Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Calahan - 14.10.09 - klo:21:56
-
Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.
-
No sit sun täytyy vaan ootella sitä valtua. Tänään kokeilin tommosta Dyna-VT:tä lieteen ajossa ja kynnössä. Mukavahan tuo oli ajella. Kyllä directistäkin varmaan ihan hyvä tulee - aikanaan. Ei kai konserni muuten ois antanu sitä kehittää, täytyy siinä jotain ideaa olla - valmiina.
Jos et Dyna-VT:llä osannu ajaa, ei directikään sua sen onnelliseksi tee. Ajotapa ja säätökysymys nyt muuten ensimmäisenä tulee mieleen tuosta "hyytymisestä". Tuntuuhan se kone puhdittomalta, kun ei kuulu entiseen tapaan helvetillinen räyhääminen pellin alta...
-
Pitäähän sen moottorin räyhää että voi ryskää! Olihaa siin joku mist sai kierroksii nostettuu peräti 1900 mut ei se kyl paljoo tuntun auttavan.
-
Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.
portaattomanha tarkoitus on säästää polttoainetta ja toimia parhail väännön alueil. tottakai se kuluttaa enempi polttoainetta jos haluaa saada kuorman nopeeta ylös mutta kuka siitä hyötyy jos nopeuden hyöty kuluu polttoaineeseen? ??? jos säästää siinä pari minuuttia.
-
Koko Agco siirtymässä pois näistä Fendtin laatikoista kunhan Valtra saa omansa sarjatuotantoon
-
No siihen menee onneksi todella pitkä aika, ja sitten onkin jo sähkövermeet käytössä...
-
Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras / frentissä, mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon. Jyväskylässä olivat molenmat laatikot halkaistuna samalla matolla.
-
Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras / frentissä, mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon. Jyväskylässä olivat molenmat laatikot halkaistuna samalla matolla.
Mitäpäs kertoivat sulle vastaukseksi? Ovat kuitenkin melko erilaiset sisuksiltaan, vaikka molemmat ovat kin portaattomia,
-
Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras / frentissä, mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon. Jyväskylässä olivat molenmat laatikot halkaistuna samalla matolla.
Mitäpäs kertoivat sulle vastaukseksi? Ovat kuitenkin melko erilaiset sisuksiltaan, vaikka molemmat ovat kin portaattomia,
Valtran lootaa kehitetään ny ajan kuluksi kun alulle on päästy.
Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.
-
Ajoin tällä viikolla valtran portaattomalla ja kyllä sekin osasi tehot hävittää öljyn vatkaamiseen, josta seuraa öljyn lämpiäminen, jota on sitten kiva viskolla jäähdyttää siinä keulalla...
Kerrassaan mainioita lämmön tuottajia noi kuminauhapelit.
-
Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.
Joo, näin on.
Ei monasti tulis mieleen purottaa kierroksia niin alas keppilootaisella kuin nämät portaattomat tekee itteksensä. Kai se automatiikka hoitaa hommansa?
Jotenkin tuntuu alkuun jopelolta kun moottorin kierrokset pörrää siinä 1400 rpm tuntumassa, nopeusmittarissa lukemat 10-12 km/h ja perässä siipiteräkultivaattori työstää isänmaata n. 20 cm syvyydeltä.
Toinen jänskä niittohommissa. Moottori rpm 1200, voa 540 rpm. Kuitenkin tuo 1200 rpm riittää viemään raktoria niitossa n. 15 km/h ja päistesiirrossa 25 km/h. Tosin tuo niitin ei ole kuin 2,8 m leveä.
-
Lootaa oli aloitettu suunnitella jo ennen kuin Acco osti ja jos laitettaisiin frentin loota niin silloin ei täyttäisi Kotimaisuus lippu vaatimusta. Ajovoimanotto on se yks asia noille turvesoille. Mutta pitävät molenmissa sitä polttoaineen säästöa merkittävänä tulevaisuuden juttuna.
-
Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.
Joo, näin on.
Ei monasti tulis mieleen purottaa kierroksia niin alas keppilootaisella kuin nämät portaattomat tekee itteksensä. Kai se automatiikka hoitaa hommansa?
Jotenkin tuntuu alkuun jopelolta kun moottorin kierrokset pörrää siinä 1400 rpm tuntumassa, nopeusmittarissa lukemat 10-12 km/h ja perässä siipiteräkultivaattori työstää isänmaata n. 20 cm syvyydeltä.
Toinen jänskä niittohommissa. Moottori rpm 1200, voa 540 rpm. Kuitenkin tuo 1200 rpm riittää viemään raktoria niitossa n. 15 km/h ja päistesiirrossa 25 km/h. Tosin tuo niitin ei ole kuin 2,8 m leveä.
Juupasjuu. Totta on, että 155hv Dyna-VT:n nopeus putoo "Tervahaminas" (Ilmajoella) 3-tiellä pitkäs "tappavas" nousus juuri tuohon kahteen kymppiin, mutta ylös mennään. Kärryn paino jonkun kilon vaille 4tn ja kuormana 20 kosteahkoa apilapaalia 700-800kg/kpl. Vetositkeyden säädintä ruuvaamalla saa kyllä kierrokset pysymään niin, että kone räyhää kunnolla, mutta mitään hyötyä siitä ei ole nopeuden säilymiselle. Jyrkemmät, mutta lyhyemmät nousut Jurvan ja Laihian välillä mennään samanlaisella kuormalla nopeuksilla 40-46km/h. Voihirveetä ku ei pysy nopeus siinä 53 km/h:ssa!!! Paremmin, nopeammin, pienemmällä soppamäärällä kulkee kuormat kulkee kuin ennemmin 167hv keppilootaisella. Onhan se kamalaa, kun ei nopeus pysy tapissa ja kierroksekki putoo 1400-1500 asti, muttei alemmas. Kas perhanaa! Konehan on viisaampi kuin kuski ja menee parhaan väännön alueella. Nojoo Power-moodilla jaksaa mäet hiukan paremmin kuin Eco-moodilla, mutta ero ei oo merkittävä, muussa kuin kulutuksessa. Muuten kuorma kulkee iloisesti ecoilullakin 1750 kierroksella ja soppaa säästyy. Tulee vaan mieleen, että mihin helvettiin sen kaiken säästyvän löpön kans oikeen joutuu? ;D
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
-
Mikä laatikko on isoissa valtran portaattomissa?
FRENTIN LOOTA.
Miksi?
Koska valtra ei ittekään luota oman laatikkonsa kestävyyteen.
-
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.
-
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.
Just maanantaina näin (tosin etäältä), kun joku kutos-valtu jotain ojamaita levitteli perälevyllä tjsp. Kauhee huudatus pienellä vaihteella ja suurilla kierroksilla. Ei, ei ollut voimanottokäyttöinen perälevy, joka olis vaatinu kierroksia eikä tarvinnut perälevy ajovoimanottoakaan.
-
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Multa taas vanha isäntä kysyi vetokisoissa vedon jälkeen, että oliko mulla liian iso vaihde päällä. Totesin vain, että ei ole vaihteita... ;D
-
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.
Just maanantaina näin (tosin etäältä), kun joku kutos-valtu jotain ojamaita levitteli perälevyllä tjsp. Kauhee huudatus pienellä vaihteella ja suurilla kierroksilla. Ei, ei ollut voimanottokäyttöinen perälevy, joka olis vaatinu kierroksia eikä tarvinnut perälevy ajovoimanottoakaan.
Sulla täytyy olla tosihyvä näkö ;D ;D
-
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.
Just maanantaina näin (tosin etäältä), kun joku kutos-valtu jotain ojamaita levitteli perälevyllä tjsp. Kauhee huudatus pienellä vaihteella ja suurilla kierroksilla. Ei, ei ollut voimanottokäyttöinen perälevy, joka olis vaatinu kierroksia eikä tarvinnut perälevy ajovoimanottoakaan.
Sulla täytyy olla tosihyvä näkö ;D ;D
Niin ellei kuulon perusteella usko onko 3-sylinterinen vai 6-sylinterinen valmetti niin täytyy turvautua näkökykyyn? ;D ;D
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
-
Oli siin portaattomas 31 litraa tunnis keskikulutus suoral tiel että ei ne nyt niin ekoloogisii oo. Pitäähän sen maan liikkuu että siint joku palkan maksaa...
-
Portaattomissa vaihteistoissa veto vaihtelee nopeuden mukaan täysin? mekaanisesta täysin mehuvetoiseen. Taitaa olla kaikissa isommissa portaattomissa vähintään 2 nopeusaluetta jotta saa kaikki nopeudet katettua kohtuullisella öljynvatkauksella.
Kyllähän tulevaisuus lienee sähköinen, esim. metsäkonepuolella on jo koneita joissa on joka pyörässä oma hydraulimoottori joiden virtausta ohjaa tietokone. Tuloksena 100% veto joka pyörällä ja kun nopeuserot sovittaa tietokone niin tasauspyörästöjä tai lukkoja ei tarvita. Lisäbonuksena suunnittelun vapaus akseleille kun yhteyttä pyörien tai akselien välillä ei tarvita.
-
Nii. Ja sit kun ne pikkuset moottorit ja tietokoneet alkaa reistailee nii pitää jostaa hongkongist soittaa yli-insinööri joka sopusuhtaista korvausta vastaan tulee ja katsoo mikä on hätänä.....
-
Oli siin portaattomas 31 litraa tunnis keskikulutus suoral tiel että ei ne nyt niin ekoloogisii oo. Pitäähän sen maan liikkuu että siint joku palkan maksaa...
Eilen käpäsin Oulaisis Hukilingon huoltoon viemäs, 100 km reissu, aikaa 2h 15 min ja soppaa
meni 31 litraa. Kones oli 160hp Vario :o
"First you must pay, then you can save" ;D
-
Oli siin portaattomas 31 litraa tunnis keskikulutus suoral tiel että ei ne nyt niin ekoloogisii oo. Pitäähän sen maan liikkuu että siint joku palkan maksaa...
Eilen käpäsin Oulaisis Hukilingon huoltoon viemäs, 100 km reissu, aikaa 2h 15 min ja soppaa
meni 31 litraa. Kones oli 160hp Vario :o
"First you must pay, then you can save" ;D
Millais Ojala sun frentis se poljinajon moottorijarrutusominaisuus toimii?
Ojala nostaa jalan kaasulta ja vetäsee ajotikusta taakkepäin?? ;D
DynaVt:s riittää vain jalan nosto kaasupolkimelta.
"If You don´t know where Your money went, You must have bought an expensive Fent...."
-
Jyväskylän näyttelyyn vein ja toin koneita. Puolet ajosta tyhjällä koneella, puolet etuniittokoneen ja ape- tai noukinvaunun kanssa. Matkaa kertyi 1300km, ajoaikaa 27h ja soppaa paloi 32l/100km. Fendt vario 716. Liekkö paljon vai vähän, en tiedä. T170 Valtra imi samalla reissulla 50l/100 mut lähtihän siitä enemmän voima ja kulkua.. ..ja savua. ;D
-
Oli siin portaattomas 31 litraa tunnis keskikulutus suoral tiel että ei ne nyt niin ekoloogisii oo. Pitäähän sen maan liikkuu että siint joku palkan maksaa...
Eilen käpäsin Oulaisis Hukilingon huoltoon viemäs, 100 km reissu, aikaa 2h 15 min ja soppaa
meni 31 litraa. Kones oli 160hp Vario :o
"First you must pay, then you can save" ;D
YLIVOIMAisen laiskoja heppoja, kun nuon ison fenttiilin tarttee lingon siirtoon... ;D
-
Oli siin portaattomas 31 litraa tunnis keskikulutus suoral tiel että ei ne nyt niin ekoloogisii oo. Pitäähän sen maan liikkuu että siint joku palkan maksaa...
Eilen käpäsin Oulaisis Hukilingon huoltoon viemäs, 100 km reissu, aikaa 2h 15 min ja soppaa
meni 31 litraa. Kones oli 160hp Vario :o
"First you must pay, then you can save" ;D
Variokerho-portaaton poikakerho.Kysymys ei ole ainoastaan traktorista,vaan ajattelutavasta ;D ;D
-
Kysymys ei ole ainoastaan traktorista,vaan ajattelutavasta ;D ;D
[/quote]
Mun miälestä sää olet hyvin omaksunnu oikian ajatuksen.
;D ;D ;D
-
Jyväskylän näyttelyyn vein ja toin koneita. Puolet ajosta tyhjällä koneella, puolet etuniittokoneen ja ape- tai noukinvaunun kanssa. Matkaa kertyi 1300km, ajoaikaa 27h ja soppaa paloi 32l/100km. Fendt vario 716. Liekkö paljon vai vähän, en tiedä. T170 Valtra imi samalla reissulla 50l/100 mut lähtihän siitä enemmän voima ja kulkua.. ..ja savua. ;D
Mun 714 meni 29 l/100 km kun lavetin Tyrnävältä hain, tasaset maastot ;D
-
[
YLIVOIMAisen laiskoja heppoja, kun nuon ison fenttiilin tarttee lingon siirtoon... ;D
Ei pihalta pienempiä löytyny ::)
-
Millais Ojala sun frentis se poljinajon moottorijarrutusominaisuus toimii?
Ojala nostaa jalan kaasulta ja vetäsee ajotikusta taakkepäin?? ;D
DynaVt:s riittää vain jalan nosto kaasupolkimelta.
"If You don´t know where Your money went, You must have bought an expensive Fent...."
Nostaa jalaan pois kaasulta...
TMS poljinajolla vippaa tikkua oikeelle niim "tempomat" tippuu pois ja hienosti jarruuttaa,
TMS tikkuajolla sama homma :o
Jos manaalisti ilman TMS:sää ajaa niin sitte nostaa kaasun ja tikulla jarruuttaa ja jarrulla
jos tiukempaa vaatii ;)
-
"If You don´t know where Your money went, You must have bought an expensive Fent...."
Nostaa jalaan pois kaasulta...
TMS poljinajolla vippaa tikkua oikeelle niim "tempomat" tippuu pois ja hienosti jarruuttaa,
TMS tikkuajolla sama homma :o
Jos manaalisti ilman TMS:sää ajaa niin sitte nostaa kaasun ja tikulla jarruuttaa ja jarrulla
jos tiukempaa vaatii ;)
***Vaikealta kuulostaa. Onneksi massikassa on ihmisystävällinen käyttöliittymä portaattoman vaihteiston hallintaan.
-
accon viimeisin kehitysversio portaattomasta traktorista tullee valtralta ja jatkossa sitä saa cnh:n tapaan joko valtran fendtin tai massikan vaihdettavilla irtokuorilla ;D
-
***Vaikealta kuulostaa. Onneksi massikassa on ihmisystävällinen käyttöliittymä portaattoman vaihteiston hallintaan.
On useita eri tapoja moottorijarrutukselle, Dyna -VT :ssä vain yksi
-
***Vaikealta kuulostaa. Onneksi massikassa on ihmisystävällinen käyttöliittymä portaattoman vaihteiston hallintaan.
On useita eri tapoja moottorijarrutukselle, Dyna -VT :ssä vain yksi
Ei Ojala ei. Poljinajolla on neljä eri säätöarvoa moottorijarrutukselle. Niistä voi valita mieleisensä.
Muuta ei tarvitte.
-
accon viimeisin kehitysversio portaattomasta traktorista tullee valtralta ja jatkossa sitä saa cnh:n tapaan joko valtran fendtin tai massikan vaihdettavilla irtokuorilla ;D
Siinähän se taas nähää mikä merkki tät palloo etiäpäin pyörittelee VALTRA ;D
-
accon viimeisin kehitysversio portaattomasta traktorista tullee valtralta ja jatkossa sitä saa cnh:n tapaan joko valtran fendtin tai massikan vaihdettavilla irtokuorilla ;D
Siinähän se taas nähää mikä merkki tät palloo etiäpäin pyörittelee VALTRA ;D
Juuri näin.
Vuoden päästä Jyväskylässä Valtran osastolla varmaan esitellään kuumimpana uutuutena tahko.
Niinhän se oli männävuosina turbiinikytkinkin. Saksalaisilla se nyt vaan sattui olemaan jo viiskytluvulla käytössä traktoreissa/kin. :D
-
***Vaikealta kuulostaa. Onneksi massikassa on ihmisystävällinen käyttöliittymä portaattoman vaihteiston hallintaan.
On useita eri tapoja moottorijarrutukselle, Dyna -VT :ssä vain yksi
Ei Ojala ei. Poljinajolla on neljä eri säätöarvoa moottorijarrutukselle. Niistä voi valita mieleisensä.
Muuta ei tarvitte.
Masserissa onki MagnetiMarelli sähöt niistä saa aikaan monenmoista moottorijarrutusta,
liekö kahtakertaa samanlaista :P
-
Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla... 8)
Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.
Just maanantaina näin (tosin etäältä), kun joku kutos-valtu jotain ojamaita levitteli perälevyllä tjsp. Kauhee huudatus pienellä vaihteella ja suurilla kierroksilla. Ei, ei ollut voimanottokäyttöinen perälevy, joka olis vaatinu kierroksia eikä tarvinnut perälevy ajovoimanottoakaan.
Sulla täytyy olla tosihyvä näkö ;D ;D
Pakko olla hyvä näkö, jottei jää jontut ja valtut jalakoohin tua tien päällä ajaes... 8)
Ei vaan oikeesti matkaa oli parisen sataa metriä ja valtuksi sen tunnisti helposti eikä korvissakaan ollut niin paljoo vikaa, ettei olis erottanu, kuinka monta mäntää hakkas kantta palasiksi. ;D
Ainiinjoo... se oli muuten 905 se valtu.
-
***Vaikealta kuulostaa. Onneksi massikassa on ihmisystävällinen käyttöliittymä portaattoman vaihteiston hallintaan.
On useita eri tapoja moottorijarrutukselle, Dyna -VT :ssä vain yksi
Ei Ojala ei. Poljinajolla on neljä eri säätöarvoa moottorijarrutukselle. Niistä voi valita mieleisensä.
Muuta ei tarvitte.
Masserissa onki MagnetiMarelli sähöt niistä saa aikaan monenmoista moottorijarrutusta,
liekö kahtakertaa samanlaista :P
Frentissä on tuulisähköä. Ympäristöystävällistä.
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
-
Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Samal lail kui etiäpäinkin.
;D
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Pakilla on sitten enemmän eroa esim. Vario ML:n ja ZF eccomin välillä. Toisessa käännetään suunnanvaihdossa kieppulevy negatiiviselle ja toisessa vaihdetaan suuntaa perinteiseen tapaan pakalla - tietääkseni. Mutta pakillakin mennään silti portaattomasti... itse ajan pääsääntöisesti poljinajolla silloin, kun Dyna-VT:llä joskus ajelen...
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Pakilla on sitten enemmän eroa esim. Vario ML:n ja ZF eccomin välillä. Toisessa käännetään suunnanvaihdossa kieppulevy negatiiviselle ja toisessa vaihdetaan suuntaa perinteiseen tapaan pakalla - tietääkseni. Mutta pakillakin mennään silti portaattomasti... itse ajan pääsääntöisesti poljinajolla silloin, kun Dyna-VT:llä joskus ajelen...
Eli pakilla ei mennä hydrona ???
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Pakilla on sitten enemmän eroa esim. Vario ML:n ja ZF eccomin välillä. Toisessa käännetään suunnanvaihdossa kieppulevy negatiiviselle ja toisessa vaihdetaan suuntaa perinteiseen tapaan pakalla - tietääkseni. Mutta pakillakin mennään silti portaattomasti... itse ajan pääsääntöisesti poljinajolla silloin, kun Dyna-VT:llä joskus ajelen...
Eli pakilla ei mennä hydrona ???
Ei. Ei millään merkillä...
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Pakilla on sitten enemmän eroa esim. Vario ML:n ja ZF eccomin välillä. Toisessa käännetään suunnanvaihdossa kieppulevy negatiiviselle ja toisessa vaihdetaan suuntaa perinteiseen tapaan pakalla - tietääkseni. Mutta pakillakin mennään silti portaattomasti... itse ajan pääsääntöisesti poljinajolla silloin, kun Dyna-VT:llä joskus ajelen...
Eli pakilla ei mennä hydrona ???
Ei. Ei millään merkillä...
Miksi esim kv nro7 kerrotaan ml75 voimansiirron olevan pakilla täysinhydrostaattinen ???
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
Kuis pakilla ::)
Pakilla on sitten enemmän eroa esim. Vario ML:n ja ZF eccomin välillä. Toisessa käännetään suunnanvaihdossa kieppulevy negatiiviselle ja toisessa vaihdetaan suuntaa perinteiseen tapaan pakalla - tietääkseni. Mutta pakillakin mennään silti portaattomasti... itse ajan pääsääntöisesti poljinajolla silloin, kun Dyna-VT:llä joskus ajelen...
Eli pakilla ei mennä hydrona ???
Ei. Ei millään merkillä...
Miksi esim kv nro7 kerrotaan ml75 voimansiirron olevan pakilla täysinhydrostaattinen ???
Niin... tarkoitinkin laatikoita ML110 ja ML160. Tuo seiskavitonen on kai sitten pienemmissäkö? Muuten koko ML75 on mulle ihan outous.
Joo tarkistin, että pikkuisis on tuoML75, yhdellä nopeusalueella 40km/h, ei 50km/h eikä TeeäMäSsää.
-
Pienemmän varion loota,toimintaperiaate ehkä sama kuin isoommiski ???
-
Pienemmän varion loota,toimintaperiaate ehkä sama kuin isoommiski ???
Kuukkelilla löyty...
-
Pienemmän varion loota,toimintaperiaate ehkä sama kuin isoommiski ???
Kuukkelilla löyty...
Eli ml75 toimintaperiaate erilainen ???
-
Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla niin olen ajatellut (kun ei ole kokemusta) miten ns.poljinajo toimii lumihommissa? Olenko kuinka jäljillä jos kuvittelen sen toimivan näin: vasemmalla kädellä ohjataan ja käytetään suunnanvaihdinta, oikealla kädellä käytetään esim, kuormaajaa/lumiauran hydrauliikkaa ja oikealla jalalla painetaan lisää vauhtia ja esim. lähestyttäessä penkaa/kasaa niin poljinta nostamalla vauhti tippuu ja konessa on aina veto päällä eikä sammu jos vauhti hidastuu ja pysähtyy.Eli kokoajan on täysi työntö päällä jos niin haluaa.Sitten kun haluaa vaihtaa suuntaa niin jalka ylös ja vasemmalla kädellä suunta taaksepäin.Olen ajanut 00-mallisella fendt-variolla jossa ei ollut poljinajoa sekalaista ajoa mutta en lumihommia.Olenko käsittänyt asian oikein??
-
Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla niin olen ajatellut (kun ei ole kokemusta) miten ns.poljinajo toimii lumihommissa? Olenko kuinka jäljillä jos kuvittelen sen toimivan näin: vasemmalla kädellä ohjataan ja käytetään suunnanvaihdinta, oikealla kädellä käytetään esim, kuormaajaa/lumiauran hydrauliikkaa ja oikealla jalalla painetaan lisää vauhtia ja esim. lähestyttäessä penkaa/kasaa niin poljinta nostamalla vauhti tippuu ja konessa on aina veto päällä eikä sammu jos vauhti hidastuu ja pysähtyy.Eli kokoajan on täysi työntö päällä jos niin haluaa.Sitten kun haluaa vaihtaa suuntaa niin jalka ylös ja vasemmalla kädellä suunta taaksepäin.Olen ajanut 00-mallisella fendt-variolla jossa ei ollut poljinajoa sekalaista ajoa mutta en lumihommia.Olenko käsittänyt asian oikein??
Kutakuinkin oikein käsitetty. Tarkas kuormaukses tuota poljinta voi päästää ylöspäin, mutta lumihommis ei oo niin nuukaa eli voipi pitää töppösen pedaalilla, kun vetää power-control vipusen taakse. Mä muuten mitään tiedä, kun Dyna-VT:llä vain muutaman paalin nostellu ja vähän tieajoa.
-
Aina on ratas ratasta vasten meni eteen tai taakse mutta moottorista tulee punppu ja päinvastoin mutta nopeutta taakse ei voi ajaa 50 tä, siinä se pieni ero.
-
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
Ei sitte ollu yhtään traktoria testissä? ;D
-
Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla niin olen ajatellut (kun ei ole kokemusta) miten ns.poljinajo toimii lumihommissa? Olenko kuinka jäljillä jos kuvittelen sen toimivan näin: vasemmalla kädellä ohjataan ja käytetään suunnanvaihdinta, oikealla kädellä käytetään esim, kuormaajaa/lumiauran hydrauliikkaa ja oikealla jalalla painetaan lisää vauhtia ja esim. lähestyttäessä penkaa/kasaa niin poljinta nostamalla vauhti tippuu ja konessa on aina veto päällä eikä sammu jos vauhti hidastuu ja pysähtyy
.Eli kokoajan on täysi työntö päällä jos niin haluaa.Sitten kun haluaa vaihtaa suuntaa niin jalka ylös ja vasemmalla kädellä suunta taaksepäin.
just näin vt,s ja pysyy myös rinteessä vaikkei piä jarrulla jalkaa ,ite en oikeestaan koskaan jalkajarruja .
fenttiinki tulee vielä joskus tämä
Olen ajanut 00-mallisella fendt-variolla jossa ei ollut poljinajoa sekalaista ajoa mutta en lumihommia.Olenko käsittänyt asian oikein??
-
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
Ei sitte ollu yhtään traktoria testissä? ;D
vain toimivat vehkeet oli testissä :)
-
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
Ei sitte ollu yhtään traktoria testissä? ;D
vain toimivat vehkeet oli testissä :)
Kyllä meillä on ainakin pelannu ihan hyvin, enemmän oli ongelmia edellisen keppivaihteisen kans. Jos ei kaikki sininen ole taivasta, niin ei myöskään kaikki punainen ole ruusuista... ;)
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
-
[/quote]miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
[/quote]
Noin.
http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20
-
.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
[/quote]
no, varmaan synnyttämällä esimerkiksi sota kahden planeetan välille ja sotkemalla siihen muitakin planeettoja avoimeen konfliktiin...Ei ole hirveästi kokemusta tosta galaktisesta ulkopolitiikasta..
-
http://www.youtube.com/watch?v=IptbC3p2lCk no,kato vaikka tostakin.
-
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
[/quote]
Noin.
http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20
[/quote]vanha totuus pätee, yks kuva kertoo enempi kun tuhat sanaa ( tai 30 tietämätöntä agrolaista) ;D ;D ;D
-
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
Noin.
http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20
[/quote]vanha totuus pätee, yks kuva kertoo enempi kun tuhat sanaa ( tai 30 tietämätöntä agrolaista) ;D ;D ;D
[/quote]
Eihän tossa mistään planeetoista puhuta mitään, ainoastaan jostain traktorin voimansiirrosta!!
-
Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
Entäs se nopeusmittarin lukeman laskeminen? Hämäys.......?
-
Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.
tractor powerin 3/2009 on luettavissa taloudellisuus testi siitä voi jokainen päätellä kuin paljo vt hukkaa tehoa.
1 mf 7495 dynä vt keskikulutus 18,7
2 fendt vario 820 19,0
3 new holland 7040 21,0
4 case ih puma 21,7
5 mc cormick ttx 23
se hiljaisuus, täydellinen portaattomuus ja huippu jousitus hämää :)
Entäs se nopeusmittarin lukeman laskeminen? Hämäys.......?
se on hämäys jos se malli oli laitettu kulkeen sen 68kmh (niinku monet vt,t) mittari näyttää 53.
samalla lailla se valtraki hyytyy mäkeen jos siinä samat hepat ,eikä mitään ohjelmointi muutoksia tehty.
tosin painaa se 7480 todellisuudessa yli 7000kg tyhjänä
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
No anteeksi kauhiasti, jos jätin sen rautalangan pois tuosta yhdestä lauseesta. Enhän mä voinu arvata, että valamettijontikkamiehet ei ymmärrä...
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
No anteeksi kauhiasti, jos jätin sen rautalangan pois tuosta yhdestä lauseesta. Enhän mä voinu arvata, että valamettijontikkamiehet ei ymmärrä...
mansikkimiehillä niin heikko itsetunto, aina pyytelemässä anteeksi anteeksi ;D ;D ;D ;D
-
Kertokaa nyt kuiteski se vertaus miten paljon liikkuvia osia missäkin askissa. Sillä on merkitystä askin kestävyyteen.
-
Kertokaa nyt kuiteski se vertaus miten paljon liikkuvia osia missäkin askissa. Sillä on merkitystä askin kestävyyteen.
Tarttis saada jostain kuva frentin askista osat levällään. Sellaista vaan on mahdoton saada mistään.
Mut siel on yks planeettapyörästö, kaks hydr pumppua ja kaks hydr moottoria.
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
No anteeksi kauhiasti, jos jätin sen rautalangan pois tuosta yhdestä lauseesta. Enhän mä voinu arvata, että valamettijontikkamiehet ei ymmärrä...
mansikkimiehillä niin heikko itsetunto, aina pyytelemässä anteeksi anteeksi ;D ;D ;D ;D
Ei. Tälläkään kertaa ei ollut kysymys siitä. Kyllä se heikko itsetunto taitaa olla jossain vallan muualla... ;D Mulle on aivan se ja sama, millä jääfarmari ja muut ajelee ja tekee työnsä, mut mä ajan edelleen Massikalla - nyt ja tulevaisuudessakin.
-
Kun täällä on sellaisia taraktorin omistajia jotka ei tiedä portaattomasta vaihdeloodasta mitään ja ei ainakaan niiden eroista.Vetääkö niissä öljy vai ratas rattaasta. Paljonko on liikkuvia osia verrattuna normaaliin askiin. Onko valtran ja frentin askien välillä iso ero liikkuvissa osissa ja kumminpäin. Kertokaa ketkä tietää.
Suurin osa ei näy osaavan erottaa hydrostaattista ja portaatonta voimansiirtoa.
Vario, dynavt ja direct:ssä on voimansiirrossa koko ajan mekaaninen yhteys eteenpäin, hydrauliikalla muutetaan vain välitystä planeetan pyörimisnopeuden kautta. Päävälitys on polttoainetalouden takia valittavissa pellolle ja tielle erikseen, kulkee kyllä tiealueellakin kaikki nopeudet.
Case cvt ja johndeere ovat lähempänä automaattilaatikkoa, pykältäminen ei tunnu vedossa, ajellaan useampaa hydraulipakkaa kiinni ja auki ja luistattamalla, rinnakkaiset voimansiirtolinjat
Tää on juuri se oikea selitys, vaikkakaan kaikki ei sitä ymmärrä ja usko. Mutta kaikes yksinkertaisuudessan asia on näin. Ei siellä mehulla mitään muuta tehdä kuin muutetaan planeettapyörästöjen nopeuksia ja suhteita. Itse asiassa JD:n eccomissakin tehdään juuri näin, mutta pakkoja ja planeettapyörästöjä kytkemällä ja vapauttamalla laajennetaan tämän ensimmäisen planeettapyörästön toiminta-aluetta, jolloin saadaan 0-50km/h.
miten nuita planeettojen suhteita muutetaan ??? ??? ??? ???
No anteeksi kauhiasti, jos jätin sen rautalangan pois tuosta yhdestä lauseesta. Enhän mä voinu arvata, että valamettijontikkamiehet ei ymmärrä...
mansikkimiehillä niin heikko itsetunto, aina pyytelemässä anteeksi anteeksi ;D ;D ;D ;D
Ei. Tälläkään kertaa ei ollut kysymys siitä. Kyllä se heikko itsetunto taitaa olla jossain vallan muualla... ;D Mulle on aivan se ja sama, millä jääfarmari ja muut ajelee ja tekee työnsä, mut mä ajan edelleen Massikalla - nyt ja tulevaisuudessakin.
Mikään ei ole ikuista - ???
ei edes tappioputki! ???
-
Tarttis saada jostain kuva frentin askista osat levällään. Sellaista vaan on mahdoton saada mistään.
Mut siel on yks planeettapyörästö, kaks hydr pumppua ja kaks hydr moottoria.
Siellähän se oli aski avattuna jyväskylän rompepäivillä, siitä sai kurkkia mitä on ja mikä liikkuu.....
-
siis siellä on yksi pumppu ja yksi mottori, jolloin pumpun tilavuus on puolet mottorin tilavuudesta. 900 sarjan lootassa on pumpun ja mottorin koko sama, mutta mottoreita on 2, jolloin tilavuussuhde on taas 1:2.
planeetta välittää voimaa mekanisesti ja kehäpyörän kautta hydrostaattisesti, joka summataan mekaaniseen voimaan. Kun hydr.pumpun/ moottorin kulmat kasvaa ja öljyn liike vaikeutuu kehäpyörä hidastuu ja voimaa menee enemmän mekaanista puolta. n. 40km/h nopeudessa kehä pysähtyy ja välitys on 100% mekaaninen. 40-50km/h nopeudessa kehä lähtee pyörimään väärään suuntaan ja buustaa mekanista välitystä. Antoivat osastolla hyvän ajatusmallin, "Fendt voimansiirto toimmii samalla periaatteella kuin auton tasauspyörästö voima menee sinne minne se helpoimmalla pääsee."
-
Jaahans se on sitten KJL:kin siirtynyt portaattomaan?
Itse taas työmaalla tuuraillut JD:n kuskia,raskasta on ollut,sitä nykimistä ja tokimista ja pakkojen luistattamista.
Pää ei kestänyt,siwan kautta töihin eikä selvää päivää oo nähty,kokoajan putki päällä,*****t huus ja taksin ovet paukku
viikon tili piisas ja nyt avohoidossa Huutoniemestä ne pahuksen pakat tuppaa uniin yöllä.Viikko takana ja lopputulos on tämä kun kaikkensa antaa huonoilla työkaluilla.
(http://www.babble.com/CS/blogs/strollerderby/2008/06/01-07/drunk-man-falls-hurts-head-hoboken.jpg)
-
accon viimeisin kehitysversio portaattomasta traktorista tullee valtralta ja jatkossa sitä saa cnh:n tapaan joko valtran fendtin tai massikan vaihdettavilla irtokuorilla ;D
Siinähän se taas nähää mikä merkki tät palloo etiäpäin pyörittelee VALTRA ;D
Juuri näin.
Vuoden päästä Jyväskylässä Valtran osastolla varmaan esitellään kuumimpana uutuutena tahko.
Niinhän se oli männävuosina turbiinikytkinkin. Saksalaisilla se nyt vaan sattui olemaan jo viiskytluvulla käytössä traktoreissa/kin. :D
Tahko ja paljon muutakin tulee,paikalla esiintyy J.Sillanpää hittinä "kaapin takana on toinen"
Ja minulta taas löytyy salaasta matskua,ohessa kuvaa uuresta laatikosta.
(http://appalshop.org/electricityfairy/images/steam-machine-still.jpg)
Ja kaupan päälle peräkamarinpoijille laitet jonka nimi on "itsetyydo ja masturbo"
(http://ideapaja.com/images/Lypsy.jpg)
-
jaahas, mike on päässy vaihteeks avohoitoon henkisestä valmennuksesta. Sen verran on jutut levottomia että viimeistään jouluks hakevat takas. Ne on nää säästötoimet... :-[
-
jaahas, mike on päässy vaihteeks avohoitoon henkisestä valmennuksesta. Sen verran on jutut levottomia että viimeistään jouluks hakevat takas. Ne on nää säästötoimet... :-[
Hei! Sun velmuttis painelee kirkollepäin omin päin ja ilman valoja!
Vai onko se anoppi?
-
jaahas, mike on päässy vaihteeks avohoitoon henkisestä valmennuksesta. Sen verran on jutut levottomia että viimeistään jouluks hakevat takas. Ne on nää säästötoimet... :-[
Hei! Sun velmuttis painelee kirkollepäin omin päin ja ilman valoja!
Vai onko se anoppi?
jep, ei oo enää yhtään muumia laaksossa. Sitä se masserismi saa aikaan.