Ei kai siinä mitään kannattavuuskriisiä tule jos suuliin sen koneiston asentaa? Eiköhän se pöö-pannu sinne kannata laittaa.

Samaa mieltä.

Tuolta alalta jos ajattelis tulevan keskimäärin n.200tn viljaa ja tonnia kohden kuluisi vaikka 15l öljyä.
Tekee 3000 litraa öljyä vuodessa, eli nyky öljyn hinnalla n. 2500 euroa.

Siitä kun laskee mitä pelkästään kuivurin käyttöön tehty hakejärjestelmä tulisi maksamaan, hakkeelle joku hinta minkä siitä saisi pois myytynä, öljypannua mahdollisesti suuremmat huoltoja ylläpitokustannukset, ym venyy poistoaika kyllä melkoisen pitkäksi..

Kyllä pitää olla vuokrakuivurin kallis että viittis alkaa omaa rakentamaan. Mulla jakokunnan kuivurille matkaa n.800m, ja jakokunnan osakkaana ei kustannukset päätä huimaa. Ennemmin kannattaa vaikka tukkia ittensä osakkaaksi johonki kuivuriin, vaikka olis matkaaki.

Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta kuitenkin. Minusta on mautonta ja typerää laittaa hitleristä noita mukahauskoja flasheja. Oli paska tyyppi ja paskatyypiksi saa jäädä toveri stalinin kanssa.

Kuinkas tollainen http://www.arskametalli.fi/index.html?n=19278&Etu-Uuni
Eikös Arskalla ollu joku vaihtolavalla oleva hakejuttu johon tartti itte tehdä vain seinät ja katto? Muistaakseni se oli alle 50000.

Itselläni samanlaisia muistikuvia arvonlisäverottmasta hinnasta, noin 50000 + tilpehöörit päälle. Meillä vaihdettiin viime syksynä pikkukuivuriin uusi öljypoltinuuni, sallittu maksimiteho noin 250 kW. Arvonlisäveroton hinta ilman omaa työtä kaikkine tilpehööreineen sekä asentajien laskut mukaan luettuna noin 10000 €. Joten olen ihan samaa mieltä kuin SKN, että biouunit pvat poskettoman hintaisia. Lisäksi ne vaativat enemmän työtä kuivauskaudella kuin öljypoltin. Eikä hake tai edes hakepuukaan ilmaista ole.

Sitten noissa biouuneissa, kaasuttimissa yms. alkaa olla järkeä kun kuivattavaa on todella paljon tai kun samalla polttimella lämmitetään muulloin jotain suurta rakennusta, esim. kotieläinhallia, kasvihuonetta tms tai voidaan tuottaa ja myös myydä kaukolämpöä ja sähköenergiaa.

Valmeista komponenteista voi yrittää tehdä, jos omaa suunnittelua on vain putkisto valmiiden laitteiden välillä. Kaikenlaiset muut omat viritelmät unohtaisin alkuunsa. Jos paikkakunnalla on edes joten kuten toimiva rakennus- ja paloturvallisuusvalvonta, niiden hyväksyminen on melkeinpä mahdotonta ja mahdollisen palon sattuessa vakutuusyhtiö todennäköisesti kieltäytyisi korvaamasta. Mikäli ylipäätään on suostunut vakuuttamaan. Ja tuskin itse suunniteltu ja tehty kunnolla toimiva laitteisto niin kovin halpa olisi, jos omalle työlleen edes jotain arvoa laskisi.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen.... Jos luvan saat, koneisto on hyväkuntoinen, rakennuspaikka ei vaadi tolkutonta paaluttamista ja itselläsi on aikaa sekä taitoa tehdä, niin ajatus ei ole ollenkaan huono.

Öljypannu kehiin. Hakehommat alkaa kannattaa, kun menekkiä on jotain 22000l vuodessa. Ihmeen paljon ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa sen hakepuun haalimisen, käsittelyn, varastoinnin, siirtämisen kanssa. Myös hakepannun säätöihin joutunee hiukan paneutumaan ja miettimään erilaatuisten hakkeiden vaikutusta hyötysuhteeseen. Mulle on tullut isäntien jutuista sellainen käsitys, että se on pääasia, kun hake palaa, silloin tulee säästöä. Siitä viis mitä siellä pannulla oikeasti tapahtuu

Toisaalta, hakehommasta voi saada ihan edullisenkin, kun rakentelee ja kehittelee kaikki kuivaussysteemit ihan itse. Raakaa työtähän se vaan on.

Yksinkertainen on kaunista, tai ainakin taloudellista:

Betonilaatta kuivauskaapin alle. Päälle 8 x 8 metrin katos joidenkin 200 X 200 tms. neliöputkitolppien varaan.  Runkotolppiin voi tukea tarvittaessa elevattoria ja tehdä huoltotasoa tms. rappuinen. Ei turhia seiniä pölynkeräykseen ja rahan haaskuuseen. Siis eräänlainen talousmiehen  "Stand-alone." Jos kaapin lämpötaloutta ja säänkestoa haluaa parantaa, niin liitteenä olevan Parocin kuivauskaapin eristysohjeen mukaan, ja pellit kaapin kylkiin: http://preview.tinyurl.com/lpqvsyc

Kaapin ympärille sitten pyöreitä siiloja tarpeen mukaan varastoksi.

Jos haketta haluaa hyödyntää, niin talouskeskuksen ympärivuotisen lämmöntarpeen mukaan mitoitettu laitteisto 30 -60 kwh. Tästä suoraan, tai "kausivaraajan" avulla, lämmönvaihtimella lisälämpöä löpöpannun imuilman esilämmittämiseen.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.07.13 - klo:11:24

Lainaus käyttäjältä: +250 - 20.07.13 - klo:10:54

Kuinkas tollainen http://www.arskametalli.fi/index.html?n=19278&Etu-Uuni
Eikös Arskalla ollu joku vaihtolavalla oleva hakejuttu johon tartti itte tehdä vain seinät ja katto? Muistaakseni se oli alle 50000.

Perinteinen moommalaisen karvajalan ajatusmaailma. Vaan viiskyttonttua. 50 ha kaura-alalle kerrassaan ihanan halpa hankinta. Herää pahvi.....

Tolla hinnalla saa pakasta vedetyn mepun pannuineen päivineen.

Kuoletus aika 28 vuotta ja 5vuoden kuluttua löpö maksaa 2,67e/l

Ja tuli sullaki 30ha ja 600000kg viljaa,samalla suhteella aloittajalla tulee miljoonakiloo kuivattavaa

Kaikki on suhteellista.........

Yksinkertainen on kaunista, tai ainakin taloudellista:
 Jos kaapin lämpötaloutta ja säänkestoa haluaa parantaa, niin liitteenä olevan Parocin kuivauskaapin eristysohjeen mukaan, ja pellit kaapin kylkiin: http://preview.tinyurl.com/lpqvsyc


Jos haketta haluaa hyödyntää, niin talouskeskuksen ympärivuotisen lämmöntarpeen mukaan mitoitettu laitteisto 30 -60 kwh. Tästä suoraan, tai "kausivaraajan" avulla, lämmönvaihtimella lisälämpöä löpöpannun imuilman esilämmittämiseen.

Semmoinen käsitys minullakin on, että hakesysteemit isoihin kuivaajiin.

Jos kuivaaja on lähellä talouskeskusta, niin lisälämpöä talouskeskuksen hakesysteemeistä.

Kuivurin ilmanotto etelän puolelle ja puinti mahdollisimman kuivana. Joillain keräinsysteemeillä (tummaa peltiä tms. ilmanottoon) voi kai jotain hyötyä saada asteen tai pari (?).

Öljypannu kehiin. Hakehommat alkaa kannattaa, kun menekkiä on jotain 22000l vuodessa. Ihmeen paljon ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa sen hakepuun haalimisen, käsittelyn, varastoinnin, siirtämisen kanssa. Myös hakepannun säätöihin joutunee hiukan paneutumaan ja miettimään erilaatuisten hakkeiden vaikutusta hyötysuhteeseen. Mulle on tullut isäntien jutuista sellainen käsitys, että se on pääasia, kun hake palaa, silloin tulee säästöä. Siitä viis mitä siellä pannulla oikeasti tapahtuu

Toisaalta, hakehommasta voi saada ihan edullisenkin, kun rakentelee ja kehittelee kaikki kuivaussysteemit ihan itse. Raakaa työtähän se vaan on.

Se on tietenkin eri juttu, jos maansiirtovirmat roudaa puut ja risut pihaan ilmatteeks, kun muuten ne menis kaatopaikalle ja joutuisivat vielä siitä maksamaankin. Ja jos ite sen hakkeen saat omista mettistä vaikka kuitupuunakin, niin on se ihan helvetin ilmasta verrattuna öljylämmityksen.

Kuivurikäytössäkin halpaa olis, mutta nuo valmiit hakevempeleet ovat niin pirun kalliita.

Jos CC olis vielä elävien kirjoissa, siis agrossa, se vois pitää pienimuotisen luennon aiheesta.

Eikö tuollaset uusiutuvan energian käyttölaitteet ole yleensä poskettoman hintasia? Maksavat varmaan itsensä pitkällä aikavälillä kyllä takaisin, jos kattoo pöön hintaa.

Onhan ne, joo. Lämminilmakuivurissa on pirullista valtava tehontarve ja lyhyt käyttökausi. Kannattaa katsella vähän laajemmin ympärilleen: toiset jyvämiehet, kaukolämpöverkko, vain keskitalvella lisälämpöä tarvitseva konepaja tms. Kun käyttökausi olisi elokuulta huhtikuulle, alkaisi kestää jo investointejakin.

Pyöröpaalikattila on siitä kätevä, että siitä saa sekä isompaa että pienempää tehoa ulos tarpeen mukaan; lämmitys joka toinen viikko kesän kylpyvedeksi - koko ajan uutta pesään Amaretton paahtoon marraskuussa.  Liikkuvia osia on niukasti ja voisi luulla olkeakin olevan siellä missä jyviäkin? Ei tietenkään pienten pirtin ja kaurakirkon tarpeisiin kannata sitäkään.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.07.13 - klo:10:36

Jos CC olis vielä elävien kirjoissa, siis agrossa, se vois pitää pienimuotisen luennon aiheesta.

Eikö tuollaset uusiutuvan energian käyttölaitteet ole yleensä poskettoman hintasia? Maksavat varmaan itsensä pitkällä aikavälillä kyllä takaisin, jos kattoo pöön hintaa.

Onhan ne, joo. Lämminilmakuivurissa on pirullista valtava tehontarve ja lyhyt käyttökausi. Kannattaa katsella vähän laajemmin ympärilleen: toiset jyvämiehet, kaukolämpöverkko, vain keskitalvella lisälämpöä tarvitseva konepaja tms. Kun käyttökausi olisi elokuulta huhtikuulle, alkaisi kestää jo investointejakin.

Pyöröpaalikattila on siitä kätevä, että siitä saa sekä isompaa että pienempää tehoa ulos tarpeen mukaan; lämmitys joka toinen viikko kesän kylpyvedeksi - koko ajan uutta pesään Amaretton paahtoon marraskuussa.  Liikkuvia osia on niukasti ja voisi luulla olkeakin olevan siellä missä jyviäkin? Ei tietenkään pienten pirtin ja kaurakirkon tarpeisiin kannata sitäkään.

Ja ny meni neitsyys...

Aloittajan kannattaa hommata kattila mikä polttaa käytettyä pyöröpaalimuovia. Sitten vaan nosturi raktoriin ja kärry perään ja keräämään kylille. Ilmatteeksi saa hakea ja lämpöarvot on ihan eri kun jollain puulla.   

Itse rakensin kuivurin viime kesänä ja tein sen öljyllä ihan siitä syystä että se on yksinkertaisin systeemi. Alussa on muutakin ihmeteltävää koneen kanssa kuin vahdata uunia. Sitten jos polttoainelasku tuntuu kohtuuttomalle sitä voi peilata korvaavan systeemin hankkimiskuluihin ja miettiä kuinka vähällä esim. sen hakkeen metsästä saa kaadettuna, ajettuna ja haketettuna kuivurille. Ei se ilmaiseksi sieltä tule. Muitakin vaihtoehtoja toki on, mutta sitä öljylämmitystä on helppo "jatkaa" muilla lämmöntuotto menetelmillä.

Ydinkäyttöinen olisi ainakin kompaktin kokoinen.

Aloittajan kannattaa hommata kattila mikä polttaa käytettyä pyöröpaalimuovia. Sitten vaan nosturi raktoriin ja kärry perään ja keräämään kylille. Ilmatteeksi saa hakea ja lämpöarvot on ihan eri kun jollain puulla.   

Joo, ja muistaa käyttää päistetietä kulkemiseen että jää jotain kuivaamistakin niille paalimuoveille...