MTTn julkaisut on virkatyönä ja parhaimmalla asiantuntemuksella laadittua faktaa. Nämä laskelmat ovat lakisääteisä ja niiden perusteella maatalouden rahoitusta koskevia asetuksia annetaan. Laskentaan valitut tilat on valikoitu huolellisella tarkastelulla laajasta kanta-aineistosta. Jokaisen lopulliseen laskentaan valitun tilan jokainen tuloskohta täytyy vastata alueen keskiarvoja riitävällä tarkkudella. Jos tilan koko, velka, tulot, tuet tai jokin muu tekijä poikkeaa liikaa alueen keskiarvosta niin sitä ei kelpuuteta laskentaan. Puhutaan siis painotetusta keskiarvosta joka kertoo todellisen kokonaistilanteen tunteetonta kokonaiskeskiarvoa tarkemmin. Jos aineistosta ei löydy riittävää määrää riitävän edustavia tiloja laskentaan, niin tuloksista ei voi julkaista kokonaistilannetta kuvaavaa laskelmaa, kuten 07 tuloksissa ei ole A alueen tuloksia. Eli MTTn lukemat antavat erittäin edustavan kuvan alueiden maatilojen tilanteesta. Ja myös kannattavuuslaskelmien on vastattava MTTn tilatuloksia, kokemusta on..
Painotettu keskiarvo poistaa ylilyönnit, tahalliset ja tahattomat, sekä muut poikkekuset, kuten jos jonkun rehustus poikkeaakin ratkaisevasti suuntaan tai toiseen tavanomaisesta, niin se karsitaan siitä joukosta josta lopullinen esitys laaditaan. Tietenkin yksittäisen tilan tilanne voi poiketa MTTn tyyppitilasta, mutta aika tarkan suunnan ja suurusluokan noista laskelmista voi varmuudella päätellä.
Mitkään alueet eivät ole identtisiä, eroja on olosuhteissa, se on selvä. Vuosi sitten kun sikatukia tarkasteltiin lähemmin suomen hakiessa EUlta lupaa leikata pohjoissuomen sikatukia, niin verrattin pelkkiä eläintukien vaikutusta kilohintaan. Vedottiin nimenomaan ammattitaitoeroon l. älykkyyseroon ja sen vaikutusten eliminoimiseen. Aivan ministeristä alkaen puhuttiin 20c/kg tukierosta, joka siis oli kuitenkin vain teoreettinen ero yhden ainoan, kokonaisuudesta erotetun, tuen osalta vuonna 2014, muut kompensoivat tuet ja luavatut tasaustoimenpiteet sekä olosuhteet unohtaen. Eu ei kuitenkaan luvannut leikata 142 tukea vaan korkeintaan kohdentaa sikatukea toisaalle. Tuo että oletettiin alueet indenttisiksi on tietenkin virheellistä. Todelliset olosuhde-erot tulevat näkyville juuri näistä tilatuloksista, ei mistään muualta.
Sikatilojen tuloksissa raju ero tulopuolella johtuu alueiden välisestä ammattitaio l. älykkyyserosta, joka on tunnustettu myös Isänmaan ylimmässä maatalousjohdossa. Tunnustus ilmeni mm. siinä tavassa millä tukieroja tarkasteltiin ja leikauksia perusteltiin, siis yksi tuki irroitettuna kokonaisuudesta.
Menopuolen rajut erot taas johtuvat olosuhde-erosta. Kuten olen jo luetellut tiepinnoitteiden vaikutus, tiukemmat kylvö ja korjuu aikataulut ja niiden vaatima miehekkäämpi kalusto, intensiivisemmän lumikuurot kylmäkäynnistyksineen, sosiaalinen paine sosialistien kierrellessä peltojen laitamilla ja arvioidessa vanteiden värejä (kelt/pun) ja kaluston uskottavuutta jne.. ja suurempi lomailun tarve taas juontaa selvästi korkeampiin palkkakustannuksiin yksiköiden kokoluokan ollessa samat. Jos valitsee taloustohtorista samalta aikaväliltä ja alueiden väliltä työtuntierittelyn, niin siellä on huimia eroja myös tehdyissä työtunneissa. C-alueella pakerretaan valtavia tuntimääriä ja työn teho jää ilmeisen heikoksi..
Tuossa MTTn taulukossa a-b/c alueiden tuet ovat 62/60ke ja peltopinta-alat 50/57ha, etelässä hieman paremmat peltotuet, joten tilat saivat saman verran ha-tukea. 07 eläintuet olivat vielä tuotantoon sidottuja ja tukiero oli 10 euroa/ey, joten eläinmäärässä ei voi mitenkään olla yli 10% määräeroa, tai sitten etelässä olisi jätetty tukea hakematta. Mutta eläintulossa sitä eroa on todellakin paljon!! Eli ammattitaitoero myyntisopimuksia tehdessä, joiden neuvotteluissa on auttanut etenkin ammattitaidolla luotu tilojen parempi omavaraisuus ja näin paremmat lähtökohdat tuotantosopimusneuvotteluihuin teurastamoiden kanssa. Velkaisten tilojen on vaikeaa saada edullisa myyntisopimuksia, kun nautapellet jäsenenemmistöllään hääräävät osuuskunnissa ja tulouttavat sikatiloilta häikäilemättömästi, jotta kallis nauta kyetään jalostamaan.
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C AB-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Viimeksi muokattu: 07.01.10 - klo:22:04 kirjoittanut korven ukko