Lainaus käyttäjältä: pig24 - 04.02.16 - klo:07:16

työttömyyskassan jäsenmaksun. Valtio rahoittaa puuttuvat 95 %.

Valtio ei rahoita kuin noin puolet. Työnantajat joutuvat maksamaan työttömyysvakuutusrahastoon työttömyysvakuutusmaksua, jos on palkollisia. Eli kassat 5%, TVR 45%, kela 50% , noin suunnilleen.
Eli ei pidä oikaista ihan umpipusikosta.
-SS-

Täähän on vain keskustelua - joku on yleensä oikeassa. SS:lle plussaa.
Veikkaan, että erilaiset, osin harkinnanvaraiset toimeentulotuet ja kansalaispalkka toimivat samaan suuntaan. Työ lakkaa kiinnostamasta. Ranskassa miesjoukot heittelevät petankia ja Italiassa ollaan töissä.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 04.02.16 - klo:07:16

työttömyyskassan jäsenmaksun. Valtio rahoittaa puuttuvat 95 %.

Valtio ei rahoita kuin noin puolet. Työnantajat joutuvat maksamaan työttömyysvakuutusrahastoon työttömyysvakuutusmaksua, jos on palkollisia. Eli kassat 5%, TVR 45%, kela 50% , noin suunnilleen.

Eli ei pidä oikaista ihan umpipusikosta.

-SS-

Käytännössä valtio rahoittaa enemmän kuin puolet. TVR "maksu" Oikeasti TYÖNTEKIÄVERO on verovähennyskelpoinen menoerä eli vähentää valtiuon tuloja. Sama kassan jäsen maksussa, eli vähnetää valtion verotuloja.

TVR maksusta veron tekee se että se joudutaan maksamaan jokaisesta työntekiästä kuului kassaan tai ei, mutta siitä hyötyy vain kassan jäsenet työttömyyden kohdatessa. Eli kassoille on annettu VEROTUSOIKEUS yrityksiin ja työntekiöihin!

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

    Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

    Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

Olisi hyvä tapa laittaa lainausmerkt jos lainaa toisten kirjoituksia, vaan melkein koko pätkä oli copy/paste kirjoitus. Mutta mistäpä minä tiedän että onko Koskela yksi sepen nimimerkin käyttäjistä 

http://demokraatti.fi/tasta-syysta-perustulosta-puhuminen-kannattaa-lopettaa/

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 03.02.16 - klo:22:47

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

    Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

    Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

Olisi hyvä tapa laittaa lainausmerkt jos lainaa toisten kirjoituksia, vaan melkein koko pätkä oli copy/paste kirjoitus. Mutta mistäpä minä tiedän että onko Koskela yksi sepen nimimerkin käyttäjistä 

http://demokraatti.fi/tasta-syysta-perustulosta-puhuminen-kannattaa-lopettaa/

no eikös sepellä ole aina ollut punaviherterroristi mielipiteet?

Antti Koskela. Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

-SS-

   Niin näyttäis siltä, että perustulo jaa oikeiston kokeiluksi. 
Mutta hirveen hyvä, että muutkin lukee lehtiä vasemmalta oikealle. Sillä tavalla saa vasta oikean kuvan asioista. Lukemalla vaan Maaseudun Menneisyyttä ja Suomenmaata syntyy kuva, että mää oon oikias, sää oot vääräs. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.02.16 - klo:00:16

Antti Koskela. Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

-SS-

   Niin näyttäis siltä, että perustulo jaa oikeiston kokeiluksi. 
Mutta hirveen hyvä, että muutkin lukee lehtiä vasemmalta oikealle. Sillä tavalla saa vasta oikean kuvan asioista. Lukemalla vaan Maaseudun Menneisyyttä ja Suomenmaata syntyy kuva, että mää oon oikias, sää oot vääräs. 

no saitko apuva navettapojalta. 

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67637.msg1219045#msg1219045

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 04.02.16 - klo:09:50

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.02.16 - klo:00:16

Antti Koskela. Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

-SS-

   Niin näyttäis siltä, että perustulo jaa oikeiston kokeiluksi. 
Mutta hirveen hyvä, että muutkin lukee lehtiä vasemmalta oikealle. Sillä tavalla saa vasta oikean kuvan asioista. Lukemalla vaan Maaseudun Menneisyyttä ja Suomenmaata syntyy kuva, että mää oon oikias, sää oot vääräs. 

no saitko apuva navettapojalta. 

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67637.msg1219045#msg1219045

  Etkös saanu Navettapoekoo herreille

Lainaus käyttäjältä: 82-90 - 04.02.16 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 04.02.16 - klo:09:50

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.02.16 - klo:00:16

Antti Koskela. Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

-SS-

   Niin näyttäis siltä, että perustulo jaa oikeiston kokeiluksi. 
Mutta hirveen hyvä, että muutkin lukee lehtiä vasemmalta oikealle. Sillä tavalla saa vasta oikean kuvan asioista. Lukemalla vaan Maaseudun Menneisyyttä ja Suomenmaata syntyy kuva, että mää oon oikias, sää oot vääräs. 

no saitko apuva navettapojalta. 

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67637.msg1219045#msg1219045

  En saanu Navettapoekoo herreille