On niin monessa topicissa harvennuksista juttua, laitetaas uutta kehiin.
Toivoisin keskustelun kohdistuvan enemmän laatuun kuin pelkkään hakkuun hetkelliseen kannattavuuteen.
Itse pyrin ensiharvennuksissa/nuoren metsän kunnostuksissa tasaiseen puumäärän koko alalla, uran varret jopa tiheämpiä kuin keskialue.
Haamu-urilla ja pienellä koneella onnistuu paremmin tällainen tyyli.
 Isolla koneella säilyy juuret paremmin mutta valitettavan usein uranvarret harvoja ja kymmenen metrin päässä uralta tiheä ja puuvalinta vaihtelevaa.

Mitä kokemukset muilla pienistä koneista, onko ne harrastelijoitten käyttöön parhaille hakkuukeleille vai jopa urakoitsijoitten käyttöön?
Ja päästäisitkö omaan metsään?

Mulla on kokemuksia työkelkasta ja täysin ajourittomista ensiharvennuksista. Vaatii tietysti sen että hartiat ovat persettä leveämmät, ja alaa ei saa olla liikaa   

Mulla on kokemuksia työkelkasta ja täysin ajourittomista ensiharvennuksista. Vaatii tietysti sen että hartiat ovat persettä leveämmät, ja alaa ei saa olla liikaa   

Hyvä vaihtoehto. Ja onhan se moottorisahakin pieni hakkuukone  ja saappaista riippuen juurenniskatkin säilyy ehjinä 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.11.13 - klo:20:23

Mulla on kokemuksia työkelkasta ja täysin ajourittomista ensiharvennuksista. Vaatii tietysti sen että hartiat ovat persettä leveämmät, ja alaa ei saa olla liikaa   

Hyvä vaihtoehto. Ja onhan se moottorisahakin pieni hakkuukone  ja saappaista riippuen juurenniskatkin säilyy ehjinä 

Työkelkat ovat kyllä vanhoinakin kalliita.. mutta ennemmin kelkalla talvella, kuin mönkijällä kesällä -> pysyy selkäranka suorana 

Mulla on kokemuksia työkelkasta ja täysin ajourittomista ensiharvennuksista. Vaatii tietysti sen että hartiat ovat persettä leveämmät, ja alaa ei saa olla liikaa   

Oot kattellut vierestä kun muut tekee 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.11.13 - klo:20:23

Mulla on kokemuksia työkelkasta ja täysin ajourittomista ensiharvennuksista. Vaatii tietysti sen että hartiat ovat persettä leveämmät, ja alaa ei saa olla liikaa   

Oot kattellut vierestä kun muut tekee 

Mää oon ajanut mm. sahapuut metsästä kelkalla -> ruoto ihan asiallisessa kunnossa 

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

Tuo osaava/motivoitunut kuski varmaan tärkein asia.
Silti isolla koneella ymmärrettävästi uran varrelle saatava puomille tilaa, muuten aika vekslausta ja vaurioriski kasvaa.

Turha nysväys ei auta, mutta suurempi tukkimäärä seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa ei haitanne?
Ei liene tulevat hinnat tiedossa kun perilliset hakkaa metsät nurin? 

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 16.11.13 - klo:21:30

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

Tuo osaava/motivoitunut kuski varmaan tärkein asia.
Silti isolla koneella ymmärrettävästi uran varrelle saatava puomille tilaa, muuten aika vekslausta ja vaurioriski kasvaa.

Turha nysväys ei auta, mutta suurempi tukkimäärä seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa ei haitanne?
Ei liene tulevat hinnat tiedossa kun perilliset hakkaa metsät nurin? 

Eipä sitä tilaa paljoa siinä uran varressa tarvii työskentelyyn eri asia oli sillo joskus valmetin liukupuomien kans ku piti "ajaa" puomi puiden väliin.

Ei meinannu mahtuu 830 valmetti mun perässäni ajamaan ku oli urat vähä ahtaita. n 13tn kone ja 9.5m nosturi

Lainaus käyttäjältä: Skogsjan - 16.11.13 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 16.11.13 - klo:21:30

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

Tuo osaava/motivoitunut kuski varmaan tärkein asia.
Silti isolla koneella ymmärrettävästi uran varrelle saatava puomille tilaa, muuten aika vekslausta ja vaurioriski kasvaa.

Turha nysväys ei auta, mutta suurempi tukkimäärä seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa ei haitanne?
Ei liene tulevat hinnat tiedossa kun perilliset hakkaa metsät nurin? 

Eipä sitä tilaa paljoa siinä uran varressa tarvii työskentelyyn eri asia oli sillo joskus valmetin liukupuomien kans ku piti "ajaa" puomi puiden väliin.

Ei meinannu mahtuu 830 valmetti mun perässäni ajamaan ku oli urat vähä ahtaita. n 13tn kone ja 9.5m nosturi

Yleensä ei moto olekaan ongelma vaan ylisuuri ja painava ajokone jolle joudutaan tekee liian ison uran metsään jotta mahtuu hiemankin kallistellen kulkemaan. Siksi tämä systeemi on osoittautumassa aika hyväksi että moto kulkee siellä haamulla kertaalleen ja tekee itselleen sopivan aukon ja ajokone kulkee sitten isommilla urilla 30 metrin välein. Näistä vaikutuksista seuraaviin harvennuksiin niin ainakin viellä 80-90 luvuilla tehdyissä harvennuksissa koneet ei ole seuraavassa harvennuksessa seurannu vanhoja uria vaan ne on kyllä aina ajettu uusiin kohtiin.

niin joo ja sitten suomen maa on niin laaja että maastoja on monenlaisia. Käytännössä joku puhu jostain sarkaojametsästä ja jossain voi olla kallioista ja kivistä että ajourat tulee sen mukaan. Optimaalinen mäntykangas on sitten toisessa ääripäässä ainakin puuvälien suhteen vaikka lisäkasvu ei ole kovin sykähdyttävä. Paikotellen ollaan sellaisessa maastossa että ajokone ei vapaaehtoisesti tule moton perässä vaan sille tehdään urat parempiin paikkoihin ja moto käy sitten kykynsä mukaan tekemässä pahemmat paikat ja syöttää puut ajokoneen ulottuville.

itellä on näkemys juuri tuo;   sopiva hakkuukone ja liian iso ajokone ja siihen vielä hätäinen kuski niin paraskin hakkuujälki on menneen talven lumia!       joskus katellu noita muutamia vuosia sitten tehtyjä harvennuksia ja kyllä siellä näkee ammattimiehen jäljen.                        ja toi 16 ponsse on ihan sopiva harvennuksille jos kuski vaan on hereillä töissään.                                    mulla ei firman kuskeista paahaa sanottavaa mutta vierailevat tähdet jätän leimikon laidalle, kattoon.!

Miten lie tollanen www.logbear.fi
Ei ole isoja urat ja ajokone sopii samaan uraan.
Hinta aikas kova mutta rakenetaanhan traktoreitakin samoilla summilla, tuottavuus silti heikko

Lainaus käyttäjältä: erik - 16.11.13 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Skogsjan - 16.11.13 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 16.11.13 - klo:21:30

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

Tuo osaava/motivoitunut kuski varmaan tärkein asia.
Silti isolla koneella ymmärrettävästi uran varrelle saatava puomille tilaa, muuten aika vekslausta ja vaurioriski kasvaa.

Turha nysväys ei auta, mutta suurempi tukkimäärä seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa ei haitanne?
Ei liene tulevat hinnat tiedossa kun perilliset hakkaa metsät nurin? 

Eipä sitä tilaa paljoa siinä uran varressa tarvii työskentelyyn eri asia oli sillo joskus valmetin liukupuomien kans ku piti "ajaa" puomi puiden väliin.

Ei meinannu mahtuu 830 valmetti mun perässäni ajamaan ku oli urat vähä ahtaita. n 13tn kone ja 9.5m nosturi

Yleensä ei moto olekaan ongelma vaan ylisuuri ja painava ajokone jolle joudutaan tekee liian ison uran metsään jotta mahtuu hiemankin kallistellen kulkemaan. Siksi tämä systeemi on osoittautumassa aika hyväksi että moto kulkee siellä haamulla kertaalleen ja tekee itselleen sopivan aukon ja ajokone kulkee sitten isommilla urilla 30 metrin välein. Näistä vaikutuksista seuraaviin harvennuksiin niin ainakin viellä 80-90 luvuilla tehdyissä harvennuksissa koneet ei ole seuraavassa harvennuksessa seurannu vanhoja uria vaan ne on kyllä aina ajettu uusiin kohtiin.

niin joo ja sitten suomen maa on niin laaja että maastoja on monenlaisia. Käytännössä joku puhu jostain sarkaojametsästä ja jossain voi olla kallioista ja kivistä että ajourat tulee sen mukaan. Optimaalinen mäntykangas on sitten toisessa ääripäässä ainakin puuvälien suhteen vaikka lisäkasvu ei ole kovin sykähdyttävä. Paikotellen ollaan sellaisessa maastossa että ajokone ei vapaaehtoisesti tule moton perässä vaan sille tehdään urat parempiin paikkoihin ja moto käy sitten kykynsä mukaan tekemässä pahemmat paikat ja syöttää puut ajokoneen ulottuville.

En mä ny liian suuresta tiiä kun ei oikeen pienempää konetta enää ole kuin 830 valmetti ja 810 timberi. Jos ajatelleen nykyajan koneita ja jätetään ne leikkikalu vimekit sun muut kauppaan.

Lainaus käyttäjältä: erik - 16.11.13 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Skogsjan - 16.11.13 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 16.11.13 - klo:21:30

1270 timberi ja osaava kuski, niin isommatkin puut onnistuu tarvittessa poistamaan muuta metsää suuremmin vaurioittamatta. Ja ainahan niitä vaurioita tuppaa tulemaan jos metsää harvennetaan nykyaikaisen tuottavalla menetelmällä. Moottorikelkka ja mies ei sitä normaalissa talousmetsässä ole.

Mitä se turha nysvääminen auttaa jos laadukkaammastakin puusta saa vain bulkin hinnan ?

Tuo osaava/motivoitunut kuski varmaan tärkein asia.
Silti isolla koneella ymmärrettävästi uran varrelle saatava puomille tilaa, muuten aika vekslausta ja vaurioriski kasvaa.

Turha nysväys ei auta, mutta suurempi tukkimäärä seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa ei haitanne?
Ei liene tulevat hinnat tiedossa kun perilliset hakkaa metsät nurin? 

Eipä sitä tilaa paljoa siinä uran varressa tarvii työskentelyyn eri asia oli sillo joskus valmetin liukupuomien kans ku piti "ajaa" puomi puiden väliin.

Ei meinannu mahtuu 830 valmetti mun perässäni ajamaan ku oli urat vähä ahtaita. n 13tn kone ja 9.5m nosturi

Yleensä ei moto olekaan ongelma vaan ylisuuri ja painava ajokone jolle joudutaan tekee liian ison uran metsään jotta mahtuu hiemankin kallistellen kulkemaan. Siksi tämä systeemi on osoittautumassa aika hyväksi että moto kulkee siellä haamulla kertaalleen ja tekee itselleen sopivan aukon ja ajokone kulkee sitten isommilla urilla 30 metrin välein. Näistä vaikutuksista seuraaviin harvennuksiin niin ainakin viellä 80-90 luvuilla tehdyissä harvennuksissa koneet ei ole seuraavassa harvennuksessa seurannu vanhoja uria vaan ne on kyllä aina ajettu uusiin kohtiin.

 

Tää nyt on vähän samaa asiaa kun toisessa topicissa mutta..,
 
Kyllä yleensä mahdollisimman pitkälle pyritään käyttämään niitä ykkösharvennuksen uria jos vaan suinkin mahdollista.
 
Ja muutenkin ihan perusjuttu ensiharvennuksessa nykypäivänä mun mielestä on että uravarkosto suunnitellaan siitä riippumatta miten itse hakkuu tehdään siten että seuraavaa harvennus pystytään tekemään niitä uria hyödyntäen vaikka sillä 10 metrin ulottuvuudella olevalla "isolla motolla".
Eli ei ainakaan sitten missään tapauksessa mitään 30 metrin urajakoja. Ehkä kaiken pöhköin mahdollinen ratkaisu kun urilta ei ylty puimaan väliä ja väliin uusi ura puhkaisten tulee tavattoman tiuhat uravälit.

Näin ne ajatukset menee ristiin. Omalta kohdalta katson ainoastaan metsänomistajan näkökulmasta enkä sieltä hytistäpäin. Kuitenkin mun mielestä paras lopputulema saavutetaan kun hyvän kulkukyvyn omaava moto eli nelipyöränen runko-ohjattu kulkee haamu-urilla ja ajokoneelle tehdään sitten noin 30 metrin välein paremmat (lue suoremmat,leveämmät ja esteitä välttäviä) urat missä sitten nämä 8 pyöräset pikkuajokoneet kuten aikasemmin esitetytyt valmetit ym pääsee kulkemaan. Tällä tavalla pystytään jättämään tihein ja tasasin lopputulema. Sitten kun 20 vuoden päästä tullaan niin päästään jo hakkaamaan arvopuuta ja silloin jävä puusto on niin harva että sinne sekaan ajetut 20 metrin välein olevat urat ei haittaa enää. Siitä 20 vuotta ja päätehakkuu. Eli nykyisen harvennuksen ongelma ei oikeastaan ole ajokoneen koko niin kuin aikaisemmin totesin vaan se että niiden maastokyky on niin rajallinen että ne vaatii melko kunnolliset urat jotta pääsevät kulkemaan.