Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: rene - 03.01.09 - klo:07:12
-
Miten noukinvaunulla korjattu vanha heinä säilyy? Jos emoille tarkoitettu rehu, korjuu heinäkuussa, kerätään noukinvaunulla aumaan eikä edes silputa kunnolla niin painotus nousee tietysti aika tärkeäksi mutta säiyykö muuten?
Halvan pienen vaunun laitto paalausketjun rinnalle pakkaskautta varten tuntuu taas tarpeelliselta näin talven kolmantena pakkaspäivänä. On osa paaleista jo pahasti jäässä. Halpojen vaunujen tarjontaa kattelin ja tuollainen krone 3200 alkoi kiinnostaa. Tekeekö tuollaisella mitään?
-
Vuonna 2006, sillon kuivana kesänä, korjattiin n.12 ha aumaan noukkarilla taisi olla Strautmannin mega. Rehu oli tosi kuivaa, ka. 70% ja säilöntäaineena melassi liuos. Korjuu kesä/heinäkuun vaihteessa, joten tavaraa oli ihan kiitettävästi. Timotei-nurminata kasvustoa. Niitto 3.2 metrisellä ja urakoitsija karhotti vielä kolme karhetta yhteen. Ihan reippaan kokonen karhe siitä tuli.
Tuostahan voi jo päätellä, että homma tehtiin kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen vastaisesti, eihän siitä mitään tule. Tämmöisiäkin kommentteja pellonlaidalta kuulu. Vaan eipä mitään, talvella pakkasella auma auki ja eikun syöttämään. Rehu oli säilynyt erittäin hyvin, ainakin omasta ja emojen mielestä, hyvin söivät. Jossakin vaiheessa talvella tuli pitkä lauha jakso jolloin rintuus alkoi kyllä lämpeämään, mutta se nyt ei ole rehun vika, kyllä se on enemmän rehuntekijän vika.
Tuommosessa rehussa tosiaankin polkeminen ja hyvä peittely ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä rehun säilymisen kannalta. Kieltämättä polkiessa tuli kiire kun kuormaa tuli yhtenään, eikä tuommonen nihkeä pitkähkö rehu ole niitä helpoimpia levitettäviä ja poljettavia rehuja. Joskus piti sanoa noukkariurakoitsijalle, että pidäppäs vähän pidempi tupakkitauko.
Tiedän yhden emopaikan jossa tehtiin ko. Kronella rehua siiloon ja hyvin onnistui. En ehkä päästäisi rehua ihan noin kuivaksi(ka. 70%), onnistuu tuo polkeminen vähän paremmin. Painotuksessa on hyvä käyttää niitä jo valmiiksi tehtyjä pyöröpaaleja, saa kätevästi painoa auman päälle.
Omien kokemusten perusteella väitän, että rehu säilyy tuollakin lailla tehtynä ja kustannukset eivät karkaa kohtuuttomaksi
-
Halvan pienen vaunun laitto paalausketjun rinnalle pakkaskautta varten tuntuu taas tarpeelliselta näin talven kolmantena pakkaspäivänä. On osa paaleista jo pahasti jäässä.
???
Ei oo tullu mieleen, että tekisit hiukan "talvipaaleja" jotka ei jäädy? Eikä sitä vettä ole muutenkaan hirveesti järkeä sinne muovien sisään säilöä, jo päivän esikuivaksella(hyvällä ilmalla) paalien määrä lähes puolittuu.
-
Halvan pienen vaunun laitto paalausketjun rinnalle pakkaskautta varten tuntuu taas tarpeelliselta näin talven kolmantena pakkaspäivänä. On osa paaleista jo pahasti jäässä.
???
Ei oo tullu mieleen, että tekisit hiukan "talvipaaleja" jotka ei jäädy? Eikä sitä vettä ole muutenkaan hirveesti järkeä sinne muovien sisään säilöä, jo päivän esikuivaksella(hyvällä ilmalla) paalien määrä lähes puolittuu.
No kun ne on aika kuivat paalit nuo mitkä on jäässä, olisi tietysti ollut ehkä parempi kun olisi varastoitu pystyyn... Varsinkin kronella tehdyt paalit kamalia, 3,5 kierrosta verkkoa josta 1,5 kierrosta paalin sisällä. Ne ei ole toki ihan kauhean jäisiä.
-
Vuonna 2006, sillon kuivana kesänä, korjattiin n.12 ha aumaan noukkarilla taisi olla Strautmannin mega. Rehu oli tosi kuivaa, ka. 70% ja säilöntäaineena melassi liuos. Korjuu kesä/heinäkuun vaihteessa, joten tavaraa oli ihan kiitettävästi. Timotei-nurminata kasvustoa. Niitto 3.2 metrisellä ja urakoitsija karhotti vielä kolme karhetta yhteen. Ihan reippaan kokonen karhe siitä tuli.
Tuostahan voi jo päätellä, että homma tehtiin kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen vastaisesti, eihän siitä mitään tule. Tämmöisiäkin kommentteja pellonlaidalta kuulu. Vaan eipä mitään, talvella pakkasella auma auki ja eikun syöttämään. Rehu oli säilynyt erittäin hyvin, ainakin omasta ja emojen mielestä, hyvin söivät. Jossakin vaiheessa talvella tuli pitkä lauha jakso jolloin rintuus alkoi kyllä lämpeämään, mutta se nyt ei ole rehun vika, kyllä se on enemmän rehuntekijän vika.
Tuommosessa rehussa tosiaankin polkeminen ja hyvä peittely ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä rehun säilymisen kannalta. Kieltämättä polkiessa tuli kiire kun kuormaa tuli yhtenään, eikä tuommonen nihkeä pitkähkö rehu ole niitä helpoimpia levitettäviä ja poljettavia rehuja. Joskus piti sanoa noukkariurakoitsijalle, että pidäppäs vähän pidempi tupakkitauko.
Tiedän yhden emopaikan jossa tehtiin ko. Kronella rehua siiloon ja hyvin onnistui. En ehkä päästäisi rehua ihan noin kuivaksi(ka. 70%), onnistuu tuo polkeminen vähän paremmin. Painotuksessa on hyvä käyttää niitä jo valmiiksi tehtyjä pyöröpaaleja, saa kätevästi painoa auman päälle.
Omien kokemusten perusteella väitän, että rehu säilyy tuollakin lailla tehtynä ja kustannukset eivät karkaa kohtuuttomaksi
yks vaihtoehto on ajaa tuoretta rehua päälle jolloin polkeminen helpompaa..
-
Vuonna 2006, sillon kuivana kesänä, korjattiin n.12 ha aumaan noukkarilla taisi olla Strautmannin mega. Rehu oli tosi kuivaa, ka. 70% ja säilöntäaineena melassi liuos. Korjuu kesä/heinäkuun vaihteessa, joten tavaraa oli ihan kiitettävästi. Timotei-nurminata kasvustoa. Niitto 3.2 metrisellä ja urakoitsija karhotti vielä kolme karhetta yhteen. Ihan reippaan kokonen karhe siitä tuli.
Tuostahan voi jo päätellä, että homma tehtiin kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen vastaisesti, eihän siitä mitään tule. Tämmöisiäkin kommentteja pellonlaidalta kuulu. Vaan eipä mitään, talvella pakkasella auma auki ja eikun syöttämään. Rehu oli säilynyt erittäin hyvin, ainakin omasta ja emojen mielestä, hyvin söivät. Jossakin vaiheessa talvella tuli pitkä lauha jakso jolloin rintuus alkoi kyllä lämpeämään, mutta se nyt ei ole rehun vika, kyllä se on enemmän rehuntekijän vika.
Tuommosessa rehussa tosiaankin polkeminen ja hyvä peittely ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä rehun säilymisen kannalta. Kieltämättä polkiessa tuli kiire kun kuormaa tuli yhtenään, eikä tuommonen nihkeä pitkähkö rehu ole niitä helpoimpia levitettäviä ja poljettavia rehuja. Joskus piti sanoa noukkariurakoitsijalle, että pidäppäs vähän pidempi tupakkitauko.
Tiedän yhden emopaikan jossa tehtiin ko. Kronella rehua siiloon ja hyvin onnistui. En ehkä päästäisi rehua ihan noin kuivaksi(ka. 70%), onnistuu tuo polkeminen vähän paremmin. Painotuksessa on hyvä käyttää niitä jo valmiiksi tehtyjä pyöröpaaleja, saa kätevästi painoa auman päälle.
Omien kokemusten perusteella väitän, että rehu säilyy tuollakin lailla tehtynä ja kustannukset eivät karkaa kohtuuttomaksi
yks vaihtoehto on ajaa tuoretta rehua päälle jolloin polkeminen helpompaa..
Mieluiten niin. On hiukan hankala nostella pyöröpaaleja auman päälle niin ettei muovi hajoa, ainakin kurottajan vaatii.
-
Vuonna 2006, sillon kuivana kesänä, korjattiin n.12 ha aumaan noukkarilla taisi olla Strautmannin mega. Rehu oli tosi kuivaa, ka. 70% ja säilöntäaineena melassi liuos. Korjuu kesä/heinäkuun vaihteessa, joten tavaraa oli ihan kiitettävästi. Timotei-nurminata kasvustoa. Niitto 3.2 metrisellä ja urakoitsija karhotti vielä kolme karhetta yhteen. Ihan reippaan kokonen karhe siitä tuli.
Tuostahan voi jo päätellä, että homma tehtiin kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen vastaisesti, eihän siitä mitään tule. Tämmöisiäkin kommentteja pellonlaidalta kuulu. Vaan eipä mitään, talvella pakkasella auma auki ja eikun syöttämään. Rehu oli säilynyt erittäin hyvin, ainakin omasta ja emojen mielestä, hyvin söivät. Jossakin vaiheessa talvella tuli pitkä lauha jakso jolloin rintuus alkoi kyllä lämpeämään, mutta se nyt ei ole rehun vika, kyllä se on enemmän rehuntekijän vika.
Tuommosessa rehussa tosiaankin polkeminen ja hyvä peittely ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä rehun säilymisen kannalta. Kieltämättä polkiessa tuli kiire kun kuormaa tuli yhtenään, eikä tuommonen nihkeä pitkähkö rehu ole niitä helpoimpia levitettäviä ja poljettavia rehuja. Joskus piti sanoa noukkariurakoitsijalle, että pidäppäs vähän pidempi tupakkitauko.
Tiedän yhden emopaikan jossa tehtiin ko. Kronella rehua siiloon ja hyvin onnistui. En ehkä päästäisi rehua ihan noin kuivaksi(ka. 70%), onnistuu tuo polkeminen vähän paremmin. Painotuksessa on hyvä käyttää niitä jo valmiiksi tehtyjä pyöröpaaleja, saa kätevästi painoa auman päälle.
Omien kokemusten perusteella väitän, että rehu säilyy tuollakin lailla tehtynä ja kustannukset eivät karkaa kohtuuttomaksi
yks vaihtoehto on ajaa tuoretta rehua päälle jolloin polkeminen helpompaa..
Mieluiten niin. On hiukan hankala nostella pyöröpaaleja auman päälle niin ettei muovi hajoa, ainakin kurottajan vaatii.
Eipä tuo järin hankalalta hommalta vaikuta. Normaalia paalien käsittelyä. Ei niitä paaleja tarvii sinne keskelle nostaakkaan, siihen reunalle niin pitkälle kun kuormaajassa on varaa. Muovin päälle kannattaa ensin laittaa kerros olkea tms. materiaalia suojaksi.
-
Tarkkuussilppureitakin saa edullisesti ja rehu on helpompi tiivistää.
-
olen kyllä niitten kuivempien paalien puolella...
ja kyllä niitä paaleja sinne auman päälle saa ilman muovin rikkomista etukuormaajalla rullaat sitä muovia vaan sitämyöden leviäksi kun paaleja tuot
-
Halvan pienen vaunun laitto paalausketjun rinnalle pakkaskautta varten tuntuu taas tarpeelliselta näin talven kolmantena pakkaspäivänä. On osa paaleista jo pahasti jäässä.
???
Ei oo tullu mieleen, että tekisit hiukan "talvipaaleja" jotka ei jäädy? Eikä sitä vettä ole muutenkaan hirveesti järkeä sinne muovien sisään säilöä, jo päivän esikuivaksella(hyvällä ilmalla) paalien määrä lähes puolittuu.
No kun ne on aika kuivat paalit nuo mitkä on jäässä, olisi tietysti ollut ehkä parempi kun olisi varastoitu pystyyn... Varsinkin kronella tehdyt paalit kamalia, 3,5 kierrosta verkkoa josta 1,5 kierrosta paalin sisällä. Ne ei ole toki ihan kauhean jäisiä.
Mitäs se verkko siellä paalin sisällä tekee? Vähempikin määrä verkkoa kyllä riittää loistavasti. Itse sinun tilanteessasi panostaisin kunnolliseen paalauskalustoon ja unohtaisin noukkarihömpötykset täysin. Miedän tilalla on yli 10v sitten siirrytty kokonaan paaleihin, eikä jäätyminen ole ollut ongelma koskaan.
Jos et laita paaleja kokonaisena syötäväksi niin kantsii hommata varmoliftin jakovaunu. Sillä kyllä jakaa vähän jäisenkin paalin.
-
niin, paras vaihtoehtohan on pitää tilalla vain yksi ketju ja tehdä rehut sillä..
-
Halvan pienen vaunun laitto paalausketjun rinnalle pakkaskautta varten tuntuu taas tarpeelliselta näin talven kolmantena pakkaspäivänä. On osa paaleista jo pahasti jäässä.
???
Ei oo tullu mieleen, että tekisit hiukan "talvipaaleja" jotka ei jäädy? Eikä sitä vettä ole muutenkaan hirveesti järkeä sinne muovien sisään säilöä, jo päivän esikuivaksella(hyvällä ilmalla) paalien määrä lähes puolittuu.
No kun ne on aika kuivat paalit nuo mitkä on jäässä, olisi tietysti ollut ehkä parempi kun olisi varastoitu pystyyn... Varsinkin kronella tehdyt paalit kamalia, 3,5 kierrosta verkkoa josta 1,5 kierrosta paalin sisällä. Ne ei ole toki ihan kauhean jäisiä.
Mitäs se verkko siellä paalin sisällä tekee? Vähempikin määrä verkkoa kyllä riittää loistavasti. Itse sinun tilanteessasi panostaisin kunnolliseen paalauskalustoon ja unohtaisin noukkarihömpötykset täysin. Miedän tilalla on yli 10v sitten siirrytty kokonaan paaleihin, eikä jäätyminen ole ollut ongelma koskaan.
Jos et laita paaleja kokonaisena syötäväksi niin kantsii hommata varmoliftin jakovaunu. Sillä kyllä jakaa vähän jäisenkin paalin.
Verkkoa omalla welgerillä paalatuissa 1,5-2 kierrosta ja ne on pinnassa toki kaikki. Vähän vaihtelee materiaalista riippuen tuo jäätyminen. Paalit laitetaan syötäväksi kokonaisina. Noukkari kiinnostaa senkin takia että saisi leikkurilla napsia kakkuja. Onhan se tuo paalaus tietysti kätevä keino, käärintä on melkein työläämpi. Kun olisi ajoa paljon niin laittaisi yhdistelmäkoneen.
-
Esikuivausta minä suosittelen, yksi ketju vaan eikä ylimääräisiä koneita ostella. Oikein hyvällä kelillä pääsee vähän yli vuorokauden esikuivauksessa n. 50 ka pit. Edellytyksenä että maa on kuivaa, rehu on kaadettessa kuivaa ja paalauskeli on kuiva.
Itsellä semmoisissa normaalimmissa keleissä kuivausaika 2-3 vrk. Onhan se vähän tympeää, kun paaliluku putoaa alle puoleen tuosta muutaman tunnin esikuivauksesta. Ei voi sillain kylällä revitellä paalimäärillä/ha :-) Muovikulutkin menee vähän liian pieneksi...
Harvoin tulee rehunäyteanalyysituloksia, joissa ei lukisi että, "Rehu on niin kuivaa, ettei sille voi laskea laatuarvosanaa".
Konekuume on paha tauti, etenkin jos kuume nousee yli neljänkympin - silloin tajunnan taso heikkenee usein itsellä ainakin kohtalokkaasti ;-)
-
Konekuumeeseen tepsii kun "sairastuttaa" ittensä siihen varhaisessa vaiheessa. Sitten voi harkita pitkään ja kuume yleensä paranee ilman taloudellista ponnistusta. Jos korkea konekuume iskee sesonkiaikana niin päällä on konkurssiuhka välittömästi...