Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 25.08.20 - klo:19:52
-
Ruis saa jäädä tänä syksynä kylvämättä. Syysvehnää koitan saada kevätvehnän jälkeen ja vln jälkeen.
Näkee useita jotka kylväneet syysrapsia tänä syksynä.
-
16ha KWS Tayo kylvetty. Viime viikolla kylvetyt oraalla jo. Syysvehnää seuraavaksi.
-
Tääläpäin on joitain peltoja kynnetty. Ite kans kynsin muutama hehtaari ja jatkan huomenna. Syysvehnää ceylonia menaan laitaa.
-
Valmiiksi muokattu syysvehnä pelto niin pehmeä, ettei sinne taida olla enää asiaa tänä syksynä.
-
Valmiiksi muokattu syysvehnä pelto niin pehmeä, ettei sinne taida olla enää asiaa tänä syksynä.
Ellei vehniä olisi ehtinyt kylvämään ennen tulossa olleita sateita, kylvämättä olisi jäänyt. Eka kylvöt saaneet niskaansa 125mm vettä, viimeisetkin viikkoa myöhemmin kylvetyt noin 110mm. Viimeiset ei vielä pinnassa, kylvetty eri siemenellä ja peitattua, muut omalla siemenellä ja hienolla oraalla. Liekö viikon kylvöpäivän ero noin radikaali sekä peittaus, vai eikö idä lainkaan.
Kylvöolosuhteet oli kerrankin kunnossa, niin tuli kylvettyä enemmän kuin oli suunnitelmissa, viimeset 7.5ha suoraan kultivoinnin jälkeen. Saa nähdä mitä tuosta tulee, ainakin kasvipeitteisyyttä. Ohraa siltä lohkolta puitiin muutama kilo vaille 6.5tn, joten muokkaus oli paikoitellen sellaista olkien pyörittelyä. JOS olisi ollut rehellisesti suorakylvöön kykenevä kone, olisin kylvänyt suoraan testimielessä. Ehkä ois pitänyt kokeilla jokatapauksessa, kuinka Cerex piilottaa siemeniä olkien sekaan, nyt ne olisi saaneet kosteuttakin riittävästi. Pätkän ajoin koemielessä ja siemenet jäi olkiseen vakoon, kuten vieskalaisen jäljiltäkin aikoinaan. Suorakylvö toimii hienosti jos maassa hieman vetovastusta/kovuutta, olki leikkaantuu mutta pehmeillä mailla vannas painaa olkea maahan leikkaamatta ja itäminen tuurista kiinni.
-
Se viikolla riehunut myrsky ei tuonnut paljon mm vettä. Tänä aamuna, viideltä menin kyntämään, jotain varttia vaille seittemän näki ihan miten peltoaukko yhtäkkiä vaaleni, meni nollan alapuolelle ja kynnetyn päälle leijui sumu kunnes aurinko nousi. Tänään puolipilvistä, tuulee ja suht lämmintä. Venytän sen kylvön keskiviikoon. Sen jälkeen lupailee edeleen suht lämmintä ja joitan sateita.
-
8 ha upotin ceylonia. 4,5ha lopetettua nurmea ja 3,5ha ohransänkeä. Pikaglyfot sänkeen samana päivänä.. Kuinkahan käy nyt
-
Tosi lämmintä ja poutaista tiedossa ainakin viikko tästä eteenpäin. Se pelastaa paljon sekä puinneissa että myös syysvehnien kylvöissä. Nyt maat ehtii vielä kuivua hyvään kylvökuntoon, ja itämiselle tarpeellisia sateita tulee varmasti lokakuussa.
-
Olen näemmä suorittanut syyskylvön, kun lautasmuokattu kauramaa on lokakuun lopulla täysin tiheän vihreän sängen peittämä. Siinä kai se ensimmäisen vaiheen varissut sato on nätisti itänyt lämpimänä syksynä. Tuonhan voi ilmoittaa kasvipeitteiseksi, eikö vain!
-
Onko sulla syyskauraa?
-
Onko sulla syyskauraa?
Sitähän se - sehän voi olla leutojen talvien seuraava hitti! Tuleepa kokeiltua.
-
Viime "talvena" oraat pysyivät hengissä koko talven, jolleivät hukkuneet. ::)
-
Viime "talvena" oraat pysyivät hengissä koko talven, jolleivät hukkuneet. ::)
Ikävä yllätys leudosta talvesta 2019-2020 oli kevytmuokattuun kevätrapsimaahan kasvanut jääntisyysvehnä. Sitä vehnänjyvää tuli rapsin joukkoon yllättävän paljon, Targa ei tehonnut kunnolla, vaikka tehosi luohoon ja juolaankin. Kevätkyntö olisi ehkä auttanut, mutta kuivuus olisi tuhonnut loputkin rapsit kuivasta kynnöksestä.
Jääntikauraa saattaa kasvaa todella paljon ensi kesänä kylvösten joukossa, olisikohan vehnä sopiva satokasvi, ja Broadwaylla kaura pois ? Tai sitten rapsi.
Syyskuun alkupuolella kylvetyt syysvehnät ja osa yli kaksi kuukautta maassa kasvaneesta rukiista ovat jo kovin kellastuneet veden kyllästämässä mullassa, varsinkin päisteissä. Jospa tuosta oraalle tulleesta lokakuun vaihteen kylvöstä lähtisi sään kuivahtaessa paremmin kasvua liikkeelle ? 2019 syksy oli lempeä myöhäiselle kylvölle.
-SS-
-
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.
-
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.
Eikös tuo vaatisi suorakylvön tai kiekkokylvökoneen ? Pyrin aikaiseen kylvöön, ja ajettiin jyrsimellä kylvöpohja sileäksi, eikä näkyviä oraita silloin ollut kokkareiden välissä. Ehkä oli juuren alku siellä maassa. Aikaisemmin on pieni annos Targa Superia tehnyt oraista selvää syysvehnärikkoon kylvetyn rapsin ruiskutuksessa.
Kesäkuulle lykätty rypsimaa äestettiin muutaman kerran, ja jyrsimellä lopuksi. Siinä tämä ns. "myöhästetty kylvö" onnistui poistamaan melkein kaikki leveälehtiset rikkakasvit, paitsi ohdaketta ja valvattia. Niillä näyttää olevan täydellinen vastustuskyky äestämällä tehdylle pikakesannolle.
-SS-
-
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.
Eikös tuo vaatisi suorakylvön tai kiekkokylvökoneen ?
-SS-
25 vuotta EU-sääntöjä takana, yhden johtopäätöksen pystyi tekemän jo varhain, kasvipeitteisyyttä tullaan lisäämään ja muokkausta keventämään. Mitä aikaisemmin vaihtoi suorakylvökoneeseen, sen varmemmin sen on pystynyt maksattamaan kokonaan tukirahoilla. Rakenteellisesti koneet on kestäviä ja voihan niillä kylvää kyntöpeltojakin ;D
Keväinen glyfosaatti voi olla periaatteellisesti vaikeampi hyväksyä, varsinkin jos torjuttavana on "vain" jääntiviljaa. Halpuus ei saisi houkutella glyfon käytön lisämiseen, jos on muitakin mahdollisuuksia?
Syysviljan oraita on nyt kehuttu kerran, mites se vanha sanonta menikään? ;D ;D
-
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
-
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
-
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
Ei niin kauan aikaa sitten valittelit kuivuutta ;D
Koskaan ei oo hyvä...
Mulle kelpaa kuivuus mut tää märkyys alkaa ottamaan päähän. Ja sitten vielä kun on niin helkutin hämärää..
-
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
Ei niin kauan aikaa sitten valittelit kuivuutta ;D
Koskaan ei oo hyvä...
Mulle kelpaa kuivuus mut tää märkyys alkaa ottamaan päähän. Ja sitten vielä kun on niin helkutin hämärää..
Nojaa, Heinäkuussa satoi 170mm, Juhannuksena oli vielä kuivaa kun monta viikkoa satamatta. Tuo heinäkuun sade pelasti kuitenkin sadon, vaikka jälkiversontaa tekikin. Paras vuosi koskaan keskisadollisesti. Ei varmasti säiden puolesta, paljon parempiakin ollut mutta tekniikka/lajikkeet kehittyneet huimasti vuosien saatossa. Joten sitä oikeasti hyvää vuotta odotellessa, että sataisi 100mm sekä kesä että heinäkuussa :)
-
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
On.Ruiskuttelin tautiaineet ja mangaanit sekä hivenet jo 1990-luvulta lähtien, tarkalleen Kasvuohjelmien® mukaan. Joskus myös rikkoja, MCPA-perustaisilla aineilla. Siemen aina peitattua joko Topsinilla tai muilla sertisiemenaineilla. Syysvehnän sai elokuun lopulla kylvettynä kasvamaan joulukuulle niin pitkäksi, että tähkätuppi oli jo paksuna. Kyllä oli kaunis katsella paksua syysviljakasvustoa, joka haisi tunnelmallisesti petroolille Sportak-ruiskutuksen jälkeen. Talvella sitten kasvusto oli veden alla pari kuukautta, sen jälkeen keväällä oli pari kuukautta kuivaa ja kovaa tuulista pakkasta, ja syysviljat kuolivat siihen, ruskettumalla kuoliaaksi. Jotakin tupsuja jäi kesälle, ehkä yhtenä vuotena onnistui hyvin, kunnes ennen juhannusta kellastui, punertui ja kuoli siihen paikkaan, jäi ruoho vaan. Kasvitautitunnistus oli vehnän kääpiökasvuviroosi. Niinpä, kolmilehtiasteelta asti tuhohyönteistorjunta viikon välein, kunnes ensimmäiset pakkaset tulevat. Eli tänäkin vuonna marras- joulukuulle. Etanatkin tykkäävät syysviljan oraista, kun on 18 astetta lämmintä ja tihkusateista vielä kuukausi orastumisen jälkeen. Sitten vaan voi ihmetellä, miksi vielä kaksi viikkoa sitten kasvusto oli koko pellolla hienon tasainen ja sitten sitä ei olekaan 30 metriä reunasta ollenkaan ? Eli aikaisen kasvuohjelmakylväjän pakettiin kuuluu aina Sluxx.
Sitten ehkä vajaat kymmenen vuotta sitten, alkoi kyllästyttää tuo syysvehnän yliorganisointi, ja kylvin kun viitsin, syyskuun lopulla, parhaimmillaan 15. lokakuuta. En tehnyt oikeastaan mitään muuta asian eteen. Sen virheen tein aluksi, että en säästänyt syyslannoituksia keväälle. Siksi seitsemäntonnareista jokainen meni 8 % valkuaiselle. Mutta joka vuonna sai puida vain kertaalleen kylvetyn pellon. Ehkä säät ovat muuttuneet, lumihome-torjuntaaineprostituoidut siellä panoskaupassa viettelevät nyt kutsuvasti, että ruiskuta silti, mutta MUITA kasvitauteja vastaan, ettei vaan kukaan jättäisi talvea vasten tautiaineita ostamatta.
Sitten kun ensimmäisen vaiheen, talviorasten tuhoamisen kemiallisesti ja kasvuohjelmatäpinöillä, olen nyt saanut lopetetuksi, pitäisi organisoida lähinnä hyödyttömät syyslannoitukset siirretyksi kevään ohjelmaan: maaliskuun herättelylannoitus, toukokuun typpiruiskutukset ja sitten juhannuksen all-in voimallinen valkuaislannoitus. Näitä tulvatalvina on lähinnä ympäristörikos työntää siihen savivelliin vielä raelannoitettakin. Mutta minkäs teet, tukipolitiikka pistää sätkimään narunukkena.
Tautiaineen laitan keväällä jos jaksan. Rikkaruohot ovat nykyisillä lyhyillä lajikkeilla hankalat. Mutta niiden kanssa voi elää, hintaa vaan menee paljon Puma Extraan ja kalliisiin pohjavesialuekelpoisiin aineisiin. Kaipa olen nuo mangaanit yhdistänyt siihen toukokuun nestelannoitukseen, jos on ollut kannuja, lisäksi hi-phossia tai Solatrelia, kunhan pysytään alle kilossa fosfaatteja (arveluttavan korkea superfosfaattialue kyseessä, sitä se sokeriviljely aikanaan oli).
Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.
-SS-
-
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.
Eikös tuo vaatisi suorakylvön tai kiekkokylvökoneen ? Pyrin aikaiseen kylvöön, ja ajettiin jyrsimellä kylvöpohja sileäksi, eikä näkyviä oraita silloin ollut kokkareiden välissä. Ehkä oli juuren alku siellä maassa. Aikaisemmin on pieni annos Targa Superia tehnyt oraista selvää syysvehnärikkoon kylvetyn rapsin ruiskutuksessa.
Kesäkuulle lykätty rypsimaa äestettiin muutaman kerran, ja jyrsimellä lopuksi. Siinä tämä ns. "myöhästetty kylvö" onnistui poistamaan melkein kaikki leveälehtiset rikkakasvit, paitsi ohdaketta ja valvattia. Niillä näyttää olevan täydellinen vastustuskyky äestämällä tehdylle pikakesannolle.
-SS-
Vanhastaan jurtin viljelyajoilta muistan...
Vaakatasojyrsin oli yksi huonoimmista rikkaruohon torjujista. Jyrsin kyllä myllää maan tehokkaasti mutta tiivistysjyrä tekee nimensä mukaista työtä. Tiivistää muokattua maata ja istuttaa kaikki rikat tehokkaasti takaisin.
-
Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.
-SS-
Näinhän tämä menee. Syyspuolella minimoidaan kustannuksia ja maksimoidaan kasvipeitealaa. Kevätpuolella voi sitten panostaa jos on aiheellista. Nykylajikkeilla ja nykyisillä talvisäillä lopputulos on yllättävän usein aika hyvä
-
Kirpeitä pakkasaamuja todellakin kaipaisi, nyt pihavalon ympärillä kieppuu paksu pilvi erinäköisiä hyttysiä, eivät siis ole vieläkään saaneet kunnon pakkasia. Nämä kymmenen asteen päivät tuntuvat jopa leudoilta, jotenkin muistikuvat ns. vanhanajan marraskuista ovat erilaiset.
-SS-
-
Mites teillä on syyskylvöt talvehtinut? Itsellä vehnät näyttää hyviltä, mutta rukiista ei voi sanoa samaa.
-
Nythän ne totuuden hetket vasta alkaa. Turhan aikaisin lähti lumet, mutta ei vielä heitetä kirvestä kiveen.
-
Mites teillä on syyskylvöt talvehtinut? Itsellä vehnät näyttää hyviltä, mutta rukiista ei voi sanoa samaa.
Rukiin tulos on paras, kun sitä ei tule kui joku hassu jyvä, ei mene kuivauksen ja käsittelyn ja rahtien takia tappiolle.
-SS-
-
Mites teillä on syyskylvöt talvehtinut? Itsellä vehnät näyttää hyviltä, mutta rukiista ei voi sanoa samaa.
Ei vielä tietoa, kun lunta vielä vähintään vaaksan verran oraiden päällä.. kyllähän noi syksyllä joutu jo aika koville kun vettä tuli ihan riittämiin..
-
Niin on täälläkin yli 40cm lunta pelloilla
-
ja ite katoin et liki 60 senttiä lunta tuolla kylvöksellä. ei ihan tietä mitä sen alla oikein onkaan... noooooo, katellaan kesällä sit.
-
Juu, takatuuparilla ajoin pellon yli, nippa napa pääsee, yli 60cm, ennuste ja onkin nyt suojaa, ja lupaa taas kylmää, ei se paljoa painu, ja sulaa alla
-
On asioita, jotka ovat juuri sopivia syksylle, mutta on myös muita. Tiedän, että istutus tänä vuoden aikana on paras asia, koska ne on asetettu jollekin suuremmalle. Tiedän, että on ihmisiä, jotka rakastavat tätä, mutta joskus kärsit vain käsittelemällä tällaista asiaa. Toivon, ettei sellaista ole tulevaisuudessa, joten ihmisillä on vähemmän vaikeuksia käsitellä tätä tulevaisuudessa huolimatta niin paljon, koska se on joskus tuskaa.
-
wau! mitä vilosohvia!
-
wau! mitä vilosohvia!
Juu vilusohvia tämäkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Vilusohva.jpg)
-SS-
-
wau! mitä vilosohvia!
Juu vilusohvia tämäkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Vilusohva.jpg)
-SS-
-ss- on joutunna ulokoruokintaan...
-
Mettään kyllä on kovasti roskaa joku vienyt pesukonetta sohvaa tuoleja muuta roinaa. On varmaan tietty mukavampi, kun ei hienon kaupunkilaismökin pihavaja ole romua täynnään. Ainakin Rouskis ottaa sohvasta melko kovan hinnan, eiköhän niitä jatkossakin sinne puiden taakse piiloon ilmesty.
Metsänsuojelijat voisivat aloittaa suojelunsa siivouspäivystyksellä, metsäpalstojen sosialisointiluokittelun sijasta.
Syyskylvöihin: Kyllä nyt taas lajikkeet punnitaan, 15 asteen pakkasia luvataan vielä muutamaksi yöksi, paljaille, nyt jo rusehtaville orasmaille.
-SS-
-
Mä luulin että on vakiopaikallaan omenapuun alla, missä SS kesäisin makaa ja odottaa kuinka hedelmät putoo suuhun. ;D
-
ai, senkö takia sillä on aina kuhmuja otassa? ei osunnu suuhun!
-
Naapurit lannoittelee syysviljoja tänään. Hernettäkin kylvelevät.
-
Täällä lunta vielä melkein puolimetriä varjoisilla pelloilla. Ei oikein ilman ketjuja pääse liikkumaan. Maa täysin sulaa lumen alla ja märkää. Näin siis Hämeenlinnan itäreunalla.
-
Naapurit lannoittelee syysviljoja tänään. Hernettäkin kylvelevät.
Tasausäestäjiä bongattu täälläkin.
Kuivaa on, yöpakkasen jälkeen on hyvä ajella.
Syysviljat voivat huonosti.
-
Naapurit lannoittelee syysviljoja tänään. Hernettäkin kylvelevät.
Tasausäestäjiä bongattu täälläkin.
Kuivaa on, yöpakkasen jälkeen on hyvä ajella.
Syysviljat voivat huonosti.
WTF?
Polveen asti lunta vielä :o
-
kertokaa nyt jätkät missä päin kattelette peltojanne. ei vanhoja saa moisilla säikytellä....
-
Joku järki tähän touhuun. Maaliskuun puoliväli just ylitetty! Ei tarvi pelätä että käsiin kuivuu.
Toukokuussakin aamuisin äestraktorin laseja saa skrapailla oikein tosissaan joskus.
-
kertokaa nyt jätkät missä päin kattelette peltojanne. ei vanhoja saa moisilla säikytellä....
Niin etelärannikko, Hankoniemen ja Halikonkahden välissä, lumet ovat hävinneet jo aikoja sitten.
Maa on vasta mennyt routaan, 10 astetta pakkasta nytkin. Lumisille lohkoille en nyt itsekään vielä menisi, mutta kuivaa on, Salon golfkentän lähellä olevien kyntöpeltojen turppaat olivat täysin kuivana jo. Ilman kosteus kolmen aikaan niukat 40%, keskiviikkona taisi käydä 30%: ssa.
Kyllä syysvehnän kymppitonnari on saatava lähtemään kasvuun nyt, eikä vasta kuukauden päästä. Muuten kyllä ei maksa vaivaa; kevätkylvöisestö luomu-Anniinastakin sitten se 4,5 tonnia irtoaa vähemmällä syksynujakalla.
-SS-
-
kertokaa nyt jätkät missä päin kattelette peltojanne. ei vanhoja saa moisilla säikytellä....
Niin etelärannikko, Hankoniemen ja Halikonkahden välissä, lumet ovat hävinneet jo aikoja sitten.
Maa on vasta mennyt routaan, 10 astetta pakkasta nytkin. Lumisille lohkoille en nyt itsekään vielä menisi, mutta kuivaa on, Salon golfkentän lähellä olevien kyntöpeltojen turppaat olivat täysin kuivana jo. Ilman kosteus kolmen aikaan niukat 40%, keskiviikkona taisi käydä 30%: ssa.
Kyllä syysvehnän kymppitonnari on saatava lähtemään kasvuun nyt, eikä vasta kuukauden päästä. Muuten kyllä ei maksa vaivaa; kevätkylvöisestö luomu-Anniinastakin sitten se 4,5 tonnia irtoaa vähemmällä syksynujakalla.
-SS-
täällä jotkut ovat epäilleet näitä kymppitonnin satoja, onneksi on meitä jotka uskomme niihin ;D
2018-2019 syysvehnät talvehtivat hyvin ja Varsinais-Suomessa keskisato oli 6110 kg/ha. Vaikka lounaiskolkassa olosuhteet olivat hyvät, niin Pohjois-Savo veti kuitenkin pidemmän korren 7570 kilon keskisadolla.
http://statdb.luke.fi/verti/graph/map3/map.aspx?ifile=151946af-4258-4454-967d-561aa425c5db&lang=fi&rind=21,1,2,2&top=0&lpos=8#
Luomu-Anniinan 4500 kg/ha voi olla haasteellisempaa, onneksi turvallisia luomulannoitteita saa säkkitavarana jo melkein samoilla ravinteilla, kuin myrkkykemikaaleilla tehtyjäkin. ;D
-
Ja löytyy luomu lehtilannoitteet.
Enää puuttuu luomu rikka ja tautiaineet.
-
Mettään kyllä on kovasti roskaa joku vienyt pesukonetta sohvaa tuoleja muuta roinaa. On varmaan tietty mukavampi, kun ei hienon kaupunkilaismökin pihavaja ole romua täynnään. Ainakin Rouskis ottaa sohvasta melko kovan hinnan, eiköhän niitä jatkossakin sinne puiden taakse piiloon ilmesty.
Metsänsuojelijat voisivat aloittaa suojelunsa siivouspäivystyksellä, metsäpalstojen sosialisointiluokittelun sijasta
Syyskylvöihin: Kyllä nyt taas lajikkeet punnitaan, 15 asteen pakkasia luvataan vielä muutamaksi yöksi, paljaille, nyt jo rusehtaville orasmaille.
-SS-
Ohhoh, joko on lumetonta seutua varsinais-suomessa. Päijät-hämeessä vahvat hanget vielä. 10ha ceylonia ja rypsiäkin muutama ha oottelee päivänvaloa :D
-
Lumetonta on tuolla Lounais-Suomessa, vaikka maa tulikin eilisessä lumikuurossa hetkeksi valkoiseksi. Ei edes ole kovin aikainen kevät. Vesi ei tule kovin hyvin riittämään, ojat vain liruja ja pikkujoet matalalla valmiiksi
-SS-
-
täällä jotkut ovat epäilleet näitä kymppitonnin satoja, onneksi on meitä jotka uskomme niihin ;D
2018-2019 syysvehnät talvehtivat hyvin ja Varsinais-Suomessa keskisato oli 6110 kg/ha. Vaikka lounaiskolkassa olosuhteet olivat hyvät, niin Pohjois-Savo veti kuitenkin pidemmän korren 7570 kilon keskisadolla.
http://statdb.luke.fi/verti/graph/map3/map.aspx?ifile=151946af-4258-4454-967d-561aa425c5db&lang=fi&rind=21,1,2,2&top=0&lpos=8#
Luomu-Anniinan 4500 kg/ha voi olla haasteellisempaa, onneksi turvallisia luomulannoitteita saa säkkitavarana jo melkein samoilla ravinteilla, kuin myrkkykemikaaleilla tehtyjäkin. ;D
Joo. Näät luken satotiedothan perustuu pääosin viljelijän haastatteluun puhelimella.
Muistuu vuosien takainen vilkaskin keskustelu agronetissä virkavastuulla tehtäviin kyselyihin/laskelmiin, että mitä se virkavastuu oikeastaan tarkoittaa...
Savossahan viljelijät ovat todennäköisesti savolaisia, ja kaikkihan tietää kenellä on vastuu kun savolainen puhuu ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Naapurit lannoittelee syysviljoja tänään. Hernettäkin kylvelevät.
Tasausäestäjiä bongattu täälläkin.
Kuivaa on, yöpakkasen jälkeen on hyvä ajella.
Syysviljat voivat huonosti.
Todellakin huonosti. Jonkun verran pälviä tullut ja keltaiselta näyttää. :(
-
Ruismaat olleet täällä alisessa Satakunnassa lumettomina jo liki neljä viikkoa. Rehevät kasvustot näyttävät pääosin ihan hyviltä.
Itsellä 26.8. kylvetty erm-multamaa puoliksi ruskea. Luulen 15. tammikuuta 25 asteen pakkasyön palelluttaneen lumen päällä olevan latvuston.
Lunta oli maassa vain runsas viisi senttiä.
Uskotaan seuraavan parin viikon pakkasettoman kauden tekevän oraille hyvää.
Naapuri ajoi kuminalle lannoitteen aamulla.
-
Ohhoh, joko on lumetonta seutua varsinais-suomessa. Päijät-hämeessä vahvat hanget vielä. 10ha ceylonia ja rypsiäkin muutama ha oottelee päivänvaloa :D
Joo, ei täällä ole lunta kuin ojissa. Ja tietysti metsien reunoissa, aika hyvinkin paikoitellen.
-
Suurin osa lumista häipynyt tällä viikolla ja vihreää orasta sieltä on paljastunut, jot ei hätiä mitiä, hyvä tästä tulee, kohta pääsee lannoittelemaan.
Mut ei siihenkään kiirus ole.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvuohjelmat/viljan-kasvuohjelma/onko-syysviljan-kevatlannoitteet-jo-hankittu/?utm_campaign=2021_Kasvuohjelma_25_3&utm_content=unspecified&utm_medium=email&utm_source=Apsis_yrityskirjeet
-
Naapurit lannoittelee syysviljoja tänään. Hernettäkin kylvelevät.
Tasausäestäjiä bongattu täälläkin.
Kuivaa on, yöpakkasen jälkeen on hyvä ajella.
Syysviljat voivat huonosti.
Todellakin huonosti. Jonkun verran pälviä tullut ja keltaiselta näyttää. :(
Vehnät käytännössä kelta-harmaaaa-ruskea sävyisiä.
Ruis keltaisen väristä kuloheinää.
Jeejee, onnee uusintakylvöille.
👍
-
Vajaassa viikossa lumet lähti aukeilta.Hyviltä näyttää syysviljat,kaikki oikein vihreitä ja kelien ennustetaan olevan kohtuullisia.
-
Täs nyt viikolla ensimäinen ylänurkka paljasti vihreetä, kävelin sinne, syöty, mutta lumi sulaa vauhdilla joten rusakoilla ja peuroilla vähemän haitaa kun muualtakin on syötävää. Jospa viikolla olis aamupakkasta,kuten tänään, vois käydä ruikii se ensimänen annos, sateitahan ei ole luvattu.
-
Vehnät käytännössä kelta-harmaaaa-ruskea sävyisiä.
Ruis keltaisen väristä kuloheinää.
Jeejee, onnee uusintakylvöille.
Ei se kuloheinä eikä kellastuminen ole vielä paha. Katso sinne tupsun sisään, jos siellä on pieni vihreä piikki, sieltä sieltä se vilja alkaa kehittyä.
Kyllä ihmeellistä on, kun joutavanpäiväinen syys-lokakuun vaihteen syysvehnäkylvös alkaa työntää vihreää orasta jo, ja on selvinnyt kokkareiden välissä pienenä piikkinä. Tärkein vaikuttava tekijä näyttää olleen talvelle herkkien satotykkien vaihtaminen vaatimattomampaan lajikkeeseen. Urho ja Urhon sukuiset vaativat lumitalven, Oliviinit kasvihuoneen.
Rukiin aikainen kylvö syksyn sateisiin jotenkin on uuvuttanut kasvuston. Olkipahnaan pintaankylvetty Reetta-ruis on pahan näköistä, mutta eipä kylväminenkään ollut hankala homma: Pneumalla ristiin ja sitten yliajo lapiorullaäkeellä. Siinä on nyt hyvä pohja vaikkapa kevätvehnälle.
Ruista ei kannata puinniksi asti, vaikka olisi säilynytkin. Talven kerääjäkasvina hyvä. Viljeltävänä kasvina nollan arvoinen.
-SS-
-
Kyllä tavanomaisessakin viljelyssä saattaisi olla kannattavaa seuraava kesannointi: Kevätviljan jälkeen rukiin pintalevitys ja kevyt äestys. Kerää ravinteita ja pitää fosfaatit tallella. Kevätkesällä rukiin lopetus ja kuminan kylvö. Kuminasta tuet sekä kylvövuonna että seuraavina vuosina, intensiivisyyden voi valita, ainakin paperilla. Tämä on avain suuriin kevätviljasatohin, lannoituksen osalta. Yhden - kahden kuminavuoden jälkeen syysvehnä kasvaa erinomaisesti, ja pääsee kylvämään mureutuneeseen maahan.
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Muut/Rahakasvi.jpg)
Kuva. Kumina vuonna 2021, kylvövuosi 2018
Rukiin menestyminen pahnaputuun pintaankylvettynä on jopa hienoinen yllätys. Nyt on vaikea päättää, kannattaisiko alkaa panostamaan vai ruiskuttaa parin viikon päästä Roundupilla ? Ruista on hierottu ja hierottu, kynnetty rutikuivia savia, lajiteltu siementä tai ostettu kullanhintaista hybrisiä, lannoitettu lannoitin turvoksissa syksyllä, ja kierretty syksyn tomussa ja kurassa puolen tusinaa kierrosta kasvinsuojeluita joukkoon. Keväällä hintelää ruskeata harvakkoa, joka nutistuu kuivuuteen. Ja sitten tämmänen viljelyn irvikuva on vihreää keväällä ?
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Reetta/Reetta_02042021A1.jpg)
Kuva: Reetta-ruis, kylv syyskuu 2020, pintaanlevitys , esikasvi Vertti ohra
Ceylon syysvehnä on kylvetty syyskuun lopussa, koko syyskuu oli lämmin ja kuivahko, ja lokakuun alussa oli viikko kuivaa ja lämmintä, niin pääsi vähät rapsitkin ottamaan pois. Nyt on mietittävä tarkkaan, miten saa runsaaksi ryöstäytyneen ruiskukan pois. Siihen ei tunnu tehoavan pohjavesikelpoiset aineet. Esimerkiksi Kinvara tuntuu vain lihottavan sitä. Tehotaulukoissa jopa Express tehoaa muka 4:n veroisesti. Miksiköhän sitten sitä sinistä laikkua on muidenkin pelloilla hehtaarikaupalla ?
Toinen homma on, että pohjavesikelpoinen Puma Extra pitänee lisätä oletusarvoisesti syysvehnälle, luoho leviää, jos ei omalla pellolla, niin tuulikulkeumana ojanpyörtänöiltä. Broadway on pettänyt useamman keran samassa hommassa. Ja se Broadway lyhentää ennestäänkin kääpiökasvuista Ceylonia entisestään.
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Ceylon/Ceylon_02042021B1.jpg)
Kuva: Ceylon on talvehtinut 2-3 - lehtiasteella hyvin.
-SS-
-
En tiedä,pitäiskös sitä huomen lähtee huiskimaan ceylonille ruokaa. .? Ainakin parhaat lohkot kantaa saapasta suht hyvin,ehkä vois levitys onnistua🤔
-
En tiedä,pitäiskös sitä huomen lähtee huiskimaan ceylonille ruokaa. .? Ainakin parhaat lohkot kantaa saapasta suht hyvin,ehkä vois levitys onnistua🤔
Kyllähän tuo onnistui, mutta täällä päin isommat alat lannoitettiin 9.4. aamuyöstä, pakkasen kohvaan. Itsekin sitten kävin hiukan levittämässä ennen räntäsateen alkua, mutta valot ovat noissa vanhoissa niin himmeät, että levitys menee lähinnä korvakuulolta. Nyt kun kovastikin sadetta pudottaneen myrskyn ja rajujen lumikuurojen jälkeen miettii, niin ehkä on hyvä, että jäi osa myöhemmäksi. Palstojen alapäihin kertyi vesijärviä ja monella pellolla näkyi alkavan mennä tulvapuroja. Kasvusto oli niin ohutta, ettei se välttämättä pidätä lannoitetta juurissaan.
-SS-
-
Ei ollu vielä asiaa ceylonipelloille, vielä lunta osittain reunoissa, ja saappaankuvaa jää peltoon. Pakkaset ruskettanut hieman viimenäkemään verrattuna. Ensi viikolla ehkä. Kaveri Latviassa vasta eilen aloitti lannoitukset 56ha syysvehnälle. Ollu vähän märkää siellä kuulemma.
-
Oliko nyt perjantai akianen aamu levitin ceylonille, ei jäännyt mitään jälkiä, kun oli sen verran jäässä pinta. Routaa ei maastossa ollutkaan tänä talvena, ja reunoissa lunta vielä. Mietin kans kun melko runsaat sateet, kuinka paljon huuhtoutui pois. No, jos nyt osa edes auttais, nyt lämpöö tuli.
-
2 viikkoa sitten Ceylon näytti varsin hyvältä ja vihreältä. Viikko sitten oli paljon ruskeaa, juuri lumen alta paljastuneet vain vihreinä. Tänään näytti taas vihreämmältä ja pahimmissakin paikoissa näkyi uutta kasvua. Vähän ehkä on pahimmat harventuneet. Vieläkin on metsän reunoissa lunta.
-
2 viikkoa sitten Ceylon näytti varsin hyvältä ja vihreältä. Viikko sitten oli paljon ruskeaa, juuri lumen alta paljastuneet vain vihreinä. Tänään näytti taas vihreämmältä ja pahimmissakin paikoissa näkyi uutta kasvua. Vähän ehkä on pahimmat harventuneet. Vieläkin on metsän reunoissa lunta.
Ceylon lähtee aika heikostakin paikasta, jos on pensastumisen aikana hyvät olosuhteet. Näitä vanhempia satotykkejä vaivasi se , että pienikin punerrus aiheutti totaalituhon kuivana loppukeväänä. Eikä oikein hotsittanut alkaa harsottaakaan.
Siksi Ceylon kylvä-ja unohda-menetelmää käyttäen on taas tuonut järkeä syysvehnän talousviljelyyn.
-SS-
-
KM 4/2021 sivulla 6 alkavassa syysvehnäjutussa todettiin haastatellun viljelijän syyskylvöistä että "Jääntiviljat torjuttiin kevytmuokatuilta pelloilta."
Milläs menetelmillä tuo tehdään? Mulla on jäänyt ihan huomaamatta että tuohon tarkoitukseen olisi jokin aine. Ehkä en ole selaillut tarpeeksi tarkasti torjunta-aine-esitteitä. Itselläkin ovat jääntiviljat lähes joka vuosi olleet ainakin jonkinasteinen ongelma.
-
KM 4/2021 sivulla 6 alkavassa syysvehnäjutussa todettiin haastatellun viljelijän syyskylvöistä että "Jääntiviljat torjuttiin kevytmuokatuilta pelloilta."
Milläs menetelmillä tuo tehdään? Mulla on jäänyt ihan huomaamatta että tuohon tarkoitukseen olisi jokin aine. Ehkä en ole selaillut tarpeeksi tarkasti torjunta-aine-esitteitä. Itselläkin ovat jääntiviljat lähes joka vuosi olleet ainakin jonkinasteinen ongelma.
Ohralle ja kauralle kaiketi pieni annos Broadwayta. Tästä kuulin jostakin muualta. Varmaan eturiviläisillä on käyttöluvan laajennus olemassa jo ?
-SS-
-
KM 4/2021 sivulla 6 alkavassa syysvehnäjutussa todettiin haastatellun viljelijän syyskylvöistä että "Jääntiviljat torjuttiin kevytmuokatuilta pelloilta."
Milläs menetelmillä tuo tehdään? Mulla on jäänyt ihan huomaamatta että tuohon tarkoitukseen olisi jokin aine. Ehkä en ole selaillut tarpeeksi tarkasti torjunta-aine-esitteitä. Itselläkin ovat jääntiviljat lähes joka vuosi olleet ainakin jonkinasteinen ongelma.
Mikä hemmetin jääntivilja? Kyllähän talvi tappaa kevätviljojen syksyllä itävät oraat, ei kai niitä tarvitse erikseen lähteä myrkyttämään. Kyllähän sitä rahaa saa menemään viljelyyn, kun keksimällä keksitään ongelmia, joita sitten pitää myrkyillä hoitaa.
-
Kyllä etelän nykytalvet jättää niitä henkiin. Se,että onko sitä jääntiviljaa keväällä
riesaksi asti,onkin sitten eri asia. Jos rehuvehnää viljelee,niin samantekevää kai.
-
Kyllä jääntivilja voi syysviljassa olla ongelma. Itselläni on tänäkin vuonna paikkoja, joissa se on jo realisoitunut satotappioksi. On kyllä totta, jotta ohra ja kaura ei selviä talvesta.Sitä ei tarvitse pelätä, että ne kasvaisivat seuraavana vuonna uuden viljan sekaan. Ongelma on se, että ne homehtuvat talvehtimisen aikana, ja vievät samalla syysviljankin mukanaan.
-
Axialia, monitoria ja broadwayta 8)
-
Harry's farmilla syysrapsi on epäonnistunut. Syksyllä rapsikirppakoppiaiset söivät ja munivat toukat kasvupisteisiin. Koska neonikoitinoidia ei saanut käyttää peittauksessa, olivat yrittäneet ruiskuttaa 7 kertaa syksyllä, heikoin tuloksin. Nyt sitten on rapsikuoriainen kukintojen kimpussa.
https://youtu.be/SjHN1mNxpz8?t=169
-SS-
-
Olen yrittänyt glyfolla vetäistä puinnin jälkeen, mutta ei sillä kaikkea jääntiviljaa ole saanut tuhottua. Pitäisi varmaan jyrätä puinnin perään ja sitten glyfoa. Herneen jälkeen mcpa piti kyllä itäneet herneet sen verran pienenä, että eivät tuoneet lumihometta.
Tuosta Harry's farm-jutusta. Yritin etsiä cabbage stem flea beatleä kääntäjällä, mutta ei ilmeisesti ole ongelma Suomessa, kun ei edes käännöstä löydy? Joku kirppa se taitaa olla.
-
Rapsikirppa, Psylliodes chrysocephala. On varmaan hyvin lähisukulainen muiden kirppalajien kanssa. Vioitus on aivan samanlainen kuin kevään kirpoilla ja juovakirpoilla kevätrapsilla, mutta se toukka talvehtii siinä samassa rapsissa pilaten kasvin sisältä, eikä talvehdi muissa kasveissa niin kuin kevätöljykasvin kirppa.
Lisäksi näkyy olevan suomalaisten viherdespoottien uhanalaisten kovakuoriaisten listassa. Ei hlvetti.
-SS-
-
Kyllä jääntivilja voi syysviljassa olla ongelma. Itselläni on tänäkin vuonna paikkoja, joissa se on jo realisoitunut satotappioksi. On kyllä totta, jotta ohra ja kaura ei selviä talvesta.Sitä ei tarvitse pelätä, että ne kasvaisivat seuraavana vuonna uuden viljan sekaan. Ongelma on se, että ne homehtuvat talvehtimisen aikana, ja vievät samalla syysviljankin mukanaan.
Suorakylvetyissä näkee joskus aukkopaikoissa aika runsaastikin esikasvina ollutta kevätviljaa mitä talvi ei ole tappanut tai ne on itänyt vasta keväällä, varsinkin kauraa.
-
Kyllä nyt melko pakkaset hoitelevat kaurat pois. Hyvästi kesti pakkanen viime yönä yhdeksän ja puoli tuntia . -5:ssä oli alimmillaan.
Onneksi syysvehnä on ihan pientä, ei nähtävästi kiusaantunut uudelleen routaantuvasta maasta kovasti.
-SS-
-
Syysvehnät on hurjan näköisiä nyt ja niitä on viljelyssä paljon. En ole ikinä nähnyt keväällä noin hyvännäköisi syysvehniä. Tämä sade teki vielä niille hyvää. :)
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.
-
Ei nyt oikeastaan paljon, Uudellamaalla ei ole juurikaan syysvehniä, ykköstien pohjoispuolella vain yksittäisiä paloja.
Juu nyt pitäisi jotenkin saada lisälannoitusta piilotetuksi; valkuaispitoisuudet saattavat muuten alkaa 8:lla ensi syksynä.
Täällä oli maa roudassa kovien yöpakkasten viikon aikana, ei kyllä syysvehnä kehittynyt yhtään sillä välillä.
Ruis on kaksitonnarivauhdissa, hiukan jätin harvakkoa mäkeen, jotta saan syksyksi tuoretta rukiinsiementä. Taas mennään pintalevityksellä ensi syksynä, mutta niin päin, että levitetään sängelle, kultivaattorilla perään ja tasoitus perässä vedettävällä parrulla.
Toivon kokeilun onnistuvan paremmin sillä tavalla, vesitila olisi parempi.
-SS-
-
Kyllä Siuntion suunnassa näytti syysvehnää olevan.
Aja sitä teidän tietä tänne päähän siinä on komeita syysvehnälohkoja.
-
Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.
-
Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......
-
Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......
Joo, viljelijät on aina vihaisia, kun Luke tai joku muu taho julkaisee satoennusteita pitkin kesää, mutta nyt viljelijät on ruvenneet ihan itse niitä julkaisemaan, ja vielä näin aikaisessa vaiheessa.
Make:
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.
AP120:
Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.
-
Ensin 2018 kuivuus tuonne heinäkuun puoliväliin ja sen perään 2017 vuoden sateet. Ei paljon tartte puida kymppitonnin satoja, tai siis viideltä hehtaarilta
-
Ensin 2018 kuivuus tuonne heinäkuun puoliväliin ja sen perään 2017 vuoden sateet. Ei paljon tartte puida kymppitonnin satoja, tai siis viideltä hehtaarilta
Eiks paalimiehelle vielä ole tullut selväksi, että 2017 oli satovuosi eikä katovuosi 😉
Samalla lailla kun viime vuosikin oli aivan loistava sateineen. Meille molemmat vuodet ovat näyttäytyneet pelkästään katovuosina..
Suomi on tietysti iso maa ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa paljonkin, joiltakin vaan tuntuu tämä unohtuvan.. 2016 vuosi on lähihistorian paras omalla kohdalla...
-
Joko syksyn vehnät on puitu, kuivattu ja toimitettu käyttöön ?
3-4 viikon sadejakso alkaen heinäkuun puolestavälistä.......
Joo, viljelijät on aina vihaisia, kun Luke tai joku muu taho julkaisee satoennusteita pitkin kesää, mutta nyt viljelijät on ruvenneet ihan itse niitä julkaisemaan, ja vielä näin aikaisessa vaiheessa.
Make:
Kasitonnarit tulee olemaan normisatoa ja parhailta tulee selvästi viisinumeroisia satoja.
AP120:
Juu kaikki syysvehnät mitä nähnyt on komeita.
Syksyllä on vehnää tarjolla paljon.
No jo taas on herkkää.
-
Onhan se niinkin, että syysvehnä ei juuri enää kesällä voi epäonnistua, jos on huhtikuun lopussa puoleen sääreen. Keinolannoituksen määrä sanelee sitten sadon hyvin tarkkaan, jos karjanlantaa ei ole rajoituksetta käytettävissä. Nykylajikkeilla valkuaisen hallinta onkin keinolannoitetaloudessa ainoa haaste, korrenlujuus, kasvintuhoojat ja taudit eivät niinkään. Auran tahi Urhon sai hävitetyksi useampaan kertaankin, vaikka kuinka hieno oras keväällä olisi ollut. Kirkkaankeltainen ruostekasvusto kesällä, viimeistään lamalako elokuussa.
Katsotaan nyt, voisiko typpiruiskutuksella saada Ceylonin kirimään. Hiveniä thiotrakkia ja highfossia ym. niin että pää tärisee. Typpiliuosta on varattu 120 litraa hehtaarille. Parisataakiloa salpeetaria lisäksi heinäkuun loppuun. Lannoitesuuttimet ovat hankalia, kun eivät sovi samaan mutteriin kuin muut suuttimet, ja näyttää olevan ne varsinaiset mutterit eri rungolle kuin itsellä on. Suurensinkin muutamien purkuruiskusta otettujen suutinmutterien reikää pyöreäksi, niin se leveämpi suutin menee siitä läpi, mutta pitää sitten pitää kiinnitettäessä suuttimesta kiinni ja suunnata asento vanhaan malliin. Ajattelin ensin käyttää noita karkeita tuulisuuttimia, mutta näkyy olevan kaupassa noita kolme- tai kuusireikäisiä varsinaisia lannoitesuuttimia.
Joskus taannoin innokkaana kokeilijana urealiuosta ja myös tuota typpiliuos 390 :a levittäneenä, lehtien ruskettuminen on ongelma kuivemmilla keleillä. Siksi nuo lannoitesuuttimet kiinnostavat.
-SS-
-
Tässä Etelä-Hämeessä on vaihtelevia syysviljoja. Oli reilusti lunta mutta ei routaa. Ajoissa kylvetyt syksyllä rehevät rukiit on huonoja tai välttäviä, kiitos lumihomeen. Syysvehnät on kohtuu hyviä. Eivät ole vielä kasvanut juurikaan, ja pakkaset on kiusannut. Maat on tiiviitä ja kovia, osa vehnistä on kylvetty hyvin kosteaan maahan.
Edelleen toivon vettä ja tietenkin lämpöä. Syysvehnistä voi tulla satoa ok, mutta hyviä ruukiita on vähän...
Proo Agrian kasvukausikatsauksessa kehuivat paksun lumipeitteen suojanneen syysviljoja hyvin. Ehkä isossa kuvassa näin, mutta tuo yleistys harmittaa. Hyvä lumipeite aika pitkään ja roudaton maa on syysviljoille huono asia. Mieluummin ottaisin pakkaset ja 10-20 senttiä lunta, ja nimenomaan ensin pakkasta, sitten vasta lunta... silloin pysyisi pöpöt loitolla
-
Tässä Etelä-Hämeessä on vaihtelevia syysviljoja. Oli reilusti lunta mutta ei routaa. Ajoissa kylvetyt syksyllä rehevät rukiit on huonoja tai välttäviä, kiitos lumihomeen. Syysvehnät on kohtuu hyviä. Eivät ole vielä kasvanut juurikaan, ja pakkaset on kiusannut. Maat on tiiviitä ja kovia, osa vehnistä on kylvetty hyvin kosteaan maahan.
Edelleen toivon vettä ja tietenkin lämpöä. Syysvehnistä voi tulla satoa ok, mutta hyviä ruukiita on vähän...
Proo Agrian kasvukausikatsauksessa kehuivat paksun lumipeitteen suojanneen syysviljoja hyvin. Ehkä isossa kuvassa näin, mutta tuo yleistys harmittaa. Hyvä lumipeite aika pitkään ja roudaton maa on syysviljoille huono asia. Mieluummin ottaisin pakkaset ja 10-20 senttiä lunta, ja nimenomaan ensin pakkasta, sitten vasta lunta... silloin pysyisi pöpöt loitolla
Voi myös olla niin, että lumihome yksistään ei olisi syynä rukiin nuutuneisuuteen. Rukiit eivät ole hyviä muuallakaan, vaikka ei ole ollut runsaasti lunta. Tämä muistuttaa vuoden 2013 huonoa ruisvuotta: lauha loppusyksy (lokakuu +2,6, marraskuu +4 , joulukuu +4 normaalia korkeampi keskilämpötila) , lauha keskitalvi, helmikuun pakkasviikkoa lukuunottamatta, vetiset lumihanget talvella, rukiit ehkä eivät osanneet talveutua, ne kyllä ovat elossa, mutta eivät ne koko kesänä tokeennu kunnolla. Siemeneksi jätin mäensyrjää, koska siilossa kolme-neljä vuotta säilötty ruis ei jostakin syystä enää idä hyvin. Muuten kyllä en tarvitsisi ruista ollenkaan, ei kiloakaan.
-SS-
-
Juu, keväällä 2013 ei ollut ruispellossa lainkaan vihreää... 😊 Kyllä viime syksyn rukiita saattoi kiusata mm. Kahukärpänen tai märkyys myös.
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.
-
Sanoisin että peli ei ole menetetty. Kyllä se sieltä lähtee..
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
Samaa mieltä. Kevätlannoitus ja yksi lisälevitys saa riittää. Leipävehnää tulee jos on tullakseen.
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.
1,8mm näkyi olevan toukokuun sademäärä. Jos ei vettä sada,ei tarvitse tehdä myöskään säilistä tälläkään kasvukaudella kesäkuulla muutamaa paalia enempää ha.
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.
1,8mm näkyi olevan toukokuun sademäärä. Jos ei vettä sada,ei tarvitse tehdä myöskään säilistä tälläkään kasvukaudella kesäkuulla muutamaa paalia enempää ha.
Suomi on iso maa, toukokuussa tullut 32 mm täällä varsinaisessa suomessa, vaihteluväli 10-40 mm paikasta riippuen. Toi 1,8 mm olis ollut parempi kevätkylvöjen suhteen jotka on alkutekijöissä.
-
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.
1,8mm näkyi olevan toukokuun sademäärä. Jos ei vettä sada,ei tarvitse tehdä myöskään säilistä tälläkään kasvukaudella kesäkuulla muutamaa paalia enempää ha.
Suomi on iso maa, toukokuussa tullut 32 mm täällä varsinaisessa suomessa, vaihteluväli 10-40 mm paikasta riippuen. Toi 1,8 mm olis ollut parempi kevätkylvöjen suhteen jotka on alkutekijöissä.
Kylvökone hallissa valmiina starttiin aamusta, kiertokokeet otettu jne. ja siemen sekä apulantakuormat valmiina. Toinen jo pellollakin, mutta piti pressu vetää päälle... Poutaa on ollut, mutta kun kylvään pitäs, onkin sateen uhka päällänsä. Lumena on viime viikkoina tullut vähät sateet mitä satanut, pari viikkoa sitten satoi kyllä lunta ihan kunnollakin, vettäkin, milleinä 20-30 milliä. Mittarikin oli pihalla pyynnissä, muttei ehtinyt aamupäivän lumisateet sulaa kun mittari oli jo tyhjennetty apureiden toimesta. Ja toisen kerran iltapäivän vesisateista ;D
-
Lämpö on riehaannuttanut syysvehnät niin kovaan kasvuun, että nyt on jo kiire niiden rikkaruiskutuksiin, sillä kyllä rikkaakin on nyt paljon.
-
Lämpö on riehaannuttanut syysvehnät niin kovaan kasvuun, että nyt on jo kiire niiden rikkaruiskutuksiin, sillä kyllä rikkaakin on nyt paljon.
Kevätviljat eivät ehkä enää ole parhaissa lähtöasemissa, joten vain perushoito. Täällä syysvehnäpelloille ryntäsivät kovalla kiireellä tekemään lisälannoituksia. Onneksi sain silloin huhtikuulla edes jotakin lumien alle, ei ole ollut aikaa paapoa syysvehniä...voi olla, että maaperä vettyy niin, ettei pääse edes syysvehnille ruiskuttamaan enää...
Nyt herää myös kysymys, pitäisikö tuota kesannointiruista käydä hoitelemassa; satasen tonni, on sekin enempi kuin nolla tonnia. Ehkä turvaudun rukiin levitinkylvöön toistekin. Pahaa tekee pedantille, kun on tottunut kyntämään, sitten hinkkahinkkaamaan äkeellä kokkareita miljoona kertaa, sitten kylvämään tarkasti ja apulantaa säästämättä, sitten levittämään sluxxit, ruiskuttamaan kahukärpäset, torjumaan syysrikat ja lopuksi lokakuun kuraan annostelemaan parhaimmat ja kalleimmat lumihomeaineet. Ja samanlainen hailakka kasvusto keväällä kuin levittimellä kylvön, lapiorullaäestyksen ja sijoilleen unohduksen jälkeen.
-SS-
-
Täällä oli vissiin ollu syysruiskutuksista juttua ni palasin langoille.
Ajoin syyskuun alussa kylvetyille vehnille syyskuun lopun tosi lämpimillä keleillä pari pyttyä. Kevytmuokatut maat ja jääntiviljaa näytti tulevan reilusti, sen torjunta oli ykkösprioriteetti. Samalla tuli torjuttua kahut, joille oli pieni riski kun kelit oli vielä +20 astetta.
Kauralla olleille lohkoille ajoin Mateno Duo + Swipe 0,7 + mangaani + kahut. Tuon Swipen teho jääntikauraan oli täydellinen ja nopea. Reilusti pienempi annoskin olisi jättänyt kaurat jalkoihin. Mateno onnistui myös täydellisesti. Pienet alueet, joille annos ei osunut, ovat nyt täynnä isoja rikkoja. Ruiskutetulla ei käytännössä mitään, muutama kevätitoinen sirkkataimi. Menin ihan perusannoksella Sekatoria nuo lohkot nyt läpi ja keskityin lähinnä laontorjuntaan ja hiveniin.
Ohralla ollut lohko sai 160g Broadway Star + mangaanit + kahut. Ohra otti pikkuhiljaa nokkiinsa, mutta selvästi hitaammin kuin kaura otti hukkismyrkystä. Tehosi kuitenkin selvästi marraskuuhun mennessä. Broadway vei myös rikat todella hyvin. Juolavehnää näyttää olevan hieman myöhemmin kylvetyillä kynnetyilläkin syysvehnälohkoilla, mutta tällä käsitellyllä kevytmuokatulla ei yhtään piippaa, joten oletan sen vieneen syksyllä nekin alut.
Todella onnistuneet syysruiskutukset siis. Mangaanin ja kahumyrkyn vasteet jäivät hieman epäselväksi. En yleensä harrasta syysruiskutuksia edes rukiilla, joten tämä oli poikkeus. Tarve oli kuitenkin selkeä ja huippukelit niin vetäisin. Lumihomeaineita en yhdistänyt, koska ajankohta oli niille aivan liian aikainen.
-
Syyskuu oli niin lämmin, että etelämpänä kylvettiin vasta syyskuun lopulla.
Jääntiohrat tai kaurat olivat orastuneet siinä vaiheessa hyvin, joten muokkaus teki niistä selvää.
Toki myöhäisessä kylvössä on riskinsä, mutta säiden kehittyessä tällä tavalla, voi olla, että syysviljojen talousviljelyssä myöhäinen kylvö on yksi vaihtoehto.
Ainakin viirukaskaan ja vehnän virustaudin torjunta on kahukärpäsestä erillinen haaste, opin kerrasta.
-SS-
-
Keltaruostetta hiukan jo syysvehnissä. Kuuman sään piti puhdistaa, mutta tällainen vain lähes helle, leppeät tuulet ja yökasteet, saattaa levittää ruosteita nopeasti.
Comet Pro ja kannunpohja Prosaroa tähkivälle vehnälle ehkä tuo pari viikkoa jyvän täyttymiseen.
Peitekasvuruis - kuten arvata saattaa - on 160 cm korkeata, harvaa ja taipuisaa, ehdottomasti helpoin viljelykasvi kesannon jälkeen.
-SS-
-
Kysyin Fazerilta luomurukiista tarjousta. 170€ tonni syksyllä 22 ja ei se hinta siitä paljon talven aikana olisi noussut. 200 lisää niin voisin jo kylvää. Naurettava tarjous
-
Kysyin Fazerilta luomurukiista tarjousta. 170€ tonni syksyllä 22 ja ei se hinta siitä paljon talven aikana olisi noussut. 200 lisää niin voisin jo kylvää. Naurettava tarjous
Joo Fazerilla on jo lähisopimukset kasassa tavanomaisestakin, nyt tarvitaan narreiksi sadonvarmistelijoita, 2023 edes ei ole hinta nousussa, laskussa pikemminkin. Antaahan se muutamalle sopimushybridilohkolle kannattavuutta, mutta kansallista rukiin viljelyvarmuutta tuolla ei paranneta.
Miten hienoa ja vaivatonta onkin rukiinviljely kesantokasvina, ilman erityisiä kemiallisia lannoitepanoksia ! Maan rakenne paranee ja uusi siemen on valmiina. Ei ihme, että luomurukiin markkinoilla ahdistaa.
-SS-
-
Olen "hurahtanut" syysvehnään. Näyttää tänkin kesän kasvusto hyvältä. Vehnän hinta on tasaisempi kuin rukiin. Rukiista tuli toissa syksynä erittäin hyvä sato, mutta hinta oli pettymys.
Syysvehnä on helpompi puida, eikä isostakaan sadosta tule valtavaa olkimassaa, ei varsinkaan lyhyestä Ceylonista. Eikä mene kovin helposti lakoon vahvakaan kasvusto, lisäksi kylvöikkuna pidempi kuin rukiilla. Tosin nykyään syksyt on niin pitkiä ja lämpimiä, niin että ruistakin voi kylvää varsin myöhään syyskuussakin. Rukiin kylvöohjeissa ei tätä seikkaa kyllä ole huomuoitu, koska suositukset rukiin kylvöajoista on samat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Mutta toistaiseksi rukiin viljely ei houkuta, syysvehnä hakkaa kaikissa viljelyyn liittyvissä seikoissa mennen tullen myös kevätvehnän.
-
Kyllä, on se syysvehnä komeeta katsottavaa verrattuna ohraa, joka jäi sateen liottamaksi.. Pahaa tekee katsella harvahaippuista ohraa.. Uskaltaako syysvehnää pistää vehnän perään.. suorakylvönä.
-
Syysvehnät on tehneet ihmeparantumisen kevään kitumisesta. Hieno kasvi, onhan noita vehnäpeltoja hienoa katella ja tuotteen markkinatkin varmemmat kuin rukiilla.
-
Syysvehnät on tehneet ihmeparantumisen kevään kitumisesta. Hieno kasvi, onhan noita vehnäpeltoja hienoa katella ja tuotteen markkinatkin varmemmat kuin rukiilla.
Rukiilla ? Millä tahansa muulla on markkinat, ei rukiilla. Ruis on viherlannoituskasvi, mainio sellainen. Jos rukiilla jotakin "markkinaa" on, niin narrinmarkkinat kyllä.
-SS-
-
Nykyisin luomujussin joka kasvattaa itse rehuviljan kannattaa kylvää ruista eikä kauraa. Rukiin saa kylvettyä kuivaan aikaan nurmirikkoon ja yleensä puintiaikaankin on kuivaa, erityisesti jos tähtää rehuksi ja säilöö tuorreena. Satoa tulee saman verran kuin kaurasta ja lisäksi paljon pahnaa jonka saa kuivana korjattua.
Erikoisia aikoja elämme kun edes tulee moinen mieleen
-
Tiedoksi, Salon seudulla muutama erinomaisesti kasvanut luomuruislohko on jo alkanut keltatuleentua. Pari viikkoa kuluu puintikypsyyteen, siis noin 20.7. jälkeen olisi mahdollinen puintiaika. Tämä tavanomainenkaan ei ole monen päivän päässä kaukana, kuiva etelärinne kypsyttää, jos ei hyvällä, niin sitten pahalla.
-SS-
-
Tiedoksi, Salon seudulla muutama erinomaisesti kasvanut luomuruislohko on jo alkanut keltatuleentua. Pari viikkoa kuluu puintikypsyyteen, siis noin 20.7. jälkeen olisi mahdollinen puintiaika. Tämä tavanomainenkaan ei ole monen päivän päässä kaukana, kuiva etelärinne kypsyttää, jos ei hyvällä, niin sitten pahalla.
-SS-
Uskon hyvin. Tänään juuri mietin, että loppukuusta voisi käydä katsomassa miltä ruis näyttää. Nämä uudet lajikkeet ei ole yhtä pikaisia valmistumaan kuin vanhat perinnelajikkeet. Vielä kun sattuu olemaan iso jyväkoko, niin valmistuminen kestää. Nyt kai on alkamassa jo seuraava helleaalto pienen epävakaisen kauden jälkeen. Luulisi, että ruis ottaa tästä jo lopullisesti lukua. Syysvehnä ei ole tieten pannakseen.