Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mf5465 - 03.02.17 - klo:21:41
-
Tarkoitus olisi kevääksi hankkia käytetyt 4 siipiset paluuaurat. Kynnettävää vuosittain n. 25-35 ha. Mitkä aurat olisivat tälle alalle hyvät ja budjetti on n. 10 000€.
-
ei jaei ne on vedetty paskaksi 284,5hv tehoilla. osta uus perikunta kiittää.
-
2000-luvun aurat joihin saa kohtuullisen varmasti ja helposti osia. Siis muitakin kuin kärkiä ja vantaita.
-
Mitäs saatanan köyhiä täällä on ku käytettyjä romuja ostaa? Hä?
-
Asiasta en mitään tiedä mutta olisiko kvernelandin jotkut es-80 hyvät. Niitä on ainakin myynnissä. Vai kertooko myyntimäärät jotain muusta?
-
Itsellä vähän sama homma tosin siipiä voisi olla viisi tai ehkä kuusikin. Ihan satunnaista käyttöä jos en nyt sitten innostu syysviljamaita kyntelemään. Etupäässä peltojen muotoiluun noilla tulisi tehtyä. Auroista ei mitään käsitystä. Mitä tuollaisista käytetyistä tulisi katsoa, muuta kuin että kuluneisuus? Laukaisimiahan on erilaisia jne?
-
Kulutusosat saa kyllä vaihdettua. Tärkeintä on ettei siellä oo varsinkaan käännössä välystä.
6-siipiset vaatii sitten yli 10 tonnin painosen (eli tosi ison) traktorin.
-
Tarkoitus olisi kevääksi hankkia käytetyt 4 siipiset paluuaurat. Kynnettävää vuosittain n. 25-35 ha. Mitkä aurat olisivat tälle alalle hyvät ja budjetti on n. 10 000€.
Eiks meno-paluu-aurat olisi paremmat, kun pelkät paluu-aurat.
Toisaalta tollaset hehtaarimäärät kyntää mennen tullen vaikka hevosella :D
-
Ostaa sarka-aurat ja Leyland Syncron. Voipi peruutella 35 km/h takaisin toiseen päähän.
Loput rahat voi laittaa juhlimiseen ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten nenäkarvatrimmeriin.
-SS-
-
Tarkoitus olisi kevääksi hankkia käytetyt 4 siipiset paluuaurat. Kynnettävää vuosittain n. 25-35 ha. Mitkä aurat olisivat tälle alalle hyvät ja budjetti on n. 10 000€.
Kvernelandin ES/EM, riippuen tarvitseeko variomaatteja. Kymppitonnillla saa jo ihan valita nettikoneestakin. Vähän käytettyjä Lemkeneitä on paljon myynnissä, hinta tosin menee yli budejetista, mutta ovat sitten tosi vähän käytettyjä vrt. Kverne. Tinkivaraa varmaan on kun samat aurat pyörii listoille vuodesta toiseen.
-
Tinkivaraa varmaan on kun samat aurat pyörii listoille vuodesta toiseen.
Siihen on kato ihan hyvä syy ;D
-
Tinkivaraa varmaan on kun samat aurat pyörii listoille vuodesta toiseen.
Siihen on kato ihan hyvä syy ;D
Kai se jotain kertoo, kun ei ole viellä edes orkkismaalit sivistä kuluneet, kun on tuotu takaisin kauppaan. :D
-
Kverneland es 80 tai vast.
Mielellään 200 kääntöpäällä, ota mitta mukaan kun käytettyjä
Kattelet, voi olla vedettysolmuun kallionkärkeen' mittaamalla
Selviää.
Es on kahdella eri ojasvälillä/pituudella , olikohan 80 ja 120
Nuo pidemmällä ojasvälillä olevat on kokonaispituudeltaan huomattavasti
Pidemmät, ja käytännössä paljon painavemmat.
Kulutusosissa kannattaa suosia alkuperäisosaa, kestää, ja toimii.
-
https://m.nettikone.com/muu-merkki/kwerneland-es80-200/1539612?vifAdCount=128&vifNav=Y
Eikös nämä olis hyvät? Saat tuon ylimenevän summan kuitata minulta kyntöurakointina.
-
Tarkoitus olisi kevääksi hankkia käytetyt 4 siipiset paluuaurat. Kynnettävää vuosittain n. 25-35 ha. Mitkä aurat olisivat tälle alalle hyvät ja budjetti on n. 10 000€.
Kvernelandin ES/EM, riippuen tarvitseeko variomaatteja. Kymppitonnillla saa jo ihan valita nettikoneestakin. Vähän käytettyjä Lemkeneitä on paljon myynnissä, hinta tosin menee yli budejetista, mutta ovat sitten tosi vähän käytettyjä vrt. Kverne. Tinkivaraa varmaan on kun samat aurat pyörii listoille vuodesta toiseen.
Lemkeneistä vääntyy ojakset kivissä. Ovat vaihtaneet takuuseen ojaksia ja sen jälkeen kone äkkiä vaihtolaariin.
-
https://m.nettikone.com/muu-merkki/kwerneland-es80-200/1539612?vifAdCount=128&vifNav=Y
Eikös nämä olis hyvät? Saat tuon ylimenevän summan kuitata minulta kyntöurakointina.
Noihan maksaa melkeen yhtä paljon ku uudet ja on kuitenkin 15v vanhat. Tää on kyllä yleinen ongelma kyntöauroissa.
Lemkeneissä on kuulemma ollu kans vähän ongelmaa pulttien kanssa, niillähän se on kasattu.
-
Mitenkä ois nämä https://m.nettikone.com/muu-merkki/kerneland-es80-200/1539611#5 ? Tekiskö noilla mitään?
-
http://www.voramaskin.fi/page-8/
Tuolla on välttejä mistä valita. Kaikki ei ole netissäkään.
-
http://www.voramaskin.fi/page-8/
Tuolla on välttejä mistä valita. Kaikki ei ole netissäkään.
Tiiän kyseisen sivun ja soitettukki on. Kalliita tuntuu vaan siellä aurat olevan...tiiä sitten paljonko hinnoissa on tinkivaraa...
-
Onko ne meno paluuaurat välttämättönät,hyväkuntoista sarkaauraa kun on saatavilla vaikka kuin.Jos 25-35 ha alaa kynnettävänä.Traktori pääsee helpommalla ja ehkäpä se polttoainetalouskin pienempi.
-
Mitenkä ois nämä https://m.nettikone.com/muu-merkki/kerneland-es80-200/1539611#5 ? Tekiskö noilla mitään?
****** alkuperäisillä orginaalilla muovisiivillä kuvista päätellen,
Jos joudut vaihtamaan teräsiivet tilalle, menee myös
Satulat uusiksi, nämä kun huomioit.
Muovisiivet ihan hyvät, riippuen maalajeista, multamailla
Ihan ehottomat.
Siistin näköiset aurat kuvista päätellen.
-
Maastulliin ostoilmoitus, toimii
-
Sarka-auroilla jää vako. Tai harja. Ja se voi vähentää viljasatoa jopa 30 kg per vako.
-SS-
-
Näkemyshän se on tuokin.
-
Onko ne meno paluuaurat välttämättönät,hyväkuntoista sarkaauraa kun on saatavilla vaikka kuin.Jos 25-35 ha alaa kynnettävänä.Traktori pääsee helpommalla ja ehkäpä se polttoainetalouskin pienempi.
On se polttoaineen kulutus pienempi paluuauroilla ja työsaavutus on suurempi samalla työleveydellä.
-
Tuskinpa
-
Naapuri etsiskeli 4 siipisiä kääntöauroja. Totesi kaikki edulliset, jotka kävi katsomassa, liian kieroiksi. Osti sitten 4siipiset vakioaurat. Itse kokeilin viime syksynä Lemkeneitä ja olivathan ne ihan hyvät kyntää. Mutta hinta on korkea, samoin paino! Vanhat 4 siipiset paluuKvernet ovat ainakin puolet kevyemmät. Vein lemkenit takaisin kauppaan.
Kvernelandien vetopään numero kuulemma tarkoittaa vetotraktorin maksimikokoa. Siis meidänkin 160 vetopää tarkoittaa että aurat on tarkoitettu vedettäväksi max 160 hv traktorilla.
Eräs tuttu urakoi kyntöjä 4 siipisillä Lemkeneillä, ja on tyytyväinen. Moitti kyllä painaviksi, mutta silti. Kyntää muistaakseni parisataa hehtaaria vuodessa.
3 siipisinä saa hyviä auroja vaikka kuinka paljon. Niilläkin kyntää tuon alan muutamassa päivässä. Toki työsaavutus riippuu lohkojen muodoista.
-
"Kvernelandien vetopään numero kuulemma tarkoittaa vetotraktorin maksimikokoa. Siis meidänkin 160 vetopää tarkoittaa että aurat on tarkoitettu vedettäväksi max 160 hv traktorilla."
Taitaa toi numero tarkottaa vetopään akselin halkaisijaa.
-
"Kvernelandien vetopään numero kuulemma tarkoittaa vetotraktorin maksimikokoa. Siis meidänkin 160 vetopää tarkoittaa että aurat on tarkoitettu vedettäväksi max 160 hv traktorilla."
Taitaa toi numero tarkottaa vetopään akselin halkaisijaa.
Tarkoittaa nimenomaan hevosvoimia eikä halkaisijaa.
-
"Kvernelandien vetopään numero kuulemma tarkoittaa vetotraktorin maksimikokoa. Siis meidänkin 160 vetopää tarkoittaa että aurat on tarkoitettu vedettäväksi max 160 hv traktorilla."
Taitaa toi numero tarkottaa vetopään akselin halkaisijaa.
Tarkoittaa nimenomaan hevosvoimia eikä halkaisijaa.
Näin ainakin nykyään.
-
Nelisiipisistä kvernen kääntövarioista joutuu sen kympin köyhtymään. Kyllä niistä talvellakin kaupaa käydään. ;)
Vanhemmat on ES 80, uudemmat ES 85, siis ojasväli.
-
No niinpäs onkin nykyään; 150, 200 ja 300 kääntörungot.
Joskus muinoin oli malli 160 jossa kääntösylkkä rungon etupuolella ja akseli oli 160 mm ja sitten järeempi malli 200 sylkkä takana pystyssä.
-
Maastulliin ostoilmoitus, toimii
Jos ei muuten löydy niin pitääpä koittaa laittaa ilmotusta
-
No niinpäs onkin nykyään; 150, 200 ja 300 kääntörungot.
Joskus muinoin oli malli 160 jossa kääntösylkkä rungon etupuolella ja akseli oli 160 mm ja sitten järeempi malli 200 sylkkä takana pystyssä.
Kait kvernellä on kumminkin tratoreillekkin tarkoitettuja kääntöpäitä :-\
-
Joku ihan uusmalli 2500. Luulis riitävän.
Btw ootko penkittäny kevään hankintaa ?
-
Ja siitä. Näyttäisi että viimeinen siipipari on irroitettavissa, sen kun ottaa pois niin saa nelisiipiset ja rahaakin noista joku maksaa.
https://nettikone.com/kuhn/vari-master-122/1569787?vifAdCount=2&vifNav=Y
-
Rahamiesten puhetta.. Itse olen kyntänyt jo viidettä syksyä käytetyillä sinisillä 4x16 paluuagroluxeilla ostohinta 3500sis alv. Vetokoneena vain 1594 case niin ei solmuun mene nuo. 34ha kaudessa yleensä ajelen noilla. Kevät+syksy. Avo-ojapellot ajelen sarka-auroilla. Överum 4x16
-
Minä jo suunnittelin aurojen vaihtoa viime syksyksi... Agroluxit ja Lemkenit olivat koeajossa. En kuitenkaan nähnyt niitä niin paljon paremmiksi, että olisin vaihtanut. Jatkan siis vm 1987 160-8 nelisiipisillä paluuauroilla. Vaikka kyllähän nuo variot vähän kiinnostaisivat. Ehkä vielä joskus.
-
Rahamiesten puhetta.. Itse olen kyntänyt jo viidettä syksyä käytetyillä sinisillä 4x16 paluuagroluxeilla ostohinta 3500sis alv. Vetokoneena vain 1594 case niin ei solmuun mene nuo. 34ha kaudessa yleensä ajelen noilla. Kevät+syksy. Avo-ojapellot ajelen sarka-auroilla. Överum 4x16
Kyllähän neljä siipeä menee ihan kohtuudella ~100hp koneella, ainoa rajoittava tekijä on nostolaite, joka ei kaikissa tuon kokoluokan koneissa ole riittävä. Toinen toki keulan maassa pysyminen.
-
Jos tavanomaista viljelyä ja maat tasaisia/hyviä ovat nuo 80-kvernet paras valinta. Jos viljely luomua, pellot täynnä juolavehnää ja mättäitä niin agroluxit metrin kärkivälillä. Eivät mene kokoajan tukkoon. Ovat paljon painavammat, ja pidemmät joten vaativat nostolaitteelta paljon, mutta kevyet vetää ja hydraulipalloilla pysyvät maassa tiukassa kohdassa toisin kuin kverne jousella.
-
Tosta vähän ajetut vanhaa mallia; https://www.blocket.se/helsingborg/Vaxelplog_4_skar__anvand_endast_2_sasonger_71505724.htm?ca=11&w=3
Noin 8000 €uroissa ja n. tonni rahtiin.
-
Itsellä vähän sama homma tosin siipiä voisi olla viisi tai ehkä kuusikin. Ihan satunnaista käyttöä jos en nyt sitten innostu syysviljamaita kyntelemään. Etupäässä peltojen muotoiluun noilla tulisi tehtyä. Auroista ei mitään käsitystä. Mitä tuollaisista käytetyistä tulisi katsoa, muuta kuin että kuluneisuus? Laukaisimiahan on erilaisia jne?
Se pitäisi jollakin tavalla todentaa, että runko on suurin piirtein suora. Naapuri osti käytetyt Överumit, jotka oli kyllä halvat mutta niitä ei saanut säätöihin millään kun edellinen omistaja oli ajanut ne johonkin maakiveen ja runko oli vino.
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
-
Mitenkä ois nämä https://m.nettikone.com/muu-merkki/kerneland-es80-200/1539611#5 ? Tekiskö noilla mitään?
Eli tuli sitten ostettua nuo aurat. Ainakin näytti siisteiltä ku paikan päällä kävin niitä kattomassa
-
Uudemmissa Kverneissä vääntyy ojaksesta se osa, joka nojaa niihin kuuliin joista siipi kääntyy lauetessaan. Prikkoja kuulan alle laittamalla saa siivet jotenkin aseentoonsa, mutta priimaa ei enää saa.
-
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.
-
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.
Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.
-
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta
Tämähän ei päde isojen poikien maailmassa. Puimuri ja perävaunu, esimerkiksi, näissähän paino sanelee laatututuntuman. Kaikki
länsimaisestikin suunnitellut konet, joissa ei löydy sitä "haartoksia" riittävän paksusti, ovat heikkoja.
Tuli mieleen, itse asiassa (Pohjanmaan) maanviljelijät ovat ainoa tieliikennekuljetuksia harjoittava elinkeinonharjoittajaryhmä, joissa kuljetuskaluston valinnan perusteena on mahdollisimman suuri omapaino. Muut alan yritykset pyrkivät aina vaan keveämpiin kuljetusvälineisiin, erikoisrakenteisiin ja muihin, jotta hyötykuormaa voidaan kasvattaa.
-SS-
-
Aurat on kieltämättä aivan älyttömissä hinnoissa, riippumatta siitä, onko uusi vai käytetty. Käytetyt ehkä suhteessa vielä kalliimpia. Kertonee siitä, että vaihtohyvitykset ovat korkeita, ei varmaan menisi uusia kovin helposti kaupaksi jos ei vanhasta maksettaisi "liikaa".
-
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.
Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.
Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...
-
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.
Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.
Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...
Yleisesti koneesta loppuu nostolaitteesta teho tai nokasta paino ennen kuin aurat lakkaa kulkemasta. Itse kynnän 4-siipisillä agrolukseilla 4000kg 100hv pikkukutosella. Etenemisen suhteen ei ole mitään ongelmia mutta jyrkästi viettävillä pellon päisteillä tasapainen kanssa on. Ja aurojen siivissä on myös eroja. Oman kokemuksen mukaan esim kvernen siipi "ruuvaa" enemmän, eli on raskaampi vetää. Tuo agroluxin siipi taas tahtoo jättää nurmea kynnettäessä palkin kyljelleen. Mutta näitä siipiähän on tarjolla saman merkin auraankin erilaisia, mutta pienetkin erot vetovastuksessa alkavat jo nelisiipisillä kertaantua.
-
Mä vaihdoin viime vuonna vanhat vuoden -83 120-Kvernet uusiin 150-kääntöpään auroihin. Katselin aikani käytettyjä, mutta niiden hintapyynnit olivat jotain aivan käsittämättömiä. Omasta mielestäni tein hyvät kaupat, sillä väliraha oli erittäin kohtuullinen.
Toi on muuten totta, että käytettyjen aurojen hinnat ovat aika kovia verrattuina uusiin. Miten mahtaisiko näistä ei valtamerkeistä olla mihinkään jos ostaisi uudet. Ainakin HS-tarvike myi joitakin ja muistelen hinnan asettuvan samalle tasolle 10 vuotta vanhojen merkkiaurojen kanssa.
Tuos yhdellä on akbilin käännöt,ja kait ihan toimivat.
Paino on jonkinlainen ongelma.Rautaa on laitettu ilman suunnittelua,eli saadaan sama lujuus kestävyyden parantumatta vrt laatuaura.
Kovasti Hs:n myyjä meinasi, ettei 4-siipinen kulje 105hp koneella. Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle...
Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.
-
Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.
Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.
Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.
-
Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.
Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.
Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.
Maalaji vaikuttaa kyllä hurjasti tuohon menoon ja myös aurojen kulumiseen. Itse en ole juuri kulutusosia auroihin ostanut.
-
" Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle..."
Jaaha. Tiedä millasia kuhnit nykyään on mutta aikoinaan tarjous kuhnit oli helkatin "pitkiä". 4-siipisten kuhnien hallintaan tarvittiin traktori joka riitti perinteisten merkkien 5-siipisille.
Tiukkaa maata joskus kynnettiin 3x14 tuumasilla kverneillä veturina mf699. Onnistui juuri ja juuri. Tää tapahtu 80-luvulla. Maan tiukkuus ei johtunu tallaamisesta.
Kait sitä siipien lukumäärää merkittävämpi asia on kuitenkin työleveys ja -syvyys.
-
" Kuhnin myyjä naureskeli, että tuolla teholla menee vaikka viisi siipeä, jos nostolaitteessa vaan on niin paljon voimaa että koneen saa pellolle..."
Jaaha. Tiedä millasia kuhnit nykyään on mutta aikoinaan tarjous kuhnit oli helkatin "pitkiä". 4-siipisten kuhnien hallintaan tarvittiin traktori joka riitti perinteisten merkkien 5-siipisille.
Tiukkaa maata joskus kynnettiin 3x14 tuumasilla kverneillä veturina mf699. Onnistui juuri ja juuri. Tää tapahtu 80-luvulla. Maan tiukkuus ei johtunu tallaamisesta.
Kait sitä siipien lukumäärää merkittävämpi asia on kuitenkin työleveys ja -syvyys.
Pitkähköjähän nuo on, siksi juuri loppuisikin 5-siipisen kohdalla nostolaitteesta voimat. Ja "veturi" on kolmisylinterinen, varmaan kuudella menisi vielä jouhevammin. Kuhnin muotoilu vaan tuntuu olevan sellainen, ettei vetovastus ole niin hirvittävä. Toiset "tarvitsee" 220hp koneen 5-siipisten Kvernejen eteen, vaikkeivät ole savea nähneetkään.
-
Pitäisi myyjän tietää, että on pelloissa eroja ja varmaan auroissakin mutta ostan saman tien 5-siipiset Kuhnit tinkaamatta käteisellä saatana jos tämä asiantuntijamyyjä käy ensin näyttämässä miten ne 4 siipiset kulkee mun mailla 105 hp koneella, 5-siipisistä puhumattakaan.
Jos on tosi piukkaa savee niin 4-siipisillä ollaan kyllä lujilla ja 5-siipisillä mahdottoman äärellä.
Multa ja hietamaat kyllä menee. Saveekin oon kyllä kyntänyt 4-siipisillä Kuhneilla aika paljon 100 heppasella traktorilla.
Kyntelin 4 siipisillä syksyllä siivet levitettynä 20 tuumaan ja sattui hiukan tiukempi savijuonne kohdille, niin traktori pysähtyi kuin seinään ja tehoa noin 130 hv.
-
Auroja ku ootte hankkinu ni kumpi nykyisin vie voiton,leikkurit vaiko veitsi? Olis ittelläkin yhet aurat kiikarissa mut mietityttää toi veitsi homma. Myyjä kyl vakuutteli et ongelmia ei tule jos ei nurmia tarvii kynnellä.
-
Veitset ilman muuta. Toimii ne nurmellakin ihan kohtuudella, mutta repii tietenkin jonkin verran. Tasausäkeellä ja jouskarilla on muokkaus suoritettu kynnön jälkeen ihan onnistuneesti...
-
Parempi veitsillä tongittu syksyllä kuin mestarikyntäjän kyntämä keväällä.
(http://www.agriland.ie/wp-content/uploads/2015/10/ploughing-competition.jpg)
Kilpakynnössä otetaan käyttöön siviilitekniikoita, ehkäpä veitset tulevat käyttöön mestaruuskiplailuihinkin.
-SS-
-
Parempi veitsillä tongittu syksyllä kuin mestarikyntäjän kyntämä keväällä.
(http://www.agriland.ie/wp-content/uploads/2015/10/ploughing-competition.jpg)
Kilpakynnössä otetaan käyttöön siviilitekniikoita, ehkäpä veitset tulevat käyttöön mestaruuskiplailuihinkin.
-SS-
Tai näin
https://www.youtube.com/watch?v=Mp30yBgdNmo
-
Parempi veitsillä tongittu syksyllä kuin mestarikyntäjän kyntämä keväällä.
(http://www.agriland.ie/wp-content/uploads/2015/10/ploughing-competition.jpg)
Kilpakynnössä otetaan käyttöön siviilitekniikoita, ehkäpä veitset tulevat käyttöön mestaruuskiplailuihinkin.
-SS-
Tai näin
https://www.youtube.com/watch?v=Mp30yBgdNmo
Tuossahan vaarana on, että sudet syö renkaat :o
-
Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa, negatiivista, että tukipyörä otti maahan kiinni koko ajan, hylätty suoritus.
-
Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa, negatiivista, että tukipyörä otti maahan kiinni koko ajan, hylätty suoritus.
Niin, kukas se oli se pyörättömän kynnön guru?
-
Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa, negatiivista, että tukipyörä otti maahan kiinni koko ajan, hylätty suoritus.
(Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa) korjaan tuota: Positiivista tuossa oli, että kuskilla on "kuusi" roikkumassa sisäpeilissä.
Esiaurat tuossa oli pointti
-
Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa, negatiivista, että tukipyörä otti maahan kiinni koko ajan, hylätty suoritus.
(Positiivista tuossa oli, että kuskilla on kravatti kaulassa) korjaan tuota: Positiivista tuossa oli, että kuskilla on "kuusi" roikkumassa sisäpeilissä.
Esiaurat tuossa oli pointti
Kuinkahan monta kertaa kävi niitä märkiä olkirättejä pudottelemassa esiauroista ? Päisteessä ne juuri- ja olkipaakut paluuaurasta putoavat hyvin. Kun pyöräyttää. Sarka-auralla pitää todennäköisesti käydä tollot repimässä pois.
-SS-
-
En tiärä,pääni puhki pohtinut ja raapinu. Soitin sit sit tänään lopulta et tuokaa ne kvernet pihaan. Ne on nyt sit veitillä varustetut,jännittää iha tolkuttomasti luonnistaako homma alkuunsakaan. Parille tuttavalle soitin,jotka veitillä kyntävät,molemmat sanoivat et ei leikkureita ikinä enää auroihin laita. Silti vaan epäilyttää,no saahan ne tietty jälkeenpäin leikkurit asennettua jos siltä näyttää,toivotaan kuitenkin et ei tarvii. Aika kirjavaa muuten oli kvernen hinnoittelu,tuli soiteltua monelle paikkakunnalle. Suolaisimmat hinnat löytyivät mikkelistä,kaiken lisäksi myyjä totesi että löytyyhän niistä yksi isäntälinjan hitsaus sauma :o
-
Veittillä ja esiauroilla toistasyksyä menny. Leikkurit tukki syysvehnän sängellä ja pudotettiin pois, ajettiin siis ilman minkäänlaista leikkuria. Ihan hyvä jäli nonkin tuli. Myöhemmin sitten laitoin nuo puukot. Aika nopeasti nuo kuluu, joku 50-60 ha kyntää yksillä puukoilla nelisiipisillä paluilla.
-
En tiärä,pääni puhki pohtinut ja raapinu. Soitin sit sit tänään lopulta et tuokaa ne kvernet pihaan. Ne on nyt sit veitillä varustetut,jännittää iha tolkuttomasti luonnistaako homma alkuunsakaan. Parille tuttavalle soitin,jotka veitillä kyntävät,molemmat sanoivat et ei leikkureita ikinä enää auroihin laita. Silti vaan epäilyttää,no saahan ne tietty jälkeenpäin leikkurit asennettua jos siltä näyttää,toivotaan kuitenkin et ei tarvii. Aika kirjavaa muuten oli kvernen hinnoittelu,tuli soiteltua monelle paikkakunnalle. Suolaisimmat hinnat löytyivät mikkelistä,kaiken lisäksi myyjä totesi että löytyyhän niistä yksi isäntälinjan hitsaus sauma :o
Ite kyntelin viime syksynä ekat heinämaat puukkojen kanssa. Ei mun mielestäni mitään eroa kiekkoihin. Kiekot saa nyt olla nurkassa.
-
2003 vuodesta on ollut vain esiaurat (EI veitsiä) ja vikassa siivessä lisäksi kiekkoleikkuri. Olen kyntänyt omia ja asiakkaiden peltoja (aurat olleet myös vuokralla), sänkeä ja nurmea, eri maalajeja, kynnetty ala reilusti yli 2000 ha. Pääpiirteissään onnistuu erinomaisesti. Hankala on kevyt multamaa sopivassa kosteudessa ja jos samalla on juolavehnää, pitkää kauran lakosänkeä tms. Kevyen maan vastus ei riitä esiauralle vastukseksi, että saisi repäistyä pinnan auki, vaan tavara lähtee levynä auran edessä kulkemaan. Pitkä nurmen sänki (yli 40 cm) tekee päisteen kynnöstä takkuista kynnöksen puoleisesta reunasta, erityisesti kevyilla mailla. Kiviä jää välillä esiauran ja kärjen väliin ja niitä saa käydä irrottelemassa. Rintapala kuluu enempi kuin kiekkoleikkurin kanssa, mutta toisaalta rintapala kuluu myös kiekon kanssa kiekon leikkuukohdan alapuolelta eli menee joka tapauksessa vaihtoon. Kvernessä kiekkopari kiinnikkeineen painaa 27 kg joten neljä kiekkoa pois keventi auraa yli sata kiloa.
Esiaura kuorii paremmin viilun sauman kuin kuorinsiipi, joten rikat jäävät paremmin piiloon. Säätö on tarkempi, koska liian syvällä kulkeva esiaura saa tietyillä mailla aikaan kynnöksen päälle työntyvän maapötkön ja liian ylhäällä kulkeva esiaura hörpää helposti "ilmaa" ja ottaa vantaansa kärjen alle olki- tai nurmitollon, jolloin ei leikkaa maata kunnolla.
-
2003 vuodesta on ollut vain esiaurat (EI veitsiä) ja vikassa siivessä lisäksi kiekkoleikkuri. Olen kyntänyt omia ja asiakkaiden peltoja (aurat olleet myös vuokralla), sänkeä ja nurmea, eri maalajeja, kynnetty ala reilusti yli 2000 ha. Pääpiirteissään onnistuu erinomaisesti. Hankala on kevyt multamaa sopivassa kosteudessa ja jos samalla on juolavehnää, pitkää kauran lakosänkeä tms. Kevyen maan vastus ei riitä esiauralle vastukseksi, että saisi repäistyä pinnan auki, vaan tavara lähtee levynä auran edessä kulkemaan. Pitkä nurmen sänki (yli 40 cm) tekee päisteen kynnöstä takkuista kynnöksen puoleisesta reunasta, erityisesti kevyilla mailla. Kiviä jää välillä esiauran ja kärjen väliin ja niitä saa käydä irrottelemassa. Rintapala kuluu enempi kuin kiekkoleikkurin kanssa, mutta toisaalta rintapala kuluu myös kiekon kanssa kiekon leikkuukohdan alapuolelta eli menee joka tapauksessa vaihtoon. Kvernessä kiekkopari kiinnikkeineen painaa 27 kg joten neljä kiekkoa pois keventi auraa yli sata kiloa.
Esiaura kuorii paremmin viilun sauman kuin kuorinsiipi, joten rikat jäävät paremmin piiloon. Säätö on tarkempi, koska liian syvällä kulkeva esiaura saa tietyillä mailla aikaan kynnöksen päälle työntyvän maapötkön ja liian ylhäällä kulkeva esiaura hörpää helposti "ilmaa" ja ottaa vantaansa kärjen alle olki- tai nurmitollon, jolloin ei leikkaa maata kunnolla.
Juurikin noin, mulla Agroluxit samoilla kokemuksilla -99 vuodesta saakka. Tosin ne puukot on edelleen käytössä esiaurojen parina, puukko leikkaa alhaalta ja esiaura ylhäältä. Toimii edellämainituin varauksin.
-
Täällä on ihmisillä tehosilppurit puimureissa ja sen veran lakolääkkeitä, ettei löydy semmoista maata pitkin matavaa lakosänkeä ja polveen ulottuvaa pahnaputua. Niin fältti voi olla ilman leikkureita kokonaan. Poltetussa sängessä ja kuivassa menee mikä vaan, märkä ruisrätti tai ryhtikauran pahna takertuu esimerkiksi kultivaattoriin, vaikka olisi vain yksi piikki.
-SS-
-
Täällä on ihmisillä tehosilppurit puimureissa ja sen veran lakolääkkeitä, ettei löydy semmoista maata pitkin matavaa lakosänkeä ja polveen ulottuvaa pahnaputua. Niin fältti voi olla ilman leikkureita kokonaan. Poltetussa sängessä ja kuivassa menee mikä vaan, märkä ruisrätti tai ryhtikauran pahna takertuu esimerkiksi kultivaattoriin, vaikka olisi vain yksi piikki.
-SS-
Ensin se 7000-8000kilon ohra:
(http://i2.aijaa.com/t/00883/14001960.t.jpg) (http://aijaa.com/p60EMA)
Sit se on välillä vähän tämmöstä:
(http://i7.aijaa.com/t/00458/14001900.t.jpg) (http://aijaa.com/dAw9R9)
-
Tommoseen seitentonnarin silppuun jos näyttää ens lautasmuokkaria ja viikon parin päästä sitä auraa..?
-
Tommoseen seitentonnarin silppuun jos näyttää ens lautasmuokkaria ja viikon parin päästä sitä auraa..?
Se on syksyllä vähän hankalaa ku urakoitsija levittää bason ja jos sen pahnamaton menee sorkkimaan auki ja tulee sadetta, kuten syksyllä on tapana,(SAS huom. syksyllä sataa yleensä) on savisuttu melkosta. Tollasessa pahnamatossa pysyy kummit suhteellisen puhtaana ja kaikki on iloisia....
-
Tommoseen seitentonnarin silppuun jos näyttää ens lautasmuokkaria ja viikon parin päästä sitä auraa..?
Kokeiltu on. Menee mullasta viimeinenkin ryhti, joten ei vastusta edes sen vertaa ,
että sängen juuret katkeisivat. Pahna on kosteaa rättiä, kertyy kahta kauheammin.
Kuivalla säällä menee läip aurasta parhaiten. Tietenkin superhyper superior puimuri
superior 20000 kierrosta kiertävällä pahnajauhottimella poistaa ongelman.
Ahdinta ja lastua 400 hepoista tehoa niin pahna muuttuu pölyksi.
-SS-
-
Paalatkaa ne oljet jos ne on kerta niin iso ongelma.
-
Paalatkaa ne oljet jos ne on kerta niin iso ongelma.
Miksi pilata maa paalaamalla oljet?
Mitä nää sitten syö?
(http://i10.aijaa.com/t/00509/13822950.t.jpg) (http://aijaa.com/zMugSq)
(http://i3.aijaa.com/t/00085/13822951.t.jpg) (http://aijaa.com/PoO3id)
(http://i9.aijaa.com/t/00093/14258072.t.jpg) (http://aijaa.com/cKWp80)
(http://i9.aijaa.com/t/00803/14265577.t.jpg) (http://aijaa.com/pCHfKb)
(http://i7.aijaa.com/t/00565/14265578.t.jpg) (http://aijaa.com/KMdWbl)
-
Ne voi syödä sitä paskaa.
Tollanen seitentonnarin olki muuten vetää tarttee aika paljon typpeä maatuakseen.
-
Mulla on tosiaan Agroluxin nelisiipiset paluuaurat puukoilla ja viimeisessä kiekko. 95% niistä kerroista kun aura on tukkinut on se ollut tuolla kiekkoleikkurissa. Taidan heittää ne mettään sieltä.
-
En tiärä,pääni puhki pohtinut ja raapinu. Soitin sit sit tänään lopulta et tuokaa ne kvernet pihaan. Ne on nyt sit veitillä varustetut,jännittää iha tolkuttomasti luonnistaako homma alkuunsakaan. Parille tuttavalle soitin,jotka veitillä kyntävät,molemmat sanoivat et ei leikkureita ikinä enää auroihin laita. Silti vaan epäilyttää,no saahan ne tietty jälkeenpäin leikkurit asennettua jos siltä näyttää,toivotaan kuitenkin et ei tarvii. Aika kirjavaa muuten oli kvernen hinnoittelu,tuli soiteltua monelle paikkakunnalle. Suolaisimmat hinnat löytyivät mikkelistä,kaiken lisäksi myyjä totesi että löytyyhän niistä yksi isäntälinjan hitsaus sauma :o
Ensi vaikutelma varsin positiivinen veitsiin. Tänään tuli kokeiltua pari hehtaari kesanto maata jossa vehnän sänki ja pahnat. Pahuksen mukavasti luonnisti,eikä oo edes viimeisessä keikkoa.
-
Harva on kiekkoja takaisin enää osannut kaivata kun on sellaisista eroon päässyt.
-
Harva on kiekkoja takaisin enää osannut kaivata kun on sellaisista eroon päässyt.
Samaa mieltä. Ei ole kiekkoihin paluuta auroissa meilläkään.
-
Miten nuo veitset pelaa jos on oikeasti vaikeat olosuhteet?
Esim tuollainen >10 vuotta rauhassa kasvanut niitty turve/multamaalla, loppukesästä niitetty ja seuraavana keväänä kynnetään?
Ei näköjään talvella lahoa juuri yhtään mutta painuuhan se maahan.
Oli niittokoneellakin vaikeuksia kun siinä taitaa olla monen vuosikerran lampaannadat pystyssä ja hurjan tiheitä ja paksuja tuppaita. Ei koettu vauhdin hurmaa, ei.
Hyvin terävillä kiekoilla meni kohtuullisesti, veitsiä mulla ei ole jotta olisi voinut kokeilla. Mulla nuo kynnettävät kohteet ovat melkein aina noita tosivaikeita :-((
Muita kun ei normaalisti juurikaan kynnetä.
-
no tietysti ihan toooodella surkeita ja haastavia paikkoja kynnettäessä ei kait mikään toimi todella hyvin... kiekotkin teroitettava? ite poistin kiekot ja veittet tilalle ja en kadu.. on helppo saada jopa kumiövereillä nättiä jälkeä normaalimaasta... joskus kynnettävä jotta saa urat sun muut paskat peittoon... ja sillonkin matalaan että ei kivet nouse...
-
Miten nuo veitset pelaa jos on oikeasti vaikeat olosuhteet?
Esim tuollainen >10 vuotta rauhassa kasvanut niitty turve/multamaalla, loppukesästä niitetty ja seuraavana keväänä kynnetään?
Ei näköjään talvella lahoa juuri yhtään mutta painuuhan se maahan.
Oli niittokoneellakin vaikeuksia kun siinä taitaa olla monen vuosikerran lampaannadat pystyssä ja hurjan tiheitä ja paksuja tuppaita. Ei koettu vauhdin hurmaa, ei.
Hyvin terävillä kiekoilla meni kohtuullisesti, veitsiä mulla ei ole jotta olisi voinut kokeilla. Mulla nuo kynnettävät kohteet ovat melkein aina noita tosivaikeita :-((
Muita kun ei normaalisti juurikaan kynnetä.
Kyllä veitsien kanssa tulee tietyissä olosuhteissa huonompaa jälkeä. Juurikin tuommoiset vanhat nurmet on haasteellisia ja jos maalaji on vielä kevyt.
-
Suorakylvö niin paksu nurmimatto häviää kesän aikana. Haaste sekin, glyfoo kannatta viivystää että on vihreetä mitä tappaa. Ja vehnä melkein ainoa että voi käyttää attribut super tai vastaavaa.
Oisko lautasmuokain ja odottaa viikko että vähän painuis ja lahoo, sitten kyntö.
-
Entä miten toimii puukot jos on kevyt hietamaa tai joku vähän turpeensekainen kasvualustana, siihen levitetty olkinen/heinäinen paska ja sen päällä saviset ojamaat. On nimittäin aika savotta jo kyntää kiekoillakin.
-
mutta kuin monta kertaa tuollaista koktailia kyntelet? eiks tuossa olis hyvä joku jyrsin tms...? kun ei oikein auroilla taho kunnon jälkeä tulla ollaan jo pikkasen hakoteillä muokkauksen ja vuorottelun kanssa... ite kynnän vanhat ( 7-22 vuotta ) nurmet kuiteskin .. aikasemmin jopa ilman leikkureita..
-
Veitsileikkuri on tosi huono varsinkin multa ja turvemaalla vanhalla heinikolla. Ojamaat kyllä menee veitsillä paremmin kuin kiekoilla.
Kovasti mainosti myyntimies että ei oo sellasta tilannetta jolloin ei toimis pelkillä veitsillä ja esiauroilla. Noh, on niitä tullut aika montakin vastaan.
-
Tiedän juu että veitset toimivat normaaleissa oloissa hyvin.
Taitaa olla viisasta pysyä entisessä kalustossa kun tosiaan kynnän vain kohteita joissa ei oikein kevyemmät konstit toimi. Yleensä turvemaa ja paljon kaikkea - ainakin ongelmia :-)
Suorakylvö varmaan menisi kun edellisenä kesänä niittelisi useampaan kertaan jotta ryönää ei syksyllä olisi aivan niin paljoa talven alle.
Jyrsin taitaa olla vähän hidas vehje, leveämpää kelajyrsintä ei taida olla kellään lainattavana / vuokrattavana. Jollain 2 metrisellä taas menee ikä ja terveys jo vajaan 10 ha:n ajamiseen.
Joku 4 metrinen olisi varmaan kova sana silloin kun akselin toinen pää on kiinni koneessa joka ei ujostele.
-
Entä miten toimii puukot jos on kevyt hietamaa tai joku vähän turpeensekainen kasvualustana, siihen levitetty olkinen/heinäinen paska ja sen päällä saviset ojamaat. On nimittäin aika savotta jo kyntää kiekoillakin.
Esiaura ilman leikkuria toimii paremmin kuivalannan kanssa kuin sileä kiekkoleikkuri. Ei tarttee kummoinenkaan olkitollo jäädä leikkurin eteen, niin ei pyöri ja alkaa vaan lauttaamaan lisää moskaa. Esiaura vaan pyyhkäiseet roskat maton alle ilman kummempia mutinoita, juurakkoiset ojamaat sitten asia erikseen. Lovettu leikkuri pyörisi paremmin, mutta ei ole kokemusta kuinka käyttäytyy kivisellä maalla.
-
Entä miten toimii puukot jos on kevyt hietamaa tai joku vähän turpeensekainen kasvualustana, siihen levitetty olkinen/heinäinen paska ja sen päällä saviset ojamaat. On nimittäin aika savotta jo kyntää kiekoillakin.
Esiaura ilman leikkuria toimii paremmin kuivalannan kanssa kuin sileä kiekkoleikkuri. Ei tarttee kummoinenkaan olkitollo jäädä leikkurin eteen, niin ei pyöri ja alkaa vaan lauttaamaan lisää moskaa. Esiaura vaan pyyhkäiseet roskat maton alle ilman kummempia mutinoita, juurakkoiset ojamaat sitten asia erikseen. Lovettu leikkuri pyörisi paremmin, mutta ei ole kokemusta kuinka käyttäytyy kivisellä maalla.
Onko jollain tietoa mistä saisi noita esiauroja halvalla :-)
-
Entä miten toimii puukot jos on kevyt hietamaa tai joku vähän turpeensekainen kasvualustana, siihen levitetty olkinen/heinäinen paska ja sen päällä saviset ojamaat. On nimittäin aika savotta jo kyntää kiekoillakin.
Esiaura ilman leikkuria toimii paremmin kuivalannan kanssa kuin sileä kiekkoleikkuri. Ei tarttee kummoinenkaan olkitollo jäädä leikkurin eteen, niin ei pyöri ja alkaa vaan lauttaamaan lisää moskaa. Esiaura vaan pyyhkäiseet roskat maton alle ilman kummempia mutinoita, juurakkoiset ojamaat sitten asia erikseen. Lovettu leikkuri pyörisi paremmin, mutta ei ole kokemusta kuinka käyttäytyy kivisellä maalla.
Onko jollain tietoa mistä saisi noita esiauroja halvalla :-)
Halvalla tai kalliilla. Tilasin merkkiliikkeestä. Noin 400 € per pari. Kverneland aurat.