Eli täytyykö Directi olla 2 pykälää suurempi samalla kuormalla että olisi sopiva.Tehokäyristä näkee että kyllä moottorissa tehoa on.

Lainaus käyttäjältä: retku - 01.02.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 31.01.13 - klo:18:36

  Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.

***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa 

ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------

kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus  tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...

--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.

Voi olla, että 30 prosenttiakin on liikaa 100 % kuormituksen lukemaksi. Aika harvoinhan säädin vetää rajakäyrää pitkin käytännön töissä. Tieajossakin vaikka sulla on "kaasu pohjassa", niin eihän säädin anna maksimia kuin helvetin isolla kuormalla tasaisella tai sit ylämäessä. Varmaan ne palstalle kirjoittelevat, joilla on koneissa kulutusmittarit voisivat tehdä empiiristä tutkimusta asian tiimoilta.

N Valtran 1000 rpm:n momentti eli ns. liikkeellelähtömomentti oli melko selvästi heikompi käyrien mukaan kuin T:n. Onko käytännössäkin näin suuri ero? En ole itse ajellut kyseisillä koneilla, joten en osaa sanoa. Kiinnostais vaan tietää.

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 01.02.13 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: retku - 01.02.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 31.01.13 - klo:18:36

  Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.

***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa 

ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------

kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus  tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...

--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.

Voi olla, että 30 prosenttiakin on liikaa 100 % kuormituksen lukemaksi. Aika harvoinhan säädin vetää rajakäyrää pitkin käytännön töissä. Tieajossakin vaikka sulla on "kaasu pohjassa", niin eihän säädin anna maksimia kuin helvetin isolla kuormalla tasaisella tai sit ylämäessä. Varmaan ne palstalle kirjoittelevat, joilla on koneissa kulutusmittarit voisivat tehdä empiiristä tutkimusta asian tiimoilta.

N Valtran 1000 rpm:n momentti eli ns. liikkeellelähtömomentti oli melko selvästi heikompi käyrien mukaan kuin T:n. Onko käytännössäkin näin suuri ero? En ole itse ajellut kyseisillä koneilla, joten en osaa sanoa. Kiinnostais vaan tietää.

***on se ännä huono lähtemaan liikkeelle. toisaalta oli kyllä teekin. ei oo mikään niinku ennen...

Olis mukava nähdä tulokset jos Koneviestin lenkki ajettasiin Mega 8550 tai ohjelmoidulla T 160 samoihin kierrosaikoihin.Kun huippunopeus on vajaa 70 , pystyisi säästelemään alamäissä ja ottamaan vauhtia ylämäkiin.Testissä 153 ilmeisesti koko ajan kaasu pohjassa.

Olis mukava nähdä tulokset jos Koneviestin lenkki ajettasiin Mega 8550 tai ohjelmoidulla T 160 samoihin kierrosaikoihin.Kun huippunopeus on vajaa 70 , pystyisi säästelemään alamäissä ja ottamaan vauhtia ylämäkiin.Testissä 153 ilmeisesti koko ajan kaasu pohjassa.

***no eipä tommonen stanadyne 8550 mikään kummonen ole  vetämään...

Koneviestin pitäs ottaa testiin lukijoiden muuten vakioita paitsi lastu/ohjelmoitu vs vakio traktorit yleisimmiltä ohjelmoinnin tarjoajilta. Ois oikeesti  kiinnostavaa vrt tähän nykyiseen "miten paska on paska mönkijän metsäkuormain" linjaan.

Eivät taida uskaltaa , vaikka mutu-tuntuma on että yli puolet traktoreista ohjelmoidaan uudelleen.

Sais hyvän jutun kun ottas oheen kommentit omistajilta , huoltomiehiltä ja valta merkkien edustajien viralliset mielipiteet ja toiminnat takuuasioissa. Ja sit mitä lainkirjain sanoo.  Mutta sponssi rahojen menetys pelottaa

Taisi Profissa olla testi lastutuksen vaikutuksesta. Mittailivat dynamometrilla. Oliskohan viime syksyltä. Pitänee etsiä juttu.

Sais hyvän jutun kun ottas oheen kommentit omistajilta , huoltomiehiltä ja valta merkkien edustajien viralliset mielipiteet ja toiminnat takuuasioissa. Ja sit mitä lainkirjain sanoo.  Mutta sponssi rahojen menetys pelottaa

Tota, joskus on vaan ihan viisasta olla hiljaa. Nykyiset päästö- ja muut normit on kuitenkin ihan tarkoituksella laadittuja, ja jos oikeen aletaan rummuttaa kuinka noita kierretään.... niin kaikki kiva loppuu aikanaan. Ihan varmasti on jo nyt ollut hankkeita säätää päästömittauksia ja katsastuksia, ja niiden torjuminen lainsäädännöstä vain vaikeutuu.

Eli ts.  ruuvailkaa jos tahotta mutta pitäkää mölyt sisällänne. Vai kaipaatteko te jotain synninpäästöä joltakin?

Ennemmin tai myöhemmin lastutuksesta tulee vastaavaa kuin autoilla. Eli ei riko takuuta yms.

Toinen kiinnostava asia ois käytetyt koneet ja käytettyjen koneiden tuonti keski euroopasta. Ja vertailua käytettyjen hinnoissa ja kunnossa suomalaisiin käytettyihin ja miten esim katsastus asiat menee tuonti traktoreis.. Ja myös tarkka selvitys miten onnistuu uuden ulkomaan tuonti traktorin takuu asiat ja kokonais kustannus tuontiin esim irlanti/keski eurooppa. Mutta rakkaat keskusliikkeet ei tykkäis :/

ps. Vois sit haastatella tätä nimeltä mainitsematonta turun konekeskuksen myyjää

Ei lastutus kyllä autoillakaan ole sallittu lain mukaan.

pykälät näytille? mun ymmärryksen mukaan mennään muutos katsastuksella..
voin toki olla väärässäkin..

Ei lastutus kyllä autoillakaan ole sallittu lain mukaan.

Eipä tuo tehojen lisäys liene se syntisin kohta. Nuo moottorit ei vain enää täytä päästöjen osalta vaatimuksia.

Ja kyllähän tuo vähän meltä risoisi, jos ostat käytetyn koneen, joka on "ennallistettu" . Ja ensimmäisen vuoden aikana tulee vastaan voimansiirron osalta remonttia, joka johtuu siitä, että koneessa on ollut kaksinkertainen tehomäärä mitoituksiin nähden.

Yhtä juttua olen jo toistakymmentä vuotta ihmetellyt. Miksi isännät ajaa Valmetilla takalasi auki? Syksyllä kynnetään,  talvella lykitään lumet. Keväällä äestyksessä pöly on sen verta suurta, että takalasi on kiinni, ainakin osan aikaa.

Sitten kun ne vaihtaa vaikka Jontikan niin taas vanhasta tottumuksesta taas takalasi auki. Vaihtokonemyyjätkin erottavat semmosen koneen. Jos talossa on ollut valmetteja ja isäntä on vaihtanut merkkiä. Sitten kun se tulee kauppaan, kopissa on pölyä paljon enemmän kuin semmosen isännän koneessa, jolla ei ole ollut valmetteja.

kyllä niitä takalasi auki miehiä on joka merkille.. laiskuus. eivät viiti lasia pestä.. sit siivotaan 3h traktorin koppia kun on pölyä nilkkohin asti lattial.