:09:42

Onko   esim  lihat Saksassa huononpaa  Suomessa.  Onko maito Ruotsissa huononpaa Suomessa.  Ei ole , jos niiden kansalaisilta kysyy.

Kotimaisuuden idea on ottaa tuotannon arvonlisä omaan maahan. Joissain maissa tämä käy kuluttajille kalliiksi (esim. Sveitsi ja Norja). Liha ja maito voivat olla koostumukseltaan erilaisia maittain mm. ruokinnasta ja karjaroduista johtuen. Osa meijereista vaatii tuottajilta säilörehuvapaata ruokintaa. Sian kasvatusaika ja sitä kautta lihan koostumus voi vaihdella.  Saksankielisissä maissa lihasika kasvatetaan 120, joskus jopa 140 kg elopainoon asti, jolloin liha on hieman rasvaisempaa.

"Kaikki on globaalia...yksittäiset valtiot eivät ole tätä päivää".
Tuota en kyllä allekirjoita. Kaikki eivät hehkuta globalisaatiota. Kiinakin teki juuri orbanit.

Niin siis joidenkin ajatuksissa tällainen varmasti on, mutta pieni maskikriisi laittoi rajat valtioihin ja tavaraa kiskottiin omiin maihin välillä vähän väkisin. Että aika löyhää se YK-solidaarisuus on tosi paikassa.