Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hell Angel - 31.01.13 - klo:18:36
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
-
Onko T153HT "Tyttö, 153 senttiä, hieman tiukahko" ja N163D "Nainen, 163 senttiä ja d-kupit" ?
Jos näin on niin jälkimmäinen on parempi 8) Ilman ureaa tietysti
-
Sitten urealle pitää hommata se lämmitettävä säilytyskaappi. Siinäpä sopiva täky Valtralle. Osta uusi traktori maaliskuun loppuun mennessä ja saat säilytyskaapin kaupan päälle :)
-
Onko T153HT "Tyttö, 153 senttiä, hieman tiukahko" ja N163D "Nainen, 163 senttiä ja d-kupit" ?
Jos näin on niin jälkimmäinen on parempi 8) Ilman ureaa tietysti
;D ;D
-
Onko T153HT "Tyttö, 153 senttiä, hieman tiukahko" ja N163D "Nainen, 163 senttiä ja d-kupit" ?
Jos näin on niin jälkimmäinen on parempi 8) Ilman ureaa tietysti
;D ;D
joo. mutta se tyttö 153 senttiä olis aika paljon pienempiruokainen, ja se on aikas ratkaiseva tekijä näillä ruoanhinnoilla ;D
-
Nyt mä hokasin miksi se valtran keula on kuin kul..n pää ;D
-
Toisella aristoraaTtisen suurehko klyyvari ja toinen on nöpoNenäinen. No kyyti oli kai aikapitkälti molemmissa samanlainen. ;)
-
Mun mielestä testi oli suureltaosin epäonnistunut. Toki tuli esiin muutami faktoja mutta kuitenkin. Se on jo väärä ajatusmaailma että nelipyttynen olisi raskaassa vedossa energiatehokas. Lisäksi luulen että uusi t sarjalisen paino pomppaa jo taas uusille tuhatluvuille vaikka en ole varma asiasta. (piti tarkastaa eli painot on ännäläisessä 5600 ja t läisessä 6400)
Olisi ollut mielenkiintoista nähdä polttoainekulutus esimerkiksi siirtoajossa tyhjänä. Tätä kuitenkin tehdään aika paljon ja samoiten peltotöissä jos kaikki voima ei ole käytössä. Toi ännä on kuitenkin pieni raktori jossa sitten tarpeen vaatiessa riittää hieman ylimääräistä voimaa.
Jos olisi halunnu kattavia tuloksia niin olisi joko ottanut raktoreiksi neli ja kuus pyttyset direktit tai versut tai sitten ehkä yhtä mielennkiintoinen testi olisi ollut esim kolme ännäläistä jossa ht, versu ja direktin lootat. hiemaan tulee mieleen että oliko valtralla halua vaikuttaa tuloksiin vai eikö niille tiedotettu mikä oli koeajon tarkoitus kun anto tollaset raktorit. Toisaalta voi olla kaupantekovaihtoehdot jollekkin jolloin testi tuo tarvittavia tietoja.
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa :)
ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------
kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa :)
ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------
kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...
--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.
-
Direkti kovassa vedossa paljon pehmosempi ku 153.Taitaa kovassa vedossa 143 Hitecci pestä sen.
-
Direkti kovassa vedossa paljon pehmosempi ku 153.Taitaa kovassa vedossa 143 Hitecci pestä sen.
onko tässä hitekissä pesuri vakiovarusteena vai miten pesee sen
-
Direkti kovassa vedossa paljon pehmosempi ku 153.Taitaa kovassa vedossa 143 Hitecci pestä sen.
--miten olet tuon testannut?Kvn testissä tuli samalla painolla ja samalla lenkillä tasapeli.
-
Maksimi vetoteho 153 Ht 97,6 kw > 163 D 90,4 kw ,kulutus silti 153 Ht:ssä alhaisempi 33,5 < 33,9. Direct kulkee alamäkeen lujempaa ja häviää ylämäissä = tasapeli.
-
Maksimi vetoteho 153 Ht 97,6 kw > 163 D 90,4 kw ,kulutus silti 153 Ht:ssä alhaisempi 33,5 < 33,9. Direct kulkee alamäkeen lujempaa ja häviää ylämäissä = tasapeli.
Mun käsityksen mukaan toi direkti oli alimitoitettu tolle kuormalle jolloin siitä nelosesta sai käytännössä ottaa kaiken irti koko ajan. Tilanne olisi todennäköisersti muuttunut ratkaisevasti jos oltaiski vedettyä tyhjää kärryä jolloin direkti olisi kulkenut yli puolet matkasta tyhjäkäynnillä kun se ht olisi huutanut täysillä kierroksilla niin kuin nytkin. Kulutus olisi voinut laskea toisella puoleen. Tätä vaan ei testattu
-
Eli täytyykö Directi olla 2 pykälää suurempi samalla kuormalla että olisi sopiva.Tehokäyristä näkee että kyllä moottorissa tehoa on.
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa :)
ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------
kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...
--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.
Voi olla, että 30 prosenttiakin on liikaa 100 % kuormituksen lukemaksi. Aika harvoinhan säädin vetää rajakäyrää pitkin käytännön töissä. Tieajossakin vaikka sulla on "kaasu pohjassa", niin eihän säädin anna maksimia kuin helvetin isolla kuormalla tasaisella tai sit ylämäessä. Varmaan ne palstalle kirjoittelevat, joilla on koneissa kulutusmittarit voisivat tehdä empiiristä tutkimusta asian tiimoilta.
N Valtran 1000 rpm:n momentti eli ns. liikkeellelähtömomentti oli melko selvästi heikompi käyrien mukaan kuin T:n. Onko käytännössäkin näin suuri ero? En ole itse ajellut kyseisillä koneilla, joten en osaa sanoa. Kiinnostais vaan tietää.
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa :)
ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------
kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...
--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.
Voi olla, että 30 prosenttiakin on liikaa 100 % kuormituksen lukemaksi. Aika harvoinhan säädin vetää rajakäyrää pitkin käytännön töissä. Tieajossakin vaikka sulla on "kaasu pohjassa", niin eihän säädin anna maksimia kuin helvetin isolla kuormalla tasaisella tai sit ylämäessä. Varmaan ne palstalle kirjoittelevat, joilla on koneissa kulutusmittarit voisivat tehdä empiiristä tutkimusta asian tiimoilta.
N Valtran 1000 rpm:n momentti eli ns. liikkeellelähtömomentti oli melko selvästi heikompi käyrien mukaan kuin T:n. Onko käytännössäkin näin suuri ero? En ole itse ajellut kyseisillä koneilla, joten en osaa sanoa. Kiinnostais vaan tietää.
***on se ännä huono lähtemaan liikkeelle. toisaalta oli kyllä teekin. ei oo mikään niinku ennen...
-
Olis mukava nähdä tulokset jos Koneviestin lenkki ajettasiin Mega 8550 tai ohjelmoidulla T 160 samoihin kierrosaikoihin.Kun huippunopeus on vajaa 70 , pystyisi säästelemään alamäissä ja ottamaan vauhtia ylämäkiin.Testissä 153 ilmeisesti koko ajan kaasu pohjassa.
-
Olis mukava nähdä tulokset jos Koneviestin lenkki ajettasiin Mega 8550 tai ohjelmoidulla T 160 samoihin kierrosaikoihin.Kun huippunopeus on vajaa 70 , pystyisi säästelemään alamäissä ja ottamaan vauhtia ylämäkiin.Testissä 153 ilmeisesti koko ajan kaasu pohjassa.
***no eipä tommonen stanadyne 8550 mikään kummonen ole vetämään...
-
Koneviestin pitäs ottaa testiin lukijoiden muuten vakioita paitsi lastu/ohjelmoitu vs vakio traktorit yleisimmiltä ohjelmoinnin tarjoajilta. Ois oikeesti kiinnostavaa vrt tähän nykyiseen "miten paska on paska mönkijän metsäkuormain" linjaan.
-
Eivät taida uskaltaa , vaikka mutu-tuntuma on että yli puolet traktoreista ohjelmoidaan uudelleen.
-
Sais hyvän jutun kun ottas oheen kommentit omistajilta , huoltomiehiltä ja valta merkkien edustajien viralliset mielipiteet ja toiminnat takuuasioissa. Ja sit mitä lainkirjain sanoo. Mutta sponssi rahojen menetys pelottaa :'(
-
Taisi Profissa olla testi lastutuksen vaikutuksesta. Mittailivat dynamometrilla. Oliskohan viime syksyltä. Pitänee etsiä juttu.
-
Sais hyvän jutun kun ottas oheen kommentit omistajilta , huoltomiehiltä ja valta merkkien edustajien viralliset mielipiteet ja toiminnat takuuasioissa. Ja sit mitä lainkirjain sanoo. Mutta sponssi rahojen menetys pelottaa :'(
Tota, joskus on vaan ihan viisasta olla hiljaa. Nykyiset päästö- ja muut normit on kuitenkin ihan tarkoituksella laadittuja, ja jos oikeen aletaan rummuttaa kuinka noita kierretään.... niin kaikki kiva loppuu aikanaan. Ihan varmasti on jo nyt ollut hankkeita säätää päästömittauksia ja katsastuksia, ja niiden torjuminen lainsäädännöstä vain vaikeutuu.
Eli ts. ruuvailkaa jos tahotta mutta pitäkää mölyt sisällänne. Vai kaipaatteko te jotain synninpäästöä joltakin?
-
Ennemmin tai myöhemmin lastutuksesta tulee vastaavaa kuin autoilla. Eli ei riko takuuta yms.
Toinen kiinnostava asia ois käytetyt koneet ja käytettyjen koneiden tuonti keski euroopasta. Ja vertailua käytettyjen hinnoissa ja kunnossa suomalaisiin käytettyihin ja miten esim katsastus asiat menee tuonti traktoreis.. Ja myös tarkka selvitys miten onnistuu uuden ulkomaan tuonti traktorin takuu asiat ja kokonais kustannus tuontiin esim irlanti/keski eurooppa. Mutta rakkaat keskusliikkeet ei tykkäis :/
ps. Vois sit haastatella tätä nimeltä mainitsematonta turun konekeskuksen myyjää ;)
-
Ei lastutus kyllä autoillakaan ole sallittu lain mukaan.
-
pykälät näytille? mun ymmärryksen mukaan mennään muutos katsastuksella..
voin toki olla väärässäkin..
-
Ei lastutus kyllä autoillakaan ole sallittu lain mukaan.
Eipä tuo tehojen lisäys liene se syntisin kohta. Nuo moottorit ei vain enää täytä päästöjen osalta vaatimuksia.
Ja kyllähän tuo vähän meltä risoisi, jos ostat käytetyn koneen, joka on "ennallistettu" . Ja ensimmäisen vuoden aikana tulee vastaan voimansiirron osalta remonttia, joka johtuu siitä, että koneessa on ollut kaksinkertainen tehomäärä mitoituksiin nähden.
Yhtä juttua olen jo toistakymmentä vuotta ihmetellyt. Miksi isännät ajaa Valmetilla takalasi auki? Syksyllä kynnetään, talvella lykitään lumet. Keväällä äestyksessä pöly on sen verta suurta, että takalasi on kiinni, ainakin osan aikaa.
Sitten kun ne vaihtaa vaikka Jontikan niin taas vanhasta tottumuksesta taas takalasi auki. Vaihtokonemyyjätkin erottavat semmosen koneen. Jos talossa on ollut valmetteja ja isäntä on vaihtanut merkkiä. Sitten kun se tulee kauppaan, kopissa on pölyä paljon enemmän kuin semmosen isännän koneessa, jolla ei ole ollut valmetteja.
-
kyllä niitä takalasi auki miehiä on joka merkille.. laiskuus. eivät viiti lasia pestä.. sit siivotaan 3h traktorin koppia kun on pölyä nilkkohin asti lattial.
-
Ei lastutus kyllä autoillakaan ole sallittu lain mukaan.
Eipä tuo tehojen lisäys liene se syntisin kohta. Nuo moottorit ei vain enää täytä päästöjen osalta vaatimuksia.
Ja kyllähän tuo vähän meltä risoisi, jos ostat käytetyn koneen, joka on "ennallistettu" . Ja ensimmäisen vuoden aikana tulee vastaan voimansiirron osalta remonttia, joka johtuu siitä, että koneessa on ollut kaksinkertainen tehomäärä mitoituksiin nähden.
Yhtä juttua olen jo toistakymmentä vuotta ihmetellyt. Miksi isännät ajaa Valmetilla takalasi auki? Syksyllä kynnetään, talvella lykitään lumet. Keväällä äestyksessä pöly on sen verta suurta, että takalasi on kiinni, ainakin osan aikaa.
Sitten kun ne vaihtaa vaikka Jontikan niin taas vanhasta tottumuksesta taas takalasi auki. Vaihtokonemyyjätkin erottavat semmosen koneen. Jos talossa on ollut valmetteja ja isäntä on vaihtanut merkkiä. Sitten kun se tulee kauppaan, kopissa on pölyä paljon enemmän kuin semmosen isännän koneessa, jolla ei ole ollut valmetteja.
olen kyllä huomaioinut että monet muun merkin miehet pitää takalasia auki kuin valmetin miehet ja olen siitä heille maininnutkin.mulla saa tulla vaikka pulttaamaan valtrasta lasit kiinni niin ei haittaa mitään kun ovat aina kiinni olleet jo 502 sen ajoilta lähtien kesät talvet.
-
pykälät näytille? mun ymmärryksen mukaan mennään muutos katsastuksella..
voin toki olla väärässäkin..
Meijän tenevatähdessä on tuv-hyväksytty boksi ja se on merkitty rekisteriotteeseenkin, ei kovin yleistä...siis muutoskatsastus.
-
niin lain mukaan vaatii muutoskatsastuksen mut useimmiten varmaan jää huomiotta
-
Mielenkiintoinen testi, mutta pettyneet tunnelmat. Pettynyt ureaan, polttoaineenkulutus silti ureattomissa lukemissa. 1000 tunnin ajoilla ureaa toista tuhatta litraa, ei tainnut kompensoitua urealla polttoainemenekki? Harmi.
***käytäntö on hieman eri kuin testissä mitattu maksimi kulutus. kohtuu kova kaasujalka saa olla jos saa käytettyä traktoria 100% kuormituksella 1000h vuodessa :)
ite oon tyytyväinen n163 kulutukseen, vie vähemmän kuin ex t151. ureankulutus on ollu vähäistä.
n163 huomattavan ketterä verrattuna t151. testissähän asia oli toisin. johtunee valtran uskomattomasta mokasta etujousituksen suunnittelussa, rungossa on tilaa pyörille, mutta jousituksen varret ottaa pyöriin ensin kiinni. itselläni ei oo jousitusta ja pyörät max leveydellä. ketterämpi kuin saman akselivälin deutsi.
------------
kv testi oli hyvä, mutta miksi koneissa oli eri vaihteistot? ei noita vetoteho/kulutus tuloksia voi vertailla oikein mitenkään...
--minun mielestäni testi oli juuri täsmäisku minulle.Nyt N141n vähäisten kokemusten perusteella tuli ajatus josko 163:lla voisi korvata T160n.Ja taitaisi voida.
--retku on kyllä oikeassa tuossa että kukaan ei aja 100%n kuormalla kuin korkeintaan 30% ajasta.Itsellä paljon tieajoa T160:lla ja käsitykseni on että keskikulutus heiluu 10-12 litran paikkeilla tunnissa.EK hommat ynnä muut laskevat keskikulutusta kuitenkin aika lailla,vaikka hetkellisesti ylämäessä meneekin varmaan liki 30 l/h.
--sikäli testi oli hyvä,että testattiin samalla kuormalla,samalla matkalla eri vaihteistoja.Ja vielä portaatonta eri asetuksilla.Nyt on jonkinlaista faktaa pö kulutusvertailuun eri laatikoitten osalta.
Voi olla, että 30 prosenttiakin on liikaa 100 % kuormituksen lukemaksi. Aika harvoinhan säädin vetää rajakäyrää pitkin käytännön töissä. Tieajossakin vaikka sulla on "kaasu pohjassa", niin eihän säädin anna maksimia kuin helvetin isolla kuormalla tasaisella tai sit ylämäessä. Varmaan ne palstalle kirjoittelevat, joilla on koneissa kulutusmittarit voisivat tehdä empiiristä tutkimusta asian tiimoilta.
N Valtran 1000 rpm:n momentti eli ns. liikkeellelähtömomentti oli melko selvästi heikompi käyrien mukaan kuin T:n. Onko käytännössäkin näin suuri ero? En ole itse ajellut kyseisillä koneilla, joten en osaa sanoa. Kiinnostais vaan tietää.
--voi olla tosiaan tuo 30% liian suuri osuus.Kyllä mulle on ihan selvää että 100% kierroksilla ja 100% teholla voi olla ääritapauksessa 100%n kulutusero.Ainakin Cr vetäisee moottorijarrutuksessa syötön nollaan.
--kyllähän ainakin N141 tuntuu liikkeellelähdössä hengettömältä,tosin samoja kärryjä ei T160:lla ja N141:llä ole vedetty.Ja N:ssä ketjut+nosturi niskassa+keulapumppu+pudotettu tyhjäkäynti...
--oikea polttoaineen virtausta mittaava kulutusmittari olis kiva...käsittääkseni ainakin Vallun mittaus perustuu ohjelmaan ja lastutus esimerkiksi ei muuta kulutuslukemia,vai???Itellä t:ssä ei ole edes Vallun omaa mittausta
-
kyllä kulutuslukema muuttuu virityksen jälkeen. esim. t152 nosti kulutuksen noin +30 litrasta +60 litraan. teho eronkin huomaa...
-
Ohjelmien eroista olisi hyvä levittää tietoa.Esim. erään jäljiltä kansivikaset keittää ja lisänokallisista sulaa pakosarjat , kun laitetaan isoja tehonlisäyksiä.Vai onko asia niin että tietyistä moottorityypeistä ei kukaan saa > 50% ohjelmoituina kestäviä.
-
Onko kellään käyttökokemuksia N163 Directistä? Onko kuinka laiska? Totteleeko kun antaa kenkää? Eikai tuo N**3 sarja ole samaillainen vinku kone kuin N**2 sarjalaiset. Vanhempien Directien vaihdelaatikossa asuu pikku sika, vinkuminen ja vonkuminen on sellaista :D Jos on käyttokokemuksia, niin onko kone puheensa vertainen? Eli onko sitä tehoa mitä siinä sanotaan olevan?. :)
-
Profin huhtikuun 2012 numerossa oli testattu kahta erilaista virityspakettia. Toinen oli fyysinen boksi joka asennettiin johtosarjaan ja toinen oli ohjelmanviritys läppärillä. Uudelleenohjelmointi antoi paremman tuloksen sekä tehonlisäykseen että poltooaineenkulutukseen. Boksi oli aiheuttanut toiseen testikoneeseen selvää pakokaasujen, jäähdytinnesteen ja öljyn lämpötilan nousua, mistä varoitettiin. Omalla vastuullahan noita virityksiä joutuu tekemään. Eli maltilla sanoisin mä, jos ei halua remonttikulujen nousua.
-
kyllä kulutuslukema muuttuu virityksen jälkeen. esim. t152 nosti kulutuksen noin +30 litrasta +60 litraan. teho eronkin huomaa...
--mulle väitti T190n omistaja,että lastutetun pö-kulutusnäyttö ei muuttunut mihinkään...
--olisko näissä eroja eri pumpputyyppien välillä?
-
Profin huhtikuun 2012 numerossa oli testattu kahta erilaista virityspakettia. Toinen oli fyysinen boksi joka asennettiin johtosarjaan ja toinen oli ohjelmanviritys läppärillä. Uudelleenohjelmointi antoi paremman tuloksen sekä tehonlisäykseen että poltooaineenkulutukseen. Boksi oli aiheuttanut toiseen testikoneeseen selvää pakokaasujen, jäähdytinnesteen ja öljyn lämpötilan nousua, mistä varoitettiin. Omalla vastuullahan noita virityksiä joutuu tekemään. Eli maltilla sanoisin mä, jos ei halua remonttikulujen nousua.
Tosta puheenollen, parivuotta sitten tilattiin kylälle Voimaa.com virittämään ja mittaamaan traktorien tehot, no meitin JD 6930 löytyi 170hv ja tarkotuksena oli pistää vähän lisää, no tietokoneohjelmaa siinä muutettiin ja oli testauksen aika, penkityksessä näytti sitten 250hv, alensimme senjälkeen sen 225hv:n. Kone piristyi 170hv:sta 225hv:n, ja polttoaineen kulutus kasvoi jonnin verran (vaikka luvattiin pienenevän) ja ajonopeus kasvoi 53 km/h:sta 55,5 km/h:nPari vuotta virityksestä on kulunut ja ohjelma on muutettu vakioksi 4kk sitten. Tosiaan moottorin normaalilämpötila nousi hujakalla, normisti oli 70c, mutta nousi 80 - 89c ja kärryä vedättäessä kävi jopa 102c. Viime kevääänä kylvökonetta vetäessä moottori pätki ja löi vedon pois päältä, sitten hirveän lakupilven ja sitten veto palasi, mutta kone liikkui kokoajan, kaasusta ei tapahtunut vedon loputessa mitään. Lämpötilan nousu oli kova ja jäähdytin neste ei kerinnyt koneessa kiertämään, joten päätimme että muutetaan ohjelma vakioksi. Huoltomies ajoi vakio-ohjelman sisään ja nyt ei ole enään mitään ongelmaa. Pelittää hyvin niinkuin ennen. Noi tietokoneviritykset ovat suuri riski! Tässä varottava esimerkki! Nyt pelaa kuin rasvattu, ihan kuin uusi kone, mutta 4000h ajettuna! 8)
-
kyllä kulutuslukema muuttuu virityksen jälkeen. esim. t152 nosti kulutuksen noin +30 litrasta +60 litraan. teho eronkin huomaa...
--mulle väitti T190n omistaja,että lastutetun pö-kulutusnäyttö ei muuttunut mihinkään...
--olisko näissä eroja eri pumpputyyppien välillä?
Ottiko se ennen ja jälkeen oikeasti todella voimaa moottorista ulos?
-
Kyllähän asia on niin. Että aina kun moottoria aletaan virittämään. Enmmän jos siis haetaan +50% niin kyllä vakio osat alkaa jossain määrin ahistaa. Myös siellä voima linjassa. Kaiken moisia virityksiä tullu tehtyä. AINA kun tehoa otetaan enemmän niin jostain löytyy sulake. Nytkin tallissa yksi esimerkki kytkin petti ekassa kiihdytyksessä. Pienen teholisän toki koneet kestää. Pysyisin kuitenkin luokassa20% ja alle. Tai sitten pitää alkaa vaihtaen osia prempiin. Vielä muutokset aina ohjelmaan. Ei koskaan niitä verkon painoja sinne piuhojen väliin.
-
Jos vanhalla voimaa.comin ohjelmalla tuli tuollaisia ongelmia, niin en kyllä yleistäisi sitä koskemaan kaikkia "tietokonevirityksiä". Oikein tehtynä, moottori pääsee helpommalla kuin vakiolla "saasteidensäästöohjelmalla", ja kulutus tippuu litrakaupalla.
-
Voimaa.com optimoi ainoastaan omaa lompakkoaan, siitä Puljusta ei tule enää mitään meille. Ja olen myös pitänyt huolta ettei tututkaan tilaa sieltä mitään, sen verran persiilleen meni homma. Reilu tonni meni ja mitään ei saatu.
-
ite oon ihan tyytyväinen ollu. tosin vähän ois säätöä ollu mut eipä ukkoa oo näkyny..
-
Juu ei kannat yleistää. Toiset tietää mitä tekee ja toiset kynii vaan rahat ja parhaassa tapauksessa rikkoo asikkaan koneen(valitettavasti vaan asiakas aina maksumies näissä virittelyissä,vaikka ois tehtykin sutta paskaa)
-
Profin huhtikuun 2012 numerossa oli testattu kahta erilaista virityspakettia. Toinen oli fyysinen boksi joka asennettiin johtosarjaan ja toinen oli ohjelmanviritys läppärillä. Uudelleenohjelmointi antoi paremman tuloksen sekä tehonlisäykseen että poltooaineenkulutukseen. Boksi oli aiheuttanut toiseen testikoneeseen selvää pakokaasujen, jäähdytinnesteen ja öljyn lämpötilan nousua, mistä varoitettiin. Omalla vastuullahan noita virityksiä joutuu tekemään. Eli maltilla sanoisin mä, jos ei halua remonttikulujen nousua.
Tosta puheenollen, parivuotta sitten tilattiin kylälle Voimaa.com virittämään ja mittaamaan traktorien tehot, no meitin JD 6930 löytyi 170hv ja tarkotuksena oli pistää vähän lisää, no tietokoneohjelmaa siinä muutettiin ja oli testauksen aika, penkityksessä näytti sitten 250hv, alensimme senjälkeen sen 225hv:n. Kone piristyi 170hv:sta 225hv:n, ja polttoaineen kulutus kasvoi jonnin verran (vaikka luvattiin pienenevän) ja ajonopeus kasvoi 53 km/h:sta 55,5 km/h:nPari vuotta virityksestä on kulunut ja ohjelma on muutettu vakioksi 4kk sitten. Tosiaan moottorin normaalilämpötila nousi hujakalla, normisti oli 70c, mutta nousi 80 - 89c ja kärryä vedättäessä kävi jopa 102c. Viime kevääänä kylvökonetta vetäessä moottori pätki ja löi vedon pois päältä, sitten hirveän lakupilven ja sitten veto palasi, mutta kone liikkui kokoajan, kaasusta ei tapahtunut vedon loputessa mitään. Lämpötilan nousu oli kova ja jäähdytin neste ei kerinnyt koneessa kiertämään, joten päätimme että muutetaan ohjelma vakioksi. Huoltomies ajoi vakio-ohjelman sisään ja nyt ei ole enään mitään ongelmaa. Pelittää hyvin niinkuin ennen. Noi tietokoneviritykset ovat suuri riski! Tässä varottava esimerkki! Nyt pelaa kuin rasvattu, ihan kuin uusi kone, mutta 4000h ajettuna! 8)
Findiesel.fi ainut oikea virittäjä.... Itsellä 6830ap "hieman" kutiteltu ja ei mitään lämpö/pätkimis ongelmia.... Ohjelma sisässä ajettu n.2000h ja ei tule mieleen laittaa vakioks 8)
-
Profin huhtikuun 2012 numerossa oli testattu kahta erilaista virityspakettia. Toinen oli fyysinen boksi joka asennettiin johtosarjaan ja toinen oli ohjelmanviritys läppärillä. Uudelleenohjelmointi antoi paremman tuloksen sekä tehonlisäykseen että poltooaineenkulutukseen. Boksi oli aiheuttanut toiseen testikoneeseen selvää pakokaasujen, jäähdytinnesteen ja öljyn lämpötilan nousua, mistä varoitettiin. Omalla vastuullahan noita virityksiä joutuu tekemään. Eli maltilla sanoisin mä, jos ei halua remonttikulujen nousua.
Tosta puheenollen, parivuotta sitten tilattiin kylälle Voimaa.com virittämään ja mittaamaan traktorien tehot, no meitin JD 6930 löytyi 170hv ja tarkotuksena oli pistää vähän lisää, no tietokoneohjelmaa siinä muutettiin ja oli testauksen aika, penkityksessä näytti sitten 250hv, alensimme senjälkeen sen 225hv:n. Kone piristyi 170hv:sta 225hv:n, ja polttoaineen kulutus kasvoi jonnin verran (vaikka luvattiin pienenevän) ja ajonopeus kasvoi 53 km/h:sta 55,5 km/h:n Pari vuotta virityksestä on kulunut ja ohjelma on muutettu vakioksi 4kk sitten. Tosiaan moottorin normaalilämpötila nousi hujakalla, normisti oli 70c, mutta nousi 80 - 89c ja kärryä vedättäessä kävi jopa 102c. Viime kevääänä kylvökonetta vetäessä moottori pätki ja löi vedon pois päältä, sitten hirveän lakupilven ja sitten veto palasi, mutta kone liikkui kokoajan, kaasusta ei tapahtunut vedon loputessa mitään. Lämpötilan nousu oli kova ja jäähdytin neste ei kerinnyt koneessa kiertämään, joten päätimme että muutetaan ohjelma vakioksi. Huoltomies ajoi vakio-ohjelman sisään ja nyt ei ole enään mitään ongelmaa. Pelittää hyvin niinkuin ennen. Noi tietokoneviritykset ovat suuri riski! Tässä varottava esimerkki! Nyt pelaa kuin rasvattu, ihan kuin uusi kone, mutta 4000h ajettuna! 8)
Findiesel.fi ainut oikea virittäjä.... Itsellä 6830ap "hieman" kutiteltu ja ei mitään lämpö/pätkimis ongelmia.... Ohjelma sisässä ajettu n.2000h ja ei tule mieleen laittaa vakioks 8)
Ihme että on kestänyt! Onko kone kovassa käytössä? 8)
-
Paljonko on hieman? Prosentteina?
-
Profin huhtikuun 2012 numerossa oli testattu kahta erilaista virityspakettia. Toinen oli fyysinen boksi joka asennettiin johtosarjaan ja toinen oli ohjelmanviritys läppärillä. Uudelleenohjelmointi antoi paremman tuloksen sekä tehonlisäykseen että poltooaineenkulutukseen. Boksi oli aiheuttanut toiseen testikoneeseen selvää pakokaasujen, jäähdytinnesteen ja öljyn lämpötilan nousua, mistä varoitettiin. Omalla vastuullahan noita virityksiä joutuu tekemään. Eli maltilla sanoisin mä, jos ei halua remonttikulujen nousua.
Tosta puheenollen, parivuotta sitten tilattiin kylälle Voimaa.com virittämään ja mittaamaan traktorien tehot, no meitin JD 6930 löytyi 170hv ja tarkotuksena oli pistää vähän lisää, no tietokoneohjelmaa siinä muutettiin ja oli testauksen aika, penkityksessä näytti sitten 250hv, alensimme senjälkeen sen 225hv:n. Kone piristyi 170hv:sta 225hv:n, ja polttoaineen kulutus kasvoi jonnin verran (vaikka luvattiin pienenevän) ja ajonopeus kasvoi 53 km/h:sta 55,5 km/h:n Pari vuotta virityksestä on kulunut ja ohjelma on muutettu vakioksi 4kk sitten. Tosiaan moottorin normaalilämpötila nousi hujakalla, normisti oli 70c, mutta nousi 80 - 89c ja kärryä vedättäessä kävi jopa 102c. Viime kevääänä kylvökonetta vetäessä moottori pätki ja löi vedon pois päältä, sitten hirveän lakupilven ja sitten veto palasi, mutta kone liikkui kokoajan, kaasusta ei tapahtunut vedon loputessa mitään. Lämpötilan nousu oli kova ja jäähdytin neste ei kerinnyt koneessa kiertämään, joten päätimme että muutetaan ohjelma vakioksi. Huoltomies ajoi vakio-ohjelman sisään ja nyt ei ole enään mitään ongelmaa. Pelittää hyvin niinkuin ennen. Noi tietokoneviritykset ovat suuri riski! Tässä varottava esimerkki! Nyt pelaa kuin rasvattu, ihan kuin uusi kone, mutta 4000h ajettuna! 8)
Findiesel.fi ainut oikea virittäjä.... Itsellä 6830ap "hieman" kutiteltu ja ei mitään lämpö/pätkimis ongelmia.... Ohjelma sisässä ajettu n.2000h ja ei tule mieleen laittaa vakioks 8)
Ihme että on kestänyt! Onko kone kovassa käytössä? 8)
Kesällä maanajoo/rehu hommaa ja talvella aurausta/lumenajoo+omat maataloustyöt
-
No on se näköjään kovas käytössä. Paljonkos sitä piristettiin? 8)
-
Voimaa.com optimoi ainoastaan omaa lompakkoaan, siitä Puljusta ei tule enää mitään meille. Ja olen myös pitänyt huolta ettei tututkaan tilaa sieltä mitään, sen verran persiilleen meni homma. Reilu tonni meni ja mitään ei saatu.
Voimaa.comin ohjelmia tuli iso läjä näille nurkille, kaikki toimineet kai suunnilleen odotetusti.
Suunnilleen siksi, kun ainakin mulla auton ohjelma nostaa joko liikaa ahtopaineita tai sitten turbiini luistaa/ohjelma haistelee liikaa vääntöä. Ajettu on paljon.
Pelkällä ohjelmalla tätä ei tapahtunut mutta myöhemmin poistettiin toisen ohjelmoinnilla pakokaasun kierrätys kun ko. venttiili rikkoontui ja ohjelmointi halvempi kuin uuden osan laittaminen. Samalla ko. paskan kierrätys loppui, säästäen moottoria. Tällä toimenpiteellä vetoa tuli selkeästi lisää, nyt taitaa olla auton voimansiirron raja-arvot liian lähellä ts. hätäkäyttötila liian iholla :)
Voimaa lisätty noin 40hv eli 20% alkuperäiseen lisää.
Traktorissa lievää mustan tupsauttelua vedossa maantiellä, onko vika mekaaninen vai ohjelmassa, sitä ei tiedä. Ei nosta lämpöjä, ei mitään oireita mistään. Noin 2000 tuntia ajettu, vääntöä ja voimaa tuli alakierroksille roppakaupalla, samoin yläkierroksien vetokin parani. Tehoa lisää noin 25%, alunperin matalaviritteiseen koneeseen.
Tietyissä töissä kulutus laski, kun voi ajaa isommalla vaihteella ja pienemmillä kierroksilla. Käytännössä kone vetää puhtaasti lähes tyhjäynniltä asti, kuskin pidettävä järki päässä ja maltettava jatkuvaa vedätystä liian matalilla kierroksilla. Aiempi huipputeho tulee nyt jo alle 1500 kierroksen :)
Kulutus vastaa tehontarvetta, silppurin edessä päiväkulutuksen keskiarvo tais olla parhaillaan 30 litran tuntumassa.
Autoille paras virittäjä lienee karala, traktoripuolella onkin sitten valinnan varaa. Paras on sellainen, joka tekee homman valmiiksi, niin että homma tulee kaikinpuolin valmiiksi. Nuo omat viritettävät oli aikoinaan "tuoreita" tapauksia, ettei niihin löytynyt ohjelmaa joka pajasta, sillä autoakin parsittu myöhemmin paremmaksi. Kulutus maltillista, ei muutosta suuntaan tai toiseen.
-
Voimaa.com optimoi ainoastaan omaa lompakkoaan, siitä Puljusta ei tule enää mitään meille. Ja olen myös pitänyt huolta ettei tututkaan tilaa sieltä mitään, sen verran persiilleen meni homma. Reilu tonni meni ja mitään ei saatu.
Kiitoksia vinkistä. Eipä tarvi edes soittaa kyseiseen puljuun.
-
No on se näköjään kovas käytössä. Paljonkos sitä piristettiin? 8)
hetkellinen kulutus 51l/h :P
-
No on se näköjään kovas käytössä. Paljonkos sitä piristettiin? 8)
hetkellinen kulutus 51l/h :P
olipas tyhjentävä vastaus :o
-
No on se näköjään kovas käytössä. Paljonkos sitä piristettiin? 8)
hetkellinen kulutus 51l/h :P
olipas tyhjentävä vastaus :o
Niin. Kysyin sitä että paljon piristettiin, monta hevosvoimaa tuli lisää? No kiva tietää siitä kulutuksestakin. :)
-
Nii sitte autoille vois olla se h lla alkava pulju. No muitakin varmaan on täälläkin asiaa opetellaan :-[ mutta aina kun haluatte kunnolla paukkua lisää. Pitää ensin vaihtaa osia! Ja sitten vasta ajaa uusi ohjelma penkissä missä haetaan arvot muutoksen jälkeen paikoilleen. Tämä kaikki on kantapään kautta opittua!!! Niitä romuja on tullut monta!!! Mutta uusia varmaan vielä tulee :-[ :-[ :-[
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
On se noinkin, mutta kyllä HYVIN tehty ohjemointi tiputtaa keskikulutusta. Ja deeren tapauksessa EGR luonnollisesti otetaan pois käytöstä, loppuu se moottorin sotkeminen.
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
On se noinkin, mutta kyllä HYVIN tehty ohjemointi tiputtaa keskikulutusta. Ja deeren tapauksessa EGR luonnollisesti otetaan pois käytöstä, loppuu se moottorin sotkeminen.
Mutta saa aika joglööri olla noitte ohjelmie muuttaja. Meinaan kaikki pienetkin seikat täytyy huomioida. Kaikkea ei tietysti huomioida ja ammattitaitoa täytyy kaverilta löytyä. Meinaaks EGR ahistaa ärräläistä? :D
-
Voimaa.com optimoi ainoastaan omaa lompakkoaan, siitä Puljusta ei tule enää mitään meille. Ja olen myös pitänyt huolta ettei tututkaan tilaa sieltä mitään, sen verran persiilleen meni homma. Reilu tonni meni ja mitään ei saatu.
Kiitoksia vinkistä. Eipä tarvi edes soittaa kyseiseen puljuun.
Sitähän silloin täälläkin oikein tuota meidän toimimatonta fergun ohjelmaa käsiteltiin, en kuulemma vastannut vastapuolen soittoon ja siksi hommat oli jääneet korjaamatta. Kas kummaa kun ei ole senkään jälkeen soittanut, tai vastannut kyselyihin.
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
Se on se oikea tie. vaimennin *****un ja valehtelee naapureille että pakko ottaa poi ku muuten sulaa ku ahistaa. Ku on niin vitusti lisätty voimaa. Muut toimenpiteet on sitte moottori urheilua 8) Jokohan keväällä mekke taas loikkais mustien raitojen saattelemana. Naapureiden iloks 8) 8)
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Harva isompi nykyvehje tuollaista ongelmitta kestää, jos sitä tehoa oikeasti käytetään. On niin tarkkaan suunnittelussa optimoitu että kasvunvarat on niistetty pois. Toinen juttu sitten jos sen ei tarvitsekaan kestää kuin 1000-2000 h yhdellä rempalla, ja sitten nettikoneeseen tyrkylle..
Mega Valmetteja ja 12- ja 14-alkuisia Zetkoja ym ei lasketa nykyvehkeiksi..
Parhaiten kestää jos tehosta menee puolet voimanotosta, puolet pyöristä ja loput hydrauliikasta, ei hätäänny kuin moottori. Niin mitkä loput - uutta matematiikkaa...
Taitaa olla nuo vanhat itä- ja jenkkivehkeet ainoita joita voi melko surutta piristellä. Harkovin T150 ovat vaihdelleet tykkänään Scanikan koneita, teho muuttunut 170 hv --> 400 hv ja ilmeisesti voimansiirto kestää ilman muutoksia tehdä jatkuvasti oikeita töitä tuollakin teholla. Urheiluhenkiset ottavat sitten enemmän.
Työnteko mokomalla saattaa muutenkin hiukka urheiluhenkeä vaatia - kuljettajan olojen suhteen. En ole koskaan päässyt kokeilemaan vaikka mieli tekisi :-)
Ehkä minä vielä ehdin nähdä säädettävän sähköisen voimansiirron lyövän itsensä läpi - ainakin ulosoton osalta. Ei se varmaan lumilingossa hyödytä, enemmän härveleissä joissa on paljon pyöritettävää ja säädettävää, läjittäin kulmavaihteita ja akseleita. Tai sitten kevyissä koneissa, esim ruiskut.
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
On se noinkin, mutta kyllä HYVIN tehty ohjemointi tiputtaa keskikulutusta. Ja deeren tapauksessa EGR luonnollisesti otetaan pois käytöstä, loppuu se moottorin sotkeminen.
Mutta saa aika joglööri olla noitte ohjelmie muuttaja. Meinaan kaikki pienetkin seikat täytyy huomioida. Kaikkea ei tietysti huomioida ja ammattitaitoa täytyy kaverilta löytyä. Meinaaks EGR ahistaa ärräläistä? :D
Kohta lääke tuohon ärrän EGR:ään 8) http://www.findiesel.fi/fi/Uutiset.html
-
On se hyvä että Arttu on olemassa, niin saavat jontikkamiehetkin moottorinsa päivitettyä työkuntoon. Jokohan lie uusimmissa ärrissä kansiongelmat historiaa ?
-
On se hyvä että Arttu on olemassa, niin saavat jontikkamiehetkin moottorinsa päivitettyä työkuntoon. Jokohan lie uusimmissa ärrissä kansiongelmat historiaa ?
Laittaa vissiin valtrojakin työkuntoon ::)
-
Ka suattaahan sitä niistäkin ohjelmista pientä viilattavaa löytyä ;D
-
Niin kyl musta tollaset +50% on aika älyttömän kuulosia etenkin jos liikutaan mallisarjojen yläpäässä..
Täytyy ostaa tarpeeks iso ja tehokas raktori, ettei tarvi virittää sitä. ;D
On se noinkin, mutta kyllä HYVIN tehty ohjemointi tiputtaa keskikulutusta. Ja deeren tapauksessa EGR luonnollisesti otetaan pois käytöstä, loppuu se moottorin sotkeminen.
Mutta saa aika joglööri olla noitte ohjelmie muuttaja. Meinaan kaikki pienetkin seikat täytyy huomioida. Kaikkea ei tietysti huomioida ja ammattitaitoa täytyy kaverilta löytyä. Meinaaks EGR ahistaa ärräläistä? :D
Kohta lääke tuohon ärrän EGR:ään 8) http://www.findiesel.fi/fi/Uutiset.html
Nyt näkyy jo Artulta apu löytyvän 8)