Kerrotko vähän lisää tuosta Patusta .
En muista merkkiä mutta tutlla on traktorin perään tuleva harvesteri . Ajanut vähän rahtiakin .
Jaa-a. Ei ole enää esitettä tallessa :-)
Mitäpä tuosta sanoisi. Ei sillä juuri metsuria voittanut (ei ainakaan Pessistä) mutta olihan se kevyempää. Ja pöllit kerääntyivät aina uran varten valmiiksi. Jos teki kahta puolta niin ensin tehdyt meinaisvat hautautua toisen puolen havuihin. Havuja sai aina väliin nostella ja pelastaa koneen sieltä havuläjän alta.
Kaato piti saada urasta poispäin ja katsoa että nosturilla pääsi linjaan nappaamaan tyvestä kiinni. Jotain kaukana olleita kaadoin myös uraa kohti, saihan niitä karsittua myös vastakarvaan ellei sitten vetänyt ensin koneen yli toiselle puolelle.
Vanhan metsän pieniä oksattomia tyvitukkeja pudotin usein kaadon jälkeen sahalla valmiiksi pois, niin oli nopeampi ja selvempi mitankin puoleen kuin nylkyttää jotain 55 pölliä sykkeellä. Lisäksi isompaa pölliä piti vähän kannatella koneella sahatessa. Sahan vauhti ei riittänyt repeämättömään katkaisuun. Kouramotolla on helpompaa vaan laskea pää vähän jonnekin kannatukselle ennen sahan nappulaan nojaamista.
Karsi kohtuullisesti pakkasella, jälki kelpasi harvennushaavikossa kolmen kirveen hiomopuullekin, muistan että ostomies kävi ihan erikseen katsomassa että karsinta kelpaa.. Karsintavoima ei riittänyt isoimpiin oksiin/ryhmiin. Lisäksi periaate oli vähän väärä, karsinta tapahtui samalla liikkeellä jolla koko puuta vedettiin samalla tulemaan. Isomman puun kiskomiseen tar***** voima oli samalla pois karsintavoimasta. Jossain muussa sykevekottimessa toiseen suuntaan liike pelkästään karsii, toiseen taas kiskotaan pelkästään runkoa eteenpäin. Pienillä kikkailuilla yleensä selvittiin.
Mittalaitetta ei ole, mekaanisesti valittavissa oli 3 eripituista iskua. Olikohan 80, 100 ja 125 cm tjsp. Käytin lähinnä metriä, sillä oli helppoa tehdä kolmosen kuitua. Maalasin (vai vedinkö koululiidulla?) teleskooppipalkkiin 10 cm jaolla valkoiset juovat, sai tukkimittojakin vähän tarkemmin ilman arvaamista.
Mekaanisesti tukeva vehje, mitään mainittavaa ei tainnut hajota. Kouralla joskus kolhin karsintateriä. Kahden mekaanisen venttilipöydän sijoittelu järkevästi traktoriin oli haastavaa. Olisipa jompi kumpi ollut sähköisellä hallinnalla silloin...
Hentoisella kuormaajalla on tuskaa saada tuotua isompia runkoja oksineen siihen 'pukille', varsinkin kääntövoimaa on hyvä olla. Nosturin järeydyttyä niin voiman kuin ulottuvuudenkin osalta homma oli mielekkäämpää, tosin useat 'koeajot' kaverin Farmi 35:llä (suurin piirtein sama kuin Keto Forst nykyään) saivat aina pientä haaveilua aikaan.