Heikko tuottoisten lohkojen kohdalla, joita ei kelläkään toki ole, niin suosittelisin laskemaan, että paljonko lohkolta pitää saada viljaa verrattuna sänki/viherkesantoon, jonka hoidoksi riittää kerran vuodessa niitto.
Muistaen, että se kesannon tuki on ainoastaan 54€/ha vähemmän kuin viljalla ja että sitä voi olla sen 25% pinta-alasta ilman leikkureita.
Toinen mielenkiintoinen on laskelma on nämä riista/maisema/niitty vaihtoehdot. Siemenkustannus on sen 20-100€ riippuen nyt miltä haluaa pellon näyttävän. Tuki on sen n. 250€/ha enemmän kuin viljalla. Itse en ole kuin -12 ja -18 vuosina (+200€/t) viljalla päässyt parempaan tulokseen. Silloinkaan en huonoilla lohkoilla.
Miksi sänki tai viherkesanto. Okei ei tarvii kaiketi perustaa mitenkään, mut jos nyt tämän tukikauden alussa olis "säiliskesannon" perustanut niin eikös sillä olisi joka vuosi tienannut sen 50 enemmän, sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin hoidoksi riittää tuo sama niitto kerta vuoteen? Jo parin vuoden tuilla se perustaminen on taatusti katettu ja juolavehnä täydentää sitten jo kolmantena hienosti. Toki jos käyttää timoteita perustamisessa ja antaa sen siementää niin siitäkin sitä täydennystä syntyy sopivasti..
Mut juu ymmärsin pointin, mut en ehkä laskentatapaasi ihan. Millaisia kuluja lasket viljan viljelyyn? Voisin sitten vertailla omiin laskelmiin. Tuotantopanosten käyttö on helppo laskea, mut konekulut ja oma työ ovatkin sitten hankalampia. Tai sanotaan että niissä on enemmän vaihtelua.
On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta