Monta tapaa laskea.
Yksiselitteisintä on verrata yksittäisen vuoden tuottoja ja muuttuvia kustannuksia (siemenet, lannoitteet, torjunta-aineet, kasvunsääteet jne + polttoaine) olettamalla viljan hinnan olevan jotain.
Esim:
VLN: tuotot = tuet: 500 e. Kustannukset: siemen ja kylvö 60 e, niitto 25 e, lopetus 20 e = 105 e. Hehtaarin tuotto 395 e. Jos viherlannoitusnurmi on kaksi vuotta, kylvö- ja lopetuskustannukset puolittuvat , jolloin tuotto onkin 435.
Ohra: tuotot = tuet 500 e + myyntitulot (170 x 3500) = 1095 e. Kustannukset: siemen ja kylvö 100 e, lannoitus 150 e, torjunta 50 e, kuivaus 30 e, varastointi ja rahti 15 e = 345 e. Hehtaarin tuotto = 750.
Kustannukset ovat näissä hihasta ravistettuja. Käytännössä riippuu paljon siitä miten lohkoja muokkaa, käyttääkö omaa vai ostosiementä, minkälainen torjunta-aineohjelma on jne. Iso kysymys on se, että minkälaisesta lohkosta on kyse. Onko VLN tilan parhaalla vai huonoimmalla lohkolla. Periaatteessa kuitenkin näyttäisi siltä, että sinulla on vuoden vaihteessa 315 e enemmän rahaa viljan kuin viherlannoitusnurmen viljelijänä.
Liikepääoman korkoa tuossa ei ole kuitenkaan huomioitu. Jos ostat tänä syksynä siemenet, lannoitteet ja torjunta-aineet ja polttoaineet viljapellolle, saat tuoton niille vasta vuotta myöhemmin. Koska useimmilla viljelijöillä on velkaa, voisit viherlannoittajana käyttää nämä rahat lainojen lyhennyksiin ja säästää vielä melkein kympin koroissa (4%:n mukaan laskettuna). Eroa on nyt 305 euroa.
Entä lasketko työllesi tuntipalkkaa? Jos ei ajalla ole vaihtoehtoiskustannusta, ei ole pakko laskea. Jos todellisena vaihtoehtona olisi kuitenkin tehdä jotain muuta rahan arvoista, on tuntikustannus otettava huomioon. Jos joutuu olemaan palkattomalla vapaalla työstä, jossa tienaa tunnissa 25 euroa, on eroa helposti 100 – 200 euroa / ha riippuen siitä, kuinka paljon aikaa kuluu eri töissä hehtaarille. Viherlannoitusnurmen kaikki työvaiheet ovat sellaisia, että ne voi halutessaan ajoittaa viikonlopuille, lomille ja muille vapaapäiville.
Maatalous on pitkäjänteistä toimintaa. Kiinteät kustannukset voi unohtaa vuoden tuottoa arvioitaessa, mutta pitkän päälle ne tulevat vastaan. Jos pinta-alasta on kaksivuotisella viherlannoitusnurmella jatkuvasti 25 %, tulet toimeen selvästi pienemmillä kalustomenoilla. Kone kuluu vähemmän, kun sitä vähemmän käytetään. Jos et äestä vln:a kuin joka toinen vuosi, terälaput kuluvat 12,5 % vähemmän. Puimurilta jää neljännes työstä väliin. Koko koneen osalta säästö ei ole ihan noin suurta, sillä toki myös aika syö ja ruoste raiskaa. Selvää kuitenkin on, että monen koneen osalta viherlannoitusnurmi säästää aikaa myöten konekustannuksissa. Jonkinlainen niittoaparaatti on toisaalta kuitenkin oltava.
Teoriassa koneet ja kuivuri voivat myös olla mitoitetut neljännestä pienemmän tilan tarpeisiin eli olla edullisempia. Käytännössä toki 100 ha:n viljely ei vaadi 75 ha:n viljelyyn verrattuna kuin enemmän siilotilaa, mutta sitä kuitenkin. Jos esimerkiksi lisämaan hankinnan jälkeen olet tilanteessa, jossa siilotila ei riitä, on ihan relevanttia ottaa viherlannoitusnurmi vaihtoehdoksi rakennusprojektille. Ja voihan se olla, että lannoitteetkaan eivät mahdu enää saman katon alle.
Parhaassa tapauksessa viherlannoitusnurmi parantaa maan rakennetta ja vähentää kasvitautipainetta. Joka tapauksessa voit sen jäljiltä vähentää jonkin verran lannoitustasoa seuraavana vuonna. Myös kalkitustarve lykkääntyy parilla vuodella.
Summa summarum: jos kaikki kustannukset otetaan huomioon, viherlannoitusnurmen sisällyttäminen viljelykiertoon todennäköisesti useimmilla viljelijöillä tuottaa pitkällä aikavälillä vähintään saman tuloksen kuin viljan viljely samalla alalla. Lopputulos riippuu kuitenkin kovasti hinnoista, satotasoista, kaluston määrästä ja laadusta, tuotantotavoista ja työtunnin hinnasta.
Itse kierrätän viherlannoitusnurmea kaikilla lohkoilla niin, että joka vuosi kylvän suojaviljaan yhden lohkon, kasvatan yhtä ensimmäisen vuoden nurmea ja lopetan yhden toisen vuoden nurmen. Nurme n kylvö tapahtuu suorakylvökoneella, piensiemenlaatikosta viljan kylvön ohessa. Käytännössä sen kustannus on vain siemenkustannus ja kiertokokeeseen ja koneen täyttöön käytetty tunti / vuosi. Lohkojen koosta riippuen vln:n osuus vaihtelee jossain 10 ja 25 %:n välillä. Nyt ollaan kympissä, ensi vuonna on 20 %. Lisäksi muutama pieni, huono lohko on ikuisena luonnonhoitopeltona.
Lannoitustarpeen vähenemisen huomaa helposti. Vaikka vln:n jälkeen pudottaa typpimäärää kolmanneksella, siitä lohkosta tulee paras vehnäsato, joka jatkaa kasvuaan vihreänä pisimpään. Maan rakenteen paranemisen huomaa joskus paremmin, joskus huonommin. Rikkakasvi- tai tautipaineeseen en ole havainnut vaikutusta.
Työmäärää vln vähentää ja tasaa huippuja. Niittäminen on mukavan leppoisaa kesäpuuhaa. Se tapahtuu 15 vuotta vanhalla, 7 tilan yhteisellä murskaimella. Itse niitän kahdesti kesässä.
Viime vuonna viherlannoitusnurmea oli noin 15 % alasta. Olisipa ollut enemmän. Yksi 6 ha:n lohko oli sellainen, jolle pääsee vain toisen lohkon läpi ajamalla. Tämä toinen lohko jäi lähes kokonaan puimatta, koska se ei kantanut puimuria – viljakärrystä puhumattakaan. Puimatta olisi jäänyt siis se taaempikin. Viherlannoitusnurmi on siten myös osa riskienhallintaa. Siitä ei tule huipputulosta, mutta ei sitä ikinä myöskään kato kohtaa.
Ja mitä useammalla on viherlannoitusnurmea, sitä vähemmän on viljamarkkinoilla tungosta. Suomalainen viljamarkkinahan toimii niin, että jos kotimaisesta tarjonnasta on pulaa, hinta ei nouse (esim. rypsi ja ruis, joista krooninen pula, mutta hinnassa sitä ei huomaa). Mutta jos markkinoille on tulossa enemmän tavaraa kuin mille on kysyntää, hintataso laskee entisestään.
