Sitaatti nettikirjan "Perustuslakinäytelmä" lopusta sitaatti :


>>HALLITUKSEN LAKIESITYKSEN PALJASTUS


Hallitusmuodon 1. ja 2. pykälä menettivät oikeudellisen sisältönsä vuoden 1994 alusta.
Tämä tapahtui vuonna 1993, kun hallitusmuotoon lisättiin ETA –sopimuksesta johtuen valtion toimivallan luovuttava pykälä 33 a.

Syksyllä vuonna 1994 EU-asia eteni kansanäänestyksen kautta eduskunnan käsittelyyn – hallituksen lakiesityksen 135 pohjalta. Hallitusmuotoa ei tarvinnut muuttaa EU-jäsenyyden takia. Ei hallituksen eikä perustuslaillisen auktoriteetin, eduskunnan perustuslakivaliokunnankaan mielestä; mikään hallitusmuodon pykälä ei menettäisi oikeudellista sisältöään!

Hallituksen lakiesityksessä esitetään eduskunnan toimivallan luovuttamisen kompensaatioksi (korvaamiseksi) uuden hallitusmuodon 33a §:n mukaista menettelyä.

”Eduskunnan lainsäädäntövallan turvaamiseksi eduskunnan olisi voitava osallistua EY- normien kansalliseen valmisteluun uuden HM 33 a §:n mukaisesti ja esittää hallitukselle kantansa EY-normista ennen lopullisen päätöksen tekemistä unionin neuvostossa.”


Kuten asiakirjoista aiemmin tässä siteeratuissa kohdissa ilmeni, Suomen hallitusmuotoa oli pakko muuttaa EU-jäsenyyteen sisältyvän EY-jäsenyyden vuoksi.

Hallituksen lakiesitys n:o 135/ vuoden 1994 valtiopäivät. Sitä koskevassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä (n:o 9/1994) selviää asian käsittely:

”Eduskunta on 7 päivänä syyskuuta 1994 lähettänyt hallituksen esityksen n:o 135 ulkoasiainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi."

Uusi hallitusmuoto EU-aikaa varten jo syyskuussa 1994?

Toisin sanoen, tarvittavat hallitusmuodon muutokset oli tehty jo ennen kansanäänestystä, jo ennen lakiesityksen (liittymissopimus) käsittelyä. Siis jo ennen eduskunnan päätöstä EU-jäsenyydestä!

Tämä selittää ristiriidat hallituksen ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissa HE 135:ssä.

Ja toden totta, valtion toimivallan luovuttamista koskeva hallitusmuodon muutos oli astunut voimaan jo 10.12.1993/1116/Suomen laki II/ 1994.

Valtion toimivallan luovutus Euroopan yhteisöille EU-jäsenyyden edellyttämällä tavalla oli saatettu voimaan hallitusmuodon muutoksella vuonna 1993. Muutos vapautti vuoden 1994 päätökset perustuslaillisista seuraamuksista. Valtionhallinnon edustajat eivät myöskään ns. EU-kampanjassa ottaneet keskusteluun perustuslaillisia asioita, ei edes niitä kysyttäessä.

”EY-jäsenyydestä seuraisi, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan osalta tarvitaan perustuslain tasoisia säädöksiä toimivallan siirtämiseksi EY:n toimielimille. Jäsenyydestä seuraisi myös muutoksia valtioelinten tosiasiallisiin valtasuhteisiin, ellei valtiosääntöä muuteta valtasuhteiden säilyttämiseksi.”

Suomen Laki II 1994:

Hallitusmuodosta:

1 §.   ”Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.

2 §
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.”

Hallitusmuodon 33 a §:

”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansainväliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Valtioneuvosto määrää, sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansainvälisestä valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”

Selityksiä:

”Siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista”:
"Yhteisön tekemä päätös ja asetus ovat oikeudellisesti sellaisinaan velvoittavia. Eikä yhteisön asetusta tuoda kansalliseen säädöskokoelmaan eikä alisteta kansallisille päätöselimille.

Yhteisön oikeuskäytäntö kieltää kansalliset voimaansaattamistoimet. Direktiivien osalta yhteisön asettama päämäärä on sitova, menettelytavat ja toteutus kansallisella tasolla jäävät päätettäväksi kansallisissa toimielimissä."


Hallitusmuodon 33 a §:n viittaama Valtiopäiväjärjestys:


Suomen laki II, 1994, Valtiopäiväjärjestyksestä:

4 a luku. Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)

54 a §. (10.12.1993/1117)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA -valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä. Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

54 b §. (10.12.1993/1117)
Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.

54 c § (10.12.1993/1117)
Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan.”

 
ETA-sopimus edellytti muutoksia valtiosääntöön. Siksi perustuslain muutos tuli voimaan vuota ennen Suomen EU-jäsenyyttä eli 1.1.1994 alkaen.

Muutokset toteutettiin hallituksen lakiesityksen numero 317/1992 pohjalta.

Tuosta lakiesityksestä on eräitä poimintoja, jotka asettavat hallituksen ja eduskunnan ja oikeuslaitoksen toiminnan noina kiihkeinä vuosina jotakuinkin omituiseen valoon.

”Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen johdosta tehtävistä muutoksista Suomen valtiosääntöön.” eli HE 317/1992:

”Esityksen pääasiallinen sisältö (kirjoittajan huomautus; vain otteina):

 Hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjestystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että eduskunta voisi osallistua kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.”


<<

--

Huom.
Edellä oleva ei ole minun kirjoittamani vaan >> << -merkkien väliin liittämäni lainaus.


Lopuksi kysymys:

Millaisella päätösvallalla eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun?

Vastaus:
Ei millään tavalla.

Suomen alkuperäisen Hallitusmuodon perustana oli vallankolmijako, jossa edukunnan tehtävänä oli säätää lait:

Tässä todistedokumentti, siitä, ettei Suomen eduskunnalla ole EU-asioissa valtaa:

Hallituksen esitys 135-1994  vp (EU-liittymislaki), sivulta 21:

”4.3. Lainsäädäntövalta

Jäsenyyteen EU:ssa liittyisi norminantovallan siirtoa Suomen kansallisilta lainsäädäntöelimiltä EU:n toimielimille. Lähinnä yhteisen maatalouspolitiikan, tulliliiton ja kauppapolitiikan osalta lainsäädäntövallan siirto olisi kattavaa.

Muilla aloilla kyse olisi lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittäviin ongelmiin sekä kilpailuolojen vääristymättömyyden turvaamiseen liittyvän sääntelyn toteuttamisesta unionin tasolla.

Lainsäädäntövallan siirtäminen sisältäisi sen, ettei Suomessa jälkikäteen hyväksyttäisi, voimaan saatettaisi tai julkaistaisi säädöskokoelmassa EY:ssä hyväksyttyjä säädöksiä.

Kansallisesti säädettäisiin EY:n direktiivien edellyttämät täytäntöönpanosäädökset ja muut tarvittavat hallinto- ja seuraamusnormit.”  

--

Yllä oleva viimeinen sitaattivirke kertoo, mitä valtaa Suomen "edustuksella" eduskunnalla tosiasiassa on.

Karrikoituna sanoen homolakeja Suomen eduskunta pääsee vielä itsenäisesti päättämään.

Mikäs vika niissä laeissa on?

Mikäs vika niissä laeissa on?

Tein alustuksen siksi, koska Sepedeus luulee (muiden kansalaisten), että Suomen eduskunta voi itsenäisesti säätää EU:hun liittyvät lait.

EU:lta tulee jatkuvasti asetuksia, jotka sellaisenaan ylittävät kansallisen lain.
Näitä EU-asetuksia voi kansallisesti eli eduskunnan päätöksellä (lue äänesytksellä kansallisesti voimaansaattaa.
Pääministeri antaa eduskunnalle ilmoituksen (jos puhemiesneuvosto näin päättää) tulevasta asetuksesta.
Eduskunta keskustelee asiasta, mutta ei kuitenkaan äänestä.

Tämän on euroopaalaista eli edustuksellista demokratiaa.
Ei suinkaan sitä pohjoismaista demokratiaa ja oikeusvaltion kivijalkaa joka Suomen alkuperäiseen Hallitusmuotoon oli kirjoitettu.

Lainsäädäntövalta nimittäin pitäisi olla eduskunnan tehtävä...
mutta vuodesta 1993 lähtien näin ei ole ollut.


Ydin todiste löytyy tästä sitaatista:

Hallituksen esitys 135-1994  vp (EU-liittymislaki), sivulta 21:

”4.3. Lainsäädäntövalta

Jäsenyyteen EU:ssa liittyisi norminantovallan siirtoa Suomen kansallisilta lainsäädäntöelimiltä EU:n toimielimille. Lähinnä yhteisen maatalouspolitiikan, tulliliiton ja kauppapolitiikan osalta lainsäädäntövallan siirto olisi kattavaa.

Muilla aloilla kyse olisi lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittäviin ongelmiin sekä kilpailuolojen vääristymättömyyden turvaamiseen liittyvän sääntelyn toteuttamisesta unionin tasolla.

Lainsäädäntövallan siirtäminen sisältäisi sen, ettei Suomessa jälkikäteen hyväksyttäisi, voimaan saatettaisi tai julkaistaisi säädöskokoelmassa EY:ssä hyväksyttyjä säädöksiä.

Kansallisesti säädettäisiin EY:n direktiivien edellyttämät täytäntöönpanosäädökset ja muut tarvittavat hallinto- ja seuraamusnormit.” 

 1973: Eduskunta sääti
poikkeuslain, jolla presidentti
Kekkosen toimikautta
pidennettiin neljällä vuodella
vuoteen 1978 saakka (170
ääntä lakiesityksen puolesta,
28 vastaan, yksi tyhjä).

1978: Valitsijamiehet                
kuuden vuoden
toimikaudeksi. Kuudella
puolueella oli yhteinen
presidenttiehdokas, kolmella
puolueella kullakin omansa.
Kaikki ehdokkaat nimettiin
ennen valitsijamiesvaalien
toimittamista.
Kekkonen      259
Westerholm    25
Vennamo       10
Salonen        6

  Edustuksellista demokratiaa - Nikolai Zauzesku  malliin;D

1973: Eduskunta sääti
poikkeuslain, jolla presidentti
Kekkosen toimikautta
pidennettiin neljällä vuodella
vuoteen 1978 saakka (170
ääntä lakiesityksen puolesta,
28 vastaan, yksi tyhjä).

1978: Valitsijamiehet                
kuuden vuoden
toimikaudeksi. Kuudella
puolueella oli yhteinen
presidenttiehdokas, kolmella
puolueella kullakin omansa.
Kaikki ehdokkaat nimettiin
ennen valitsijamiesvaalien
toimittamista.
Kekkonen      259
Westerholm    25
Vennamo       10
Salonen        6

  Edustuksellista demokratiaa - Nikolai Zauzesku  malliin;D

edustuksellista remokratiaa mallia vanhanen: sovitaan ulkomailla toisen valtion rahallisesta
avustamisesta suomalaisten piikkiin

1973: Eduskunta sääti
poikkeuslain, jolla presidentti
Kekkosen toimikautta
pidennettiin neljällä vuodella
vuoteen 1978 saakka (170
ääntä lakiesityksen puolesta,
28 vastaan, yksi tyhjä).

1978: Valitsijamiehet                
kuuden vuoden
toimikaudeksi. Kuudella
puolueella oli yhteinen
presidenttiehdokas, kolmella
puolueella kullakin omansa.
Kaikki ehdokkaat nimettiin
ennen valitsijamiesvaalien
toimittamista.
Kekkonen      259
Westerholm    25
Vennamo       10
Salonen        6

  Edustuksellista demokratiaa - Nikolai Zauzesku  malliin;D

Ero taitaa olla nykyään siinä että ennen KANSAN valitsema eduskunta voi päättää esim. presidentin toimikauden pidentämisestä. Nykyään KANSAN valitsema eduskunta ei voi edes päättää verotuksesta KYSYMÄTTÄ Bryselistä.

Ero taitaa olla nykyään siinä että ennen KANSAN valitsema eduskunta voi päättää esim. presidentin toimikauden pidentämisestä. Nykyään KANSAN valitsema eduskunta ei voi edes päättää verotuksesta KYSYMÄTTÄ Bryselistä.

Sepe varmaan vetäisee tähän vastineen, ettei KANSA valitsema eduskunta presidentin toimikauden pidentämisestä saanut päättää, koska Neukut presidentinvaalit määräsivät.

Mutta taitaapa vanhoja kommareita harmittaa, etteivät aikanaan tajunneet liittää Suomea Neuvostoliittoon ja ottaa NL-lait käyttöön samalla tavalla kuin sermin takana huseeranneen Mauno Koiviston johtamat demarit tekivät liittäessään Suomen Eurostoliittoon ja alistaessaan eduskunnan päätöksenteon EY-lainsäädännöllä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 26.03.10 - klo:19:44

Ero taitaa olla nykyään siinä että ennen KANSAN valitsema eduskunta voi päättää esim. presidentin toimikauden pidentämisestä. Nykyään KANSAN valitsema eduskunta ei voi edes päättää verotuksesta KYSYMÄTTÄ Bryselistä.

Sepe varmaan vetäisee tähän vastineen, ettei KANSA valitsema eduskunta presidentin toimikauden pidentämisestä saanut päättää, koska Neukut presidentinvaalit määräsivät.

Mutta taitaapa vanhoja kommareita harmittaa, etteivät aikanaan tajunneet liittää Suomea Neuvostoliittoon ja ottaa NL-lait käyttöön samalla tavalla kuin sermin takana huseeranneen Mauno Koiviston johtamat demarit tekivät liittäessään Suomen Eurostoliittoon ja alistaessaan eduskunnan päätöksenteon EY-lainsäädännöllä.

ei sekään kaukana ollut.  kepulit perustvat ryhmä 70 joka ajoi juuri sitä NL asiaa

ei sekään kaukana ollut.  kepulit perustvat ryhmä 70 joka ajoi juuri sitä NL asiaa

Mutta ei Neuvostoliitto sentään koskaan etukäteen tehtävää Suomen perustuslain NL-sopeutusta eli eduskunnan päätösvallan luovuttamismuutosta vaatinut.

Paasikivi ja Kekkonen sentään toimivat koko ajan Suomen parhaaksi.
Mauno Koivisto toimi Eurostoliiton parhaaksi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 26.03.10 - klo:19:44

Ero taitaa olla nykyään siinä että ennen KANSAN valitsema eduskunta voi päättää esim. presidentin toimikauden pidentämisestä. Nykyään KANSAN valitsema eduskunta ei voi edes päättää verotuksesta KYSYMÄTTÄ Bryselistä.

Sepe varmaan vetäisee tähän vastineen, ettei KANSA valitsema eduskunta presidentin toimikauden pidentämisestä saanut päättää, koska Neukut presidentinvaalit määräsivät.

Mutta taitaapa vanhoja kommareita harmittaa, etteivät aikanaan tajunneet liittää Suomea Neuvostoliittoon ja ottaa NL-lait käyttöön samalla tavalla kuin sermin takana huseeranneen Mauno Koiviston johtamat demarit tekivät liittäessään Suomen Eurostoliittoon ja alistaessaan eduskunnan päätöksenteon EY-lainsäädännöllä.

   Mä mitään vetäse. Se oli suomettumisen mustia vuosia, kun kokoomuskin hattu kourassa lähes polvillaa rukoili Kekkosta jatkamaan. Olin silloin tätä mieltä ja olen nyt. Mauno Koivistosta ei olis tullut presidenttiä, ellei oikeisto olis niin ryvettynyt kommunismiin. Yksi porvari kuitenkin löytyi http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_C._Ehrnrooth

Suomen perustuslaki on itseasiassa mainettaan parempi, se on kestänyt vasemmiston kapinan ( suojeluskuntien tukemana ), oikeiston vallankaappausyrityksen, vienyt meidät yli toisesta maailmansodasta ja sitä seuranneesta vaaran vuosista, jolloin N-liitto muutti etupiiriinsä jääneitä valtioita kansandemokratioiksi, sekä seitkytluvun vasemmiston uuden nousun ja viimeksi tämän kokkareiden ajaman massiivisen omaisuuden ulosmyynnin kansainväliselle pääomalle ....

Ihan turha sitä on kovin paljon muutella ?

Ihan turha sitä on kovin paljon muutella ?

Sehän muutetttin jo 1992, 1993 ja 1994. Ulkopolitiikasta määränneen Mauno Koiviston toimesta.

- 17.1.1992 vietiin eduskunnalta valta tilapäisellä poikkeuslailla ja lopullisesti elokuun lopulla 1992, laki 818/1992. Että se tästä edustuksellisesta parlamentarismista.

- 10.12.1993 parlamentarisoitiin presidentin valta lisäämällä HM 33 §:ään kohta a, johon kirjoitettiin, että eduskunta päättää EU-asioista siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä sanotaan.

Mitä valtiopäiväjärjestyksessä sanotaan?

- 10.12.1993 (samassa käsittelyssa HM 33 a §:n kanssa) parlamentarisoitiin eduskunta EU-kelpoiseksi lisäämällä valtiopäiväjärjestykseen seuraavat pykälät:

Sitaatti opuksesta Suomen laki II, 1994, Valtiopäiväjärjestyksestä:

"4 a luku. Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)

54 a §. (10.12.1993/1117)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA -valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä. Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

54 b §. (10.12.1993/1117)
Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.

54 c § (10.12.1993/1117)
Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan.”

Edellisestä kysymys:

Niin että missä vaiheessa tämä EU:ssä säädettävä asia ja eduskunnassa suuressa valiokunnassa käsiteltävä asia tulee eduskunnan täysistuntoon ja milloin eduskunta saa äänestää?


Siiinä vaiheessako, kun pääministeri tuo asian puhemiesneuvoston harkinnan jälkeen täysistuntoon?

- Ks vastaus kohdasta 54 b §.

Uudessa Perustuslaki 2000:ssa tuo on vieläkin selkeämmin ilmaistu:
Eduskunta saa keskustella, mutta ei kuitenkaan äänestä.

.

Koivisto toitotti jatkuvasti, että hän haluaa parlamentarisoida presidentin vallan.

Tosiasissa Koivisto halusi siirtää presidentin ja eduskunnan vallan hallitukselle.

Tiivistelmä:
Hallituksesta tuli eurooppalaisessa (= suomeksi edustuksellisessa) parlamentarissa EU:n säädökset voimaanpaneva kenraalikuvernööri.

.

Koivisto toitotti jatkuvasti, että hän haluaa parlamentarisoida presidentin vallan.

Tosiasissa Koivisto halusi siirtää presidentin ja eduskunnan vallan hallitukselle.

Tiivistelmä:
Hallituksesta tuli eurooppalaisessa (= suomeksi edustuksellisessa) parlamentarissa EU:n säädökset voimaanpaneva kenraalikuvernööri.

Eihän toi nyt niin järjetöntä ole, useimmissa demokraattisissa maissa on valtionpäämiehillä varsin vähän oikeaa valtaa ja varsinainen valta hallituksella, ei kai ne kaikki voi olla vääräässä ?

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 27.03.10 - klo:00:11

.

Koivisto toitotti jatkuvasti, että hän haluaa parlamentarisoida presidentin vallan.

Tosiasissa Koivisto halusi siirtää presidentin ja eduskunnan vallan hallitukselle.

Tiivistelmä:
Hallituksesta tuli eurooppalaisessa (= suomeksi edustuksellisessa) parlamentarissa EU:n säädökset voimaanpaneva kenraalikuvernööri.

Eihän toi nyt niin järjetöntä ole, useimmissa demokraattisissa maissa on valtionpäämiehillä varsin vähän oikeaa valtaa ja varsinainen valta hallituksella, ei kai ne kaikki voi olla vääräässä ?

  Jorma Jaakkola haluaisi takaisin Kekkosen diktatuurin. Käytäis Mäntyniemessä (uusi Tamminiemen sauna) kysymässä mitä nyt tehtäisiin. Kaikki viisaus kun asuisi siellä