Mikä oli edellisen rehun kuiva-ainepitoisuus? Tuohan näyttäis olevan aika kuivaa tavaraa. Oisko syy siinä?

Melko tuoreena savonialaisena voin sanoa, ettei hirveästi kannata odotuksia ladata agrologikoulutukseen. Yritystalouden kurssit ovat hyviä ja kasvipouli ok. Muu erittäin heikkotasoista. Opettajat olisivat kyllä ammattitaitoisia, mutta tuntimäärät on nitistetty niin minimiin että yleensäkään minkään asian opettaminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi dumpattu niin täyteen kaikkea "yleishyödyllistä" että maatalouden perusteiden opetus kärsii väistämättä.

Sinällään rentoa opiskelua. Tiukimpina aikoina koulussa oltiin jopa 4 pv/vk, jokapäivä ei kuitenkaan oltu 8-16, herranen aika sentään.

Olen ollut töissä yhdessä tämän suunnittelemassa pihatossa. Se navetta on ainakin ihan toimiva peruspihatto. Joitain pikkukohtia muuttaisin jos se ois ollut oma navetta.

Tämä on aika lähellä täydellistä: http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/ruokinta10/ruo12.htm

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 09.11.12 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 09.11.12 - klo:16:30

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.11.12 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 09.11.12 - klo:08:27

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.11.12 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 08.11.12 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.11.12 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: mah - 08.11.12 - klo:18:36

Jos lannanpoisto ja ruokinta ovat kohdallaan, ei sorkkakylpyjä tarvita.

Edes tää ei pidä paikkaansa 

Ei tosiaankaan pidä . Vielä parempaa , jos talvi tulee, on lumihangella jaloittelu .

Kuparisulfaatti parantaa sorkkavälin ihoa ja lumihangessa kävely puhdistaa niitä mätäreikiä sorkkien pohjissa 

Kantasyöpymäreikien , kantasyöpymäreikien .

Muuten kyllä oikein . Biotiinistä apua kantasyöpymään .

Tai sitten biotiini kovettaa sorkkakynttä ja valkoviivanrepeämät vähenevät.

Osaksi kyllä mutta aina ei . Biotiinin syötöstä on valkoviivarepeämiin apua mutta kokonaan ei ongelma poistu .
Kantasyöpymään biotiinin syötöstä on apua mutta kokonaan ongelmaa se ei poista .

Muurahaishapon käyttö pikkusen arvelluttaa kylpynä koska eikös iho kärsi muurahaishaposta . Jos toisenlaista ajatusta tai kokemusta niin mun puolestani voi käyttää .

Kantäsyöpymä virus tai bakteeri elää lannassa joten se pitäis tuhota käytävillä jotenkin .

Meillä ei muurahaishaposta ollut hyötyä. Vaihettiin virkoniin.

Pestyjä kumisaappaita pitää liottaa Virkonissa 2-3 minuuttia jotta virukset kuolevat. En tiedä miten kauan likaisia sorkkia pitää liottaa, mutta se lasketaan tunneissa 

Entäs bakteerit? Ajotulehdustahan aiheuttaa bakteerit

Voihan se olla, että meillä ajotulehdus saatiin kuriin vain sairaiden eristämisellä. Siitä huolimatta taisi käydä melkein koko karjan läpi. Virkonia meille suositeltiin monen eläinlääkärin voimin. Sorkat olivat "puhtaat" kun menivät altaaseen. Liemi vaihdettiin 30-50 lehmän mentyä läpi. Tahtohan se liemi olla siitä huolimatta paskasta. Välillä käytettiin reppuruiskua.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.11.12 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 09.11.12 - klo:08:27

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.11.12 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 08.11.12 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.11.12 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: mah - 08.11.12 - klo:18:36

Jos lannanpoisto ja ruokinta ovat kohdallaan, ei sorkkakylpyjä tarvita.

Edes tää ei pidä paikkaansa 

Ei tosiaankaan pidä . Vielä parempaa , jos talvi tulee, on lumihangella jaloittelu .

Kuparisulfaatti parantaa sorkkavälin ihoa ja lumihangessa kävely puhdistaa niitä mätäreikiä sorkkien pohjissa 

Kantasyöpymäreikien , kantasyöpymäreikien .

Muuten kyllä oikein . Biotiinistä apua kantasyöpymään .

Tai sitten biotiini kovettaa sorkkakynttä ja valkoviivanrepeämät vähenevät.

Osaksi kyllä mutta aina ei . Biotiinin syötöstä on valkoviivarepeämiin apua mutta kokonaan ei ongelma poistu .
Kantasyöpymään biotiinin syötöstä on apua mutta kokonaan ongelmaa se ei poista .

Muurahaishapon käyttö pikkusen arvelluttaa kylpynä koska eikös iho kärsi muurahaishaposta . Jos toisenlaista ajatusta tai kokemusta niin mun puolestani voi käyttää .

Kantäsyöpymä virus tai bakteeri elää lannassa joten se pitäis tuhota käytävillä jotenkin .

Meillä ei muurahaishaposta ollut hyötyä. Vaihettiin virkoniin.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 03.11.12 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: pihlaja - 03.11.12 - klo:22:04

http://www.tiimipihatto.fi/tiimi/index.php?option=com_content&view=article&id=14&Itemid=15

 

Eikös tuosta varise kattokin alas?

On kuulemma korjattu jo. Vika ei ollut suunnittelijassa vaan naurettavassa paloturvallisuusvaatimuksesta.

Maaninka on siitä jännä kunta, että siellä täytyy täysrehurehusiilotkin sijoittaa 15 metriä navetan ulkopuolelle  Jos siilo kaatuu, niin se ei kolhi navettaa  Se kyllä toisaalta ymmärtää... mutta sitä en ymmärrä että miksi varomatka on 2 kertaa siiloa pidempi   

Korjatkaa maaninkalaiset jos olen ihan väärässä 

Saman olen kuullut, mutta kyllä se on legendaa. Ainakin meidän siilot on ihan navetan kupeessa.

Tuon katon ovat jo korjanneet. Muuten vähän ihmettelen että kehtaavat mainostaa sivuillaan.

miten käyttääkö omatoimijasu vain vg sonneja vai pystyykö sillä valitsemaan myös semexin ja hh sonneja?

vähän harmittaa kun faban konsulentti käy tekeen suunnitelman ja kun sitä vielä päivitetään pitkin vuotta niin iso osa sonneista vaihtuu ja sitten kun katsoo hiehokarjaa niin on ihme jos löytyy kaksi saman sonnin jälkeläistä. karja on sitten varsinaista silppua, jos on hyvä sonni niin siltä on sitten vain yksi hieho poikimassa vaikka tietenkin jos on varsinaninen pommi niin eipä sitten tarvi montaa hiehoa isän vuoksi teurastaa.

onko muilla sama tilanne vai pidättekö suppeampaa valikoimaa?

jos ostais oman typpisäiliön niin ei varmaan tulis käytettyä niin isoa sonnivalikoimaa....

Meillä on samantyyppinen tilanne kuin teillä. Faban konsulentti kyllä kuuntelee meidän toiveet ja käyttää niitä sonneja joita me ollaan valittu. Kuitenkin sitten uuden jasun tullessa suurelle osalle joudutaan vaihtamaan. Tuntuu turhalta ensin teetättää suunnitelma ja sitten soitella perään ja pyytää sekoittaamaan pakka uudelleen. Sillisalaattivertaus on osuva. Koko karjan rakenneominaisuudet ei suuremmin parane jos onnistutaan saamaan yksi rakennesonnin jälkeläinen.

Lainaus käyttäjältä: Vehnäpipo - 30.10.12 - klo:23:30

Tuo Burdette ei vaan tahdo oikein tiineyttää...

En ole huomannut, että tällä sonnilla olisi alhaisempi tiineyttämis-%. Ihan normaalisti on tarttuneet sekä tavalliset että seksatut siemenet. 

Lainaus käyttäjältä: mah - 30.10.12 - klo:05:35

Tuosta semex saa propsit minultakin. Heiltä saa vinkkiä myös kilpailijoiden sonneista, jos siellä on hyviä. Ja miksi käyttäisi itseänsä tyhmempää asiantuntijaa....

En nyt sanoisi tyhmemmäksi, mutta omasta mielestäni minä olen se joka tunnen eläimeni parhaiten tiedän millasia eläimiä haluan tulevaisuudessa lypsää. Sonnifirmoilta (Huom. monikossa) käytän vain arvostelupalveluita (ja toki ostan niitä siemeniä), sonnivalinnat teen itse. Toki sitä kiinnostusta pitää aiheeseen olla, et viitsii sonneja plärätä, ja ennen siemennystä vielä miettiä olisko mikä paras parituskumppani, mutta sehän se onkin tän homman pointti minusta ja tekee tän mielenkiintoiseksi.

Katotko miten sukulaisuudet? Faban neuvoja tekee meillä tällähetkellä JaSun, mutta kiinnostus olisi siirtyä tekemään itse siemennyssuunnitelmat. Muutoin pärjäisin ilman mitään ohjelmia, mutta nuo sukusiitosasteet haluaisin valmiina tietona. Kyllähän suvut muistaa jotenkuten taaksepäin, mutta ei kehtais aina joka eläimen kohdalla alkaa pläräämään.

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 21.10.12 - klo:21:35

Melko kehäraakkeja oli ne lehmät siinä kuvassa. Kaikilla kuvan lehmillä jalat heikossa hapessa. Empä vakuuttunut tilan maidontuotannosta.

näin vain kuvassa yhden vaivaisen näköisen lehmän tilattomalla on tarkka näkö kun noin pystyi kuntoluokittamaan karjan postimerkin kokoisesta laidunkuvasta

kuinka monella tilalla suomessa on useita yli kymmenvuotiaita lehmiä

Joo mulla on tarkka näkö Tosin kuva mitä kahtoin oli navetasta sisältä ja siinä oli kolme lehmää.

Ois niitä kymmenvuotiaitakin varmaan enemmän meilläkin jos niitä samannäköseksi ilkeis pitää mitä siinä kuvassa. Kuhan vaan tiineeksi sais ja poikimisen jälkeen pidettyä pahin "herumahuippu" hengissä.

Melko kehäraakkeja oli ne lehmät siinä kuvassa. Kaikilla kuvan lehmillä jalat heikossa hapessa. Empä vakuuttunut tilan maidontuotannosta.

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 30.05.12 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: ilehirvi - 30.05.12 - klo:00:27

Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Muuten en ota kantaa aiheeseen, mutta tämä viimeinen kohta rävähti silmään. Tämä lausahdus osoittaa, ettei sinulla ole käsitystä lypsykarjataloudesta. Puhut mielikuvien ja todellakin mutun perusteella vailla minkäänlaisia todisteita.

Ja tämä koski vain tuota "teollisen maidontuotannon" eettisyyttä ja eläintenhyvinvointia.

No jos katsotaan, että nauta ei ole ahtaaseen tungettava eläin millään muotoa, vaan sen lajinmukainen luonnossa käytössä oleva ala on hehtaareja, niin kyllähän nykyisetkin eläinpaikka normineliöt pihatoissakin on kaukana hyvinvoinnista.  Hokema, että hyvin lypsävä lehmä voi aina hyvin, on täyttä paskaa.

Ja joskus sitä ihmettelee tuota eläintauti hommaakin maitokarjojen eläinkaupassa. Kovasti hurskahdellaan, mutta käytäntö eläinkaupassa on täysin villin lännen mallilla.

Lypsykarjaa suurempaa tautipankkia ei eläintuotannosta löydy. 

Sitä en ole väittänytkään, että hyvin lypsävä lehmä = hyvinvoiva lehmä. Tämä on minusta jo niin selvä asia, että sitä ei pitäisi edes velloa. Hyvinvointi lähtee olosuhteista ja hoitajien ammattitaidoista. Eikä se katso onko lehmiä 3 vai 300.

Jos välttämättä halutaan yleistää niin sanoisin, että suurimmat hyvinvoinnin ongelmat ovat <20 lehmän karjoissa. Kuten sanotta tämä on kuitenkin niin tapauskohtaista.

Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Muuten en ota kantaa aiheeseen, mutta tämä viimeinen kohta rävähti silmään. Tämä lausahdus osoittaa, ettei sinulla ole käsitystä lypsykarjataloudesta. Puhut mielikuvien ja todellakin mutun perusteella vailla minkäänlaisia todisteita.

Ja tämä koski vain tuota "teollisen maidontuotannon" eettisyyttä ja eläintenhyvinvointia.

Mahtavaa! Siltanosturi keksitty uudelleen ja siihen lisätty automatiikkaa. Mahtaa olla varmapeli

http://www.youtube.com/watch?v=qCAmALBkdRY

Hännätvastakkain systeemissä kuudella yksiköllä pystyy hyvin lypsämään, eikä ole kiireen tuntua. Päätvastakkain ratkaisussa sama tuntemus on neljällä yksiköllä. Kyllähän yksiköitä pystyis olemaan enemmän, mutta lypsystä tulee sitten kieli vyön alla juoksemista.

Nämä oli vain minun tuntemuksia. Minä arvostan kiireettömyyttä ja sitä työt kuitenkin sujuu. Jotkut ovat durasel-pupuja ja pystyvät lypsämään useammilla yksiköillä.