Lainaus käyttäjältä: Constantem - 07.02.17 - klo:10:23

Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.

Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.

Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.

Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta

Tämähän ei päde isojen poikien maailmassa. Puimuri ja perävaunu, esimerkiksi, näissähän paino sanelee laatututuntuman. Kaikki
länsimaisestikin suunnitellut konet, joissa ei löydy sitä "haartoksia" riittävän paksusti, ovat heikkoja.

Tuli mieleen, itse asiassa (Pohjanmaan) maanviljelijät ovat ainoa tieliikennekuljetuksia harjoittava elinkeinonharjoittajaryhmä, joissa kuljetuskaluston valinnan perusteena on mahdollisimman suuri omapaino. Muut alan yritykset pyrkivät aina vaan keveämpiin kuljetusvälineisiin, erikoisrakenteisiin ja muihin, jotta hyötykuormaa voidaan kasvattaa.

-SS-

Aurat on kieltämättä aivan älyttömissä hinnoissa, riippumatta siitä, onko uusi vai käytetty. Käytetyt ehkä suhteessa vielä kalliimpia. Kertonee siitä, että vaihtohyvitykset ovat korkeita, ei varmaan menisi uusia kovin helposti kaupaksi jos ei vanhasta maksettaisi "liikaa".

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.17 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 07.02.17 - klo:10:23

Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.

Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.

Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.

Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...

Lainaus käyttäjältä: +200 - 08.02.17 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.17 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 07.02.17 - klo:10:23

Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.

Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.

Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.

Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...

Yleisesti koneesta loppuu nostolaitteesta teho tai nokasta paino ennen kuin aurat lakkaa kulkemasta. Itse kynnän 4-siipisillä agrolukseilla 4000kg 100hv pikkukutosella. Etenemisen suhteen ei ole mitään ongelmia mutta jyrkästi viettävillä pellon päisteillä tasapainen kanssa on. Ja aurojen siivissä on myös eroja. Oman kokemuksen mukaan esim kvernen siipi "ruuvaa" enemmän, eli on raskaampi vetää. Tuo agroluxin siipi taas tahtoo jättää nurmea kynnettäessä palkin kyljelleen. Mutta näitä siipiähän on tarjolla saman merkin auraankin erilaisia, mutta pienetkin erot vetovastuksessa alkavat jo nelisiipisillä kertaantua.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 08.02.17 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.17 - klo:07:30

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 07.02.17 - klo:10:23

Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.

Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.

Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.

Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...

Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.

Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.

Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.

Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 08.02.17 - klo:13:06

Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.

Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.

Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.

Maalaji vaikuttaa kyllä hurjasti tuohon menoon ja myös aurojen kulumiseen. Itse en ole juuri kulutusosia auroihin ostanut.

" Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle..."

Jaaha. Tiedä millasia kuhnit nykyään on mutta aikoinaan tarjous kuhnit oli helkatin "pitkiä". 4-siipisten kuhnien hallintaan tarvittiin traktori joka riitti perinteisten merkkien 5-siipisille.

Tiukkaa maata joskus kynnettiin 3x14 tuumasilla kverneillä veturina mf699. Onnistui juuri ja juuri. Tää tapahtu 80-luvulla. Maan tiukkuus ei johtunu tallaamisesta.

Kait sitä siipien lukumäärää merkittävämpi asia on kuitenkin työleveys ja -syvyys.

" Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle..."

Jaaha. Tiedä millasia kuhnit nykyään on mutta aikoinaan tarjous kuhnit oli helkatin "pitkiä". 4-siipisten kuhnien hallintaan tarvittiin traktori joka riitti perinteisten merkkien 5-siipisille.

Tiukkaa maata joskus kynnettiin 3x14 tuumasilla kverneillä veturina mf699. Onnistui juuri ja juuri. Tää tapahtu 80-luvulla. Maan tiukkuus ei johtunu tallaamisesta.

Kait sitä siipien lukumäärää merkittävämpi asia on kuitenkin työleveys ja -syvyys.

Pitkähköjähän nuo on, siksi juuri loppuisikin 5-siipisen kohdalla nostolaitteesta voimat. Ja "veturi" on kolmisylinterinen, varmaan kuudella menisi vielä jouhevammin. Kuhnin muotoilu vaan tuntuu olevan sellainen, ettei vetovastus ole niin hirvittävä. Toiset "tarvitsee" 220hp koneen 5-siipisten Kvernejen eteen, vaikkeivät ole savea nähneetkään.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 08.02.17 - klo:13:06

Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.

Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.

Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.

Kyntelin 4 siipisillä syksyllä siivet levitettynä 20 tuumaan ja sattui hiukan tiukempi savijuonne kohdille, niin traktori pysähtyi kuin seinään ja tehoa noin 130 hv.   

Auroja ku ootte hankkinu ni kumpi nykyisin vie voiton,leikkurit vaiko veitsi? Olis ittelläkin yhet aurat kiikarissa mut mietityttää toi veitsi homma. Myyjä kyl vakuutteli et ongelmia ei tule jos ei nurmia tarvii kynnellä.

Veitset ilman muuta. Toimii ne nurmellakin ihan kohtuudella, mutta repii tietenkin jonkin verran. Tasausäkeellä  ja jouskarilla on muokkaus suoritettu kynnön jälkeen ihan onnistuneesti...

Parempi veitsillä tongittu syksyllä kuin mestarikyntäjän kyntämä keväällä.



Kilpakynnössä otetaan käyttöön siviilitekniikoita, ehkäpä veitset tulevat käyttöön mestaruuskiplailuihinkin.

-SS-

Parempi veitsillä tongittu syksyllä kuin mestarikyntäjän kyntämä keväällä.



Kilpakynnössä otetaan käyttöön siviilitekniikoita, ehkäpä veitset tulevat käyttöön mestaruuskiplailuihinkin.

-SS-

Tai näin

https://www.youtube.com/watch?v=Mp30yBgdNmo