Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: optimisti - 23.01.20 - klo:07:31
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
-
Joillekin viimeinen oljenkorsi. Joillekin ideologinen työmaa. Aika monille tukioptimointijuttu.
Ei huono asia tieteellisesti tai tutkimuksellisesti, mutta luomu-uskonto on hömppää.
-
Jos ajatellaan, että luomuviljasta voisi saada noin 80- 100 e/tn paremman hinnan niin kyllä asiaa sietää pohtia.
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Tavallinen luomu ei kohta riitä, pitää tehdä ja keksiä jotain vielä parempaa, miltäs tämä hiiliviljely vaikuttaisi? Tiloja on toistaiseksi vähän, mutta mukaan pääseminen tarkoittaisi lupaavaa tulevaisuutta. Viljely aloitetaan laittamalla iso kyltti tienposkeen, jossa lukee xxxx:n Hiiliviljelytila, sekä tilaamalla paikallislehden toimittaja paikalle, jolle sitten esitellään lapionkärjellä maasta nostettua, käsissä hyvin mureutuvaa maata, että toimittajakin haistaa hiilensidonnan nenässään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiiliviljely
"Tavanomaisesti viljellyistä kivennäispelloista poistuu vuosittain keskimäärin 200 kg hiiltä hehtaarilta, kun hiiliviljelyn on arvioitu sitovan peltoihin vuosittain 200-1000 kg hiiltä hehtaarille."
-
Miksi ei koskaan lasketa itse viljelytoimenpiteistä aiheutuvia päästöjä? Tätä olen suuresti ihmetellyt. Luomussa traktorityötunteja kertyy melkoisesti runsaan maanmuokkauksen ja latauspeltojen niitto- sekä murskaustöiden takia, joten fossiilisen polttoaineen hiilidioksidipäästöt ovat suuret. Kun taasen varsinkin suorakylvömenetelmässä traktorityötunteja per /ha kertyy kaikkein vähiten, joten tässä menetelmässä päästöt ilmaan on vähäisimmät, eli eri viljelymenetelmien ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa pitää todella laskea mukaan myös polttoöljyn kulutus per/ha. Viljankuivaus tietysti tasoittaa jonkin verran tilannetta, koska luomutiloilla sitä kuivattavaa on vähemmän per/ha.
-
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
-
Hiilen sitominen viljelyllä peltoon on aivan samanlaista pelleilyä, jos junaa yritettäisiin pysäyttää puhaltamalla.
Nyt viherpäättäjät ovat alkaneet kyseenalaistaa luomua, kun sen tuotanto lisää hiilidioksidipäästöjä.
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
-
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
Noin minä teen tällä kaudella, mutta ei ole aikomustakaan luomuun. Eipä kovin moni 500ha tilallinen kynnä ja äestä, ei se huono systeemi voi olla tuo suorakylvö. Näkee sitte
-
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
Jep . Tuttuni , tehoviljelijä , totes et torjunnan tarve vähenee suorakylvöön siirtyminen jälkeen . Ei alussa , etenkin kyntämisen jätettyä pois mutta muutaman vuoden jälkeen .
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Ennen kuin siirryt kannattaa vierailla eri luomutiloilla , menestyjiin ja ei menestyjiin . Ei menestyjille vieraillessasi voi pohtia missä meni pieleen .
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Mitä energialla saadaan aikaan ja mikä on sen osuus kokonaisuudesta?
Typpilannoituksen hiilijalanjälki on alla linkistä avautuvalla videolla kuvattu tarkasti. Maataloustuotanto on kokonaisuus, joka liittyy vielä laajemmin tähän maankäytön (LULUCF) kokonaisuuteen, jossa mukaan tulee myös metsät, niin ei me voida ottaa tästä palapelistä yhtä palaa irti ja tuijottaa vain sitä. Vai valehteeko Yara siinä, että metsät ja kosteikot sitovat 2-8 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin pelto?
https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/
Onko olemassa joku tutkimus, jossa metsien raivaamista pelloiksi ja käyttämistä lannoitetuotantoon (vln) olisi tutkittu?
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Mitä energialla saadaan aikaan ja mikä on sen osuus kokonaisuudesta?
Typpilannoituksen hiilijalanjälki on alla linkistä avautuvalla videolla kuvattu tarkasti. Maataloustuotanto on kokonaisuus, joka vielä liittyy vielä laajemmin tähän maankäytön (LULUCF) kokonaisuuteen, jossa mukaan tulee myös metsät, niin ei me voida ottaa tästä palapelistä yhtä palaa irti ja tuijottaa vain sitä. Vai valehteeko Yara siinä, että metsät ja kosteikot sitovat 2-8 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin pelto?
https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/
Onko olemassa joku tutkimus, jossa metsien raivaamista pelloiksi ja käyttämistä lannoitetuotantoon (vln) olisi tutkittu?
Kaikke ei voi saada. Fakta on että luomu on erikoistuotantoa ja siksi jää. Koko maailmaa ei voida luomumenetelmin ruokkia, ei ainakaan nykyistä väkimäärää. Jos haluttaisiin luomumenetelmin ruokkia koko maailma, pitäisi maapallon väkimäärää pudottaa 90% nykyisestä. Tämä pitäisi myös tiede- ja utopiapuolue vihreidenkin ymmärtää, mutta ei ne ymmärrä, ne elää omassa utopiakuplassaan.
-
Kaikke ei voi saada. Fakta on että luomu on erikoistuotantoa ja siksi jää. Koko maailmaa ei voida luomumenetelmin ruokkia, ei ainakaan nykyistä väkimäärää. Jos haluttaisiin luomumenetelmin ruokkia koko maailma, pitäisi maapallon väkimäärää pudottaa 90% nykyisestä. Tämä pitäisi myös tiede- ja utopiapuolue vihreidenkin ymmärtää, mutta ei ne ymmärrä, ne elää omassa utopiakuplassaan.
Jos ja kun yllä oleva pitää paikkansa, niin väkimäärän vähentäminen tappamalla ihmisiä nälkään ei tule kyseeseen. Ei tule kyseeseen myöskään metsien raivaamisen jatkaminen ja ruuantuotantoalan kasvattaminen, vaan suunnan pitäisi kääntyä juuri päinvastoin. Ruoka pitäisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja pienellä pinta-alalla, jolloin metsähakkuilta vältyttäisiin. Tehoviljelyn ympäristövaikutukset pitäisi minimoida, GMO, ravinnekierrätys, uusiutuva energia ym keinoin.
Nyt aloitetaan luomusopimusten tekeminen uudeestaan, miksi ja kuinka kauan Suomessa jatketaan tällä linjalla? Hallistusohjelmassa lukee: "Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana." Ilmeisesti ei siis ihan kaikki? Tuleeko ilmastolakiin säännöksiä, joilla puututaan hiilinielujen kasvattamiseen esim metsähakkuita rajoittamalla? Silloin tuntuisi aika kummalliselta, jos toisaalla verovaroin tuettaisiin juuri päinvastaista kehitystä? No Saksassa avattiin juuri uusi hiilivoimala, niin kait meilläkin jotain pölhöä pitää tehdä?
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
Tämähän on se suurin kerroin hiilessä ja saastuttamisessa. Kaikki muu on turhaa, jos tuota kerrointa ei saada pienemmäksi. Tuo kerroin muuten vielä kasvaaa exponentiaalisesti. https://youtu.be/lpj0E0a0mlU?t=490 (https://youtu.be/lpj0E0a0mlU?t=490)
Ja tämä on vielä se ainut aihe, josta kukaan ei uskalla puhua, Linkolaa lukuunottamatta.
Ja tuohonkin on ratkaisuja olemassa. Yksi hyvä keino on tyttöjen/naisten koulutuksen lisääminen. Suomessahan ei liiemmin väki omaehtoisesti lisäänny.
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
-
Mikäköhän siinä on, jos Linkola sanoo että ihmisiä pitää vähentää, niin kaikki valaistuvat ja sanovat että niihän se pohjimmiltaan on.
Sitten jos esim. kansanedustaja sanoo näin, niin se on vihapuhetta ja natsia ja sitten niiiiiiin persua.
Sitten kun massin perässä tulleita pölkkypäitä aletaan loppusijoittamaan pääkaupunkiseudun tai minkä vaan kaupungin ulkopuolelle (tuon piiriojan toiselle puolelle), joutuu vähän kattomaan tarkemmin. Sitä ennen tyydyn vain katselemaan ja hymähtelemään sitä sekoilua, mitä ihmismassojen pakkosiirto tuottaa.
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.
Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.
Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.
Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.
Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.
Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.
Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin . ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.
Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.
Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.
Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin . ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?
Sorkkako täällä itkee ihmisille banaaneja vai mistä ihmeistä se weebbari niitä pieraisee?
Aina joutuu vastailemaan kaverin puolesta. Tuskin kukaan on viisaampi, kuin tiedemies. Ainakin jos kysytään tiedemiehiltä. Sen verran minäkin ::) tiedän tuosta hiilestä, että pohjolan olosuhteissa energiaa tarvittaan myös lämpönä. Siksi pyrolyysi on yksi kova vaihtoehto täällä. Siinä vaan se kuivatislattu hiili jätetään polttamatta ja se levitetään vaikka pellolle tai upotetaan jonnekin. Tämä hiili pysyy ruodussa satoja tai jopa tuhansia vuosia.
Siksi tavaraa pitäisi roudata energialaitoksiin suhteessa enemmän kuin nyt. Tämä ei sovi kaikille poliittisille ihmisille, koska se hiili on pois puunjalostuksesta tai ravinnosta. Eli rahaa tarvittaisiin enemmän.
Tuo pyrolyysi on yksinkertaisin tapa sitoa hiiltä niin, että siinä sitomisessa on jotain järkeä. Se hiili on pois kierrosta niin kauan, että joku taas alkaa kaivamaan sitä esiin. Se vaan kuluttaa energiaa, mutta jossakin CHP-laitoksessa se voidaan tehdä sähköksi ja lämmöksi.
Jos sitä aletaan tislaamaan ihan muuten vaan ja urheilun kannalta, niin kyllähän se lämpö menee ihan harakoille ja sitä kautta se olisi taas päästöhirviö joillekin.
Tätä tappamista on jo täälläkin teorieettisesti pohdiskeltu. Käytännössähän se pitäisi aloittaa niistä, jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuudelle haitallisia. Ja koska sellaisesta asiasta on niin monta mielipidettä kuin on ihmisiäkin, aihe on loputon suo. Eli eiköhän mennä omalla painolla.
Ja ne puut pitää sitoa, jotta ne eivät putoa. Ja pysyisi vähän ryhdissä erikoistilanteissa.
-
Kaikki ilmaston ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.
Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.
Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.
Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.
Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin . ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?
Sorkkako täällä itkee ihmisille banaaneja vai mistä ihmeistä se weebbari niitä pieraisee?
En , kuin nii ?
Aina joutuu vastailemaan kaverin puolesta. Tuskin kukaan on viisaampi, kuin tiedemies. Ainakin jos kysytään tiedemiehiltä. Sen verran minäkin ::) tiedän tuosta hiilestä, että pohjolan olosuhteissa energiaa tarvittaan myös lämpönä. Siksi pyrolyysi on yksi kova vaihtoehto täällä. Siinä vaan se kuivatislattu hiili jätetään polttamatta ja se levitetään vaikka pellolle tai upotetaan jonnekin. Tämä hiili pysyy ruodussa satoja tai jopa tuhansia vuosia.
Siksi tavaraa pitäisi roudata energialaitoksiin suhteessa enemmän kuin nyt. Tämä ei sovi kaikille poliittisille ihmisille, koska se hiili on pois puunjalostuksesta tai ravinnosta. Eli rahaa tarvittaisiin enemmän.
Tuo pyrolyysi on yksinkertaisin tapa sitoa hiiltä niin, että siinä sitomisessa on jotain järkeä. Se hiili on pois kierrosta niin kauan, että joku taas alkaa kaivamaan sitä esiin. Se vaan kuluttaa energiaa, mutta jossakin CHP-laitoksessa se voidaan tehdä sähköksi ja lämmöksi.
Jos sitä aletaan tislaamaan ihan muuten vaan ja urheilun kannalta, niin kyllähän se lämpö menee ihan harakoille ja sitä kautta se olisi taas päästöhirviö joillekin.
Tätä tappamista on jo täälläkin teorieettisesti pohdiskeltu. Käytännössähän se pitäisi aloittaa niistä, jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuudelle haitallisia. Ja koska sellaisesta asiasta on niin monta mielipidettä kuin on ihmisiäkin, aihe on loputon suo. Eli eiköhän mennä omalla painolla.
Ja ne puut pitää sitoa, jotta ne eivät putoa. Ja pysyisi vähän ryhdissä erikoistilanteissa.
Juu , tiedetään et lämmittää pitää . Sen verran mitä puilla lämmittää takuulla palautuu kiertoon . Öljyllä lämmittämisen joutuu joka tapauksessa lopettamaan , lämpö ja maalämpöpumput yleistyy mikä on hyvä asia .
-
Tänään oli MT:ssa pieni uutinen Ruotsista, jossa todettiin luomukulutuksen kääntymisestä laskuun. Osuus on vieläkin Suomeen verrattuna iso eli 9% (9,3% 2018), mutta olennaisinta on se, että Ruotsissa kuluttajat siirtyvät jo pois luomutuotteista. Meillä alkaa taas uusien sopimusten tekeminen, mahtavatko ehtiä edes markkinoille, kun meilläkin tapahtuu vastaava käänne?
Mahtaako tähän vaikuttaa ruotsalaistutkimus, jossa luomun todettiin aiheuttavan jopa 70% enemmän kasvihuonekaasupäästöjä tavanomaiseen viljelyyn verrattuna? Greta heristää sormea ja kysyy; miten te kehtaatte? Ilmeisesti käänne on tapahtunut rajuna ja äkkiä.
https://www.naturalproductsglobal.com/europe/swedish-organic-market-growth-slows-sharply-as-shoppers-switch-focus-to-other-ethical-labels/
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
-
No jos homma menee aikanaan siihen että luomusta siirrytään takaisin tavanomaiseen niin pitäisi ainakin pellot olla hyvässä kunnossa.
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
Tuossa linkissä on omahyväinen luomuparadigma selvästi mukana. Tavanomaisesta viljelystä oletetaan, että typestä häviää merkittävä osa, mitä eivät sadot kuitenkaan aina osoita. Luomuviljelyssä riittää oletus, ettei typpi häviä ollenkaan, mutta mihin se 150 - 200 kg/ha sidottua typpeä sitten häviää, kun se ei kuiva-ainesadoissa näy ? On samantekevää, häipyykö se typpioksiduulina vai valumalla vesistöihin. Jonnekin se talven ja kevään aikana häviää.
Hyväksyisin tuonkin, jos syksyllä tavanomaisessa maahan kynnettäisiin tonni salpietaria, seuraavaa vuotta varten. No, jokainen ymmärtää, että se olisi hölmöä, eikä sitä tehdä, kokemuksien perusteella. Silti valtaosassa luomukasvinviljelytiloja on tilanne se, että suurin typpimäärä on käytettävissä ennen talvea eikä ennen kasvukautta. Silloin kun apilanurmet syötetään eläimille, osa typestä saadaan säästetyksi kasvukaudelle, silti lannan käsiteyssä ja etenkin kompostoinnissa typen hävikki on noin 60%. Eikä siitä vielä edes ole kunnollista tutkimusta, millaisena se typpi tarkalleen haihtuu, typpioksiduulina, ammoniakkina vai typpikaasuna ! Se tiedetään, että kasvihuonekaasuissa tilanne on vaikea, teki niin tai näin. Raakalietteessä metaanipäästä, kompostoinnissa typpipäästöt.
Lämpimissä maissa typensidonnan käyttö on eri asia, kun kasvukausi on ympärivuotinen. Silloin typenkeräys onnistuu paremmin juuri tarpeeseen kohdistettuna.
-SS-
-
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
No jos homma menee aikanaan siihen että luomusta siirrytään takaisin tavanomaiseen niin pitäisi ainakin pellot olla hyvässä kunnossa.
V-S maatalouden ilmastoseminaarissa Turussa 4.2.2020 asiaa käsiteltiin, sekä typpilannoituksen, hiilenkierron, että ilmastopäästöjen näkökulmasta. Pellon käytön optimointi oli myös mukana.... "Kaikilla lohkoilla ei ole samanlaista oikeutta tulla viljellyksi."
Luomu ei ollut erikseen esillä, mykorritsa mainittiin kerran, mutta luomuun helposti miellettäviä toimenpiteitä oli esillä monia. Vesitalous, maan rakenne, viljelykierto, kerääjäkasvit, orgaanisen hiilen lisääminen ym.
Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että Suomi on pitkä maa, jonka kasvuolot ja maalajit muuttuvat pohjois-eteläsuunnassa täydellisesti. Yli 1500 lämpösummat, savimaat, sademäärät, roudattomat talvet, kasvukauden pituus, viljeltävien lajien määrä, satotasot ym. Aina kun neuvotaan toista, niin pitää huomioida se missä viljellään?
Typpi, tuleepa se maasta tai säkistä, on kasveille välttämätön. Viljely on turhaa, ellei satoa tule, silloin PeltoOptimi käskee metsittämään sen lohkon. Liian runsas typpi aiheuttaa ilmastoon päästöt ja vesistöihin valumat, mutta sopiva määrä tehostaa kasvua ja auttaa sitomaan hiilidioksidia. "Jos aamulla annetaan se määrä typpeä, mitä päivällä tarvitaan kasvuun".
Meillä on kaksi tapaa tehdä pelloista sahara. Poistamalla hiiltä maaperästä aina vaan isommilla typpilannoituksilla tai köyhdyttää se maa ryöstöviljelemällä, niin ettei siinä lopuksi kasva mitään, mikä estää eroosion. Tämä oli oma tulkinta, mutta linkistä avautuu tieteellisempi selitys hiilen merkityksestä pellossa.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=2ahUKEwjA75yBtrznAhXx-yoKHQw-C0YQFjABegQIBBAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F03%2FSoinne_ORANKI_190325_web_nettiversio.pdf&usg=AOvVaw1QPBE1Kgzy-OAIFvdSkvIB
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat. :-[
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
Tuossa linkissä on omahyväinen luomuparadigma selvästi mukana. Tavanomaisesta viljelystä oletetaan, että typestä häviää merkittävä osa, mitä eivät sadot kuitenkaan aina osoita. Luomuviljelyssä riittää oletus, ettei typpi häviä ollenkaan, mutta mihin se 150 - 200 kg/ha sidottua typpeä sitten häviää, kun se ei kuiva-ainesadoissa näy ? On samantekevää, häipyykö se typpioksiduulina vai valumalla vesistöihin. Jonnekin se talven ja kevään aikana häviää.
Hyväksyisin tuonkin, jos syksyllä tavanomaisessa maahan kynnettäisiin tonni salpietaria, seuraavaa vuotta varten. No, jokainen ymmärtää, että se olisi hölmöä, eikä sitä tehdä, kokemuksien perusteella. Silti valtaosassa luomukasvinviljelytiloja on tilanne se, että suurin typpimäärä on käytettävissä ennen talvea eikä ennen kasvukautta. Silloin kun apilanurmet syötetään eläimille, osa typestä saadaan säästetyksi kasvukaudelle, silti lannan käsiteyssä ja etenkin kompostoinnissa typen hävikki on noin 60%. Eikä siitä vielä edes ole kunnollista tutkimusta, millaisena se typpi tarkalleen haihtuu, typpioksiduulina, ammoniakkina vai typpikaasuna ! Se tiedetään, että kasvihuonekaasuissa tilanne on vaikea, teki niin tai näin. Raakalietteessä metaanipäästä, kompostoinnissa typpipäästöt.
Lämpimissä maissa typensidonnan käyttö on eri asia, kun kasvukausi on ympärivuotinen. Silloin typenkeräys onnistuu paremmin juuri tarpeeseen kohdistettuna.
-SS-
Tai sitten oli oikea tutkimus . Tutkimuksesta puuttuu vielä kynnettyjen peltojen pintamultien häviäminen veden mukana . ???
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat. :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .
-
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat. :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .
Yara luomu 8-4-2 kun tilaa hankkijalta alkukuun aikana, niin maksun aika on lokakuulla.
-
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
-
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
-
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Kukahan on jyrkkä Kaikille ?
-
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?
Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.
Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?
Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.
Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY
-
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara. Täytetään tuotetulla hiilellä itämeri. Näin saamme suodatettua kaikki hyh hyh aineet pois. Mennään syntyneitä hiihiharjuja pitkin autolla Ruotsiin ja Viroon ja ryöstetään pankit ja kaljakaupat.
Takaisin tullessa täytetään takaronkka upotetulla hiilellä ja kasataan se Suomeen johonkin. Näin saamme ravinteet talteen merestä ja poliisit eivät saa kiinni kun ei ole enää tietä meressä.
-
Typpiväkilannoituksen osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?
Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.
Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
-
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
Ihmettelen luomulannoitteesta käytyä keskustelua. Mielestäni luomua on vain sellainen tuote mihin ei ole käytetty mitään lannoitetta eikä kasvisuojeluainetta. Rajanveto on hyvin yksinkertainen. Myöskään kalkitus ei saa olla luomussa mahdollinen. Vrt luomu metsämarja. Puolukat jotka kasvavat metsässä ovat luomumarjoja. Ei pitäisi olla vaikea tehdä päättäjien päätös mikä on luomua ja mikä ei.
On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?
Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.
Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.
-
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–9-11% Suomen kokonaispäästöistä
-
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–9-11% Suomen kokonaispäästöistä
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?
Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
-
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–9-11% Suomen kokonaispäästöistä
Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.
-
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–9-11% Suomen kokonaispäästöistä
Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.
Oikein . Tarjoon konjakit jos jossakin nähdään .
-
Pitäisiköhän märehtijöiden painpistettä siirtää jotenkin savimaahisten suuntaan? ;)
-
Pitäisiköhän märehtijöiden painpistettä siirtää jotenkin savimaahisten suuntaan? ;)
Pitäisi. Monestakin syystä, tämä päästöt on vain yksi. Se on aikanaan ollut suuri virhe, kun maatalouspoliittisilla päätöksillä märehtijät siirrettiin savialueilta pois.
-
Kova olet selittämään kaikenlaista ;D ;D ;D ;D
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää . 8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–9-11% Suomen kokonaispäästöistä
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?
Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
-
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?
Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
Joskus jonkun asian kieltäminen loppuun asti on suurin virhe. Myös turha hätäily voi tulla kalliiksi.
EU:n rikkidirektiivi. Laivaliikenteessä matalarikkisen öljyn korkea hinta pakotti keksimään halvempia ratkaisuja. Piikkiöläinen "osa-aikaviljelijä", yrittäjä ja laivanvarustaja kehitti omiin laivoihinsa rikkipesurin jo v2013, jolla voidaan puhdistaa laivan pakokaasut rikistä ja käyttää halvempaa öljyä. Pesuri on patentoitu ja liikevaihto 20-kertaistunut muutamassa vuodessa, kun rikkirajoitukset leviävät ympäri maailmaa.
Neste olisi tuskin ryhtynyt kehittämään uusiutuvia polttoaineita, ellei olisi vaadittu sitä laittamaan fossiilisten joukkoon. Nyt on paksu patenttisalkku, kun ympäri maailmaa joudutaan ratkomaan samoja ongelmia.
Hiilen sitominen maahan, 4/1000 aloite. Hienoa jos meillä keksittäisiin se tekniikka, millä se toteutetaan. Jossain maissa tarvitaan pääosa maa-alasta viljelyyn, siksi niillä ainoa tapa on sitoa hiili peltoon. Meillä on teräviä tutkijoita ja insinöörejä, joille pitää osoittaa resursseja, kyllä se aikanaan tulee voittoina ja veroina takaisin cleantech-yritysten kautta.
Ilmastonmuutos, onko veikattu oikeaa hevosta?
-
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?
Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
Joskus jonkun asian kieltäminen loppuun asti on suurin virhe. Myös turha hätäily voi tulla kalliiksi.
EU:n rikkidirektiivi. Laivaliikenteessä matalarikkisen öljyn korkea hinta pakotti keksimään halvempia ratkaisuja. Piikkiöläinen "osa-aikaviljelijä", yrittäjä ja laivanvarustaja kehitti omiin laivoihinsa rikkipesurin jo v2013, jolla voidaan puhdistaa laivan pakokaasut rikistä ja käyttää halvempaa öljyä. Pesuri on patentoitu ja liikevaihto 20-kertaistunut muutamassa vuodessa, kun rikkirajoitukset leviävät ympäri maailmaa.
Neste olisi tuskin ryhtynyt kehittämään uusiutuvia polttoaineita, ellei olisi vaadittu sitä laittamaan fossiilisten joukkoon. Nyt on paksu patenttisalkku, kun ympäri maailmaa joudutaan ratkomaan samoja ongelmia.
Hiilen sitominen maahan, 4/1000 aloite. Hienoa jos meillä keksittäisiin se tekniikka, millä se toteutetaan. Jossain maissa tarvitaan pääosa maa-alasta viljelyyn, siksi niillä ainoa tapa on sitoa hiili peltoon. Meillä on teräviä tutkijoita ja insinöörejä, joille pitää osoittaa resursseja, kyllä se aikanaan tulee voittoina ja veroina takaisin cleantech-yritysten kautta.
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .
Ilmastonmuutos, onko veikattu oikeaa hevosta?
Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
-
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .
Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
Meillä on Luomuinstituutti ja 80 Luken tutkijaa tutkii luomutuotannon kehittämistä, miksi? Miksi on päädytty siihen, että panostetaan tutkimuksessa ja tukipolitiikassa tuotantoon, joka on tehotonta, menossa pois muodista ja viimeisimmän tutkimustiedon valossa juuri ilmastonmuutoksen kannalta haitallista? Tämä lottoarvonta on katsottu ja ei voittoa.
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara.
Perustetaan Biohiili-instituutti ja laitetaan tutkimuksen painopiste tänne.
-
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .
Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
Meillä on Luomuinstituutti ja 80 Luken tutkijaa tutkii luomutuotannon kehittämistä, miksi? Miksi on päädytty siihen, että panostetaan tutkimuksessa ja tukipolitiikassa tuotantoon, joka on tehotonta, menossa pois muodista ja viimeisimmän tutkimustiedon valossa juuri ilmastonmuutoksen kannalta haitallista? Tämä lottoarvonta on katsottu ja ei voittoa.
Menossa pois muodista ? Tuottajien kiinnostus kasvaa , tavaraa lisää markkinoille jolloin marniat oikeesti muodostuvat . On alueita jossa luomutuotteet ei mene kaupaksi mutta on alueita jossa tavaraa kaivataan lisää .
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara.
Perustetaan Biohiili-instituutti ja laitetaan tutkimuksen painopiste tänne.
-
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
-
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten . ;D ;D ;D ;D
-
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten . ;D ;D ;D ;D
Kyllä nuo lainaukset ovat ihan miten sattuu. Ja mitä tulee humukseen. Sen muodostumisesta ei oikein tiedä kukaan. En myöskään minä, etkä ainakaan sinä.
-
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten . ;D ;D ;D ;D
Kyllä nuo lainaukset ovat ihan miten sattuu. Ja mitä tulee humukseen. Sen muodostumisesta ei oikein tiedä kukaan. En myöskään minä, etkä ainakaan sinä.
Oma vikas jollet luettua ymmärrä .
-
Maasta olet sinä tullut ja maaksi sinun pitää muuttuman...
-
Maasta olet sinä tullut ja maaksi sinun pitää muuttuman...
Ai niin toi juttu...
-
Tänä vuonna tulee yli 60000 ha lisää SV2 peltoja lisää luomu viljelijöiden käyttöön, toki suurin osa varmaan nurmea mutta osa viljalle tietysti.
Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
-
Tänä vuonna tulee yli 60000 ha lisää SV2 peltoja lisää luomu viljelijöiden käyttöön, toki suurin osa varmaan nurmea mutta osa viljalle tietysti.
Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
Mitään tutkimusta ole tehnyt aika hyvään hintaan menee edelleen kaupaksi ….
-
Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
[/quote]Mitään tutkimusta ole tehnyt aika hyvään hintaan menee edelleen kaupaksi ….
[/quote]
Meisi vielä premminkin jolleivat jalostajat ja kauppakin rohmua välistä raskaasti.
-
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.
-
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.
Tai sitten omassa päässäs .
-
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.
Tai sitten omassa päässäs .
Niin siis mitä tarkoitat.
-
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.
Tai sitten omassa päässäs .
Niin siis mitä tarkoitat.
Hyvin harva kuluttaja edes osaa ajatella mitään hiiliviljelystä tai niistä tuotteista .
Vegaanisuus kyllä lisääntyy kauran ja palkokasvien voimalla , ruisleipää onki syöty ammoisista ajoista lähtien .
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Tuo nyt oli ihan odotettavissa.
Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Tuo nyt oli ihan odotettavissa.
Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.
Onko näin, että luomussa on kannattavaa viljellä hömppää ennemmin kuin matalan hinnan satokasvia,. Miten tähänkin sopivat puheet viljelypakosta ja sadonkorjuupakosta, ja hömpän tukien poistosta ?
Ensimmäinen sadonkorjuupakkoa muistuttava laki oli 1866 ohran kotipolton kieltävä laki, ei raittiusaatteen takia, vaan sen takia, että Krimin sodasta lähtien oli elintarvikkeista Suomessa pula, ja viljelijät saivat viinaksi keittämällä paremman tuoton kuin leiväksi myymällä. Niinpä kotipoltto kiellettiin. Itse asiassa josakin määrin kyseisen lain henki on edelleen voimassa, vaikak Altia viinaa keittääkin. Mitenkä tuo kuulostaakin niin tutulta tuo 1800-luvun tilanne, sama vika nytkin, jos mykoritsaa latailemalla saa paremman tuoton kuin kansalle leipää tuottamalla.
Täytyykin ottaa pikaisesti yhteys tuonne biovoimalaan, ettei Proruis-projekti vaan tällä välin keksi, että energiakäyttö voisi vaikka rajoittaa rukiin saatavuutta, ja ajaisi varastorukiin pakkoluovutusta myllyille.
Rahdeissa tienaa melkoisesti jo, kun pääsee omilla välineillä melko viereen kippaamaan, oikeastaan jo ihan sama saako voimalan hakekentällä yhtään mitään, Fazerille ei lähde kiloakaan.
-SS-
-
Täytyykin ottaa pikaisesti yhteys tuonne biovoimalaan, ettei Proruis-projekti vaan tällä välin keksi, että energiakäyttö voisi vaikka rajoittaa rukiin saatavuutta, ja ajaisi varastorukiin pakkoluovutusta myllyille.
Rahdeissa tienaa melkoisesti jo, kun pääsee omilla välineillä melko viereen kippaamaan, oikeastaan jo ihan sama saako voimalan hakekentällä yhtään mitään, Fazerille ei lähde kiloakaan.
-SS-
Jumalan viljan polttaminen aiheutti närää kirkon piirissä vielä vuosikymmen sitten. Onkohan tuomiokapitulit päivittäneet kantansa nykypäivään, niin ettei vaan loukata ketään. Nykyisen viimeisimmän tiedon mukaan, kemikaaleilla saastutetun ja myrkytetyn viljan kuuluukin palaa helvetin tulessa ja parempi maassa, kuin jumalattoman suussa :)
Näin viljelijät joutuvat jokapäiväisen leipänsä eteen ratkomaan suuria eettisiä kysymyksiä....
https://www.vihrealanka.fi/uutiset/jumalan-viljan-polttaminen-her%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-n%C3%A4r%C3%A4%C3%A4
-
Saako mallasohrasta tehossa nykyisin 300€/tonni ?
-
Saako mallasohrasta tehossa nykyisin 300€/tonni ?
Kyllä, jos hintaneuvotteluissa on mukana Jumalan pyssyt.
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Tuo nyt oli ihan odotettavissa.
Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.
Onko näin, että luomussa on kannattavaa viljellä hömppää ennemmin kuin matalan hinnan satokasvia,. Miten tähänkin sopivat puheet viljelypakosta ja sadonkorjuupakosta, ja hömpän tukien poistosta ?
-SS-
Entä tiedä kun oma luomu ura on niin alussa, mutta näin moni pitempään luomuillut on jutellut, että kun hinta kerran laski niin laitetaan latautumaan.
Se että mikä sitten on oikein ja väärin on kai ihan katsonta kannasta kiinni niinkuin varmaan hyvin ymmärrät.
-
Toistaiseksi voi isäntä itse valita luomuileeko vai harrastaa tehotuotantoa virmojen etujen mukaisesti, Minulla on jäljellä 80 vuoden takaisia pakko-ostomääräyksiä joissa määriteltiin minkä verran viljaa hehtaaria kohti piti luovuttaa kansanuoltoministeriöön, samoin maitoa sekä lihaa ja muita kotieläintuotteita eläinyksikköä kohti, Ainoastaan kanien pitämisestä ei tullut luovutusvelvollisuutta, monessa paikassa pidettiinkin kaneja oman ruuan täydennykseksi..
-
Kumman pitsipöksyistä tulee parempaa humusta, Mopomiehen vaiko Sorkkiksen?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1099870
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.
Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois ;D ;D
Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta ;D
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.
Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois ;D ;D
Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta ;D
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?
Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?
Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.
Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois ;D ;D
Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta ;D
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?
Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?
Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.
-
Luomuviljojen markkinatilanne taitaa olla nyt huono:
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.
Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois ;D ;D
Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta ;D
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?
Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?
Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.
Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .
Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
-
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?
Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?
Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.
Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .
Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.
-
Montako hehtaaria tarvitaan tavanomaisessa viljelyssä siihen että saadaan nuo ostopanokset maksettua vaikkapa viidelle hehtaarille
-
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.
Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.
Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
-
Se maatalous näyttää hyvin erinäköiseltä, kun katsoo eri puolelta Suomea, eri tuotantorakenteesta ja viljelyhistoriasta. Itse luomussa märehtijöitä (noin 0,45 ey/ha) kasvattavana ja jonkinasteista myyntiviljelyä harjoittavana en oikein tunnista moniakaan tämän ketjun "ongelmia". Olemme tietoisesti rakentaneet tilaamme "tasapainoiseksi", eli nurmiviljelyllä pidetään rakenne ja typpitalous kohdallaan, lantaa sopivasti annostelemalla saadaan yksivuotisista kasveista siedettävä sato. Nyt reilun kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen alkavat pellot olla kunnossa (täällä raukoilla rajoilla olen ottanut lähinnä 10-40 vuotta viljelemättömänä olleita alueita jälleenraivaukseen...) ja lähtötilanteen ideaalista on jotain merkkejä jo näkyvissä.
Väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat auttaneet rakentamaan tilakokonaisuuksia ja kokonaisia alueellisia tuotantosysteemeitä, jotka eivät toimi ilman näitä avainpanoksia. Niiden suora siirtäminen luomuun saattaa tuotantoehtojen sisällä onnistua, mutta ne eivät ole kestävällä pohjalla. Tällaisia (kylä)kuntia ja isompiakin alueita on Suomessa paljon.
Kun viljelykierto on tasapainoinen, tilalla (viljelysysteemissä ja -kierrossa) korrenpurijoita ja lantaa käytetään maltilla, poisvietävä P, K ja muut kivennäiset on aika helppo korvata, koska määrät ovat kuitenkin aika pieniä. Rikkakasvi-, tauti- ja tuholaisongelmat ovat kohtuullisia. Eikä kokonaisuutta laskien satotasopudotuskaan ole mahdottoman iso - toki myönnän, että aktiivisella lääkitsemisellä saadaan pellosta puristettua enemmänkin.
Luomussa on paljonkin kritisoitavaa. Olisi vain hyvä, jos kriitikot(kin) pohtisivat, onko kyse luomun perusajatuksesta sinänsä, markkinoiden asettamista epärealistisista odotuksista, eurooppalaisten tuotantosääntöjen jäykkyydestä, suomalaisen valvontaviranomaisen tsaristisista käytännöistä, tukipolitiikasta, viherhihhuleiden messiaanisista odotuksista vai mistä. Tuota ensimmäistä lukuunottamatta ratkaisut ovat meidän ihmisten keskinäisillä sopimuksilla korjattavissa, perusajatuksesta voidaankin sitten vääntää pitkään. Ehkä luomu onkin nähtävä vain tämänhetkisen valtavirran antiteesinä, jonka rooli olla mukana jalostamassa tulevaisuuden ruokasysteemiä, sitä synteesiä?
-
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.
Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.
Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Eikä vesiliukiset lannoitteet maassa pysy .
-
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.
Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.
Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta? ;D ;D
Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?
Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.
-
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.
Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.
Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta? ;D ;D
Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?
Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
-
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi. Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.
Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto
-
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi. Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.
Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto
Miten sitte vuosikaudet viherlannoituksella lannoitetut pellot kasvaa edelleen ?
-
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?
Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?
Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.
Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .
Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.
Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.
Eilen sorkilla tilalla jossa pellot viherlannoituksen kanssa kasvavat . Satotaso nousee kokoajan . Karjan lanta ei riitä kuin osalle pelloista .
-
Tuossa tuo Petri kirjoittikin noista tilakokonaisuuksien ravinnetasapainoista ja siihen pyrkimyksetä.
Suljettua kiertoa ravinteille on tietenkin mahdotonta saada. Niin kauan kun ihmiset syövät ruokaa ja heidän paska ei pelloille palaa, ravinnekiertoa ei ole. Ja vaikka kierrätyslannoitteet saataisiinkin takaisin pelloille, täydellistä kierto ei koskaan tule olemaan.
Maaperässä ravinteita on hirveästi. Niitä rapautuu ja vapautuu eri syistä. Aika, eliöt, alkuaineiden ja molekyylien reaktiot. Ja käytännössä kaksi ensimmäistä, eli aika ja eliöt taas vaikuttavat nimenomaan alkuaineiden reaktioihin.
Ja nämä sisältyvät siihen pääasiaan, eli kemiallisiin reaktioihin. Näiden seurauksena kasvit saavat käyttöönsä ravinteita maaperästä. Nyt kun heinä sun muu kasvaa, keskittyy näihin kasvien osiin ravinteita. Ne ovat helposti kasvien käytöön saatavilla olevassa muodossa.
Ajan myötä kun kasvit niitetään maahan ja lahoavat juuristoa myöten, ravinteet "keskittyvät" lähelle maan pintaa. Usein nämä heinäkasvit kierrätetään esim. lehmän kautta ja palautetaan paskana peltoon. Siksi maan pintakerroksissa alkaa olla paljon ravinteita. Paskan muodossa esim. fosfori ja kali on helpommin siirrettävissä eri paikkoihin, kuin pelkän heinän muodossa.
Osa ravinteista kulkeutuu tietenkin ihmisen elimistöön, joten heinän niittäminen suoraan maahan on tehokkaampi keino saada ravinteita maan pintaan, kuin se että heinä käytettäisiin ensin lehmän läpi.
Kasvin maassa kasvamiselle on kuitenkin tärkeänä tekijänä symbioosi eliöiden ja sienien kanssa. Eli esim. naudan paskassa on hyvä bakteerikanta kasvien kasvulle. Siksi monet kasvit kasvavatkin hyvin lehmätiloilla. Eli kasvu maassa ei riipu pelkästään ravinteista.
Olen sanonut, että kasvu maassa. Siksi, koska kasvulle ei ole esteitä ilmassakaan. Juurilla pitää vain olla vettä, joka sisältää oikeita ravinteita. Ilmassa kasvulle, voi vesivirtaus olla suljettu. Pönttö alla, josta pumpataan vettä juurille, joista ne valuu takaisin pönttöön. Puhutaan vesiviljelystä. Esim. hifikasvattelijat kerrostaloissa kasvattavat joskus näin laillisia ja laittomia kasveja.
Kaikeksi onneksi pääravinne, eli typpi, on täällä maapallolla näissä olosuhteissa kaasumaisessa muodossa. Sen muodostaessa molekyylejä muiden alkuaineiden kanssa, se saadaan asettumaan aloilleen. Esim. typensitojakasvit, joissa bakteerit sitovat typen maahan.
Täytyy ymmärtää se, että nämä alkuaineet ja ravinteet mitä meillä maapallolla on, ne ovat tässä. Lisää saa ulkoavaruudesta. Ei mistään viherlannoituksesta. Ei paskasta. Ei kusesta. Vain luonnollinen radioaktiivinen hajoaminen tuottaa uusia alkuaineita. Ja nekin ovat mitä sattuu. Joku kemikaalioguru voisi muistaa ulkoa eri aineiden hajoamistuotteita ja isotooppeja. Guuglella selviää. Ihminenkin voisi tehdä uusia alkuaineita myllyllä, joka muodostaisi niitä kauhealla energialla.
Tällaiset luonnon perusasiat kun koittaa oppia, niin yllättävän paljon sitä tietoa voi soveltaa eteenpäin. Kun atomin toimintaa opettelee makrotasolla ilman alkeishiukkasia, tällaisen normaalin elämän asiat ovat helpommin ymmärrettävissä.
-
viime perjantaina television iltaohjelmassa oli Osmo Rauhala, luomuviljelijä henkeen ja vereen, kertomassa maanviljelystä kaupunkilaistoimittajan haastattelemana. Hyvä haastattelu, mutta sitten tultiin kysymykseen luomusadoista. Siinä taisi puhui muunneltua totuutta, kun väitti parin luotettavan tutkimuksen mukaan luomusatoja yhtä suuriksi, kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Piti oikein tarkistaa tilastoista ja Suomen kohdalta, miten asia oikein on. Valitsin tarkasteluun kauran, koska sen merkitys ja luomusato on viljoista suurin, yli puolet sadon määrästä. 2020 kauraa viljeltiin meillä 347939 ha (lähde: VYR), josta luomukauraa oli 40660 ha (lähde: Ruokavirasto) eli luomualan osuus kaurasta oli 11,7%. Luomukauraa korjattiin Luken tilastojen mukaan 80 milj kg, joka on 7% koko kaurasadosta. Luomusato on aika tarkkaan 60% ellei näitä latausvuosia lasketa mukaan. Jos taas kauraa edeltää yksi viherlannoitusvuosi, niin satotaso on enää 30% verrattuna tavanomaiseen?
Televisiossa saa parhaaseen katseluaikaan väittää luomusatoja saman kokoisiksi, vaikka todellisuudessa tilastollisesti ne ovat noin kolmannes tavanomaisesti viljellyistä. Virheeseen ei kukaan puutu, toimittaja kyllä yritti, mutta selvät faktat oli häneltäkin jääneet tarkistamatta ;D
-
viime perjantaina television iltaohjelmassa oli Osmo Rauhala, luomuviljelijä henkeen ja vereen, kertomassa maanviljelystä kaupunkilaistoimittajan haastattelemana. Hyvä haastattelu, mutta sitten tultiin kysymykseen luomusadoista. Siinä taisi puhui muunneltua totuutta, kun väitti parin luotettavan tutkimuksen mukaan luomusatoja yhtä suuriksi, kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Piti oikein tarkistaa tilastoista ja Suomen kohdalta, miten asia oikein on. Valitsin tarkasteluun kauran, koska sen merkitys ja luomusato on viljoista suurin, yli puolet sadon määrästä. 2020 kauraa viljeltiin meillä 347939 ha (lähde: VYR), josta luomukauraa oli 40660 ha (lähde: Ruokavirasto) eli luomualan osuus kaurasta oli 11,7%. Luomukauraa korjattiin Luken tilastojen mukaan 80 milj kg, joka on 7% koko kaurasadosta. Luomusato on aika tarkkaan 60% ellei näitä latausvuosia lasketa mukaan. Jos taas kauraa edeltää yksi viherlannoitusvuosi, niin satotaso on enää 30% verrattuna tavanomaiseen?
Televisiossa saa parhaaseen katseluaikaan väittää luomusatoja saman kokoisiksi, vaikka todellisuudessa tilastollisesti ne ovat noin kolmannes tavanomaisesti viljellyistä. Virheeseen ei kukaan puutu, toimittaja kyllä yritti, mutta selvät faktat oli häneltäkin jääneet tarkistamatta ;D
Kertokaapas luomuihmiset, miksi tosiaan luomuviljelyn asiaa pitää valehtelemalla yrittää edistää?
-
viime perjantaina television iltaohjelmassa oli Osmo Rauhala, luomuviljelijä henkeen ja vereen, kertomassa maanviljelystä kaupunkilaistoimittajan haastattelemana. Hyvä haastattelu, mutta sitten tultiin kysymykseen luomusadoista. Siinä taisi puhui muunneltua totuutta, kun väitti parin luotettavan tutkimuksen mukaan luomusatoja yhtä suuriksi, kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Piti oikein tarkistaa tilastoista ja Suomen kohdalta, miten asia oikein on. Valitsin tarkasteluun kauran, koska sen merkitys ja luomusato on viljoista suurin, yli puolet sadon määrästä. 2020 kauraa viljeltiin meillä 347939 ha (lähde: VYR), josta luomukauraa oli 40660 ha (lähde: Ruokavirasto) eli luomualan osuus kaurasta oli 11,7%. Luomukauraa korjattiin Luken tilastojen mukaan 80 milj kg, joka on 7% koko kaurasadosta. Luomusato on aika tarkkaan 60% ellei näitä latausvuosia lasketa mukaan. Jos taas kauraa edeltää yksi viherlannoitusvuosi, niin satotaso on enää 30% verrattuna tavanomaiseen?
Televisiossa saa parhaaseen katseluaikaan väittää luomusatoja saman kokoisiksi, vaikka todellisuudessa tilastollisesti ne ovat noin kolmannes tavanomaisesti viljellyistä. Virheeseen ei kukaan puutu, toimittaja kyllä yritti, mutta selvät faktat oli häneltäkin jääneet tarkistamatta ;D
Kertokaapas luomuihmiset, miksi tosiaan luomuviljelyn asiaa pitää valehtelemalla yrittää edistää?
Satomäärät vaihtelevat, riippumatta onko luomua vai tavallista. Samaten vaikuttaa puhutaanko satomäärästä tonnia/hehtaari vai rahallisista tuotoista tonnia/hehtaari.
Vienti myllykaurasta maksetaan Hankkijalla Kokemäellä tavallisena 123e/tonni ja luomuna 205e/tonni. Eli luomusta maksetaan 40% enemmän/tonni. Saman hehtaaritulon saadakseen pitää siis tavallista kauraa saada tuo 40% enemmän. Vielä ei puhuta torjunta tai kuivauskustannuksista mitään.
Jokainen tietysti tekee asiat niinkuin on tottunut ja osaa ja haluaa.
-
Nuo latausvuodet, sanotaan nyt sit vaikka hömppäheinäksi sitä viherlannoitusta, jolla ei ole markkinoita täällä etelässä kun eläintenpitoon ei ole enää kiinnostusta,eikä edes sitä viherjauhotehdastakaan enää, niin nimittäisin myös tavanomaisen puolen väkilannoitteiten ja myrkkyjen oston rahoittamiseksi kasvatettujen hehtaarien olevan hömppää..
-
Viherlannoitusvuosi on tavallaan luomulle se lannoituskustannus, mikä kemiallisesti viljeltäen menee tuotantopanosten ostoon.
Itse satoasiaan. Nyt kahdeksan luomuvuoden aikana olen päässyt kaksi kertaa kemiallisen ajan keskisatotasoon tai vähän yli. Ja jäänyt useammin selvästi sen alle. Toisaalta vasta nyt pitäisi maan alkaa olla siinä kunnossa, että se alkaisi tuottaa parempia satoja. Toivottavasti! Suunta näyttäisi siltä. Kemiallisten vuosien huippusatoihin en ole luomussa päässyt.
Tehokkaimmat luomuviljelijät kyllä pääsevät huimiin satoihin. Toisaalta he myös panostavat luomulannoitteiden muodossa (taloudellisesti) viljelyyn jopa enemmän, kuin tavanomaisesti viljelevät. Ja ottavat riskejä myös. Toisaalta kova sato ja kova hinta usein myös tuottavat hyvin.
Vesi on ainakin meillä päin luomun suurin riski. Jos sitä ei tule, jää sato suhteessa kemiallista viljelyä heikommaksi. Ilmeisesti luomulannoitteet eivät liukene käyttökelpoiseen muotoon kuivana kautena kovin hyvin. Ja kuivia keväitä on valitettavasti muutama ollut.
Nyt maat ovat vähän parantuneet ja vettä sitoutuu paremmin. Viime kevään kuivuudesta huolimatta tuli kaurasta ja ohrasta kemiallisten vuosien aikasen keskisadon verran. Olen tyytyväinen. Paras sato tuli sateisena vuonna 2018. Kyllä minäkin olen aika pitkälti sitä mieltä, että rain makes grain. Ja erityisesti luomussa!
-
Kasvi tarvitsee ravinneköyhässä maassa enemmän vettä saadakseen ravinteita.
-
viime perjantaina television iltaohjelmassa oli Osmo Rauhala, luomuviljelijä henkeen ja vereen, kertomassa maanviljelystä kaupunkilaistoimittajan haastattelemana. Hyvä haastattelu, mutta sitten tultiin kysymykseen luomusadoista. Siinä taisi puhui muunneltua totuutta, kun väitti parin luotettavan tutkimuksen mukaan luomusatoja yhtä suuriksi, kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Kertokaapas luomuihmiset, miksi tosiaan luomuviljelyn asiaa pitää valehtelemalla yrittää edistää?
Satomäärät vaihtelevat, riippumatta onko luomua vai tavallista. Samaten vaikuttaa puhutaanko satomäärästä tonnia/hehtaari vai rahallisista tuotoista tonnia/hehtaari.
Vienti myllykaurasta maksetaan Hankkijalla Kokemäellä tavallisena 123e/tonni ja luomuna 205e/tonni. Eli luomusta maksetaan 40% enemmän/tonni. Saman hehtaaritulon saadakseen pitää siis tavallista kauraa saada tuo 40% enemmän. Vielä ei puhuta torjunta tai kuivauskustannuksista mitään.
Jokainen tietysti tekee asiat niinkuin on tottunut ja osaa ja haluaa.
satotasojen vertailu saman vuoden sadoilla on hyvä, silloin sääolot ei vaikuta. Ehkä optimioloissa tavanomaisen sato paranisi enemmän, nythän oli melkein katovuosi?
Satotaso (ei sadon arvo) oli ohjelmassa esillä siksi, että toimittaja esitti kritiikkiä luomun tarvitsevan pinta-alaa enemmän, kuin ns tehotuotanto. Pinta-alan lisäys tapahtuu ottamalla metsiä viljelykseen. Toinen vaihtoehto olisi tietysti vähentää ihmisiä muonavahvuudesta, että nykyinen pinta-ala riittäisi. Luomutuotanto perustuu ideologiaan ja mielikuviin, terveysväittämistä ei ole tutkittua näyttöä, ympäristön ja ilmaston kannalta tutkimusnäyttö ei myöskään puolla luomua. Luomubrändin puolustamiseksi kaikki keinot ovat sallittuja, voi vaikka valehdella televisiossa, jos kukaan ei huomaa ;D
-
viime perjantaina television iltaohjelmassa oli Osmo Rauhala, luomuviljelijä henkeen ja vereen, kertomassa maanviljelystä kaupunkilaistoimittajan haastattelemana. Hyvä haastattelu, mutta sitten tultiin kysymykseen luomusadoista. Siinä taisi puhui muunneltua totuutta, kun väitti parin luotettavan tutkimuksen mukaan luomusatoja yhtä suuriksi, kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Piti oikein tarkistaa tilastoista ja Suomen kohdalta, miten asia oikein on. Valitsin tarkasteluun kauran, koska sen merkitys ja luomusato on viljoista suurin, yli puolet sadon määrästä. 2020 kauraa viljeltiin meillä 347939 ha (lähde: VYR), josta luomukauraa oli 40660 ha (lähde: Ruokavirasto) eli luomualan osuus kaurasta oli 11,7%. Luomukauraa korjattiin Luken tilastojen mukaan 80 milj kg, joka on 7% koko kaurasadosta. Luomusato on aika tarkkaan 60% ellei näitä latausvuosia lasketa mukaan. Jos taas kauraa edeltää yksi viherlannoitusvuosi, niin satotaso on enää 30% verrattuna tavanomaiseen?
Televisiossa saa parhaaseen katseluaikaan väittää luomusatoja saman kokoisiksi, vaikka todellisuudessa tilastollisesti ne ovat noin kolmannes tavanomaisesti viljellyistä. Virheeseen ei kukaan puutu, toimittaja kyllä yritti, mutta selvät faktat oli häneltäkin jääneet tarkistamatta ;D
Kertokaapas luomuihmiset, miksi tosiaan luomuviljelyn asiaa pitää valehtelemalla yrittää edistää?
Satomäärät vaihtelevat, riippumatta onko luomua vai tavallista. Samaten vaikuttaa puhutaanko satomäärästä tonnia/hehtaari vai rahallisista tuotoista tonnia/hehtaari.
Vienti myllykaurasta maksetaan Hankkijalla Kokemäellä tavallisena 123e/tonni ja luomuna 205e/tonni. Eli luomusta maksetaan 40% enemmän/tonni. Saman hehtaaritulon saadakseen pitää siis tavallista kauraa saada tuo 40% enemmän. Vielä ei puhuta torjunta tai kuivauskustannuksista mitään.
Jokainen tietysti tekee asiat niinkuin on tottunut ja osaa ja haluaa.
Eikai kukaan myy myllykauraa alle 150e/t???
123e/t jyvät kannattaa pitää siilossa
-
Ei sademäärä yksistään vaikuta satotasoon, vaan sen sateen osuminen oikeisiin ajankohtiin.
-
Ei sademäärä yksistään vaikuta satotasoon, vaan sen sateen osuminen oikeisiin ajankohtiin.
Niinpä tämä toteutui hyvin viime kesänä. Alkukesä melko kuiva, toki sateita tuli enemmän kun kahtena aiempana, mut sit kun se alko satamaan niin sille ei sitten loppua tullutkaan ja ainakin omalla kohdalla se vähäinen sato hävisi näiden myötä..
Sade on hyvä juttu oikeaan aikaan, mut väärään aikaan voi pilata koko sadon. Eli valitsen ennemmin sitten kuivan vuoden. Ne on tähän asti olleetkin ihan huippuja..
-
Luomutuottajia alkaa olla riittävästi joten malttia uusien sopimusten tekoon .
-
Kasvi tarvitsee ravinneköyhässä maassa enemmän vettä saadakseen ravinteita.
Ammattilaisia kuunnellen ei tuo pidä paikkaansa , luomussa kasvi tekee syvemmät juuret . 2018 kesällä sai pari asiakasta apila sadon joka pelasti kalliilta rehun ostolta .
-
Sorkka taas vetää johtopäätöksiä juurien syvyyden ja luomun suhteen. Ei kannata vetää yhtäläisyyksiä ihmisen luoman brändin ja kasvin tietoisuuden kanssa.
Jos ja kun luomukasvien sadot ovat hyviä ja luomun hinta on korkeampi, miksi luomulle maksetaaan luomutukea. Eikö perustuet riittäisi? Vai auttaako asiaan esim. teevee-ohjelmat, joissa puhutaan mitä sattuu. ???
-
Jos ja kun luomukasvien sadot ovat hyviä ja luomun hinta on korkeampi, miksi luomulle maksetaaan luomutukea. Eikö perustuet riittäisi? Vai auttaako asiaan esim. teevee-ohjelmat, joissa puhutaan mitä sattuu. ???
Voisiko kyseessä olla tuotannon ohjailu? Tukien ehtoja käytetään ohjailuun, ei niiden tarkoitus ole, eikä saakaan olla, pelkkä tuottajien elintason turvaaminen. Jos olisi, niin tuet haettaisiin sosiaalivirastosta.
-
Viherlannoitusvuosi on tavallaan luomulle se lannoituskustannus, mikä kemiallisesti viljeltäen menee tuotantopanosten ostoon.
Itse satoasiaan. Nyt kahdeksan luomuvuoden aikana olen päässyt kaksi kertaa kemiallisen ajan keskisatotasoon tai vähän yli.
jos verrataan lannoituksen kustannuksia, niin hyvä lannoite (N27-P3-K5-S2) maksaa 289€/tn (MT:30.11.2020). Tätä kun laittaa 400 kg/ha, niin kustannus on 115,6€/ha. Paljonko on viherlannoitusvuoden kustannus? Tukea sille hehtaarille maksetaan noin 700 euroa, mutta sitähän ei tarvitse huomioida, sen voi laskea jopa tulopuolelle, sehän on ilmaista rahaa ;D
Voisitko tarkentaa, ovatko nämä viherlannoitusvuodet mukana, kun keskisatoa lasketaan? Käytännössä siis rekka-autoja teidän pihalta lähtee vähän enemmän, kuin kemiallisen viljelyn aikana, jos keskisato on isompi?
-
Jos ja kun luomukasvien sadot ovat hyviä ja luomun hinta on korkeampi, miksi luomulle maksetaaan luomutukea. Eikö perustuet riittäisi? Vai auttaako asiaan esim. teevee-ohjelmat, joissa puhutaan mitä sattuu. ???
Voisiko kyseessä olla tuotannon ohjailu? Tukien ehtoja käytetään ohjailuun, ei niiden tarkoitus ole, eikä saakaan olla, pelkkä tuottajien elintason turvaaminen. Jos olisi, niin tuet haettaisiin sosiaalivirastosta.
Vai kupataanko tässä yhteisestä maataloustukipotista isompi osuus oman tuotebrändin vahvistamiseen? Nyt on löydetty esihistoriallinen ja takapajuinen tuotantotapa, jota vähän mielikuvilla kuorrutetaan ja livautellaan pieniä valheita sekaan, niin menee kohderyhmään täydestä. Luomubrändäys pitäisi rahoittaa itse, ei verorahoilla, mutta tässähän iso osa perustuu juuri tavanomaisesti tuottavan silmäkuopasta ponnistamiseen, joten rahoituksen ottaminenkin sieltä koetaan oikeutetuksi.
-
Voisiko kyseessä olla tuotannon ohjailu? Tukien ehtoja käytetään ohjailuun, ei niiden tarkoitus ole, eikä saakaan olla, pelkkä tuottajien elintason turvaaminen. Jos olisi, niin tuet haettaisiin sosiaalivirastosta.
[/quote] Aikoinaan Närin Olli kirjassaan Talonpojan asialla mainitsi maatalousneuvonnan ongelmaksi kun toisaalta piti neuvoa miten lisätä tuotantoa ja toisaalta taas hillitä ylituotantoa.. Kirja julkastu 1985, kiva näin korona-aikana lukea ja muistella aikaa enen EU:ta , silloin oli vielä MTK:kin voimissaan
-
Nykyään on unohtunut se arkiviljely, jossa viljelykierroillaan ja parannellaan maata eri keinoin ja säkistä lisäillään ravinteita mitä tarvitaan.
Fosforia joudutaan kokoajan kaivamaan lisää, kun sen uusiokäyttö on lapsen kengissä. Jostain se fosforikin pitää luomupelloille saada. Se ei käy, että luonnollisen ihmisen kautta kiertänyt fosfori laitettaisiin takaisin maahan, kun pelätään lääke-, huume-, viina ja raskasmetallijäämiä.
Luomulla on aika hyvä edunvalvonta, koska sen pr-toiminta menee ihmisiin kuin häkä. Näinhän moni muukin juttu toimii. Miksi ostaa paska puhelin, jos toiselta valmistajalta saa vielä paskemman puhelimen kylkiäisenä pakkasta kestämättömän muoviämpärin. Maataloudessa vain kilpaillaan julkisesta rahasta, jota ohjaillaan poliittisilla päätöksillä.
On aivan selvää, että luomussa ei koskaan päästä sellaisiin satoihin, mihin tavanomaisilla toimilla päästään. Sen vuoksi luomu suomalaisella metodilla maailmanlaajuisesti tarkoittaisi nälkäkuolemia. Rikkakasvit, kasvitaudit ja tuholaiset eivät anna periksi, vaikka viljelykierto olisikin raju.
Mutta ei siinäkään ole järkeä, että joka kevät ja syksy työnnetään glyfoa tantereeseen, jotta saataisiin torjuttua paskaruohoa. Sinänsä hölmöä, koska pienelläkin viljelykierrolla ja hömppävälivuodella saadaan monomaanista rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitusta vähennettyä. Ja myös sitä toistuvaa saman kemikaalin käyttöä.
-
EU-direktiiviluomu on yksi versio näistä kestävämmistä tulevaisuuden viljelymenetelmistä. Kaukana täydellisestä, edes omalla alueellaan. En usko, että keskuskomitean huolellisella harkinnalla on olemassa yksi ja oikea - eiköhän tämä kehity silleen hegeliläisittäin teesi-antiteesi-synteesi -heilahtelulla eteenpäin. Siinä luomu on yksi teesi muiden joukossa.
Nykyinen viljelyrakenne on syntynyt tiettyjen teknisten ja taloudellisten reunaehtojan puristuksessa - sellaisenaan sitä ei pysty laajamittaisesti muuttamaan luomuksi. Meillä on eri puolilla Suomea (Eurooppaa/maailmaa) toimivia luomutiloja, joiden tuottavuus ei jää jälkeen tavanomaisesta. Niiden yleistyminen vaan vaatii aika lailla toisenlaista sosioekonomista ympäristöä. Pitäisi syvällisesti ja kiireellisesti pohtia, mikä on pielessä, jos "monomaaninen rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitus" on useimmiten kuitenkin se taloudellisesti toimiva tällä hetkellä!
-
Luomulla on aika hyvä edunvalvonta, koska sen pr-toiminta menee ihmisiin kuin häkä. Näinhän moni muukin juttu toimii. Miksi ostaa paska puhelin, jos toiselta valmistajalta saa vielä paskemman puhelimen kylkiäisenä pakkasta kestämättömän muoviämpärin. Maataloudessa vain kilpaillaan julkisesta rahasta, jota ohjaillaan poliittisilla päätöksillä.
luomun idea on siirtyä ajassa runsaat sata vuotta taaksepäin ja alkaa kehitellä silloin vallinnutta tilannetta. Kehitetään uudestaan viljelymenetelmä, edelleen kieltämällä kemikaalit (myös hyvät kemikaalit), energiatekniikan tai geenimuuntelun uudet keksinnöt. Tämä vuosi on osoittanut kuinka avuton ihminen on, jos esim rokotteet olisivat kiellettyjen saatanien listalla. Luomututkimus ei tule koskaan kehittämään uusiutuvalla energialla tuotettua kemiallista typpilannoitetta tai kuivuutta paremmin kestäviä gmo-lajikkeita. Näiden kehittäjät ollaan valmiina ennemmin polttamaan roviolla.
Luomu on esim biologisissa torjuntamenetelmissä, viljelykierrossa ja ravinnekierrätyksessä edellä tavanomaista, pelataan jopa riskirajoilla. Voi olla niin ettei tavanomaiselta tilalta saa toimitettua viljakuormaa tehtaalle, jos on käytetty luomussa sallittuja kierrätyslannoitteita?
Mitä tähän rahanjakoon tulee, niin poliittiset päättäjät ovat keskimäärin laiskoja ja hyvin alttiita uskomaan vahvan lobbauskoneiston sanomaa. Kuluttajien varaan ei kannata laskea niinkään paljon, kuluttajat ovat lampaita, jotka hamstraavat vessapaperia ja kulkevat ilmaisten ämpärien perässä.
-
On luomussa siinä mielessä ideaa, että maataloustuotteelle saadaan parempi hinta. Ja kun ihmisillä on varaa ostaa kalliimpaa ruokaa, saadaan alkutuottajallekin vähän enemmän massia. Vaikkakin isomman siivun vetää se "sähkönsiirtoyhtiö", eli kauppa.
Se on vähän hölmöä, että ulkomailta tuleva luomu mielletään luomuksi siinä missä suomalainenkin luomu. Ja varsinkin eeuun ulkopuolelta tuleva luomu. Siinä olisi vielä vähän lobbaamista. Vai sekoittaisiko se suomalaisen kuluttajan, jos sinisilmäinen usko maailmanlaajuiseen Suomi-luomuun kyseenalaistettaisiin.
Ihmisen elinikä on noussut, vaikka geenilehmiä ja geenisoppaa on syöty. Sen perusteella, ravinto ei ainakaan ole huonontunut kemiallisen viljelyn aikana. Tai sitten kemia on kehittänyt niin hyviä lääkkeitä, että kemikaalikauraakin voi syödä.
Suurimmalle osalle nykyisistä luomuviljelijöistä tärkein tekijä on se luomutuki, jota lobataan joka paikassa. Se vähän saattaa harmittaa, kun jollekin tuotantosuunnalle ajetaan enemmän tukea, kuin toiselle tuotantosuunnalle. ::)
Onko muuten Suomessa tehty vertailevaa tutkimusta erilaisten viljelymenetelmien jäämäyhdisteiden määrästä esim. leipäviljassa? Siksi leipäviljassa, koska elukan läpi kulkenut kemikaaliovilja on luomua, kun se on täysin paskana.
-
Voisin väittää, vaikka faktaa ei ole esittää. Että suomalainen tehotuotettu vilja on puhtaampaa kuin Eu:un ulkopuolelta tuleva luomu ja paikoin Eu:un sisältäkin.
En luomua vastusta, mutta jos se niin kannattavaa on. Eikö hehtaari tuki voisi olla sama luomussa kun tavanomaisessa?
-
Tuonpa omannäkemykseni luomusta ja nautakarjataloudesta. Luomussa olen keltanokka, kolmas vuosi menossa, nautojen kanssa hieman pidempään, ruokintäpöydällä taikka paalikehässä olen 42 vuotta sitten ruvennut emohommaa ja loppukasvatusta katsomaan sen tosin lopetin 15 vuotta sitten.
Luomulla viljan tuotantoon on kyllä haasteita, rikkakasvit, viljelykierto, satotaso, yms. En tiedä kannattaako yrittää luomurehuviljaa viljellä, tulee pirun kallista kinkkua ja munaa siitä.
Mutta sitten nämä märehtijät; naudat ja lampaat. Ovatkin mitä mainioimpia luomuiluun. Nurmessa satotasot säilyy palkokasveja hyödyntäen melko hyvin ja onnistuneessa nurmessa ei rikkakasvitkaan haittaa. Säilörehu kun tehdään onnistuneesti ja ajoissa, selvitään pienellä väkirehumäärällä ja saadaan tuotettua nurmesta ja apilasta ihmisille ruokaa, jota harva ihminen haluaa syödä ja kukaan ei niillä pitkään hengissä pysy.....
Eli luomu ihan OK jos tuotetaan lihaa märehtijöillä.
Vihannekset, peruna, juurekset ja leipävilja OK jos joku haluaa ostaa ja maksaa.
Rehuviljan viljely järjetöntä
-
Se on just näin 8)
-
EU tasolla touhutaan, että luomuala pitäisi nostaa 25 prosenttiin peltoalasta. Minneköhän kuvittelevat sen kaiken luomuviljan menevän. Nyt ala 7 prosentin luokkaa ja hinnat syöksyssä, koska tuotantoa enemmän kuin kysyntää.
-
EU tasolla touhutaan, että luomuala pitäisi nostaa 25 prosenttiin peltoalasta. Minneköhän kuvittelevat sen kaiken luomuviljan menevän. Nyt ala 7 prosentin luokkaa ja hinnat syöksyssä, koska tuotantoa enemmän kuin kysyntää.
Uusia sopimuksia ei pidä nyt tehdä . Näkyy ala onnistuneen jos ylitarjontaa .
-
Teidän ajattelunne on jotenkin vanhanaikaista ja kaksijakoista. Tulevaisuus ei ole luomu eikä se ole äärimmilleen viety, jättikoneilla tehtävä tehoviljely, vaan ihan jotain muuta. Muualla maailmassa tapahtuu jo paljon uuden kehittämistä. Tulevaisuus on erityyppiset peltorobotit, jotka mm kitkeee rikkaruohot, se on uudenlainen geenitekniikka, joka auttaa jalostamaan kasveja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, se on täysin uudenlaiset kasvinsuojeluaineet, jotka on biologispohjaisia, jotka matkii luonnon omia prosesseja eivätkä ole ympäristölle ja ihmiselle vaarallisia.
Luotan täysin tieteeseen teknologiaan, ne tulevat kehittämään uusia viljelytapoja ja tekniikoita.
Toki luomusta voidaan ottaa mukaan ne järkevimmät käytännöt, kuten viljelykierto ja muitakin.
Ainut este kehitykselle ovat erilaiset tieteenvastaiset aatteelliset ja ideologiset hörhöliikkeet (kuten greenpeace esimerkiksi ja vihreä liike) joilla on omat ideologiset tarkoitusperänsä, ja nämä liikkeet tulevat heittämään kapuloitaan kehityksen rattaisiin, koska ovat tieteenvastaisia liikkeitä.
Kannattaa tutustua herraan nimeltä Mark Lynas, hän oli aikanaan anti-GMO -liikkeen kärkihahmoja, mutta sittemmin käänsi täysin kelkkansa ja kääntyi tieteen puolustajaksi. Hän mm. ihmettelee miksi geenitekniikka hyväksytään esim. koronarokotteissa, mutta ei kasvinjalostuksessa.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1334153151851720704?s=19
https://twitter.com/AYlhainen/status/1334171997719437316?s=19
https://twitter.com/AYlhainen/status/1334169702835363842?s=19
-
Eiköhän EU tavoite ole seuraavaksi romahduttaa luomutuotteiden hinnat ja lisätä viljelijöiden välistä eripuraa. ::)
-
Luomutuotteiden ylituotanto nimenomaan antaa kilpailukykyedun pinta-alatuilla autetun laajojen luomupeltoalueiden näennäisluomulatausviljelyyn, verrattuna tuotteita tuottaviin.
Tosissaan viljelevä, varsinkin tuettomilla vainioilla, on vaikeassa pinteessä silloin.
Se, että pärjäisimme hyvin, huoltovarmuuden osalta, vaikka 25% peltoalasta olisi lähinnä vain eläinten aineenvaihduntaa, lannan sisäistä kiertoa ja auringonvalon keräilyssä, merkitsee vain sitä, että maassamme on peltona aivan liian suuri osa maa-alasta.
-SS-
-
Pitäisi syvällisesti ja kiireellisesti pohtia, mikä on pielessä, jos "monomaaninen rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitus" on useimmiten kuitenkin se taloudellisesti toimiva tällä hetkellä!
Eikös kyse ole siitä, että tavara myydään normaalisti välikädelle eikä loppukäyttäjälle. Juutuubiin on hiljakkoin ladattu Pohjois-Saksan yleisradion dokkaritoimituksen video, jossa ison navetan osakas myy osuutensa pois ja ottaa maksuna mm. 50 mieluista lehmää, joita alkaa hoitamaan kotitilallaan. Maito jalostetaan 'itse' (rahtijuustomestari hakee maidon ja takaisin tulee tilattuja juustosortteja) ja myydään eri kanavia pitkin. Tilalle tehdään myös suoramyymälä ja eteiseen hankitaan tuoremaitoautomaatti.
No joo, tämä ei ole kasvinviljelypuolen juttu. https://youtu.be/_F573q-Ay5M Voisin kääntää tämän suomeksi, mutta kun siitä ei tienaa mitään.
-
Pitäisi syvällisesti ja kiireellisesti pohtia, mikä on pielessä, jos "monomaaninen rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitus" on useimmiten kuitenkin se taloudellisesti toimiva tällä hetkellä!
Eikös kyse ole siitä, että tavara myydään normaalisti välikädelle eikä loppukäyttäjälle. Juutuubiin on hiljakkoin ladattu Pohjois-Saksan yleisradion dokkaritoimituksen video, jossa ison navetan osakas myy osuutensa pois ja ottaa maksuna mm. 50 mieluista lehmää, joita alkaa hoitamaan kotitilallaan. Maito jalostetaan 'itse' (rahtijuustomestari hakee maidon ja takaisin tulee tilattuja juustosortteja) ja myydään eri kanavia pitkin. Tilalle tehdään myös suoramyymälä ja eteiseen hankitaan tuoremaitoautomaatti.
No joo, tämä ei ole kasvinviljelypuolen juttu. https://youtu.be/_F573q-Ay5M Voisin kääntää tämän suomeksi, mutta kun siitä ei tienaa mitään.
mikä johtaa tähän monokulttuuriin? Usein ne, jotka kasvattavat vuodesta toiseen heinää pelloillaan, syyttävät vilja-monokulttuuriin siirtyneitä huonosta kasvinvuorotuksesta ;D Monella viljatilalla ei ole mitään käyttöä esim heinäsadolle, ei edes niitä harrastehevosia ole lähellä, tarkoittaa siis puhdasta nollaa tulopuolelle. Toisena syynä voi olla kemikaalien halpuus eli kannattaa viljellä parhaan tuoton antavaa kasvia, jolla tulo on kasvinsuojelu huomioiden siltikin parempi. Otanpa esimerkiksi rukiin ja vehnän nykyiset hinnat, viljelykierrosta joutuu maksamaan kovan hinnan, jos härkäpäisesti hakkaa päätään seinään. Joku mieltää viljelyn myös osaksi markkinataloutta, kysyntä - tarjonta - hinta.
Tuotteiden jatkojalostus tai myynti tilalla. Anteeksi kaikille, jotka sitä tekee tai ovat mukana jossain "reko-ringissä", mutta siinä en näe mitään positiivista näkymää tulevaisuudessa. On monta syytä, miksi sen ei pitäisi edes kasvaa, eikä siihen ainakaan pitäisi käyttää yhteisiä rahoja. Elintarviketurvallisuus, tuotteiden laaja saatavuus, tasalaatuisuus, jakelun ekologisuus ym, joskus nauranut munakauppaa parkkipaikan kulmassa, kun auton takakontista jaetaan kennoja asiakkaille. Kaukana takana ovat ajat, kun kierrettiin hakemassa omaan kannuun maitoa naapurista tai sika teurastettiin kotona jouluksi, ehkä hyvä niin? Pieniä toimijoita, paikallisia kauppoja, ravintolamyyntiä tai kauppahalleja tarvitaan kyllä, mutta onko se tiloilla pyöritettävää toimintaa vai pitäisikö jokaisen keskittyä omaan alaansa? Etämyynti ja verkkokauppa auttaa logistiikassa, mutta kauan menee siihen, kun lihapala kannattaa tilata tuottajalta suoraan kotiovelle?
-
Peltorobotit rikkaruohojen torjujina olisivat erittäin tervetulleita. Pikkuhiljaa sohisivat järjestelmällisesti pitkin kasvukautta. Haasteena tietenkin kasvin tunnistus ja hinta. Rikkatorjunnan hinta nykypäivänä on sellainen, että tehokas, halpa ja nopea saa robotti olla, jos meinaa olla kannattava. Kasvitaudit ja tuholaiset ovat asia sitten erikseen.
Ne luomuviljakilot hehtaarilta ovat usein sivutuote, koska luomutuki on monelle se pääasia. Yhä pienemmässä osassa ovat ne, joilla tilakokonaisuus perustuu luomuideologian aatteisiin. Nyt kun luomurahvas on löytänyt trendikkään tuotantomuodon, markkinoille on alkanut virrata salakavalasti erilaisia lannoite- ja kasvinsuojelutuotteita.
Että kun Yarankin pussista saa luomuun kelpaavaa lannoiteraetta tai luomuun kelpaavaa nestemäistä ruiskutettavaa ravinnetta, luomu alkaa ollakin aivan eri näköistä. Puhumattakaan kaikista teollisuuden kierrätysravinteista.
Onhan se hölmöllä pohjalla tuo nykyinen luomutuki. Mutta onhan muitakin poliittisia hölmöyksiä olemassa.
-
Voisin kääntää tämän suomeksi, mutta kun siitä ei tienaa mitään.
Interessant! Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan! Saksalainen maatalous on kyllä toooosi monimuotoista, hyvin erilaista eri puolilla, olosuhteista riippuen eli johtuen. Ja mulle et ainakaan saa niitä käännöksiä myytyä, beduiinille hiekkaa...
-
Mitä tähän rahanjakoon tulee, niin poliittiset päättäjät ovat keskimäärin laiskoja ja hyvin alttiita uskomaan vahvan lobbauskoneiston sanomaa.
Pikkaisen siellä lobbausmaailman ulkokehällä pyörineenä väitän, että luomun lobbausbudjetti on pilkun siirron verran pienempi kuin ns. tavispuolella. Ellei jopa kahden siirron verran.
Maatalouden tai yleensä oikeastaan minkään talouden ulkoisvaikutuksia ei ole kunnolla hinnoiteltu esim. tuotantopanosten verotuksessa. Maataloudessa(kin) on valitettavasti valittu hallinnollinen ohjaus markkinaohjauksen sijasta ja sillä on taipumus luoda oma varjotaloutensa sen ydintekemisen rinnalle, toisinaan jopa sen ohi.
-
Pitäisi syvällisesti ja kiireellisesti pohtia, mikä on pielessä, jos "monomaaninen rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaiskuormitus" on useimmiten kuitenkin se taloudellisesti toimiva tällä hetkellä!
Eikös kyse ole siitä, että tavara myydään normaalisti välikädelle eikä loppukäyttäjälle. Juutuubiin on hiljakkoin ladattu Pohjois-Saksan yleisradion dokkaritoimituksen video, jossa ison navetan osakas myy osuutensa pois ja ottaa maksuna mm. 50 mieluista lehmää, joita alkaa hoitamaan kotitilallaan. Maito jalostetaan 'itse' (rahtijuustomestari hakee maidon ja takaisin tulee tilattuja juustosortteja) ja myydään eri kanavia pitkin. Tilalle tehdään myös suoramyymälä ja eteiseen hankitaan tuoremaitoautomaatti.
No joo, tämä ei ole kasvinviljelypuolen juttu. https://youtu.be/_F573q-Ay5M Voisin kääntää tämän suomeksi, mutta kun siitä ei tienaa mitään.
mikä johtaa tähän monokulttuuriin? Usein ne, jotka kasvattavat vuodesta toiseen heinää pelloillaan, syyttävät vilja-monokulttuuriin siirtyneitä huonosta kasvinvuorotuksesta ;D Monella viljatilalla ei ole mitään käyttöä esim heinäsadolle, ei edes niitä harrastehevosia ole lähellä, tarkoittaa siis puhdasta nollaa tulopuolelle. Toisena syynä voi olla kemikaalien halpuus eli kannattaa viljellä parhaan tuoton antavaa kasvia, jolla tulo on kasvinsuojelu huomioiden siltikin parempi. Otanpa esimerkiksi rukiin ja vehnän nykyiset hinnat, viljelykierrosta joutuu maksamaan kovan hinnan, jos härkäpäisesti hakkaa päätään seinään. Joku mieltää viljelyn myös osaksi markkinataloutta, kysyntä - tarjonta - hinta.
Tuotteiden jatkojalostus tai myynti tilalla. Anteeksi kaikille, jotka sitä tekee tai ovat mukana jossain "reko-ringissä", mutta siinä en näe mitään positiivista näkymää tulevaisuudessa. On monta syytä, miksi sen ei pitäisi edes kasvaa, eikä siihen ainakaan pitäisi käyttää yhteisiä rahoja. Elintarviketurvallisuus, tuotteiden laaja saatavuus, tasalaatuisuus, jakelun ekologisuus ym, joskus nauranut munakauppaa parkkipaikan kulmassa, kun auton takakontista jaetaan kennoja asiakkaille. Kaukana takana ovat ajat, kun kierrettiin hakemassa omaan kannuun maitoa naapurista tai sika teurastettiin kotona jouluksi, ehkä hyvä niin? Pieniä toimijoita, paikallisia kauppoja, ravintolamyyntiä tai kauppahalleja tarvitaan kyllä, mutta onko se tiloilla pyöritettävää toimintaa vai pitäisikö jokaisen keskittyä omaan alaansa? Etämyynti ja verkkokauppa auttaa logistiikassa, mutta kauan menee siihen, kun lihapala kannattaa tilata tuottajalta suoraan kotiovelle?
eikö sekin ole hölmöä että sanomalehti tuodaan kotia hyvinkin kaukaa joka päivä, kuulostaa suorastaan järkevältä jos lihapala tulee kotiin perjantaina, siinä sivussa pussi porkkanoita, lanttuja ja perunoita, muutama sipuli :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Mitä tähän rahanjakoon tulee, niin poliittiset päättäjät ovat keskimäärin laiskoja ja hyvin alttiita uskomaan vahvan lobbauskoneiston sanomaa.
Pikkaisen siellä lobbausmaailman ulkokehällä pyörineenä väitän, että luomun lobbausbudjetti on pilkun siirron verran pienempi kuin ns. tavispuolella. Ellei jopa kahden siirron verran.
Maatalouden tai yleensä oikeastaan minkään talouden ulkoisvaikutuksia ei ole kunnolla hinnoiteltu esim. tuotantopanosten verotuksessa. Maataloudessa(kin) on valitettavasti valittu hallinnollinen ohjaus markkinaohjauksen sijasta ja sillä on taipumus luoda oma varjotaloutensa sen ydintekemisen rinnalle, toisinaan jopa sen ohi.
tarkoitat varmaan tavispuolen lobbauksella tuotantopanoksia valmistavien yritysten toimintaa? Nehän ajavat omaa etuaan, eivät missään tapauksessa viljelijän etua. Kerro nyt ihmeessä joku vastaava esimerkki, kuin meillä luomuviljelijöille maksettava korotettu luomutuki?
Totta, näistä ulkoisvaikutuksista pitäisi tosiaan verottaa tuntuvasti. Paljonko olisi sopiva vero, jos jättää kasvinsuojelun tai tasapainoisen lannoituksen hoitamatta? Tai sairaan eläimen hoitamatta, kun säännöt kieltävät lääkityksen?
Vaikutuksia ilmastonmuutokseen on jo tutkittu kahdessakin tutkimuksessa, viljely pitäisi keskittää mahdollisimman pienelle alalle ja siinä tuottaa suuria satoja. Mitä viljelypinta-alaa haaskaava viljelijä saa sanktioksi, joutuuko korvaamaan, kun metsiä pitää toisaalla hakata viljelysmaaksi?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luomu-onkin-ilmastolle-tavallista-viljelya-haitallisempaa-sanoo-uusi-tutkimus-suomalaisasiantuntija-ihmettelee-tassa-on-otettu-ruoan-ymparistovaikutuksia-koskevaan-tutkimukseen-metsat-mukaan/7209366#gs.nalxgl
-
eikö sekin ole hölmöä että sanomalehti tuodaan kotia hyvinkin kaukaa joka päivä, kuulostaa suorastaan järkevältä jos lihapala tulee kotiin perjantaina, siinä sivussa pussi porkkanoita, lanttuja ja perunoita, muutama sipuli :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
ei lehtiäkään kohta kanneta kotiin, ei kaukaa, eikä läheltä ;D
Lihapala tuskin tulee tuottajalta suoraan, ostaminen käy hankalaksi, jos pitää aterian ainekset tilata viideltä tilalta. Kauppojen tukut tai joku iso verkkokauppa-alusta voisi tämän tehdä ja Woltin tapainen jakeluketju hoitaa toimitukset. Aika näyttää kuinka käy, ruuan verkkokauppa on ollut jotain prosentin luokkaa ennen koronan aikaista pientä piikkiä ;D
-
Tuotteiden jatkojalostus tai myynti tilalla. Anteeksi kaikille, jotka sitä tekee tai ovat mukana jossain "reko-ringissä", mutta siinä en näe mitään positiivista näkymää tulevaisuudessa. On monta syytä, miksi sen ei pitäisi edes kasvaa, eikä siihen ainakaan pitäisi käyttää yhteisiä rahoja. Elintarviketurvallisuus, tuotteiden laaja saatavuus, tasalaatuisuus, jakelun ekologisuus ym, joskus nauranut munakauppaa parkkipaikan kulmassa, kun auton takakontista jaetaan kennoja asiakkaille. Kaukana takana ovat ajat, kun kierrettiin hakemassa omaan kannuun maitoa naapurista tai sika teurastettiin kotona jouluksi, ehkä hyvä niin? Pieniä toimijoita, paikallisia kauppoja, ravintolamyyntiä tai kauppahalleja tarvitaan kyllä, mutta onko se tiloilla pyöritettävää toimintaa vai pitäisikö jokaisen keskittyä omaan alaansa? Etämyynti ja verkkokauppa auttaa logistiikassa, mutta kauan menee siihen, kun lihapala kannattaa tilata tuottajalta suoraan kotiovelle?
Alkutuottajalta ostamisessa pääpointtina on tuotteen muokkaamattomuus, ei niinkään edullisuus. Sitä paitsi maatilan tuottajahinnan ja K-S-L-kauppojen kylmäkaapin hinnan välillä on niin paljon marginaalia, että molemmilla on mahdollisuus voittaa.
-
tarkoitat varmaan tavispuolen lobbauksella tuotantopanoksia valmistavien yritysten toimintaa? Nehän ajavat omaa etuaan, eivät missään tapauksessa viljelijän etua. Kerro nyt ihmeessä joku vastaava esimerkki, kuin meillä luomuviljelijöille maksettava korotettu luomutuki?
Lobbauksen näkökulmasta oleellista on kokonaisvaikutus. Esim. lihaketjussa yritykset vaikuttavat vahvasti myös viljelijäorganisaatioihin vanhojen osuuskunta-ajatusten häntänä ja siellä on vaikea nähdä, että olisi "riippumatonta" viljelijälobbausta. Iso osa lobbausta on myös hyvin pehmeää, kaverisuhteisiin, uramahdollisuuksiin ym. liittyvää suhdetoimintaa. Valmistelussa olevista asioista tiedotetaan ja tiedetään; monissa asioissa muodolliset lausuntokierrokset ovat enää teatteria, koska esityslistan kirjoittaja yleensä määrää kokouksen kulun.
Totta, näistä ulkoisvaikutuksista pitäisi tosiaan verottaa tuntuvasti. Paljonko olisi sopiva vero, jos jättää kasvinsuojelun tai tasapainoisen lannoituksen hoitamatta? Tai sairaan eläimen hoitamatta, kun säännöt kieltävät lääkityksen?
Täytyypä sanoa, että jos jätän ajattelematta sen, mitä olet jättänyt kirjoittamatta, niin tuo ylläoleva on täysin käsittämätön teksti vastauksena kirjoittamaani. Mutta jos hieman kuvittelen, mistä kirjoitat:, oletat, että luomutilalliset jättävät kasvinsuojelun, lannoituksen ja eläinlääkinnän tekemättä. Eli kirjoitat, kuinka asia omien lasiesi läpi ovat. Itse en tunnista itseäni enkä vakavasti aiheeseen suhtautuvia kollegoita tuosta. Ja tiedän, että on myös puhtaasti tukien kalastelusta (mukaanlukien luomutuet) eläviä viljelijöitä. Pahimmat tapaukset löytyvät kyllä luomun ulkopuolelta; vuosittainen luomuvalvonta saattaisi käräyttää liian helposti - tästä on myös tällaisesta "viljelystä" tulleiden vuokrapeltojen kautta henkilökohtaista kokemusta. Ja eläinten lääkityskiellosta en kotieläintilallisena ole vielä kuullut; tästä voisit kertoa lisää, niin oppisin!
Vaikutuksia ilmastonmuutokseen on jo tutkittu kahdessakin tutkimuksessa, viljely pitäisi keskittää mahdollisimman pienelle alalle ja siinä tuottaa suuria satoja. Mitä viljelypinta-alaa haaskaava viljelijä saa sanktioksi, joutuuko korvaamaan, kun metsiä pitää toisaalla hakata viljelysmaaksi?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luomu-onkin-ilmastolle-tavallista-viljelya-haitallisempaa-sanoo-uusi-tutkimus-suomalaisasiantuntija-ihmettelee-tassa-on-otettu-ruoan-ymparistovaikutuksia-koskevaan-tutkimukseen-metsat-mukaan/7209366#gs.nalxgl
Tällä hetkellä on mahdollista nostaa luomutukea viljelystä, joka ei ole ympäristöystävällistä. Tässä kokonaisuus ratkaisee eikä luomu/eiluomu ole ollenkaan se ratkaisevat tekijä, vaan viljely kokonaisuutena. Tasapainoinen viljelykierto on joka tapauksessa se ydin, jota on johdonmukaisesti maatalouspolitiikalla romutettu ainakin vuodet 1970-2000. Laskutaitoiset saattaisivat tällä hetkellä oivaltaa, että nyt sitä sponsoroidaan itse asiassa aika hyvin, mutta se on jo toinen tarina...
-
Onhan siellä eläimen kolmen lääkityksen/ vuosi rajoitus, muuten eläin putoaa luomusta pois. Yleensä aina luomutilavierailuilla siitä keskustellaan miten se nostaa kynnystä lääkintään.
-
Lobbauksen näkökulmasta oleellista on kokonaisvaikutus. Esim. lihaketjussa yritykset vaikuttavat vahvasti myös viljelijäorganisaatioihin vanhojen osuuskunta-ajatusten häntänä ja siellä on vaikea nähdä, että olisi "riippumatonta" viljelijälobbausta. Iso osa lobbausta on myös hyvin pehmeää, kaverisuhteisiin, uramahdollisuuksiin ym. liittyvää suhdetoimintaa. Valmistelussa olevista asioista tiedotetaan ja tiedetään; monissa asioissa muodolliset lausuntokierrokset ovat enää teatteria, koska esityslistan kirjoittaja yleensä määrää kokouksen kulun.
Täytyypä sanoa, että jos jätän ajattelematta sen, mitä olet jättänyt kirjoittamatta, niin tuo ylläoleva on täysin käsittämätön teksti vastauksena kirjoittamaani. Mutta jos hieman kuvittelen, mistä kirjoitat:, oletat, että luomutilalliset jättävät kasvinsuojelun, lannoituksen ja eläinlääkinnän tekemättä. Eli kirjoitat, kuinka asia omien lasiesi läpi ovat. Itse en tunnista itseäni enkä vakavasti aiheeseen suhtautuvia kollegoita tuosta. Ja tiedän, että on myös puhtaasti tukien kalastelusta (mukaanlukien luomutuet) eläviä viljelijöitä. Pahimmat tapaukset löytyvät kyllä luomun ulkopuolelta; vuosittainen luomuvalvonta saattaisi käräyttää liian helposti - tästä on myös tällaisesta "viljelystä" tulleiden vuokrapeltojen kautta henkilökohtaista kokemusta. Ja eläinten lääkityskiellosta en kotieläintilallisena ole vielä kuullut; tästä voisit kertoa lisää, niin oppisin!
Tällä hetkellä on mahdollista nostaa luomutukea viljelystä, joka ei ole ympäristöystävällistä. Tässä kokonaisuus ratkaisee eikä luomu/eiluomu ole ollenkaan se ratkaisevat tekijä, vaan viljely kokonaisuutena. Tasapainoinen viljelykierto on joka tapauksessa se ydin, jota on johdonmukaisesti maatalouspolitiikalla romutettu ainakin vuodet 1970-2000. Laskutaitoiset saattaisivat tällä hetkellä oivaltaa, että nyt sitä sponsoroidaan itse asiassa aika hyvin, mutta se on jo toinen tarina...
tuossa ei ollut mitään perusteluja 10- tai 100-kertaisesta lobbausbudjetista tai siitä miten se kohdistuu vain tavanomaiseen viljelyyn. Hyväveliverkostot ja muut salaseurat tuskin toimivat suurella budjetilla. Lihatalo lobbaa sen puolesta, että saa lihaa tehtaalleen ja ehkä tietävät mistä se tulee ;D ;D
Jos lannoitus, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus ym ovat kunnossa, niin mikä selittää sen, että 13% luomualalla tuotetaan kauppoihin tavaraa niin, että elintarvikemyynnistä vain noin 3% on luomua? Sen lisäksi, että tämä on tehotonta, niin onhan luomutuki myös julkisten varojen holtitonta käyttöä. Lääkkeistä Make jo ehti vastata.
Maatalous on sitten ainoa toimiala 2000-luvulla, jossa tuotanto ohjaa kulutusta, jos viljelykierto on se viljelyn ydin. Kuluttajalla on kauppalista, jonka kauppias pyrkii täyttämään tai asiakas menee toiseen kauppaan, kyllä sen tuotannon pitää vastata ensisijaisesti kulutusta. Yksittäisen tilan viljelykiertoa ei tämäkään juuri haittaa, sulkee ehkä joitain kasveja ulos, jos ei ole markkinoita ollenkaan. Ehkäpä maatalouspolitiikkaan on vuosina 1970-2000 hiipinyt ripaus markkinataloutta, joka on jäänyt sinulta huomaamatta? ;D
-
On tää ihmeellistä. Mä aikoinani kritisoin näitä kaiken maailman hömppätukia (luomut, suojavyöhykkeet yms.) Niiden tehottomuudesta jne. Silloin vain vastattiin et ei se ole viljelijän vika. Näinhän se on ettei se ole viljelijän vaan järjestelmän vika. Aikani asiaa laskettiin päädyttiin sitten et pellot luomuun ja katsotaan mitä tulee.
Ajatus siitä et joka hehtaarilla pitää pyrkiä maksimaaliseen satoon on heitetty pois mielestä (helppoa se ei ole ollut) ja lasketaan vaan kylmästi mistä tulee eniten euroja helpoiten. Luomussa yritetään kyllä meillä tuottaa satoa mut kustannukset pidetään tarkkaan mielessä eikä esim. Näitä ylihintaisia luomulannoitteita ole toistaiseksi käytetty.
Jokatapauksessa joku muukin on herännyt tähän järjettömyyteen ehkä tähän joskus tulevaisuudessa palaa järki..
-
Tukiohjailuun ja sitä kautta maatalousohjailuun on populääripolitiikassa kolme asiaa. Luomu, itämeri ja viimeisimpänä ilmasto. Syvän pään politiikassa otetaan huomioon ensisijaisesti ihmisten ruokkiminen, huoltovarmuus ja eri teollisuuden haaroille raaka-aineen turvaaminen. Toisaalta huoltovarmuutta nuo ovat kaikki.
Ei voi väittää, etteikö huoltovarmuuden osana olisi koko maan maatalouden ylläpitäminen. Siksi yksinkertaisen heinän jalostaminen maidoksi on yksi ravinnon tae mahdollisina huonoina aikoina. Tukipolitiikalla tätä on vaan työnnetty maan kolkkaan, jossa on hirveästi pinta-alaa puolustettavana, mutta vähän ihmisiä.
Kun ajat ovat hyvät ja kaupasta saa kaiken, voidaan solidaarisuusyhteiskunnassa leikkiä ja silloin politiikalla voidaan ohjata maatalouttakin haluttuun suuntaan. Luomulla ei koskaan saada ruokittua maailman ihmisiä. Luonnossa ravinnon tuotanto on yhtä taistelua. On rikkoja, tuholaisia, tauteja. Ilman jatkuvaa tieteellistä kehitystä, maailman ihmiset kuolevat ennen pitkää nälkään.
Se on eri asia, olisiko ihmiskunnalle hyväksi, jos vaikka kaksi kolmasosaa ihmisistä häviäisivät ilmaan. Koska kaiken alku ja juuri on se ihmisten määrän tasainen kasvu.
Tämäkin on yksi ristiriita vihreiden ajattelutavassa. Kaikki mahdolliset ihmiset ulkomailta pitäisi pelastaa ja samalla energiaa pitäisi säästää vaikka sen käyttö kasvaa kokoajan. Maata ei saisi viljellä, kun ilmasto ja itämeri kuolevat, mutta silti pitäisi ruokkia ihmisiä yhä enemmän.
-
tuossa ei ollut mitään perusteluja 10- tai 100-kertaisesta lobbausbudjetista tai siitä miten se kohdistuu vain tavanomaiseen viljelyyn. Hyväveliverkostot ja muut salaseurat tuskin toimivat suurella budjetilla. Lihatalo lobbaa sen puolesta, että saa lihaa tehtaalleen ja ehkä tietävät mistä se tulee ;D ;D
Jos lannoitus, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus ym ovat kunnossa, niin mikä selittää sen, että 13% luomualalla tuotetaan kauppoihin tavaraa niin, että elintarvikemyynnistä vain noin 3% on luomua? Sen lisäksi, että tämä on tehotonta, niin onhan luomutuki myös julkisten varojen holtitonta käyttöä. Lääkkeistä Make jo ehti vastata.
Maatalous on sitten ainoa toimiala 2000-luvulla, jossa tuotanto ohjaa kulutusta, jos viljelykierto on se viljelyn ydin. Kuluttajalla on kauppalista, jonka kauppias pyrkii täyttämään tai asiakas menee toiseen kauppaan, kyllä sen tuotannon pitää vastata ensisijaisesti kulutusta. Yksittäisen tilan viljelykiertoa ei tämäkään juuri haittaa, sulkee ehkä joitain kasveja ulos, jos ei ole markkinoita ollenkaan. Ehkäpä maatalouspolitiikkaan on vuosina 1970-2000 hiipinyt ripaus markkinataloutta, joka on jäänyt sinulta huomaamatta? ;D
Joo, en tiedä tavanomaisen sektorin lobbausbudjeteista, luomulobbauksen budjetista tiedän suuruusluokan ja siitä päättelen, mitä se voisi tavan puolella olla, jos vertaan aktiviteetteja. JOS riippumaton media kirjoittaa luomusta (tai tavanomaisestakaan) myönteisesti, se ei välttämättä johdu lobbauksesta vaan asiasta itsestään.
En väittänyt, että se keskimäärin on luomutiloilla kunnossa. Maatalouden tuotanto- ja tilarakenne on syntynyt tavisviljelyn ehdoilla, ja ne monimuotoiset sekatilat ovat tässä olleet häviävänä osapuolena, ainakin eteläisessä Suomessa. Luomun tuleminen merkittäväksi osaksi suomalaista maataloutta (siis neljännes tai enemmän) vaatii aika suuria muutoksia tähän. Meidän teuraskaritsamme ovat luomua aina teurasautoon kävelemiseen asti, vaan sitten ne katoavat luomukentästä, joska teurastamomme ei ole luomuvalvonnassa. Tähän ilmiöön häviää iso osa luomutuotannosta; täältä reunalasta ei yksittäisiä eriä niin vain kerätä erikseen.
Lääkintä ei mielestäni ole kovin paha. Jos kolme lääkintäkertaa per vuosi ei riitä, niin arvokkaita jalostusyksilöitä lukuunottamatta miettisin näin tuottajana, kannattaako ko. eläintä yleensäkään pitää. Tässä kohti tosin myönnän, että en lypsylehmistä ole koskaan ollut vastuussa, eli lehmänpidon ajattelua en kovin hyvin tunne. Ja luomutilojen lääkintää oikeasti valvotaan, kirjanpidon on oltava kunnossa ja tämä kyllä hikoiluttaa toisinaan.
Tekisi mieli väittää - tai ainakin näin monet väittävät - että nautojen karkoittaminen eteläisestä Suomesta oli aika selkeä tavoite 70-90 -luvun maatalouspolitiikassa. Niitä viljelykiertoja on monenlaisia ja ainakin tuntemani menestyvät tavisviljelijät tekevät aika pitkäjänteistä viljelysuunnittelua, ne seuraavan vuoden futuurit kyllä hyödynnetään, mutta niiden painoarvo päätöksenteossa on rajallinen.
''''''
Tätä kirjoittaessa taas ihmettelen, kuinka vaarallisella asialla luomuviljelijänä ja -aktiivina olenkaan. Vaikka nykymuotoisesta direktiiviluomusta ei voikaan tulla valtavirtaa, pelkästään tämä vääntö todistaa, että nykymuotostakin luomua tarvitaan kirittämään maataloustuotantoa noin yleisesti. Teesi-antiteesi-synteesi; synteesistä tulee taas uusi teesi ja elämä jatkuu, karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
-
En usko, että luomutuottajia vihaamalla saavutetaan mitään etua maatalouden parissa toimiville. Mikäli Suomi olisi kääntynyt luomumpaan suuntaan jo parikymmentä vuotta sitten, meillä saattaisi olla melkoiset markkinat Euroopan luomuruuan tuottajina.
Jotkut jatkavat kiusaamistaan kaikesta huolimatta. Luomulla on toki ongelmansa, mutta taitaa olla jotain pientä myös tavallisessa.
-
Tätä kirjoittaessa taas ihmettelen, kuinka vaarallisella asialla luomuviljelijänä ja -aktiivina olenkaan.
En usko, että luomutuottajia vihaamalla saavutetaan mitään etua maatalouden parissa toimiville.
satuin kerran pöytäseurueeseen, jossa entuudestaan tuntematon luomuviljelijä istui, muut eivät olleet viljeljöitä ollenkaan. Siinä esittäydyttiin ja jokainen kertoi vähän itsestään. Luomuviljelijä ehti kolmessa lauseessa kertoa kaiken olennaisen maanviljelyksestä. Luomuviljelyllä tuotetaan puhdasta ja turvallista ruokaa, ilman kemikaaleja ja keinolannoitteita. Tuotannossa suojellaan ympäristöä ja vesistojä. Luomuviljely on ainoa, joka tällä hetkellä kannattaa myös taloudellisesti.
Ihan turha uhriutua ja se siitä kiusaamisesta ja vihaamisesta ;D ;D
-
En usko, että luomutuottajia vihaamalla saavutetaan mitään etua maatalouden parissa toimiville. Mikäli Suomi olisi kääntynyt luomumpaan suuntaan jo parikymmentä vuotta sitten, meillä saattaisi olla melkoiset markkinat Euroopan luomuruuan tuottajina.
Jotkut jatkavat kiusaamistaan kaikesta huolimatta. Luomulla on toki ongelmansa, mutta taitaa olla jotain pientä myös tavallisessa.
Ei luomutuottajia kukaan vihaa, turhan dramaattinen tuo viha-sanan käyttö.
Syy miksi tälläkin palstalla heitä usein morkataan, on hyvin yksinkertainen: jos luomutuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen, niin miksi luomuviljelylle maksetaan luomutukea, oliks se nyt tällä hetkellä se 160€/ha?
Pitäis löytyä kunnon perustelut tuolle luomutuelle? Sen vielä voisi hyväksyä että lisätuki maksettaisiin esim. viitenä ekana luomuvuotena, ikään kuin starttirahaksi, mutta,muuten en löydä perustetta maksaa erillistä lisätukea tuotantomuodolle, jonka,väitetään olevan kannattavampaa kuin tavanomainen viljely.
-
En usko, että luomutuottajia vihaamalla saavutetaan mitään etua maatalouden parissa toimiville. Mikäli Suomi olisi kääntynyt luomumpaan suuntaan jo parikymmentä vuotta sitten, meillä saattaisi olla melkoiset markkinat Euroopan luomuruuan tuottajina.
Jotkut jatkavat kiusaamistaan kaikesta huolimatta. Luomulla on toki ongelmansa, mutta taitaa olla jotain pientä myös tavallisessa.
Ei luomutuottajia kukaan vihaa, turhan dramaattinen tuo viha-sanan käyttö.
Syy miksi tälläkin palstalla heitä usein morkataan, on hyvin yksinkertainen: jos luomutuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen, niin miksi luomuviljelylle maksetaan luomutukea, oliks se nyt tällä hetkellä se 160€/ha?
Pitäis löytyä kunnon perustelut tuolle luomutuelle? Sen vielä voisi hyväksyä että lisätuki maksettaisiin esim. viitenä ekana luomuvuotena, ikään kuin starttirahaksi, mutta,muuten en löydä perustetta maksaa erillistä lisätukea tuotantomuodolle, jonka,väitetään olevan kannattavampaa kuin tavanomainen viljely.
Juuri näin.
Ja miten se onkaan ihmeellistä, kun viljelijä vaihtaa tavallisesta viljelystä luomuun.
Muututaan "luonnonpilaajasta" luonnonsuojeliaksi, ja kehutaan kun ei tarvinnut tänäkään syksynä puida mitään kun kesantomurskaimella sai viljapellot nopeammin sileäksi. Ja loput pellot kasvaa paskaheinää.
Kysyn vaan?
Ja tiedän että tukien nostoa tuo vaan on.
-
satuin kerran pöytäseurueeseen, jossa entuudestaan tuntematon luomuviljelijä istui,
Itse koetan olla leimaamatta ammattikuntaa/kansalaisuutta/syntyperää sitä edustavan yksittäisen henkilön käytöksen vuoksi. Kuten en myöskään leimaa yksittäistä ihmisyksilöä hänen syntyperänsä/ammattinsa/sosiaalisen asemansa vuoksi. Vaikka se joskus saattaisikin tukea omia ennakkoluulojani.
-
Että luomutilan tärkein kone on hyvä kesantomurskain, se kertoo jo paljon luomuviljelyn sisällöstä ja tarkoituksesta.
-
Luomusta on turha keskustella kovin kiivaasti, tässä ei ole mitään uutta tullut esille. "Luomu" on viranomaisen määrittelemä rekisteröity viljelymuoto, joka on vain löyhästi kiinnittynyt "luontoon" , ei mikään viljely pellonraivaamisineen ole luontoa, se on ihmisen kulttuuriin kuuluvaa luonnon muokkausta. Kaukaa katsottuna tehokoneilla maata hinkkaava luomusuurtila on yhtä kaukana luonnontilaisesta metsä-suoluonnosta kuin jokin pienpalstaviljelijä puutarhan Y-lannospussilla perunavakojansa lannoittaessaan.
On selvä ja määrätietoinen poliittinen päätös, että peltoalan non-food-tuotantoa luomutyppilannoitteen valmistuksen muodossa tuetaan, ja pulinat pois. Asiasta päättää 3% maanviljelijä-äänioikeutetuista ja 97% muista äänioikeutetuista maatalouden ulkopuolisista kansalaisista, jos näin halutaan, että kansalaiset maksavat ravinnossaan sekä tuotteessa että verotuksen kautta luomunkäyttäjien ravintoa, vaikka itse eivät käyttäisikään , niin näin olkoon.
-SS-
-
Kyllähän tuollainen tosi luomuviljely tuottaa kokemusperäistä tietoa, jota olisi hyvä jakaa tulevillekin sukupolville. Kemikaaliviljely on jättänyt unohduksiin vanhoja viisauksia, joita hevosvetoaikana on havainnoitu. Tiedän yhdenkin vanhan ukkelin, joka harrastemielessä viljelee vanhoja maitaan ilman mitään ulkopuolisia rahtiravinteita tai kasvinsuojeluruiskua.
Heinää ja kauraa vuoroittain. Monesta kaurapellosta Suomessa löytyy enemmän rikkaruohoa, kuin noista juuri oikeaan aikaan muokatuista ja kylvetyistä pelloista. Ei satotasot mitään erikoisia ole, mutta aina jotain tulee, eikä tarvitse murskailla. Olemattomalla liukoisella typellä saa jotain aikaiseksi, kun homman osaa.
Joskus ihmisellä on tarve ilmaista itseään tuomalla esille hänen koulutuksensa, elinkeinonsa tai jotain muuta vastaavaa, jolla yrittää kertoa muille omasta "osaamisestaan". Tiedän yhdenkin jos toisen KTM:n (ei se mopo), joka ei ole viettänyt arkeaan kaupallisella alalla päivääkään. Silti heillä on tarve tuoda esille joskus muinoin suoritettu tutkinto. Se heille suotakoon.
Kun ihminen saavuttaa valaistuksen jossain asiassa, hänellä ei ole tarve esittää tietävänsä jotain, koska hän tietää. Hän tietää myös sen, että valaistuneen asian myötä pitää olla nöyrä, koska ilman sitä, valaistusta ei ole olemassa. Valaistus on vähän mahtipontinen sana, mutta jotain sinne päin. Jokainen jotain kauheasti oppimaan yrittänyt on varmasti joskus kokenut tällaisen valaistuksen.
Oppiminen ei tarkoita kirjaviisautta, jolla valaistuksen voisi saavuttaa. Se voi olla se vuosikymmenet viljelty peltotilkku, jonka ominaisuudet on opittu tuntemaan pitkän ajan kuluessa.
Veikkaan, että täälläkin on sellaisia luomuviljelijöitä, joille on enemmän tärkeää harjoittaa toimintaansa, kuin väitellä ehdottomuuksista ja eri viljelytapojen hienouksista ja huonouksista.
-
satuin kerran pöytäseurueeseen, jossa entuudestaan tuntematon luomuviljelijä istui,
Itse koetan olla leimaamatta ammattikuntaa/kansalaisuutta/syntyperää sitä edustavan yksittäisen henkilön käytöksen vuoksi. Kuten en myöskään leimaa yksittäistä ihmisyksilöä hänen syntyperänsä/ammattinsa/sosiaalisen asemansa vuoksi. Vaikka se joskus saattaisikin tukea omia ennakkoluulojani.
ei tässä ollut tarkoitus leimata yksittäistä henkilöä, koska kaikki nämä lauseet löytyvät myös luomun brändioppaasta. Onneksi mun ei tarvinnut sivutoimisena viljelijänä pelkästään profiloitua myrkkyjä ja keinolannoitteita levittävänä, ympäristöt ja vesistöt pilaavana, yhteiskunnan tukielättinä. ;D
-
Onneksi mun ei tarvinnut sivutoimisena viljelijänä pelkästään profiloitua myrkkyjä ja keinolannoitteita levittävänä, ympäristöt ja vesistöt pilaavana, yhteiskunnan tukielättinä. ;D
Voi voi. Aattelin jo että mun lisäksi olis ollu joku toinenkin...
-
Luomuviljan hintoja katselessa alkaa tavanomainen viljely näyttää ihan ok valinnalta. Peltoviljelyssä olisi hyvä juttu, jos kate ykkönen olisi siinä tuhannen euron tietämissä, joko luomulla tai ilman.
-
EU:ssa on siirrytty suunnitelmatalouteen, siitähän kertoo komission tavoite nostaa luomun osuus 25% :iin, ilmeisesti tarkoittaa osuutta viljelypinta-alasta. Mutta löytyykö markkinoita näin mittavalle luomutuotannon lisäykselle? Miksi ei anneta markkinoiden määrätä luomutuotannon määrää?
-
Luomusta on turha keskustella kovin kiivaasti, tässä ei ole mitään uutta tullut esille. "Luomu" on viranomaisen määrittelemä rekisteröity viljelymuoto, joka on vain löyhästi kiinnittynyt "luontoon" , ei mikään viljely pellonraivaamisineen ole luontoa, se on ihmisen kulttuuriin kuuluvaa luonnon muokkausta. Kaukaa katsottuna tehokoneilla maata hinkkaava luomusuurtila on yhtä kaukana luonnontilaisesta metsä-suoluonnosta kuin jokin pienpalstaviljelijä puutarhan Y-lannospussilla perunavakojansa lannoittaessaan.
On selvä ja määrätietoinen poliittinen päätös, että peltoalan non-food-tuotantoa luomutyppilannoitteen valmistuksen muodossa tuetaan, ja pulinat pois. Asiasta päättää 3% maanviljelijä-äänioikeutetuista ja 97% muista äänioikeutetuista maatalouden ulkopuolisista kansalaisista, jos näin halutaan, että kansalaiset maksavat ravinnossaan sekä tuotteessa että verotuksen kautta luomunkäyttäjien ravintoa, vaikka itse eivät käyttäisikään , niin näin olkoon.
-SS-
onko keskustelu liian kiivasta, melkein joka päivä tulee joku uusi viesti? ;D
Millä tiedoilla päätökset tehdään? Kukaan ei vielä ole vastannut oikein, kun olen kysellyt kahvipöydässä luomun osuutta kauppojen myynnistä, joka arvioidaan tavallisesti paljon todellista suuremmaksi. Luomu yhdistetään vieläkin kompostia talikolla levittävään pientilalliseen, harva tietää, että luomutilat ovat nykyisin näitä kaikkien vihaamia tehotuotantotiloja isompia. Jos vielä kompana kyselee, olisko se oikein, että suurimmille tiloille maksettaisiin korkeimmat tuet... ei sovi ainakaan näiden vihervassareita äänestävien kaupunkilaisten maailmankuvaan ollenkaan. Ehkä heidän edusmiehensä ovat valveutuneempia ;D ;D
-
Jos puhutaan luomu-kasvinviljelytiloista, suuruuden tehokkuusperiaate on täysin päinvastainen, kuin tehoperiaatteessa.
Suurella luomutilalla itse sadon määrä on todella rikkonainen, johtuen isosta pinta-alasta ja työmäärästä. Siihen vaikuttavat maalajit, olosuhteet ja rikkapankki. Tässä tapauksessa luomun tuki on tehoton verrattuna pienempään tilaan.
En tosin tiedä mitä eroa tehokkuudessa on siinä, jos haastavissa olosuhteissa 1000 hehtaaria puidaan sadalla vanhalla Faarilla parissa päivässä tai vaikka neljällä suurleksioonilla vaihtelevissa olosuhteissa. Sato pitää puida ja kuivata, mutta pienissä yksiköissä taksin ajon lomassa, vilja on puitu parissa päivässä. Jos olosuhteet ovat haastavat, suurella tilalla saattaa jäädä iso osa puimatta kokonaan. Ja laatu kärsii.
Luomussa helpompaa, jos saa ajaa pöytä ylhäällä ja tavaraa tulee sieltä täältä. Nämä ovat ikuisuuskysymyksiä.
-
Jostakin syystä mulla on tunne et luomusta "tietää " niiden vihaajat eniten . ;D ;D ;D
Lomitus aikana sain usein kuulla kuinka haitallista osa-aika viljely on kokoomuslaiselta tuottajalta . Suvussa oli osa-aika viljelijöitä .
-
https://www.tokmanni.fi/takaisinveto-aterkallelse-vilmas-luomu-siemenkeksi-90-g-gluteeniton
Kuinkas nyt näin kävi? Jossain on valvonta pettänyt ja jossain toiminut
-
https://www.tokmanni.fi/takaisinveto-aterkallelse-vilmas-luomu-siemenkeksi-90-g-gluteeniton
Kuinkas nyt näin kävi? Jossain on valvonta pettänyt ja jossain toiminut
https://www.vaasan.fi/takaisinveto-vaasan-ruisnacho-seesami-130g/
Herra Tokmannin viesti:
"Etyleenioksidin ei tiedetä pieninä pitoisuuksina aiheuttavan välitöntä vakavaa terveyshaittaa, mutta tuotteita ei tulisi käyttää."
Tukesin viesti:
"Etyleenioksidi on biosidinen tehoaine, joka on tarkoitettu kertakäyttöisten lääkinnällisten laitteiden sterilointiin niiden valmistamisprosessin aikana. Etyleenioksidia käytetään silloin, kun sterilointi muulla tavalla ei ole mahdollista. Etyleenioksidi on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi ja siten se täyttää biosidiasetuksen hyväksyttämättä jättämisen kriteerit."
Näissä on vähän eri näkökulma keneltä kysyy. Taitaa nuo olla sitä aasian luomua.
-
mutta herra tokmannillahan on paljon muutakin hieman epäselvää.. esim. tarjousten esille laitossa. tuo siis mitään uutta.
-
Eniten ihmetyttää, että miten luomu keksissä voi olla turvallisen rajan ylittäviä määriä kasvinsuojeluainetta, kun ei pitäisi löytyä edes niitä turvallisia määriä. Herra tokmannilla on tosiaan selitettävää.
-
Eniten ihmetyttää, että miten luomu keksissä voi olla turvallisen rajan ylittäviä määriä kasvinsuojeluainetta, kun ei pitäisi löytyä edes niitä turvallisia määriä. Herra tokmannilla on tosiaan selitettävää.
Juu. Jos ei ole kyse varsinaisesta huijauksesta niin sitten kaikenlainen kontaminaatio ja myrkyttyminen on edennyt huomattavasti oletettua pidemmälle.
Minusta asia pitää selvittää, samoin kuin kaikki vastaavat tapaukset.
Kuluttajalla ei ole mahdollisuus tarkastaa tuotteiden pitoisuuksia, se on virastojen asia. Ja tukkukauppiaiden.
-
Eniten ihmetyttää, että miten luomu keksissä voi olla turvallisen rajan ylittäviä määriä kasvinsuojeluainetta, kun ei pitäisi löytyä edes niitä turvallisia määriä. Herra tokmannilla on tosiaan selitettävää.
Juu. Jos ei ole kyse varsinaisesta huijauksesta niin sitten kaikenlainen kontaminaatio ja myrkyttyminen on edennyt huomattavasti oletettua pidemmälle.
Minusta asia pitää selvittää, samoin kuin kaikki vastaavat tapaukset.
Kuluttajalla ei ole mahdollisuus tarkastaa tuotteiden pitoisuuksia, se on virastojen asia. Ja tukkukauppiaiden.
Tässä tapauksessa valvonta on toiminut, mutta myöhässä koskapa tuotetta on ehditty myydä kuluttajille.
Mutta mitenkäs kotimaisten tilalta-suoraan-kuluttajalle pakkaajien valvonta toimii? Onko puhtaita jauhoja pussissa? Kun luomu- tai tavallinenkin tuottaja myy esim rekallisen ryynikauraa Lantakauppaan tai Hankkijalle niin sitähän syynätään. Ei saa olla sitä eikä tuota ja lisäksi analysoidaan DON:it. Laadunvarmistus toimii ainakin jollain tavalla, mutta toimiiko se on näiden muiden toimijoiden kohdalla?
-
Tässä tapauksessa valvonta on toiminut, mutta myöhässä koskapa tuotetta on ehditty myydä kuluttajille.
Mutta mitenkäs kotimaisten tilalta-suoraan-kuluttajalle pakkaajien valvonta toimii? Onko puhtaita jauhoja pussissa? Kun luomu- tai tavallinenkin tuottaja myy esim rekallisen ryynikauraa Lantakauppaan tai Hankkijalle niin sitähän syynätään. Ei saa olla sitä eikä tuota ja lisäksi analysoidaan DON:it. Laadunvarmistus toimii ainakin jollain tavalla, mutta toimiiko se on näiden muiden toimijoiden kohdalla?
tämä on yksi tilamyynnin ongelmista. Valvonta tulee suhteettoman kalliiksi, jos myyntimäärät ovat pieniä, eikä sitä oikein voi sälyttää kenenkään muunkaan maksettavaksi. Tämä koskee kaikkia, ei pelkästään luomua, vaikka siellä on ehkä enemmän halua ryhtyä suoramyyntiin. Monet ei innostuksissaan edes tajua, miten isosta asiasta on kysymys tai kunka suurta vahinkoa voi pienelläkin toiminnalla saada aikaan.
Turun lähellä on museotila, jonka raakamaidolla oli kysyntää, kunnes....
"Juttu juontaa juurensa kesään 2012, jolloin kuusi alle kouluikäistä lasta sairastui vakavaan ehec-infektioon. Kaksi lapsista joutui tehohoitoon bakteerin aiheuttaman hengenvaarallisen hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymän takia.
Tartunta oli peräisin Turun kaupungin museokeskuksen ylläpitämästä Kuralan Kylämäestä. Kaikki sairastuneet lapset olivat vierailleet Kuralassa tai juoneet tilalla tuotettua raakamaitoa."
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2670903/Syyttaja+hylkasi+Kuralan+ehectartuntoihin+liittyvat+rikosepailyt
-
Kuralasta lähtivät lehmät tuon tapauksen jälkeen, mikä oli hyvä asia. Sen verran sotkuista se touhu oli.
Yleensä isompien suoramyyjien asiat (myös vakuutukset) ovat kunnossa ja myynnin volyymi kattaa tarvittavat analyysi- ja tarkastuskulut. Pienemmille ja aloittaville sen sijaan byrokratia voi muodostaa ylittämättömän esteen, vaikka perustarkoitus onkin hyvä.
-
Tuon jutun muistan. Tässä on juuri se pirullinen juttu,vaikka raakamaitoa on iätajat juotu
tiloilla,niin sitten kun säilytyksessä tai karjassa tämä bakteeri on,niin onkin helposti
hengenvaarallinen lapsille tai sairaille. Lähinnä tälläiset "uskontoluomu" ihmiset kun
näitä taaperoilleen juottavat,ottavat kyllä ison riskin. Lapsi tuskin tätä itse valitsee,
mutta uskomus vanhempi tekee valinnan piltin puolesta. Aikuinen perusterve kai tuostakin
selviää paskatilla?
-
Luomutuottajille lisää hankaluuksia:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1451545
Suomessa on 5 000 luomutilaa, joista 900 tilan pellot ovat luomussa mutta tuotantoeläimet eivät. MMM:n esityksen mukaan kaiken tilan tuotannon pitäisi olla luomua. Ehdotuksella halutaan estää luomupeltotukien valuminen tavanomaiseen kotieläintalouteen. Rännäri pitää perustetta teennäisenä.
-
>lisäksi analysoidaan DON:it
Eihän DONeja ole tutkittu ainakaan vuoteen enää.
-
Kyl mult ainaki oli donit katottu ku just myin.
-
No ei niiden donien seuranta ole mihinkään hävinnyt.
Mihinkäs myyt tavarasi jos niitä ei testata?
-
Viime kesän ohrasadosta myllärin kanssa kun hierottiin kauppaa niin olisi ottanut myös don näytteet. Ennen kuullutkaan että niitä ohrastakin tutkitaan. No,kaupat jäi tekemättä,osin syystä että oli jälkivesonutta joukossa kun ei tullut tasattua niitä Roundupilla tai vastaavilla.
-
Miten vithussa te saatte aikaiseksi kirjoitella jostain vithun doneista, kun linkkaamassani uutisessa ei niistä puhuta yhtään mitään.
Outoja tyyppejä ootte.
-
Miten vithussa te saatte aikaiseksi kirjoitella jostain vithun doneista, kun linkkaamassani uutisessa ei niistä puhuta yhtään mitään.
Outoja tyyppejä ootte.
Enpä tiedä, en edes lukenut linkkiä.
Varmaankin seuraava kommentti innoitti.
-
Miten vithussa te saatte aikaiseksi kirjoitella jostain vithun doneista, kun linkkaamassani uutisessa ei niistä puhuta yhtään mitään.
Outoja tyyppejä ootte.
Vaikea asia tuo uutinen, vaietaan kuoliaaksi. Tukiinhan tämä tietenkin liittyy, esimerkiksi aikanaan kun ympäristökorvauksiin tuotiin kerääjäkasvi, joka pelto oli puintien jälkeen kuin epäonnistuneen juolantorjunnan jäljiltä. Sitten kun maksimiosuus rajattiin, suurin osa ei enää ole viitsinyt vaivautua, ei oikeastaan kukaan. Siellä vajassa kylvösuppilossa on viiden vuoden pölyt päällänsä.
Pyrittäisiinkö tällä muutosehdotuksella karistamaan luomusta muut kuin päättäväiset luomuammattilaiset ? Tukioptimointi on ollut liian näkyvää ?
-SS-
-
Voisi olla järkevää karistaa näennäisviljelijät niin luomusta kuin perinteisestäkin. Olen kotikulmilla seuraillut kunka yli 100ha tila kasvattelee heinää, eikä kukaan edes korjaa sitä hyötykäyttöön. Parin vuoden välein urakoitsija ajaa murskalla sileäksi pahimmat rikkamaat.
Isännälle jää harmiksi vain keksiä tukirahoille jotain käyttöä.
Olen miettinyt miten tuo on yhteiskunnalle kannattavaa.
-
Voisi olla järkevää karistaa näennäisviljelijät niin luomusta kuin perinteisestäkin. Olen kotikulmilla seuraillut kunka yli 100ha tila kasvattelee heinää, eikä kukaan edes korjaa sitä hyötykäyttöön. Parin vuoden välein urakoitsija ajaa murskalla sileäksi pahimmat rikkamaat.
Isännälle jää harmiksi vain keksiä tukirahoille jotain käyttöä.
Olen miettinyt miten tuo on yhteiskunnalle kannattavaa.
Yhteiskunta saa siitä ekopalveluita ja pysyy pelto jotenkin avoimena. Kannattaa siitä maksaa.
-
paljonkohan kannattais maksaa että joku raivais pellonreunoista pusikot ja muut rääsiköt ? katellu kuin paljon pajua pellonreunat oikein puskeekaan kun kylillä ajelee.. keskipelloilla sit kasvaa jonkinlaisia viljoja tms..
-
paljonkohan kannattais maksaa että joku raivais pellonreunoista pusikot ja muut rääsiköt ? katellu kuin paljon pajua pellonreunat oikein puskeekaan kun kylillä ajelee.. keskipelloilla sit kasvaa jonkinlaisia viljoja tms..
Ketjumurskain, jos on kylällä, kyllä pellonreunat pysyvät siistinä. Leveä leikkuriosa siistii reunaojien kummatkin puolet. Mutta pajua puskevat pellot ovat valmiiksi keskeltäkin versoilla: valvonta puuttuu niihin, koska kesannollakaan ei saane kasvaa puita.
-SS-
-
Meilläpäin paikallinen hakeyrittäjä putsaa pellon reunat giljotiinikouralla. Jos on tarpeeksi puuta ja pusikkoa niin rahaa ei tarvitse liikutella suuntaan tai toiseen ja molemmat hyötyy. Saarekkeiden puut kun pistää samalla sileäksi niin saattaa isännälle tulla jopa tiliäkin.
-
Tilaat paikalliselta lammastilalta lauman hoitelemaan pajut. Itse tiete´nkin hoidat aidat kuntoon. Mutta pajuja ei lammaslaitumelta löydy.
-
mehiläiset tykkää pajuista, ei niitä parane pois ottaa...
...tosin ainahan ne takasin kasvavat.
-
Tehoviljelytilalle tälläinen kuiva kesä voi olla katastrofi, kun panokset menee hukkaan, mutta luomutilalle ei, luomutilalle ei minkäälainen kasvukausi voi olla katastrofi, sillä viljelypanokset kun on minimaaliset rahallisesti, niin ei haittaa vaikka satoa ei tulisikaan.
Vaikka luomutiloilla on myyntikasvivelvoite, niin ei ole sadonkorjuupakkoa. Muuten,tarkastetaanko luomutiloilta,paljonko on myyntejä vuosittain tehty, joko kilo- tai rahamääräisesti?
Eli voiko luomutila periaatteessa pärjätä hyvin, vaikka ei olisi yhtään satokasvien myyntejä tehty? (Puheena nyt pelkästään kasviluomutilat)
En kysele ja pohdiskele näitä vidduilumielessä, vaan ihan aidosta uteliaisuudesta, koska tämä paska kasvukausi on saanut taas miettimään luomuun siirtymisen mielekkyyttä, niin kuin varmasti on asia monella muullakin nykyään.
Toivon asiallista keskustelua aiheesta.
-
Tehoviljelytilalle tälläinen kuiva kesä voi olla katastrofi, kun panokset menee hukkaan, mutta luomutilalle ei, luomutilalle ei minkäälainen kasvukausi voi olla katastrofi, sillä viljelypanokset kun on minimaaliset rahallisesti, niin ei haittaa vaikka satoa ei tulisikaan.
Vaikka luomutiloilla on myyntikasvivelvoite, niin ei ole sadonkorjuupakkoa. Muuten,tarkastetaanko luomutiloilta,paljonko on myyntejä vuosittain tehty, joko kilo- tai rahamääräisesti?
Eli voiko luomutila periaatteessa pärjätä hyvin, vaikka ei olisi yhtään satokasvien myyntejä tehty? (Puheena nyt pelkästään kasviluomutilat)
En kysele ja pohdiskele näitä vidduilumielessä, vaan ihan aidosta uteliaisuudesta, koska tämä paska kasvukausi on saanut taas miettimään luomuun siirtymisen mielekkyyttä, niin kuin varmasti on asia monella muullakin nykyään.
Toivon asiallista keskustelua aiheesta.
Niinkuin itse sanoit nii sadonkorjuu pakkoa ei ole eli ei tarvii olla myyntejäkään. Ratkaisevaa on mitä kylvetty. Toisinsanoen 30% pitää olla myyntikasviksi katsottavaa kasvia.. näin mä olen sen ymmärtänyt. Ja vuosittaisessa luomutarkastuksessa näitä asioita tarkastellaan..
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
Tuskin uskaltaa...
Suomen maatalouden ongelma on tällä hetkellä se että oikea tuottaminen ei pärjää kustannuksissa her*****simmille tukimuodoille. Korttitalo kaatuu siinä vaiheessa kun laskukone alkaa pysyä useamman tuottajan käsissä.
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
Tässäkö oli totuus tuosta toiminnasta? Isännän kuvaus oli kyllä uskottava, en sitä äkkiseltään uskaltaisi kiistää. Pois ei voi sulkea sitäkään, että kyseessä on jonkinlainen ajojahti. Iso potti tukia ja paljon erikoiskasvia viljelyssä. Vedetään vähän suitsista ja laitetaan 200 000e takaisinperintä. Siinä on jo sellainen mälli, että hidastaa kummasti ahkerintakin Touhu-Pekkaa. Täysin kohtuuton summa, vaikka syytä olisikin, mutta tällaistahan tämä pahimmillaan on. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu mustalle listalle.
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
Tässäkö oli totuus tuosta toiminnasta? Isännän kuvaus oli kyllä uskottava, en sitä äkkiseltään uskaltaisi kiistää. Pois ei voi sulkea sitäkään, että kyseessä on jonkinlainen ajojahti. Iso potti tukia ja paljon erikoiskasvia viljelyssä. Vedetään vähän suitsista ja laitetaan 200 000e takaisinperintä. Siinä on jo sellainen mälli, että hidastaa kummasti ahkerintakin Touhu-Pekkaa. Täysin kohtuuton summa, vaikka syytä olisikin, mutta tällaistahan tämä pahimmillaan on. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu mustalle listalle.
En oikein ymmärrä miksi pitää yhtä isäntää vastaan hyökätä. Varmasti virheitä käy kaikilla. Julkisuus lisää paineita aina, harvoin voi kaikkia miellyttää. Kyseistä isäntää en itse tunne mitenkään.
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
Tässäkö oli totuus tuosta toiminnasta? Isännän kuvaus oli kyllä uskottava, en sitä äkkiseltään uskaltaisi kiistää. Pois ei voi sulkea sitäkään, että kyseessä on jonkinlainen ajojahti. Iso potti tukia ja paljon erikoiskasvia viljelyssä. Vedetään vähän suitsista ja laitetaan 200 000e takaisinperintä. Siinä on jo sellainen mälli, että hidastaa kummasti ahkerintakin Touhu-Pekkaa. Täysin kohtuuton summa, vaikka syytä olisikin, mutta tällaistahan tämä pahimmillaan on. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu mustalle listalle.
En oikein ymmärrä miksi pitää yhtä isäntää vastaan hyökätä. Varmasti virheitä käy kaikilla. Julkisuus lisää paineita aina, harvoin voi kaikkia miellyttää. Kyseistä isäntää en itse tunne mitenkään.
Tarkoitus on ihmetellä luomun tukijärjestelmän kukkasta, pohtia uskaltaa virkakoneisto korjata poliittista suojelua nauttivan luomun tukia.
Sen sijaan viljelijää ihailen, hän osaa käyttää nykymaatalouteen kuuluvaa tukijärjestelmää oikea oppisesti taloudelliseen optimointiin.
Nykymallissa 7 vuoden tukijaksoineen pitää oppia nopeasti miten optimoida tilan talous.
Kyse on "sääntökirjan" ihmettelystä, kestääkö kansakunnan talous jos tämä malli laajenee vaikka 100.000 hehtaarille, tuki 150me vuodessa.
-
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,
Tässäkö oli totuus tuosta toiminnasta? Isännän kuvaus oli kyllä uskottava, en sitä äkkiseltään uskaltaisi kiistää. Pois ei voi sulkea sitäkään, että kyseessä on jonkinlainen ajojahti. Iso potti tukia ja paljon erikoiskasvia viljelyssä. Vedetään vähän suitsista ja laitetaan 200 000e takaisinperintä. Siinä on jo sellainen mälli, että hidastaa kummasti ahkerintakin Touhu-Pekkaa. Täysin kohtuuton summa, vaikka syytä olisikin, mutta tällaistahan tämä pahimmillaan on. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu mustalle listalle.
En oikein ymmärrä miksi pitää yhtä isäntää vastaan hyökätä. Varmasti virheitä käy kaikilla. Julkisuus lisää paineita aina, harvoin voi kaikkia miellyttää. Kyseistä isäntää en itse tunne mitenkään.
Tarkoitus on ihmetellä luomun tukijärjestelmän kukkasta, pohtia uskaltaa virkakoneisto korjata poliittista suojelua nauttivan luomun tukia.
Sen sijaan viljelijää ihailen, hän osaa käyttää nykymaatalouteen kuuluvaa tukijärjestelmää oikea oppisesti taloudelliseen optimointiin.
Nykymallissa 7 vuoden tukijaksoineen pitää oppia nopeasti miten optimoida tilan talous.
Kyse on "sääntökirjan" ihmettelystä, kestääkö kansakunnan talous jos tämä malli laajenee vaikka 100.000 hehtaarille, tuki 150me vuodessa.
Aikoinani mäkin näitä tukioptimointeja täällä kritisoin ja vaikka sanoin ettei syy ole viljelijän vaan järjestelmän niin vastaanotto kohtuullisen tyly. Olen silti edelleen samaa mieltä, vaikka eräänlaista tukioptimointi itsekkin tullut sittemmin harrastettua. Kovasti näyttää, että ensi kaudella harrastan vielä enemmän.
Eihän tuo ainut tukioptimointi kukkanen ole, mutta ehkä räikemmästä päästä. Tämä järjestelmähän pysyy niin kauan pystyssä kunnes viljelijät alkavat enemmissä määrin käyttämään näitä hienouksia. Sitten kun näin käy ja rahat uhkaavat loppua on mielenkiintoista seurata kuinka rahanjako suoritetaan. Vähennetäänkö ruuan tuotannolta edelleen ja siirretään näille muille toimenpiteille vai toisinpäin. Jos eka vaihtoehto niin saattaa jossain vaiheessa tulla nälkä..
-
Vieläkään en oo saanut vastausta kysynykseen, onko luomu kuinka kannattavaa, vaikka ei yhtäänmyytävää saisi aikaan?
Mitä tulee suurviljelijä N.A.:han, niin hän on tietysti ääritapaus. Onko hän pyrkinyt pelkkään tukioptimointiin, vai myös tuottamaan satoa, sitä on vaikea pelkkien lehtijuttujen perusteella sanoa, koska hänen ja lukijan välissä on toimittaja, joka päättää mitä juttuihin kirjoittaa, mitä jättää pois ja minkä näkökulman valitsee.
Pitäisi kysyä viljelijältä itseltään, että saisi tietää totuuden
Yleensäkään N.A. ei kelpaa tyyppiesimerkiksi keskivertoluomuviljelijästä, koska on monella tavalla poikkeuksellinen.
Tietysti voi järkeillä että tälläisenä kasvukautena luomun kannattavuusero tavanomaiseen kasvaa luomun eduksi.
-
Kannattavuus ero on aika monesta asiasta kiinni. Ekaksi pitää katsoa kuinka nyt viljellään ja sitten tulee päättää kuinka luomussa yritetään viljellä. Silti eroa on käytännössä mahdoton laskea, mutta voidaanhan me yrittää jos valotat hieman noita asioita.
Moni tavanomainen tila pääsisi kannattavuudessa siihen 160e/ha (luomukorvaus) päähän kun alkaisi vain viljelemään nurmia jonka niittäisi maahan..