Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mielestäni vaan hyvä etteivielä ole lannoittanut. Keskellä talvea
Syysvehnässä on runsaasti rikkoja. Ally taitaa olla paras aine 3-5 asteen lämpötiloissa vahvan maavaikutuksensa ansiosta.
Syysviljojen selviäminen muutti vuosiarviota aikaisempaan suuntaan. Jos vuodesta tulee pilvinen ja sateinen, mikäs sen parempi, aikaista sopimuskauraa syysvehnän kaveriksi. Ja onhan tuolla vajaan hankittuna WPB Troyn, Calisperon ja Emblan sijalle Alli- kevätvehnää, vaihdetaan kasvuaikaa lennossa sitten.
Feedway ja Wish kyllä kerkiävät ohrasopimukseen, vaikka kylvö viivästyisi katastrofaalisesti toukokuun toiselle viikolle.
Sopimusviljelijän on haettava kaikki mahdolliset keinot päästä täyttämään sopimus, riskithän ovat lähes kokonaan viljelijällä. Ainoa riski, joka on ostajaosapuolella, on sadon vastaanottositoumus. Mutta se onkin olennainen asia, jonka viljakaupassa tarvitsen.
-SS-
Yllättävän hyvin syysviljan rikat lähtevät nykyisillä aineilla vaikka vähän myöhemmin ruiskuttaa.
Tänään 21.4. Pitkään varsinkin lapsena vaput joko loskaa tai tehtiin polttopuuta, ei mitään asiaa pelloille. Äiten päivän ihan pitkän ajan normaali, joskus myös koulun päätääjäisin ja myöhäsin joka ite kylvännyt puitavaa vehnää oli 7.6. Mikä hätä täs nyt on?
Ei mikään hätä.👍
Täysin samaa mieltä!
Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.
Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.
Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.
Naapuri kylvi hernettä 1.4. Eikä ollut aprillipila.
Nyt on kyllä harvinaisen vaikea tehdä jotain satoennusteita. Lohkojen välissä paljon vaihtelua milloin jää lähti ja kuinka paljon jäätä oli.
Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.
Förbyn silikaattia levitetty kalkinlevittimella pahimpiin notkopaikkoihin jään päälle viime viikolla. Gustaffssonin auto kippasi pellolla, hyvin kesti.
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Optimisti tai ei niin nyt on ilman muuta parasta että oraat tulevat esiin jään alta mahdoillsimman nopeasti. Mitä pidemmän aikaa ovat nyt keväällä jään alla niin sen pahempi on tilanne mielestäni. Se että syysvehnän oraat muuttuvat ruskeaksi keväällä mahdollisten lumien lähdettyä on normaalia. Joka vuosihan oraat näyttävät vihreämmiltä heti kun lumet ovat lähteneet. ja muutaman päivän päästä näyttävät paljon huonommilta.
Se että Lounaissaaristossa ei ole lunta maaliskuussa on yhtä normaalia talvea kun että pelloilla olisi lunta...
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka. Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.
Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla
Eikös nyt Loimaalla ole aika paljon jäykkiä savimaita, saviseuduksi kutsutaan?!
Ennen ainakin sai Säkylässä lavan tyhjäksi vesitykillä jos en väärin muista.
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.
Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.
Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli raiteet puimurista.
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Kauralla oli jälkiversontaa myös viime vuonna mutta ei näin pahasti.
Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.
Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..
Meillä toukoaika kesti reilusti kesäkuun puolelle, tarkoittaen sitä, että maassa oli koko ajan kosteutta hyvin ja oli suorastaan märkää. Kaikki kyllä iti mukavasti ja oraat olivat hyviä. Tuo hyvä kosteustilanne onkin nähdäkseni osa ongelmaa, kun yleensä tulee kylvettyä turhankin syvälle, kun kuivuus jo kolkuttelee ovella ja tietää, että vettä ei sitten tule. Tilanteen ollessa kerrankin "järkevä", en kylvänyt kovin syvälle esim. vehnää, joka oli muutenkin pienijyväistä. Sitten kun tilanne muuuttui, niin seurauksetkin olivat ennalta arvattavia ja sateiden tullessa olin aivan vakuuttunut runsaasta versoilusta. Viimeiset vehnät kylvin 20.5 ja se riitti tässä kohtaan pitämään versoilun hallinnassa. Elikkä viimeiset kylvöt ovat tässäkin parhaita. Nyt on sitten karaistava itsensä ja kokeiltava vehnän puintia. Kolme vuotta sitten oli vastaavan kaltainen tilanne ja silloin onnistui, kun lähti heti liikkeelle, kun pääsato oli jollain tapaa valmis. Kuivuri pystyi selvittämään vihreän mäskin ja lopputuotteesta tuli yllättävän puhdasta. Jos tähän ei nyt lähde, niin seuraavan kerran palataan asiaan joskus lokakuussa ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Pahaa pelkään, että vehnällä ei nyt yksinkertaisesti syksy enää riitä. Kaura on parhaissa asemissa, niinkuin aina. Sen kyllä selvittää vaikka siinäkin tavara voi olla rajun näköistä.
Siis mitä seka kauran kanssa pitää tehdä? Puida tuo kypsä/ vihreä sekoitus vaiko odottaa viikkotolkulla?
Rapsit syödään jo maassa sisällä, jos syödään. Jos lehtiä näkyy ja syöntijälkiä ei ole kovin paljon, niin kaikki on hyvin, ei kun mustaa kultaa odottelemaan. Lannoitustason nostaminen lähelle 200 kg/ha antaa rapsille hyvän satovasteen. Rapsi myös kestää kuivuutta erinomaisesti. Vuosi 2018 oli kevätrapsin osalta aivan tyydyttävä, vaikka kuivuus puraisi jopa syysvehnää. Rapsin juuri on syvä tolppajuuri, ja saa vettä syvältä.
Rypsi nyt ei kestä kuivuutta yhtään samalla tavalla.
-SS-
Kukinnan onnistuminen ratkaisee öljykasvien sadon. Helteinen sää kukinnan aikana tekee sen että kukinta on nopeasti ohi eikä kunnon satoa tule.
