Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Peurajussi - 15.04.13 - klo:10:09
-
Voidaanko maanmittaustoimituksessa "määrätä" kulkuoikeus toisen omistuksessa olevan kiinteistön läpi, mikäli siinä on valmis tie mikä soveltuu kukuyhteydeksi uudelle määräalalle? Uudella määräalalla ei ole aikaisempaa tietä. Pitääkö olla painavat perusteet jos ei tahdo kulkuyhteyttä muodostettavan? Entä tien mahdollisesta kunnostamisesta syntyvät kustannukset, jakautuvatko sopimuksen mukaan vai onko nieltävä kaikki mikä tarjoillaan..? ::)
-
Noin epämääräiseen kysymykseen voi vastata juu ja ei.
Lueskele yksityistielakia, löytyy googlella.
-
Kaikkea ei tarvitse niellä. Mutta keskustelujen jälkeen toimituksen suorittaneen maanmittarin tarjoilut kannattaa aika usein niellä sovinolla ::) . Jos ne eivät maita, niin sitten pitää tehdä kirjallinen valitus toimituksessa ilmoitettulle taholle.
Uusille aloille kulku määrätään usein valmiita ja käytettyjä teitä tai reittejä pitkin. Syyn pitää olla tosiaan painava, jos kulkuyhteyttä ei halua ja ehdotettu yhteys on kokonaisuutena järkevin. Veikkaisin, että esim. toisen pihan läpi kulkuyhteyttä ei kovin helposti määräta, jos jotain muuta kautta melkein yhtä helposti pääsee. Kunnostamiskustannukset jakaantuvat sopimuksen mukaan, johon löytyy vakiintuneita laskukaavoja ja niissä on neuvotteluvaraa. Myös vanhan tien peruskorjauskustannuksia on mahdollista laskuttaa uudelta tienkäyttäjältä, jos korjauksesta on kulunut muutama vuosi. Tarkkaa vuosimäärää en muista.
-
Voidaanko maanmittaustoimituksessa "määrätä" kulkuoikeus toisen omistuksessa olevan kiinteistön läpi, mikäli siinä on valmis tie mikä soveltuu kukuyhteydeksi uudelle määräalalle? Uudella määräalalla ei ole aikaisempaa tietä. Pitääkö olla painavat perusteet jos ei tahdo kulkuyhteyttä muodostettavan? Entä tien mahdollisesta kunnostamisesta syntyvät kustannukset, jakautuvatko sopimuksen mukaan vai onko nieltävä kaikki mikä tarjoillaan..? ::)
Mulla oli joku vuosi sitten vastaava tilanne missä kahdelle naapuritilasta muodostetulle uudelle määräalalle perustettiin tieoikeus mun puolella näitten palstojen rajalle tulevaa peltotietä pitkin vaikka kantatilalla oli ollut tieoikeus täysin eri suunnasta, missä ei kuitenkaan varsinaisesti tietä ole ollut vuosikymmeniin.
Lohkomistoimituksessa kysyin toimitusinsinööriltä että mitä jos heittäydyn hankalaksi enkä suosiolla sitä tieoikeutta luovuta sille olemassa olevalle peltotien pätkälle, vastaus oli että siinä tapauksessa hän voi sen määrätä kulkemaan siitä.
En sitä sitten sen paremmin selvittänyt koska minunkin mielestäni paljon fiksumpihan se kulku on järjestää jo olemassa olevaa tietä sen sijaan että rakennettaisiin uutta tietä satoja metrejä pellon halki. Vaikka nyt tässä tapauksessa jouduinkin sen rasitteen verran kärsimään. Peltotien mistä tieoikeus perustettiin loppupään viimeinen pari sataa metriä siis oli siihen asti pelkästään minun käytössä, alkupäällä useampia osakkaita.
Jos tiehen on hiljattain tehty isompi perusparannus niin niitten kustannuksiin voidaan uudet osakkaat velvoittaa osallistumaan, muutenhan kunnossapito menee sitten kuten muutenkin yksityistiessä.
-
Kaikkea ei tarvitse niellä. Mutta keskustelujen jälkeen toimituksen suorittaneen maanmittarin tarjoilut kannattaa aika usein niellä sovinolla ::) . Jos ne eivät maita, niin sitten pitää tehdä kirjallinen valitus toimituksessa ilmoitettulle taholle.
Uusille aloille kulku määrätään usein valmiita ja käytettyjä teitä tai reittejä pitkin. Syyn pitää olla tosiaan painava, jos kulkuyhteyttä ei halua ja ehdotettu yhteys on kokonaisuutena järkevin. Veikkaisin, että esim. toisen pihan läpi kulkuyhteyttä ei kovin helposti määräta, jos jotain muuta kautta melkein yhtä helposti pääsee. Kunnostamiskustannukset jakaantuvat sopimuksen mukaan, johon löytyy vakiintuneita laskukaavoja ja niissä on neuvotteluvaraa. Myös vanhan tien peruskorjauskustannuksia on mahdollista laskuttaa uudelta tienkäyttäjältä, jos korjauksesta on kulunut muutama vuosi. Tarkkaa vuosimäärää en muista.
Jo on pieniä lapsia, niin tuvallisuus on se painava syy, millä pihanläpi ajo-oikeus saadaan kumottua maaoikeudessa. Parikertaa on tullu vastaan kun muka ei ole muuta mahdollisuutta liikkumiseen sille palstalle, niin tie pitäisi tehdä maitteni /tai pihan läpi. Kun eivät ole haluneet tehdä sitä tietä sukulaistensa metsän läpi, mutta siläpä ne tiet nyt ovat.
10 vuotta on se aika josta peruskorjaamisen kustannuksia voidaan jyvittää uudelle tienosakkaalle.
-
Voidaanko maanmittaustoimituksessa "määrätä" kulkuoikeus toisen omistuksessa olevan kiinteistön läpi, mikäli siinä on valmis tie mikä soveltuu kukuyhteydeksi uudelle määräalalle? Uudella määräalalla ei ole aikaisempaa tietä. Pitääkö olla painavat perusteet jos ei tahdo kulkuyhteyttä muodostettavan? Entä tien mahdollisesta kunnostamisesta syntyvät kustannukset, jakautuvatko sopimuksen mukaan vai onko nieltävä kaikki mikä tarjoillaan..? ::)
Voidaan, jos kiinteistölle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Toimituksessa kannattaa vaatia, että määräalan omistaja osallistuu tien rakentamiskustannuksiin.
-
...10 vuotta on se aika josta peruskorjaamisen kustannuksia voidaan jyvittää uudelle tienosakkaalle.
Yksityistielaissa mainitaan kyllä 15 vuoden määräaika.
-
...10 vuotta on se aika josta peruskorjaamisen kustannuksia voidaan jyvittää uudelle tienosakkaalle.
Yksityistielaissa mainitaan kyllä 15 vuoden määräaika.
Tervetullut muutos (ennen tosiaan 10 v), vaikkakin saisi olla vielä pitempi aika. Perustelu: Jos liityn vesi ja/tai viemäriosuuskuntaan, liittymismaksu menee aina - ei vuosihelpotuksia. Toisen tekemälle tielle pääsee ilmaiseksi osakkaaksi, kun tien rakentamisesta on kulunut 15 v. Onko näissä suoritteissa jokin ratkaiseva ero ? Kaikki palvelevat kiinteistön käyttöä - kukin omalla tavallaan. Vain tieasioissa tienrakentajaa vedetään retkuun. En hyväksy.
-
Perusperiaatehan on, että jos on määrala, niin sille on AINA tieoikeus, joka siis on rasitteena jollain muulla kiinteistönomistajalla. Rasite määritellään lohkottaessa tuota määräalaa, yleensä kait se rasite tulee tuon määräalan myyneelle maanomistajalle. Mahdoton ajatus siis yleensäkin on määräala, jolle ei mene tietä. ::)
-
Voidaanko maanmittaustoimituksessa "määrätä" kulkuoikeus toisen omistuksessa olevan kiinteistön läpi, mikäli siinä on valmis tie mikä soveltuu kukuyhteydeksi uudelle määräalalle? Uudella määräalalla ei ole aikaisempaa tietä. Pitääkö olla painavat perusteet jos ei tahdo kulkuyhteyttä muodostettavan? Entä tien mahdollisesta kunnostamisesta syntyvät kustannukset, jakautuvatko sopimuksen mukaan vai onko nieltävä kaikki mikä tarjoillaan..? ::)
Kysy sorkkikselta!
-
Perusperiaatehan on, että jos on määrala, niin sille on AINA tieoikeus, joka siis on rasitteena jollain muulla kiinteistönomistajalla. Rasite määritellään lohkottaessa tuota määräalaa, yleensä kait se rasite tulee tuon määräalan myyneelle maanomistajalle. Mahdoton ajatus siis yleensäkin on määräala, jolle ei mene tietä. ::)
Noin asia on ollut muinoin. Nykyisin voidaan käyttää järkeä ja ihan silmillä katsella valmiita teitä. Tosin tuntuu siltä että vanhan systeemin omaksuneille ei pysty tekemään päivitystä, vasta seuraava sukupolvi saattaa asian oivaltaa.
-
Voi ne määrätä ja yleensä jos toimitusta vetävä on täysjärkinen niin kyllä se kohtuullisesta kohtaa saadaan säädettyä.
-
Perusperiaatehan on, että jos on määrala, niin sille on AINA tieoikeus, joka siis on rasitteena jollain muulla kiinteistönomistajalla. Rasite määritellään lohkottaessa tuota määräalaa, yleensä kait se rasite tulee tuon määräalan myyneelle maanomistajalle. Mahdoton ajatus siis yleensäkin on määräala, jolle ei mene tietä. ::)
Noin asia on ollut muinoin. Nykyisin voidaan käyttää järkeä ja ihan silmillä katsella valmiita teitä. Tosin tuntuu siltä että vanhan systeemin omaksuneille ei pysty tekemään päivitystä, vasta seuraava sukupolvi saattaa asian oivaltaa.
Tuo rasite, joka lohkomisen yhteydessä määritetään, siirtyy aina kiinteistön mukana sen seuraavalle omistajalle. Siksipä kannattaa aina ottaa selvää noista rasitteista, kun aikoo maakiinteistöjä ostaa. Vaikka siis olisi järkevämpikin kulkutie kiinteistöltä, niin aina säilyy tuo kiinteistöpapereissa mainittu tieoikeus, se kun on näitä saavutettuja etuja, joista sitten ei luovuta ihan periaatteesta. 8)
-
Perusperiaatehan on, että jos on määrala, niin sille on AINA tieoikeus, joka siis on rasitteena jollain muulla kiinteistönomistajalla. Rasite määritellään lohkottaessa tuota määräalaa, yleensä kait se rasite tulee tuon määräalan myyneelle maanomistajalle. Mahdoton ajatus siis yleensäkin on määräala, jolle ei mene tietä. ::)
Noin asia on ollut muinoin. Nykyisin voidaan käyttää järkeä ja ihan silmillä katsella valmiita teitä. Tosin tuntuu siltä että vanhan systeemin omaksuneille ei pysty tekemään päivitystä, vasta seuraava sukupolvi saattaa asian oivaltaa.
Tuo rasite, joka lohkomisen yhteydessä määritetään, siirtyy aina kiinteistön mukana sen seuraavalle omistajalle. Siksipä kannattaa aina ottaa selvää noista rasitteista, kun aikoo maakiinteistöjä ostaa. Vaikka siis olisi järkevämpikin kulkutie kiinteistöltä, niin aina säilyy tuo kiinteistöpapereissa mainittu tieoikeus, se kun on näitä saavutettuja etuja, joista sitten ei luovuta ihan periaatteesta. 8)
Joo eikä noita rasitteita pureta ihan extempore vaikka mieleen juolahtaisi ja muuten voisikin. Meillekin maanmittari totesi lohkomisen yhteydessä, että olis voinu tuommoiset vanhat kaivotkin tuolta siivota rasitteista (kun kannet on puoli metriä pellon pinnan alapuolella), mutta kun ei ollut kutsunut juuri sen naapurikiinteistön edustajia kokoukseen, niin jäi purkamatta.
-
Noita rasitteita on monenlasia.Tiedän omaanikin kiinteistöön(siis maatilaan) liittyvän rasitteen, jossa naapurin OK-talon omistajalla on oikeus ottaa läheltä olevasta lähdekaivosta vettä. Kaivo on edelleenkin olemassa, mutta sitä ei enää ole käytetty 15 vuoteen. Naapuritalo on omistajaa vaihtanut jo kaksi kertaa ja onneksi ei nykyinen talonomistaja kait ole huomannut edes tuota oikeuttaan 8). Kaikenkaikkiaan nuo vuosikymmenten aikana muodostuneet rasitteet ovat usein ongelmallisia ja suurin hyötyjä taitavat olla lakimiehet ::)
-
Jos uusi kulkuoikeus tulee rasitteeksi ja tietä jatketaan tai parannetaan, niin onko juuri maanmittaustoimitus se vaihe jossa tehdään ratkaisu kulujen jakamisesta vai kuuluuko se asia inssille lainkaan? Eihän rasite kuitenkaan ilmainen asia ole (vai onko?), tai pitääkö se ajatella niin että sitä kulua kompensoidaan vaikka tien kunnostamisen yhteydessä?
Jos ei ole useampia kiinteistöjä ja omistajia, tuskin mitään tieyksiköintejä kuitenkaan tehdään..?
-
Jos uusi kulkuoikeus tulee rasitteeksi ja tietä jatketaan tai parannetaan, niin onko juuri maanmittaustoimitus se vaihe jossa tehdään ratkaisu kulujen jakamisesta vai kuuluuko se asia inssille lainkaan? Eihän rasite kuitenkaan ilmainen asia ole (vai onko?), tai pitääkö se ajatella niin että sitä kulua kompensoidaan vaikka tien kunnostamisen yhteydessä?
Jos ei ole useampia kiinteistöjä ja omistajia, tuskin mitään tieyksiköintejä kuitenkaan tehdään..?
Toimituksessa määritetään mistä kohtaa kulkuoikeus tulee ja kuinka leveä reitti on mahdolliset ojat mukaanlukien. Muuta ei automaattisesti tehdä. Tien parantamiskustannuksista kannattaa keskustella toimituksen aikana. Todennäköisesti paikallaolijoista mittarilla on parhaat tiedot kustannusten jakamisen periaatteista. Maanmittauslaitos tekee yksikkö- ja muita laskelmia pyynnöstä. Mutta heidän hinnoittelunsa on todennäköisesti aivan tarkoituksella niin korkea, ettei kovin helpolla pikkuseikkojen tai pelkästään huvin ja naapurin kiusaamisen vuoksi toimituksia tai laskelmia pyydetä. Toimituksesta syntyvän laskun maksajan/t mittari kyllä ilmoittaa toimituksen aikana.
Kyllä rasite taitaa olla ihan nimestä veroinen, ts. mitään korvausta ei tipu. Lukuunottamatta edellä mainittuja aika tuoreita perusparannuskuluja, joista voi laskuttaa uutta kulkijaa.
Tieyksiköiden laskemisessa on se hyvä puoli, että sillä voidaan tienhoitokustannukset jakaa tavalla, jota pidetään kohtuullisen oikeudenmukaisena.
-
Jos uusi kulkuoikeus tulee rasitteeksi ja tietä jatketaan tai parannetaan, niin onko juuri maanmittaustoimitus se vaihe jossa tehdään ratkaisu kulujen jakamisesta vai kuuluuko se asia inssille lainkaan? Eihän rasite kuitenkaan ilmainen asia ole (vai onko?), tai pitääkö se ajatella niin että sitä kulua kompensoidaan vaikka tien kunnostamisen yhteydessä?
Jos ei ole useampia kiinteistöjä ja omistajia, tuskin mitään tieyksiköintejä kuitenkaan tehdään..?
Kyllä rasite taitaa olla ihan nimestä veroinen, ts. mitään korvausta ei tipu. Lukuunottamatta edellä mainittuja aika tuoreita perusparannuskuluja, joista voi laskuttaa uutta kulkijaa.
Kyllä jossain tapauksissa on mahdollista saada maapohja korvaus.
Lähinnä kai tilanteessa missä tieoikeus perustetaan alueelle missä ei ennestään kulje tietä.
-
Jos uusi kulkuoikeus tulee rasitteeksi ja tietä jatketaan tai parannetaan, niin onko juuri maanmittaustoimitus se vaihe jossa tehdään ratkaisu kulujen jakamisesta vai kuuluuko se asia inssille lainkaan? Eihän rasite kuitenkaan ilmainen asia ole (vai onko?), tai pitääkö se ajatella niin että sitä kulua kompensoidaan vaikka tien kunnostamisen yhteydessä?
Jos ei ole useampia kiinteistöjä ja omistajia, tuskin mitään tieyksiköintejä kuitenkaan tehdään..?
Kyllä rasite taitaa olla ihan nimestä veroinen, ts. mitään korvausta ei tipu. Lukuunottamatta edellä mainittuja aika tuoreita perusparannuskuluja, joista voi laskuttaa uutta kulkijaa.
Kyllä jossain tapauksissa on mahdollista saada maapohja korvaus.
Lähinnä kai tilanteessa missä tieoikeus perustetaan alueelle missä ei ennestään kulje tietä.
tai esim. jos kiinteistön omistajalla on kulkuoikeus toista kautta ja haluaakin sen muualta, niin maapohjasta saapi korvauksen. Voipi sanella mistä tie tehdään.
-
Mitä enemmän te jankkaatte, sen vaikeemmaksi menee.
Pitäisi tuntea tarkasti se alkutilanne, jotta voisi maanmittausinsinööriksi täällä lähteä.
Eikö sitä nyt voisi mennä sen insinöörin kanssa keskustelemaan?.
-
Eikö sitä nyt voisi mennä sen insinöörin kanssa keskustelemaan?.
Asianomaiset tulevat pian keskustelemaan toimistusinsinöörin kanssa. Mutta mielestäni keskustelupalstojen idea on siinä että keskustellaan. Eihän tällaisessa topikissa kukaan eksakteja totuuksia haekaan, vaan kyse on vaan siitä että joku haluaa hieman avata maailmaa mikä ei ole entuudestaan itselle kovin tuttu. Epämääräisetkin kommentit voivat siten herättää uusia kysymyksiä ja auttaa hahmottamaan asiaa. Ei sitten aina tarvitse olla kuin se kuuluisa "Ö" aapisen laidalla kun inssi -tässä tapauksessa- latelee jargoniaa.
-
Hyvinhän tunnut tietävän.
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
Sielä onkin artikkelin lopussa kommentti joka aukasee asiaa. Oikeasti, voi jumalauta että oma-aloitteisesta tarpeellisesta työstä ruetaan *****ilemaan tuolla tavoin. Nuo ihmiset on aivan totaali pellejä.
-
Uuden vesilain ollessa voimassa kannattaa ojia perata tasaiseen tahtiin, ettei niiden katsota olevan luonnontilaisia. Muuten ollaan helposti kusessa.
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
Sielä onkin artikkelin lopussa kommentti joka aukasee asiaa. Oikeasti, voi jumalauta että oma-aloitteisesta tarpeellisesta työstä ruetaan *****ilemaan tuolla tavoin. Nuo ihmiset on aivan totaali pellejä.
Juurikin tällaisten tapausten varalta kannattaa pyrkiä ostamaan naapurustossa myyntiin tulevat pikkupläntit, niin ei tartte tapella "viisaampien" kanssa. >:(
-
Dokumentti ensi perjantaina 2.10.2015 klo 20.00 YleFem-kanavalla näistä "ihanista" tieriidoista ym.
Yksityistien hoidosta vastaa osakkaista koostuva tiekunta. Tiekunnan kokous päättää kunnossapidosta ja maksuista. Säännöt ovat selvät, mutta aina on niitäkin, jotka tulevat mielestään väärin kohdelluiksi. Långfilm, 2015.
http://areena.yle.fi/1-2816615
-
ja jotka joutuvat muka kaiken eniten maksamaan noista hommista kun toiset pääsevät taas ilmaitteeks läpi revohkasta. sitten niitä jokka ei vaan välitä... tehköön makkaran mieleisekseen.
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
Sielä onkin artikkelin lopussa kommentti joka aukasee asiaa. Oikeasti, voi jumalauta että oma-aloitteisesta tarpeellisesta työstä ruetaan *****ilemaan tuolla tavoin. Nuo ihmiset on aivan totaali pellejä.
Ymmärrän metsänomistajaa jonka maalla ojaa oli perattu, jos hän olisi hyväksynyt tapauksen vastuu olisi siirtynyt hänelle +sakot, kulut korjauksista kun ympäristöväki/ metsäkeskus huomaa muutokset, paras olisi saada viranomaisluvat etukäteen + omistajan lupa
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
Sielä onkin artikkelin lopussa kommentti joka aukasee asiaa. Oikeasti, voi jumalauta että oma-aloitteisesta tarpeellisesta työstä ruetaan *****ilemaan tuolla tavoin. Nuo ihmiset on aivan totaali pellejä.
Ymmärrän metsänomistajaa jonka maalla ojaa oli perattu, jos hän olisi hyväksynyt tapauksen vastuu olisi siirtynyt hänelle +sakot, kulut korjauksista kun ympäristöväki/ metsäkeskus huomaa muutokset, paras olisi saada viranomaisluvat etukäteen + omistajan lupa
Ja sitten on aina niitä, jotka katsovat, että minä en hyödy, mutta ylävesien omistajat hyötyvät. Ittellä mettää paikassa missä nevalta tulevat vedet tulevat puroa pitkin, joka perattiin joskus 60-luvulla. Ja rajanaapuri jätti padon, koska ei päästänyt perkaamaan noin 50m matkaa. Onneksi kuulemani mukaan joka kevät vesi tekee tehtäväänsä ja kyse vain mettästä. Kiusaa se on pienikin kiusa.
-
Se on niin tätä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ojanperkaus-toi-sakot-jamsalaismiehille/1319181
Sielä onkin artikkelin lopussa kommentti joka aukasee asiaa. Oikeasti, voi jumalauta että oma-aloitteisesta tarpeellisesta työstä ruetaan *****ilemaan tuolla tavoin. Nuo ihmiset on aivan totaali pellejä.
Ymmärrän metsänomistajaa jonka maalla ojaa oli perattu, jos hän olisi hyväksynyt tapauksen vastuu olisi siirtynyt hänelle +sakot, kulut korjauksista kun ympäristöväki/ metsäkeskus huomaa muutokset, paras olisi saada viranomaisluvat etukäteen + omistajan lupa
Ja sitten on aina niitä, jotka katsovat, että minä en hyödy, mutta ylävesien omistajat hyötyvät. Ittellä mettää paikassa missä nevalta tulevat vedet tulevat puroa pitkin, joka perattiin joskus 60-luvulla. Ja rajanaapuri jätti padon, koska ei päästänyt perkaamaan noin 50m matkaa. Onneksi kuulemani mukaan joka kevät vesi tekee tehtäväänsä ja kyse vain mettästä. Kiusaa se on pienikin kiusa.
Nykyään "viralliset ojitus ohjeet" on tuollaiset, yhteisojituksessa jäi suopelto vanhanojan taakse kun kuulemma pitää olla kannaksia