Vahinkoja sattuu ihan kaikille, ei niistä kannata ottaa surua puseroon. Kyllä se kaura siellä rehun seassa meni ihan mukavasti. Kaupankäyntihän perustuu aina luottamukselle puolin ja toisin.
Isäntä lähetteli näyte-erän kauppiaalle. Tämä soitteli takaisin, että voi voi kun ei täytä mallasohran kriteerejä. Rehuksi voi kyllä ottaa. Isäntä sitten soitteli toiselle viljanostajalle, että tällaisilla arvoilla olisi tavaraa saamakkeilla. Ostaja siihen, että me voidaan ottaa vastaan. Isäntä sitten pyyteli vähän harkinta-aikaa, kun oli sen toisen ostajan kanssa se viljelysopimuskin tehty. Josko sen saisi purkaa. Isännästä ei enää mitään kuulunut. Ostaja sitten lähti soittelemaan perään, että mitä sen erän kanssa tehtiin, aikooko myydä. Isäntä sitten sanoi, että se alkuperäinen ostaja tulikin siihen tulokseen, että voi sittenkin ottaa tämän erän vastaan maltaan hinnalla. Hän sitten myi sen sinne.
Tämä tarina on kuultu tältä toiselta ostajalta. Liekö asiassa perää.
