Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 29.12.11 - klo:08:36
-
Noniin mitenkä sitä metsää kannattaa sitten kasvattaa. eli nykyinen suositus lienee jonkinnäköinen taimikonhoito, ensiharvennus jossa pääasiassa tulee energiapuuta ja sen jälkeen 1 taikka 2 harvennusta ja lopuksi kaikki pois. No toi loppupää on varmasti hyvä mutta miten tämä energiapuu hässäkkä. mulla on sellainen käsitys että jos rahaa tavoittelee niin tämä energiaharvennus kannattaa unohtaa. Mun mittapuun mukaan homma menis seuraavanlaisesti. Reikäperkaus, taimikonhoito missä pyrittäis jättämään harvahko havumettä ja väliin koivua. Sitten ensiharvennus missä koivu klapipuuksi ja ehkä jotain havupuuta. no seuraavalla kierroksella jo tukkikokoon ehtinyt havupuu ja lopuksi joko päätehakkuu tai harvennus ja päätehakkuu. Mielestäni havupuuta ei kannat kasvattaa energiaksi tai kuiduksi vaan se pitää saada tukkina pois. Miten muilla.
-
Kyllä tämän myrskyn jälkeen voi todeta, että ne paljon mainostetut tehometsätalouden "hyödyt" nollittuvat ja menevät jopa miinuksen puolelle yhdessä yössä. Hakkuuaukkojen viedessä on täystuho ja harvennetuissa kohteissa suuri osa puista nurissa. Ja tarjonta kun on aika runsasta, niin joko annat puoli-ilman metsäkapiltalistille tai sitten myyt kiltisti energialaitoksille hakepuuksi ja jos oikein huonosti käy, niin ei kelpaa kenellekään, siis jäävät mätänemään metsään ja tuholaiset hoitelevat loputkin puut, mitkä pystyssä ovat.
-
Olipa yllättävää että heti ilmaantuu joku tämän myrskyn varjolla mollaamaan nykyistä metsän kasvatusmenetelmää ::) Jos tuolla pahimmalla myrskyalueella olis ollut tätä eri kasvatusvaiheissa olevaa metsää, niin sitten ne puut sais ihan oikeasti jättää sinne lahoamaan. Siellä olis mukava touhuta korjuumiehen, kun sekaisin olis tukkipuut ja alustassa kasvava taimikko.
Puolensa kaikilla menetelmillä, mutta yksipuolinen yhden menetelmän julistaminen parhaaksi vähän tökkii. Siitä varmaan voidaan olla samaa mieltä että vaivaa joutuu metsänomistaja näkemään jokatapauksessa metsää perustaessaan jos metsäpohja on jotain muuta kuin männikkökangasta.
-
Itsellä nyt sattuu juuri olemaan pari vuotta sitten harvennettu metsä ja naapurillani vanhalla jäärällä on sellainen vanhanaikaisesti hoidettu. Kyllä siinä eron huomaa, minulla kumossa huomattavasti enemmän, . Ei se metsän tiheys silloin haittaa, kun ei sieltä jodu niitä tuhopuita korjaamaan ::)
Eniten tässä sieppaavat kelit ja epätietoisuus puiden kohtalosta eli huoliiko kukaan? Itsellä puulämmitys, joten siinä yksi kohde. Onneksi on sentään vakuutus, joka max. korvaa 15 eur/kiintomotti. Alle 100 motin tuhon saa itse arvioida ja isommat sitten arvioi asiantuntija.
Kummasakin hoitotavassa tosiaan on puolensa. Jos paperinkäyttö tätä vauhtia pienenee, niin ehkä tulevasuudessa siirrytään enemmän kohti jatkuvaa kasvatusta. Harvennuspuut oksineen energiakäyttöön ja pyritään mahdollisimman suuriin tukkisaantoihin, joista saa parempaa keskihintaa. Nykykoneilla kyllä onnistuu koneellinen kaato harvennuskohteissakin aika hyvin. Tämä nykymenetelmä oikeastaan vain suosii sellunkeittäjiä, takaa halvan raaka-aineen.
-
Juu minullekin aivan sama mitä ostaja puille tekee kunhan maksaa niistä käyvän hinnan. Nykymenetelmässä on vaan se hyvä puoli, että ainakin tähänastisina talvina on ollut mahdollista suorittaa harvennukset ja väljennykset rikkomatta jäljellejäävää puustoa. Kokopuun energiakorjuussa arveluttaa se, että kun pusikko samalla raivataan ja harvennetaan, on jälki yleensä aika surullista katsottavaa. Myös jatkuvan kasvatuksen menetelmä vaatii korjuumiehiltä enemmän ammattitaitoa ja kelisilmää ettei jäljelläolevaa puustoa runnota samalla kun korjataan tukkikokoista puuta pois metsästä. Hevosaikaan kun ei ole paluuta kuitenkaan.
Sain tuossa kuulla että muutama tukkipuu oli omaltakin maalta nurin mennyt. Onneksi on hankintakauppa auki ja saa sinne myrskypuut kelkottua.
-
Mitä sanoisitte jos joku ei haluais kasvattaa kuitua ja energiapuuta ollenkaan. Jos systeeminä olisi että istuttais puut vaikka 3-4 metrin välein ja kymenen vuoden välein kävis tökkäämässä kaikki roskapuu poikki. Paljonko "ensiharvennus" myöhästyisi ja korvaisiko energiapuun ja kuidun muuttuminen pikkutukiksi aiheutuneen menetyksen jos ajattelee asiaa ainoastaan metsänomistajan kannalta eikä ollenkaan firmojen näkökulmasta. Kasvunopeushan olisi parempi harvemmassa metsässä.
-
Mitä sanoisitte jos joku ei haluais kasvattaa kuitua ja energiapuuta ollenkaan. Jos systeeminä olisi että istuttais puut vaikka 3-4 metrin välein ja kymenen vuoden välein kävis tökkäämässä kaikki roskapuu poikki. Paljonko "ensiharvennus" myöhästyisi ja korvaisiko energiapuun ja kuidun muuttuminen pikkutukiksi aiheutuneen menetyksen jos ajattelee asiaa ainoastaan metsänomistajan kannalta eikä ollenkaan firmojen näkökulmasta. Kasvunopeushan olisi parempi harvemmassa metsässä.
Jos hirvet ammuttais sukupuuttoon ni vois toimia
Mut en silti nää mitään järkeä tollasessa...
Jokaisesta taimesta ei kuitenkaa tuu puuta
-
Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii? :o
-
Hinta.
-
toisaalta sitten tulee mieleen kymysys että paljun pitäis saada? kasvua on vaikka et tee yhtään mitään! luonto hoitaa!
-
Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii? :o
jos kuutiohinta hyppää vaikka 30 eurolla 5 vuoden kasvatuksella ja harvemmalla puustolla niin ainakin tulopuolessa on aika suuri ero. kysymys on vaan siinä että saako ne raivauskulut kuitattua. Lisäksi pienenee ja vähenee taimien istutus ja alkukasvatukseen liittyvät asiat ja kulut.
Perjaatteessa toi hirviasia ei pitäisi muuttua miksikään koska lehtipuuta pukkaa jatkuvasti jota ne voivat syödä. Ja voihan aina raivauksessa jättää lehtipuu jos sattuu tulemaan aukko havupuihin.
-
Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii? :o
jos kuutiohinta hyppää vaikka 30 eurolla 5 vuoden kasvatuksella ja harvemmalla puustolla niin ainakin tulopuolessa on aika suuri ero. kysymys on vaan siinä että saako ne raivauskulut kuitattua. Lisäksi pienenee ja vähenee taimien istutus ja alkukasvatukseen liittyvät asiat ja kulut.
Perjaatteessa toi hirviasia ei pitäisi muuttua miksikään koska lehtipuuta pukkaa jatkuvasti jota ne voivat syödä. Ja voihan aina raivauksessa jättää lehtipuu jos sattuu tulemaan aukko havupuihin.
Ei yliharva metsä sen paremmin tuu kasvamaan... tai no oksia ainaski perkeleesti ;D
-
Joku puhui metsäpäivillä vertailusta ruotsista, missä oli vedetty tie suoraan koeruudun läpi. Vuosikymmenten saatossa toisella puolella oli tehty kaikki kirjan mukaan ja toisella puolella annettiin kasvaa vapaasti. Nettotulos rahassa oli lähes sama molemmin puolin tietä. En tosin löydä mitään netistä joka vahvistaisi tämän, mutta onhan se huvittava piirre.
-
Joku puhui metsäpäivillä vertailusta ruotsista, missä oli vedetty tie suoraan koeruudun läpi. Vuosikymmenten saatossa toisella puolella oli tehty kaikki kirjan mukaan ja toisella puolella annettiin kasvaa vapaasti. Nettotulos rahassa oli lähes sama molemmin puolin tietä. En tosin löydä mitään netistä joka vahvistaisi tämän, mutta onhan se huvittava piirre.
Kyllä tuo lienee ihan mahdollista.Kun metsä uudistuu luonnonehdoilla, niin kasvupaikalla voiton ottaa puulaji, joka sinä parhaiten menestyy. Luku sinänsä sitten ovat maanmuokkaus- ja istutuskulut, jotka helposti ovat 1000-2000 eur/ha. Jos lasketaan tuolle uudistamiskustannukselle kiertoajan 60 vuotta pääomakulut, niin saa muutaman vuoden hitaamalle alkukehitykselle vuotta kohti ihan kohtuullisen korvauksen. No pidetään tuolla uudistamistavalla ainakin taimitarhat pystyssä ja työlistetään, muuta hyötyä tuskin on. Lisäksi nämä yhden puulajin puupellot ovat huomattavasti herkempiä eläinten aiheutamille tuhoille.
-
Kyllä täystiheät istutukset ja taimikonperkaus oikeaan aikaan tuo hyvän valinnan ensiharvennukseen josta jää sitten laatupuuta edelleen kasvatukseen. Pylvästä ei tule oksamänniköistä eikä sorvikuusta huonosti hoidetuista kuusikoista. ;D
-
Kyllä täystiheät istutukset ja taimikonperkaus oikeaan aikaan tuo hyvän valinnan ensiharvennukseen josta jää sitten laatupuuta edelleen kasvatukseen. Pylvästä ei tule oksamänniköistä eikä sorvikuusta huonosti hoidetuista kuusikoista. ;D
Minäkin olen sillä kannalla että jos haluaa metsästä jotain irti, niin suosiolla unohtaa nämä energia puu hommat. Niisä ei rikastu kuin nämä energia firmat. Metsän kasvu hidastuu yli tiheänä niin paljon että varmasti menee sama summa jos ei enemmänkin hitaampana kasvuna harakoille kun odotetaan otollista energia puun hakkuu aikaa. Sitten vielä saattaa joutua ostamaan sen tuhkan takaisin sinne omaan metsään minkä ne energia firmat on ensin vienneet pois sieltä metsästä.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kuusikkoon jos kylvetään joka toinen vuosi 600kg/ha(määrästä en ole 100% varma) ja harvennukset tehdään ajallaan muitten metsänhoitotoimien lisäksi, niin kuusikko on päätehakkuu kypsä 35 vuodessa.
-
Luonnollinen uudistaminen toimii hyvin jos maaperä ei ole liian rehevää. Luulis noita huonosti hoidettuja reheviä uudistusaloja olevan ympäri suomenniemeä senverran ettei kukaan vakavissaan tule esittämään sitä yleispätevänä vaihtoehtona.
Olen seuraillut ihan tässä lähellä paria uudistamisalaa jotka ovat olleet reilut 20 vuotta nykäsemättä istutuksen jälkeen. Hieman hoikkatyylisiä puita niissä on ja sekametsää, mutta jos oletetaan että ensiharvennus onnistuu ja metsä välttyy lumi- ja myrskytuhoilta, niin todennäköisesti siinä on kymmenen vuoden kuluttua ihan talousmetsän näköinen metsä. Tosin liian ylös karsiutunut, mutta kasvanee kuitenkin ajastaan.
-
Minulla ainakin on kokemus istutusmänniköstä aika kielteinen. Isutusväli kun oli normaali, ehkä väli se 2-2,5 metriä, niin ei siitä kyllä tullut mitään laatutukkia tuottavaa männikköä vaan varsin karvaisia(siis oksasia) puita, joita sitten jossain vaiheessa jouduttiin metsäammattimiehen neuvomana pystykarsimaan oksia pois alapäästä. Että aikaavievää hommaa, eikä senkään jälkeen olleet mitään I-luokan sahatavaraa.
Vaikka tuo luontaisesti uudistuva metsä näyttääkin melkoiselta pöheiköltä, niin oksaisuuden suhteen ainakin männyllä saavutetaan parempi tulos ja puut ovat huomattavasti laadukkaampia, kun harvennusvaiheessa voi valita ne parhaat yksilöt. Eikä siellä pöheikössä kyllä hirvikään pysty kaikkia puita tuhoamaan kuten tapahtuu melko harvassa istutusmetsikössä. Ja siitäkin voidaan tietenkin olla montaa mieltä, missä vaiheessa harvennetaan. Ei siinä välttämättä ole mitään järkeä, että ensimmäinen harvennus on käytännössä raivurilla puut maahan, jonne ne sitten mätänevät. Aikakin meillä maatalousyrittäjillä lämmitys perustuu useimmiten puuperäiseen bioenergiaan, joten eikö sitä kannata sen verran odottaa, että tuostaharvennuspuusta saadaan myös hyötyä. Muutaman vuoden kierto hidastuu, mutta kääntöpuolella on myös hyötyjä. Jos ajatellaan, että aukon uudistamiseen käytetään 2000 eur/ha. Jos tuo sama summa sijoitetaan ja saadaan esim 3% korko ja saatu tuotto uudelleen sijoitetaan(siis korkoa korolle), niin 60 vuoden päästä tilillä on rahaa 11700 euroa eli nykyhinnoilla päälle 210 tukkikiintomotin hinta. Epäilen, että luontasesti uudistetussa metsikössä tuskin on menetetty tuota summaa.
-
en tiedä miten asia käytännössä menee mutta jos ajatellaan että lehtipuu reikäperataan ja sitten se loput kilpailee männyn kanssa vaikka kaks metriseksi jolloin taas lehtipuu poikki. No nythän männyllä on vähän aikaa tilaa mutta pikkuhiljaa kilpailu kiristyy taas niin että 20 vuotisella männyllä lehtipuu on taas kilpailemassa no ei muuta kuin raivurilla nurin ja normaalissa tapauksessa harvennus mutta itse mietin että onko nyt mahdollista pienellä lisäkasvulla saavuttaa se pikkutukki koko mikä on kuiteenkin huomattavasti arvokkaampaa.
Miten te muuten ajattelette onko talous kuvion sisällä vai koko metsässä eli pitääkö sama kuvio tuottaa raivauskulut vai voiko viereisen kuvion harvennus tuottaa sen raivauksen. Tällaisella ajatusmaailmalla kasvuajallahan ei ole niin merkitystä kunhan metsää on jokalaatua.
-
Pistetääs tähän väliin vähän mietittävää.... Siis kun minä teen metsään aukon, niin eihän minun kannata mitään uudistamista ja taimikonhoitoa tehdä. Siitä tulee ainoastaan menoja, yhtään ainutta senttiä en siitä tienaa. Jälkipolvi siitä saattaa jo jotain tienata, en vaan tiedä mitään muuta ammatti- tai yrittäjäporukkaa mikä tekee ilmaista työtä tai laittaa sijoituksia josta joku muu tienaa.
-
Pistetääs tähän väliin vähän mietittävää.... Siis kun minä teen metsään aukon, niin eihän minun kannata mitään uudistamista ja taimikonhoitoa tehdä. Siitä tulee ainoastaan menoja, yhtään ainutta senttiä en siitä tienaa. Jälkipolvi siitä saattaa jo jotain tienata, en vaan tiedä mitään muuta ammatti- tai yrittäjäporukkaa mikä tekee ilmaista työtä tai laittaa sijoituksia josta joku muu tiena
Ja ainakin ne metsät, joita minä olen päässyt hyödyntämään, ovat ihan luonnollisesti uudistettuja ja ennen päätehakkuuta sieltä on poimittu puut, joilla on tälle tilalle rakennettu ainakin viisi rakennusta.
Metsälain avullahan tätä harjoitettua metsänhoitotapaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, muuten se ehkä olisi menestynyt, siis eräänlaista sosialismia. Metsänhoitoon sijoitetun pääoman tuotto sen sijaan on ollut täysin sivuseikka. No onneksi metsäalin uudistus tuo mahdollisuuden vaihtoehtoihin. Mielestäni se on ihan henkilökohtainen asia ja oma vahinko, miten omaisuuttaan hoitaa.
-
Jompsan ajatukset on vähä niinkuin ladattu ase, vaarallisia väärissä käsissä :) Jos näille metsänhoidosta vieraantuneille kaupunkien viraabelivilleille antaa liikaa löysää metsänuudistamisen suhteen, jää se takuulla tekemättä. Jonkinlainen viranomaisvalvonta tarvitaan, vaikkakin on totta että jokainen tekee omaisuudelleen kuin lystää. On aina lyhytnäköistä ja itsekästä jättää uudistaminen tekemättä tuijottaen pelkkiä taloudellisia lukuja. Jos sillelinjalle lähdetään, niin taloudellisesti järkevintä olisi varmaan myydä koko tila pois kunhan sieltä on hakattu kaikki myytäväksi kelpaava puuaines.
Meilläkin vanha polvi hoiti metsänuudistamisen vaivoja säästämättä ja onhan ne nuoret metsät nyt täystiheitä ja roskapuuta on vähän kuvioilla. Itse olen kuitenkin pyrkinyt seurailemaan metsänuudistamiskäytäntöjä hieman laajemmalla otannalla. Tietyissä olosuhteissa on mahdollista säästää paljon vaivaa kun hallitsee uudistamisen kikkakolmoset. Toisaalta myös epäonnistumisen vaara vaanii aina olantakana.
Itse ainakin ajattelen metsätalouden kokonaisuutena. Ihan niinkuin kaikessa bisneksessä panokset pitäisi suunnata sinne mistä on mahdollista saada paras tuotto. Esimerkiksi joskus on kannattavempaa lannoittaa hyväkasvuinen kuvio vielä paremmaksi kuin hätäillä jonkun vajaatuottoisen kuvion hakkamisen kanssa. Sitten kun vapautuu resursseja tuottavammista töistä, voi uudistaa pieniä vajaatuottoisia kuvioita ja tehdä lisä ojituksia ja tieuria yms.
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Mulla on yhdellä kuviolla maininta lahonnut maapuu: mänty, kuusi, hieskoivu, mutta ei määriä. Tarkoittaako noita?
Ei silti ala niin pieni ettei merkitystä, sillä varmaan ei määriä mainittu jos noista motti tulisi yhteensä. Paikka kyllä muutenkin selvä lakikohde.
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Mulla on yhdellä kuviolla maininta lahonnut maapuu: mänty, kuusi, hieskoivu, mutta ei määriä. Tarkoittaako noita?
Ei silti ala niin pieni ettei merkitystä, sillä varmaan ei määriä mainittu jos noista motti tulisi yhteensä. Paikka kyllä muutenkin selvä lakikohde.
Mulla on sellainen suunnitelma jossa on mainittu lahopuu prosentteina, pari vuotta vanha. Juuri muutama vuosi ostettuun palstaan jäi 4 ha kirveen käymätöntä kun hirvinny enempää uudistaa mutta nysse lähtee. 1 ha on vanhalla suvun tilalla muinaismuistona mutta harsitaan se niin ettei näytä vanhalta. Tässä lähellä firma hakkasi 20 ha kuukkelimetsää ja pinot kauhiat, nyt tiedän että hekin saivat tiedon tulevasta.
-
helekutti!onneks villi pohjola jalostaa miun metästä lahot ja kuivat puut, olis muuten menny yöunet kun osa metistä vanhaa kuusikkoa! millon tollasia suunnitelmia ja lohkoja tehty? en ite oo kuulluukkaan! hirveetä on jälki kun oikiat miähet on asialla ymppikeskuksissa!
-
en tiedä miten asia käytännössä menee mutta jos ajatellaan että lehtipuu reikäperataan ja sitten se loput kilpailee männyn kanssa vaikka kaks metriseksi jolloin taas lehtipuu poikki. No nythän männyllä on vähän aikaa tilaa mutta pikkuhiljaa kilpailu kiristyy taas niin että 20 vuotisella männyllä lehtipuu on taas kilpailemassa no ei muuta kuin raivurilla nurin ja normaalissa tapauksessa harvennus mutta itse mietin että onko nyt mahdollista pienellä lisäkasvulla saavuttaa se pikkutukki koko mikä on kuiteenkin huomattavasti arvokkaampaa.
Ei pikkutukista saa kun 2-3 € enempi kun kuidusta.
Miten te muuten ajattelette onko talous kuvion sisällä vai koko metsässä eli pitääkö sama kuvio tuottaa raivauskulut vai voiko viereisen kuvion harvennus tuottaa sen raivauksen. Tällaisella ajatusmaailmalla kasvuajallahan ei ole niin merkitystä kunhan metsää on jokalaatua.
-
Jos ajatellaankin että energia on arvossaan ja pelkät kuiva-ainetonnit ratkaisevat. Varhaisilla hakkuilla tilipäivä on lähempänä eikä korkomenoja (todellisia tai teoreettisia) ehdi kertyä liikaa. Eikös lehtipuut veso uutta kahta kauheammin kun on kaadettu? Maa pitää olla sellaista että vihdakset viihtyvät ja ajo on helppoa. Mutta miten menee se satotaso?
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Onko sinulla tästä jotain mustaa valkoisella tai muuta faktaa?
Vai onko vain sopimuskumppanin konsti saada puukauppa käyntiin?
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Onko sinulla tästä jotain mustaa valkoisella tai muuta faktaa?
Vai onko vain sopimuskumppanin konsti saada puukauppa käyntiin?
Valitettavasti ei ole mustaa valkoisella mutta tieto ei ole sopimuskumppanilta vaan kaverilta jolla on suhteita toisen firman erääseen henkilöön joka oli kertonut miten kuviot on menossa. Eihän Naturastakaan hiiskuttu tavan kansalle moneen vuoteen, tää nyt paljon pienempi riesa kun Natura. Toihan nyt on aivan järkeenkäypä systeemi, suunnitelmassa näkyy kuvion lahopuu ja se on siinä, ei tuohon kovin kummoista järjenkäyttöä tarvita jos lohkot halutaan katselmukseen ja hakkurajoituksiin. Pitäkää metsät hyvässä kunnossa ja kaikki kuivat puut heti pois niin ei tule ongelmia.
-
Ei mulla ollu metsätilaverostakaan mustaa valkoisella mutta onneksi se nyt torpattiin.....toistaiseksi. Uskon että nousee vaalien jälkeen pinnalle. 8)
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Mulla on yhdellä kuviolla maininta lahonnut maapuu: mänty, kuusi, hieskoivu, mutta ei määriä. Tarkoittaako noita?
Ei silti ala niin pieni ettei merkitystä, sillä varmaan ei määriä mainittu jos noista motti tulisi yhteensä. Paikka kyllä muutenkin selvä lakikohde.
Jätin heikoimman nurkan 32 ha:n ostometsästä uudistamatta vielä muutamaksi vuodeksi jotta kerkeisin tehdä tien sinne. Kuviolta on mainittu laho pystypuu 4 kuutiota/ha sekä laho maapuu 6 kuutiota/ha eli prosentit jo aika huimat. En katsonut uudistamista kiireeliseksi koska lähes kaikki kuitua ja tien teko nostaa hintaa enemmän kuin hakkuumenetys. Nyt tie on jo ja huomenna nimet paperissa.
-
Minkä metsäkeskuksen alueella metsät on?
Itse teetin uuden suunnitelman Häme-Uusimaan metsäkeskuksella 2011 kesällä ja siihen ei tullut mainintoja lahopuista.
Jos metsäsuunnitelman teettäjien lahopuumäärät menevät sitä kautta viranomaisten tietoon, tulee metsäsuunnitelmien määrä varmasti pienenemään.
Onneksi metsäsuunnitelman (pakollinen MH-maksusta vapautetuille) voi tehdä myös itse. Jatkossa näin on pakko toimia.
-
Minkä metsäkeskuksen alueella metsät on?
Itse teetin uuden suunnitelman Häme-Uusimaan metsäkeskuksella 2011 kesällä ja siihen ei tullut mainintoja lahopuista.
Jos metsäsuunnitelman teettäjien lahopuumäärät menevät sitä kautta viranomaisten tietoon, tulee metsäsuunnitelmien määrä varmasti pienenemään.
Onneksi metsäsuunnitelman (pakollinen MH-maksusta vapautetuille) voi tehdä myös itse. Jatkossa näin on pakko toimia.
Tekijä on metsäkeskus 20.11.2009.
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Mitenköhän tuollainen valvonta toteutuu. Jos vaikkapa lahopuut on "kadonneet" esim polttopuiksi, vai kriminalisoidaanko polttopuiden keruu. Tarkastellaanko lahopuun määrää paperilla, ja ilman sen kummempia estetään hakkuut... Äkkiseltään näkisin ettei tuollaisella säännöllä ole toteutuessaan kuin korkeintaan työllistävä hyötyvaikutus tälle kansakunnalle. Ja kenen kustannuksella...?
-
Sain tänä aamuna vihiä uudesta metsän sertifioinnista. Jos suunnitelmasta löytyy että kuviolla on lahopuuta tietyn prosentin yli niin hakkuu menee luvanvaraiseksi. Jo tällä hetkellä hakataan vauhdilla vanhoja kuusikoita joita on syksyn mittaan tullut kaupan, itse myöhästyin tuosta tiedosta vaikka aavistinkin sen. Olin yhteydessä sopimusyrityksen ja tarkoitus olisi vielä tällä viikolla tehdä myynti 5 ha ikikuusikosta jossa ei saha ole ikinä käynyt.
Mitenköhän tuollainen valvonta toteutuu. Jos vaikkapa lahopuut on "kadonneet" esim polttopuiksi, vai kriminalisoidaanko polttopuiden keruu. Tarkastellaanko lahopuun määrää paperilla, ja ilman sen kummempia estetään hakkuut... Äkkiseltään näkisin ettei tuollaisella säännöllä ole toteutuessaan kuin korkeintaan työllistävä hyötyvaikutus tälle kansakunnalle. Ja kenen kustannuksella...?
Parempi kadota niin polttopuiksi. Tuon metsäsuunnitelman tietojen perusteella pystytään helposti hakemaan kohteita jotka voidaan rajoittaa hakkuilta tai esittää toimenpidekieltoon. Voihan olla tulossa Natura 2010 jossa kohteet muodostuu pienemmistä alueista. Uskon myös että vihreät arvot tulee metsään samalla tavalla kuin hömppäheinäprosentit pelloillekin. Tai sitten olen vainoharhainen... mutta jotakin on jokatapauksessa tulossa, siitä on epävirallista tietoa. Pääasia tässä maassa on se että työllistetään kaikenlaisia virkamiehiä jotka eivät tee tuottavaa työtä pätkääkään. PYstykauppa tuosta minun lohkosta kuitenkin tehty ja hakkuu alkanee huhtikuussa ennen korpisuon sulamista.
-
Minkä metsäkeskuksen alueella metsät on?
Itse teetin uuden suunnitelman Häme-Uusimaan metsäkeskuksella 2011 kesällä ja siihen ei tullut mainintoja lahopuista.
Jos metsäsuunnitelman teettäjien lahopuumäärät menevät sitä kautta viranomaisten tietoon, tulee metsäsuunnitelmien määrä varmasti pienenemään.
Onneksi metsäsuunnitelman (pakollinen MH-maksusta vapautetuille) voi tehdä myös itse. Jatkossa näin on pakko toimia.
Helposti meni metsänhoitovero vapautus läpi, vaikkei metsäsuunnitelmaa uusittu. Päivitetty kyllä on kaikki tapahtumat ;) ;) ;)