Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Timo_Tei - 04.04.16 - klo:12:38
-
Kaipailisin asiaa paremmin tuntevien mielipiteitä parhaasta ratkaisusta tässä vaikeassa maatalouden tilanteessa. Vaimon vanhemmilla alkaa olla lähivuosina ratkaisut edessä mitä tilalle tehdä. Olen kyllä vuosikaudet kotipaikallani lehmiä parsinavetassa lypsänyt ym. mutta ollut muutaman vuoden poissa alalta. Itse voisin harkita jatkamista mutta tietyin ehdoin. Haluaisin pitää homman mahdollisimman pienimuotoisena ja aloituskustannukset myös minimissä.
Nykyinen n.40 lehmäpaikan parsinavetta C-alueella, laajennettu tuohon kokoon 15v. sitten. Vielä kohtuullisessa kunnossa, tietty alkaa rauta ruostumaan joka paikassa ym. Lietelanta.
Ihan galluppina mielipiteitä mitä tulee ottaa huomioon miettien tulevaisuutta, onko pikkutilalla (n.40 lypsävää) mahdollisuutta?
Kannattaako pihaton rakentamista lypsyasemineen edes miettiä, vai pitäisikö olla tällöin enemmän lehmiä, vaiko keskittyisikö korjailemaan vanhaa parsinavettaa. Omaa peltoa n. 70ha. Metsää on myös n. 100ha. Jo pelkästään näiltä pohjilta kun ajatellaan tilakaupan hintaa niin ei hirveästi kiinnostaisi investoidakaan tässä tilanteessa ainakaan heti alkuun. Toisaalta vanhankin korjaaminen maksaa joten olisiko tuollainen näpsäkkä pikkupihatto (millainen lypsyasema???) sittenkin järkevämpi pidemmän päälle? Mielipiteitä, kiitos!
-
Jos nyt unohtaisit tuon "näpsäkän pikkupihaton"..sellaista ei ole kuin unelmissa. Aloittele siinä nyt niillä vermeillä, mitä on..äläkä pane euroakaan remppoihin, ennen kuin tiedät, mitä tahdot ja minkä takia.
Osataan me neuvoa, mutta niistä ei välttämättä yksikään ole oikea sinun kohdalla.. ::)
-
Ei kannata ainakaan isontaa parsinavettana. Tuossa on se hankala puoli, että kesällä kun on muutenkin kiire ja jos vähän työvoimaa, niin sitten kun on lypsänyt, täytyy alkaa vielä virittelemään aitoja ja lehmiä pihalle.
Pihatossa ei tällaisia hässäköitä ole.
Jos tarkoitus jatkaa pitempään, en pitäisi pientä pihattoa huonona. Itse olen miettinyt myös sellaista, jotta kun on työikääkin vielä, jotta jos tekis tyylin 3+1 pikkupihaton. Makselis parsinavettaa myös hyödyntäen lainat pois ja sitten olis vielä loppu-uran mukava työympäristö.
-
Otappa TTS manager käyttöön ja syötä nykyinen maatalouden ajankäyttösi siihen ja sitten ala vertailla, kuinka paljon työtä alkaa kertymään vaitoehdoissa. Muista, että asemalypsyssä ajankäytön vaihtelut ovat suuria. Tuo 40 lehmän ylitys vaatii monesti vierasta työvoimaa ainakin kesäksi.
Tuollaisen tilan sukupolvenvaihdoshinta voisi olla 50 000 - 100 000€. Lahjaveroa kannattaa maksaa.
-
Otappa TTS manager käyttöön ja syötä nykyinen maatalouden ajankäyttösi siihen ja sitten ala vertailla, kuinka paljon työtä alkaa kertymään vaitoehdoissa. Muista, että asemalypsyssä ajankäytön vaihtelut ovat suuria. Tuo 40 lehmän ylitys vaatii monesti vierasta työvoimaa ainakin kesäksi.
Tuollaisen tilan sukupolvenvaihdoshinta voisi olla 50 000 - 100 000€. Lahjaveroa kannattaa maksaa.
Toinen juttu on, kannattaako oikeasti lahjoittaa miljoonaan euron omaisuus 50-100 000 eurolla? ???
edit: Noin muuten lehmien pitämisen aloittaminen tuollaisessa paikassa, vaikka olisi ok töitä jollain muulla sektorilla, perustuu vahvasti joko siihen että tosiaan saa sen vaimon perinnön käytännössä lahjana jo nyt eikä 30 vuoden päästä, ja tai sitten siihen että oikeasti tykkää kamalasti lehmistä. Molempi parempi. :)
-
Voihan tila olla mijoonan arvoinen, mutta sen maksaminen maataloudella onkin se eri juttu. Ja sukupovenvaihdos ja 8 vuoden eläintenpitopakko? Siinä karisee helpon rahan taika aika äkkiä. Tilan tuottoarvo on jatkavan maatilan ainoa kauppahinnan määrittäjä. Ne erikseen joilla on rahaa liikaa.
-
Kaikki riippuu kaikesta mutta noilla tiedoilla pitäisi selvitä 250t€ kauppahinnasta kohtuudella.
-
Kaikki riippuu kaikesta mutta noilla tiedoilla pitäisi selvitä 250t€ kauppahinnasta kohtuudella.
Kyllä vähintäänkin kohtuudella, jos metsissäkin on jotakin hakattavaakin ja muutenkin kalusto, karja yms on kohtuullisella tasolla. 50k-100k tommosesta olis tuommosesta ihan pilkkahinta. Eihän semmosella saa edes kummosta tönöä maaltakaan.
Ja 40 lehmästä jos laajentaa uuteen pikkupihattoon (onko se sitten vaikka 70 lehmää), ei siinä ainakaan kannattavuus parane. Hankala saada uutta rakennusta niin halvalla. Työn mielekkyys varmasti paranis.
-
Kaikki riippuu kaikesta mutta noilla tiedoilla pitäisi selvitä 250t€ kauppahinnasta kohtuudella.
Mikähän on kohtuullinen maksuaika tuollaiselle?
Kovallakin tuotostasolla ja maitotuotolla on aika tiukassa 10v maksuajalla. Toi on kuitenkin ihan vähintään 2 ihmisen työpaikka eli 40 tonnii pitäis ihan vähintään saada omaankin käyttöön, lyhennykset ja investoinnit päälle :o
Tietty jos se 100Ha sisältää paljon tukkia niin mikäs siinä.
Tuosta peltoalasta ei olisi kovakaan homma loikata 2 robon luokkaan. Pikkupihatto taas on typerä ajatus.
-
Tuon kokoisestahan saa sen 100k€ verotettavaa. Missä ongelma? :o
-
Tarkemmin ajatellen kyllä pitää 120k€ lähteä. Ilman metsän myyntiä.
-
Kaikki riippuu kaikesta mutta noilla tiedoilla pitäisi selvitä 250t€ kauppahinnasta kohtuudella.
Mikähän on kohtuullinen maksuaika tuollaiselle?
Kovallakin tuotostasolla ja maitotuotolla on aika tiukassa 10v maksuajalla. Toi on kuitenkin ihan vähintään 2 ihmisen työpaikka eli 40 tonnii pitäis ihan vähintään saada omaankin käyttöön, lyhennykset ja investoinnit päälle :o
Tietty jos se 100Ha sisältää paljon tukkia niin mikäs siinä.
Tuosta peltoalasta ei olisi kovakaan homma loikata 2 robon luokkaan. Pikkupihatto taas on typerä ajatus.
Ajatellaan että olet ostamassa lainarahalla tosiaan miljoonan euron arvosta omaisuutta, ilman että itsellä on mitään pääomia tai erityisosaamista. Siltä pohjalta esim. 20vuoden takaisinmaksuaika olisi jo tosi hyvin. Jos siis sen 20vuotta voi vielä elää suht kivaa elämää.
Minun näkemykseni aiheesta "uuden navetan rakentaminen" tiedetään, ja tässäkin tapauksessa lypsäisin olemassa olevassa navetassa sen ajan mitä halutaan/on luvattu/seinät kestää, ja sitten pistäisin elukat pois. Varsinkin kun mitään erityisosaamista tai intohimoa alaan ei edes taida olla. Sitten jos pari vuotta parressa lypsettyään tuntee että "en voi elää ilman kantturoita mutta selkä ei kestä" niin voi rakentaa sen robottipihaton jos pankki siihen suostuu.
-
Kiitos vastauksista, tuntuu porukka olevan samoilla linjoilla kuin minäkin. Järkeni sanoo ettei niitä pihattoja aleta heti ainakaan rakentaa vaan pysytään näissä ja kyhennellään sitä mukaa kun paikat hajoaa. Robottitilaa en edes ajattele. Lainan saannissa ei varmasti pitäisi olla mitään ongelmia, velaton tila ja karja hyvä, metsääkin kun on. Mutta ei tässä heti olla lopettamassa, jos kerran aletaan. Ja ennakkoperintö jarjestynee ongelmitta.
-
Siis nyt keskustelemaan siipan kanssa että halutaanko pitää elukoita vai ei. Jos vastaus on myöntävä niin heti pankin puheille ja ihan samantein robopihatto pystyyn. Vain yhden siis jos vähänkin mahkuja. Toki voi asemallakin lypsää jos molemmat haluaa. Peilatkaa sitten halun lisäksi myös osaamista eli riittäähän osaaminen sinne 70 lehmään.
Itse olen tehnyt sen virheen että lähdin liian varovasti korjaillen ja köyhästi eläen tavallaan. Lopputulema oli että kaikki raha minkä heitti vanhaan tuntui että meni vähän hukkaan...
-
Niin, totta tuoki kuten itsekin alussa pohdin, vanhaa saa korjailla loputtomiin. Että siinä mielessä olisi helppo rakennella uutta siihen viereen kuin rälläköidä ja piikata vanhassa parsinavetassa lehmien seassa...
Luulisin että parsinavetasta siirtymä robottilypsyyn pihattoineen on aika raju eläimille, liiankin raju?! Hyvin tuottavasta karjasta karsiutuisi varmaan pelkän utarerakenteen perusteella moni tuottava "yksikkö" pois, saati sitten se siirtymävaihe saattaisi olla muutenkin aika mielenkiintoinen. Investoinnin suuruus mietityttää myös. Mutta jos kaikki menisi hyvin ja karja alkaisi alkuvaikeuksien jälkeen tuottamaan jopa paremmin kuin ennen..
Miten lienee karjan vaihtuvuus robottitilalla, onko enää lukemattomia kertoja poikineita riipputissi-satatonnareita turha odotellakaan? Vapauttaako robotti todella niin paljon työstä? Lehmämäärää ainakin pitäisi lisätä siitä ~40 päästä, mikä taas lisäisi muuta työtä ja kustannuksia.
Ja jos oletetaan että kuitenkin se näpsäkkä pikkupihatto tehtäisiin niin eikö MISSÄÄN TAPAUKSESSA 40 lehmää enää riitä (lypsyasemalla)? Tätä puoltaisi sekin ettei tarvitsisi rakentaa uusia lietesäiliöitä, navetta tulisi n. 50m päähän säiliöitä tasaiselle maalle, ei liene mahdottomuus vetää uudet kanavat vanhoille säiliöille. Vanhan navetan lietekuilut voisi myös toimia tarvittaessa ikäänkuin paisuntasäiliönä? :D Itse ei tietenkään alettaisi suunnittelemaan pihattoa ja rakentamaan muuta kuin mitä apuna ehdittäisiin, kokemuksia ja suosituksia toimivista pihattomalleista ja toimittajista otetaan vastaan.
-
Kaipailisin asiaa paremmin tuntevien mielipiteitä parhaasta ratkaisusta tässä vaikeassa maatalouden tilanteessa. Vaimon vanhemmilla alkaa olla lähivuosina ratkaisut edessä mitä tilalle tehdä. Olen kyllä vuosikaudet kotipaikallani lehmiä parsinavetassa lypsänyt ym. mutta ollut muutaman vuoden poissa alalta. Itse voisin harkita jatkamista mutta tietyin ehdoin. Haluaisin pitää homman mahdollisimman pienimuotoisena ja aloituskustannukset myös minimissä.
Nykyinen n.40 lehmäpaikan parsinavetta C-alueella, laajennettu tuohon kokoon 15v. sitten. Vielä kohtuullisessa kunnossa, tietty alkaa rauta ruostumaan joka paikassa ym. Lietelanta.
Ihan galluppina mielipiteitä mitä tulee ottaa huomioon miettien tulevaisuutta, onko pikkutilalla (n.40 lypsävää) mahdollisuutta?
Kannattaako pihaton rakentamista lypsyasemineen edes miettiä, vai pitäisikö olla tällöin enemmän lehmiä, vaiko keskittyisikö korjailemaan vanhaa parsinavettaa. Omaa peltoa n. 70ha. Metsää on myös n. 100ha. Jo pelkästään näiltä pohjilta kun ajatellaan tilakaupan hintaa niin ei hirveästi kiinnostaisi investoidakaan tässä tilanteessa ainakaan heti alkuun. Toisaalta vanhankin korjaaminen maksaa joten olisiko tuollainen näpsäkkä pikkupihatto (millainen lypsyasema???) sittenkin järkevämpi pidemmän päälle? Mielipiteitä, kiitos!
Ensinnäkin jos olet täysin vakuuttunut siitä, että todella haluat maitoviljelijäksi,niin sitten ei muuta kun "hihoja käärimään".Tuon kaiken suunnitteluun kannattaa käyttää luotettavaa asiantuntija apua. Sitä kyllä on saatavana vaikka jotkut muuta väittääkin."Hyvin varustetut" maaseutupankit ja heidän maatalous asiantuntijat ovat aika realisteja laskelmissaan,niin kun nyt tänä päivänä yleensä olla voi.Rahottaja ei mielestäni laske ainakaan yli optimistisesti. On toki muitakin tahoja. Tila kauppa järkevällä hinnalla ja mutenkin siten suunnitellen että verottaja vie mahdollisimman vähän. Aina se kuitenkin jotakin vie joko myyjältä tai ostajalta. Tuosta remontoinnista/rakentamisesta sanoisin.Jos työ vuosia on vielä paljon edessä ja paineen sieto kykyä itselläsi on,niin lypsykarjalle ehdottomasti uutta. Tietysti edellyttäen että edes teoriassa pystyt investoinnista selviämään. Ei hinnalla millä hyvänsä. Kuitenkin jos kymmeniä vuosia teet tuota työtä, niin on se mielekästä siinnä uudessa. Ehdit tuon mahdollisen velankin siinnä sivussa maksella. Jos vanhassa on vielä jotakin käyttö arvoa pistä se nuorisolle ja tee se pikkunätti pihatto vainn lehmille ja pikkusille. Reilulla kympillä saimme 200 neliön parsi hässäkästä ihan toimivan vinopohjan. Aina on mahdollisuutta sekun on niin paljon itsestä kiinni ja varsinkin jos se vaimo on siinnä tosissaan mukana ja vielä "samaa unta" näätte niin toimeksi vaan ja mitä pikemmin aina sen parempi.Siinnä tuossa nuoruudessa kun on sitä tervettä "hulluuttakin. :D
-
Niin, totta tuoki kuten itsekin alussa pohdin, vanhaa saa korjailla loputtomiin. Että siinä mielessä olisi helppo rakennella uutta siihen viereen kuin rälläköidä ja piikata vanhassa parsinavetassa lehmien seassa...
Luulisin että parsinavetasta siirtymä robottilypsyyn pihattoineen on aika raju eläimille, liiankin raju?! Hyvin tuottavasta karjasta karsiutuisi varmaan pelkän utarerakenteen perusteella moni tuottava "yksikkö" pois, saati sitten se siirtymävaihe saattaisi olla muutenkin aika mielenkiintoinen. Investoinnin suuruus mietityttää myös. Mutta jos kaikki menisi hyvin ja karja alkaisi alkuvaikeuksien jälkeen tuottamaan jopa paremmin kuin ennen..
Miten lienee karjan vaihtuvuus robottitilalla, onko enää lukemattomia kertoja poikineita riipputissi-satatonnareita turha odotellakaan? Vapauttaako robotti todella niin paljon työstä? Lehmämäärää ainakin pitäisi lisätä siitä ~40 päästä, mikä taas lisäisi muuta työtä ja kustannuksia.
Ja jos oletetaan että kuitenkin se näpsäkkä pikkupihatto tehtäisiin niin eikö MISSÄÄN TAPAUKSESSA 40 lehmää enää riitä (lypsyasemalla)? Tätä puoltaisi sekin ettei tarvitsisi rakentaa uusia lietesäiliöitä, navetta tulisi n. 50m päähän säiliöitä tasaiselle maalle, ei liene mahdottomuus vetää uudet kanavat vanhoille säiliöille. Vanhan navetan lietekuilut voisi myös toimia tarvittaessa ikäänkuin paisuntasäiliönä? :D Itse ei tietenkään alettaisi suunnittelemaan pihattoa ja rakentamaan muuta kuin mitä apuna ehdittäisiin, kokemuksia ja suosituksia toimivista pihattomalleista ja toimittajista otetaan vastaan.
Kyllä tuo vanhan korjaaminen lypsäville on kuten sanoit vähän niin kun turhaa työtä. Juurikin silloin jos maitoviljelyllä on jatkumoa. Kyllä ropo lypsyä uuteen ihan vakavasti kannattaa ainakin harkita. Ei ole ollenkaan ylipääsemätöntä siirtää parsikarja ropottipihattoon. Käy, kysele, niiltä jotka on sen tehneet,enimmäkseen nämät "pelottelijat" on niitä joilla ei ole mitään kokemusta koko asiasta.Karja tottuu helposti eikä lehmiä tarvitse poistaa, syystä etteivät sovellu ropolypsyyn. Eihän ropo kokonaan vapauta navettatyöstä mutta työn luonne muuttuu ihan toisenlaiseksi. Tuolla 40 nellä on hyvä aloittaa ja kasvattaa hiehoja siten että n.vuoden opettelun aikana voit ottaa vähitellen tuon n. ropollisen lehmiä lypsyyn.
-
Niin, totta tuoki kuten itsekin alussa pohdin, vanhaa saa korjailla loputtomiin. Että siinä mielessä olisi helppo rakennella uutta siihen viereen kuin rälläköidä ja piikata vanhassa parsinavetassa lehmien seassa...
Luulisin että parsinavetasta siirtymä robottilypsyyn pihattoineen on aika raju eläimille, liiankin raju?! Hyvin tuottavasta karjasta karsiutuisi varmaan pelkän utarerakenteen perusteella moni tuottava "yksikkö" pois, saati sitten se siirtymävaihe saattaisi olla muutenkin aika mielenkiintoinen. Investoinnin suuruus mietityttää myös. Mutta jos kaikki menisi hyvin ja karja alkaisi alkuvaikeuksien jälkeen tuottamaan jopa paremmin kuin ennen..
Miten lienee karjan vaihtuvuus robottitilalla, onko enää lukemattomia kertoja poikineita riipputissi-satatonnareita turha odotellakaan? Vapauttaako robotti todella niin paljon työstä? Lehmämäärää ainakin pitäisi lisätä siitä ~40 päästä, mikä taas lisäisi muuta työtä ja kustannuksia.
Ja jos oletetaan että kuitenkin se näpsäkkä pikkupihatto tehtäisiin niin eikö MISSÄÄN TAPAUKSESSA 40 lehmää enää riitä (lypsyasemalla)? Tätä puoltaisi sekin ettei tarvitsisi rakentaa uusia lietesäiliöitä, navetta tulisi n. 50m päähän säiliöitä tasaiselle maalle, ei liene mahdottomuus vetää uudet kanavat vanhoille säiliöille. Vanhan navetan lietekuilut voisi myös toimia tarvittaessa ikäänkuin paisuntasäiliönä? :D Itse ei tietenkään alettaisi suunnittelemaan pihattoa ja rakentamaan muuta kuin mitä apuna ehdittäisiin, kokemuksia ja suosituksia toimivista pihattomalleista ja toimittajista otetaan vastaan.
Viellä tuosta suunnittelusta. Käy, kysele heiltä jotka on rakentaneet. Sitten omat tavoittet mitä haluaa. Meijereiden tuotantoneuvojilta saa hyvää tietoa,eri vaihtoehdoista,suunnittelijoista ym. ym..Siittä se lähtee Rohkesti kysymään. :D
-
Jos nyt unohtaisit tuon "näpsäkän pikkupihaton"..sellaista ei ole kuin unelmissa. Aloittele siinä nyt niillä vermeillä, mitä on..äläkä pane euroakaan remppoihin, ennen kuin tiedät, mitä tahdot ja minkä takia.
Osataan me neuvoa, mutta niistä ei välttämättä yksikään ole oikea sinun kohdalla.. ::)
Tätä on helppo kompata. Tiedät itse asian parhaiten, kunhan olet tutustunut edeltäjäsi tilikirjoihin. Pieneen notkahdukseen voit myös aina varautua opetteluvaiheessa. Myös tilakaupan lyhennykset ja/tai lahjaverot pitää saada maksuun tuosta tuloksesta, jos sinulla ei ole "pesänmunaa" ennestään tienattuna. Eikä lehmien pito ole todellakaan ainoa mahdollisuus, vaikka haluaisitkin asua tilalla.
-
Tätä on helppo kompata. Tiedät itse asian parhaiten, kunhan olet tutustunut edeltäjäsi tilikirjoihin. Pieneen notkahdukseen voit myös aina varautua opetteluvaiheessa. Myös tilakaupan lyhennykset ja/tai lahjaverot pitää saada maksuun tuosta tuloksesta, jos sinulla ei ole "pesänmunaa" ennestään tienattuna. Eikä lehmien pito ole todellakaan ainoa mahdollisuus, vaikka haluaisitkin asua tilalla.
[/quote]
Niin, mutta maidossa olisi tasainen tulo jonka maitoauto hakee joka toinen päivä, vaikkakin kate on nykypäivänä huono. Ja sellainen tila olisi oltava että siitä irtoaa molemmille työ ja tulo. Kiitos vielä vinkeistä kaikille. Täytyy jatkaa syventymistä ja keskustelua vaimon kanssa. Asiaa on myöhästyttänyt se että molemmilla on työt ja koti muualla, ja vaimo jätti aikoinaan agrologiopinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, kun keksi mielestään vakaampaa alaa. Tottakai laskelmat ja suunnitelmat tehdään perusteellisesti ennen lopullista päätöstä, kannattaako jättää kaikki ja lähteä hullunmyllyyn mukaan...
-
Ja sitten se tärkeä asia. Jos siinä on muitakin sisaruksia kuin vain se jatkaja, niin puhukaa nyt asiat selviksi koko perheen kanssa. Onhan se tietysti kahden kauppa, mutta kuitenkin koskettaa laajempaakin sakkia. Eikä kannata aivan kaikkia sukusuhteita polttaa pelkän maatilan takia.
Muutaman kymppitonnin säästäminen saattaa aiheuttaa suurta mielipahaa ja se voi tulevaisuudessa kostautua.. Puhuminen ja suunnittelu auttaa aina.
Ja muille sisaruksille kannattaa mahdollisista jatkosuunnitelmista kertoa avoimesti. Sukusotaa ei kannata laittaa alulle. ::)
-
Tätä on helppo kompata. Tiedät itse asian parhaiten, kunhan olet tutustunut edeltäjäsi tilikirjoihin. Pieneen notkahdukseen voit myös aina varautua opetteluvaiheessa. Myös tilakaupan lyhennykset ja/tai lahjaverot pitää saada maksuun tuosta tuloksesta, jos sinulla ei ole "pesänmunaa" ennestään tienattuna. Eikä lehmien pito ole todellakaan ainoa mahdollisuus, vaikka haluaisitkin asua tilalla.
Niin, mutta maidossa olisi tasainen tulo jonka maitoauto hakee joka toinen päivä, vaikkakin kate on nykypäivänä huono. Ja sellainen tila olisi oltava että siitä irtoaa molemmille työ ja tulo. Kiitos vielä vinkeistä kaikille. Täytyy jatkaa syventymistä ja keskustelua vaimon kanssa. Asiaa on myöhästyttänyt se että molemmilla on työt ja koti muualla, ja vaimo jätti aikoinaan agrologiopinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, kun keksi mielestään vakaampaa alaa. Tottakai laskelmat ja suunnitelmat tehdään perusteellisesti ennen lopullista päätöstä, kannattaako jättää kaikki ja lähteä hullunmyllyyn mukaan...
[/quote]
Ihan oikkee. Syvää pohtimista ja keskustelua tuollaisten päätösten teko vaatii. Vapaa päiviä kuluttamaan ja harjottelemaan sinne anopille. Työtä , kyllä tuossakin vaihtoehdossa riittää ja moni elääkin tilalla joka lukujen valossa näyttää sinunun tapaustasi vaatimattomamalta. Toimeentulo se onkin sitten niin henkilökohtainen asia,että mikä siihen riittää.Aina sanotaan että raha ratkaisee ja niin kai sen tulisi ollakkin,mutta aika moni tekee tätä työtä ei pelkästään rahasta on se ihan vähän elämän tapakin.Jos oikein "helpolla" haluaa päästä ,niin kyllä se silloin kannattaa laittaa net kotieläimet teurasauton kyytille.
-
Tätä on helppo kompata. Tiedät itse asian parhaiten, kunhan olet tutustunut edeltäjäsi tilikirjoihin. Pieneen notkahdukseen voit myös aina varautua opetteluvaiheessa. Myös tilakaupan lyhennykset ja/tai lahjaverot pitää saada maksuun tuosta tuloksesta, jos sinulla ei ole "pesänmunaa" ennestään tienattuna. Eikä lehmien pito ole todellakaan ainoa mahdollisuus, vaikka haluaisitkin asua tilalla.
Niin, mutta maidossa olisi tasainen tulo jonka maitoauto hakee joka toinen päivä, vaikkakin kate on nykypäivänä huono. Ja sellainen tila olisi oltava että siitä irtoaa molemmille työ ja tulo. Kiitos vielä vinkeistä kaikille. Täytyy jatkaa syventymistä ja keskustelua vaimon kanssa. Asiaa on myöhästyttänyt se että molemmilla on työt ja koti muualla, ja vaimo jätti aikoinaan agrologiopinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, kun keksi mielestään vakaampaa alaa. Tottakai laskelmat ja suunnitelmat tehdään perusteellisesti ennen lopullista päätöstä, kannattaako jättää kaikki ja lähteä hullunmyllyyn mukaan...
[/quote]
Katselehan nyt kaikessa rauhassa niitä tilikirjoja ja vertaa vaikka nykyisiin tuloihinne.
-
Jos teette tilakaupat niin vanhat kerrostaloon kirkolle asumaan..ei ikinä missään tapauksessa mitään päätykämppää tai uutta mökkiä niille siihen pihaan
-
Jos sen sais kohtuu hinnalla. Tuolla 150000k€ ja lainan 20 vuoteen, niin alkaisin miettimään kannataako hommaan sotkea ELYÄ ollenkaan. Tulee vain eläintenpito velvoite heti päälle, oliko se joku 8 vuotta. Silloin on jo sama harkita sitä navetan rakentamista kun samalla velvoitteella pääsee.
-
Niin, mutta maidossa olisi tasainen tulo jonka maitoauto hakee joka toinen päivä, vaikkakin kate on nykypäivänä huono.
Tämä on kyllä totta. Kannattaisi miettiä olisiko olemassa olevat tilat hyödynnettävissä muuten, vaikka emakkosikalaksi? ::)
-
Tiedät varmaan suunnilleen millaista tulosta tila tekee nykyisin. SPV:n jälkeen tilanne on muuten sama, mutta SPV-laina vie osan tuloksesta. Jos sitten rakennatte sen pikkupihaton, tulot pysyvät edelleen samoina, mutta lainanhoitokulut kasvavat. Jos taas rakennatte 70 lehmän pihaton vaikkapa sillä robolla pitäisi 30 lehmän tuloilla maksaa uusi navetta, että pääsisi samaan tulokseen kuin vanhalla navetalla. Onnistuuko?
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
Tuo on se hyvä puoli tuossa ELY:n sotkemisessa kauppaan on että saa avustuksen. Sen kylkiäisenä tuleekin eläintenpito velvoite. En ihan varmaksi muista nykyisiä säänöksiä että saako esimerkiksi lypsylehmät vaihtaa lampaisiin niin halutessa.
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
Tuo on se hyvä puoli tuossa ELY:n sotkemisessa kauppaan on että saa avustuksen. Sen kylkiäisenä tuleekin eläintenpito velvoite. En ihan varmaksi muista nykyisiä säänöksiä että saako esimerkiksi lypsylehmät vaihtaa lampaisiin niin halutessa.
No kai jos alkaa pitämään lehmiä, niin eikai niitä heti lampaisiin vaiheta. Vai onko nyt niin, että on tapauksia, joissa on haluttu pitää sukutilan perinnettä yllä ja lähdetty soitellen sotaan.
Raakaa työtä tämä on ja maitotili ei tekemättä tule. Ihan lapsosten ei kannata alkaa leikkiä. Parempi vaan keskittyä johonkin muuhun jos pitää ensimmäisenä mietti velvoiteajan pituutta, voi käydä muuten niin että se anoppi joutuu vielä lypsylle.
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
Tuo on se hyvä puoli tuossa ELY:n sotkemisessa kauppaan on että saa avustuksen. Sen kylkiäisenä tuleekin eläintenpito velvoite. En ihan varmaksi muista nykyisiä säänöksiä että saako esimerkiksi lypsylehmät vaihtaa lampaisiin niin halutessa.
No kai jos alkaa pitämään lehmiä, niin eikai niitä heti lampaisiin vaiheta. Vai onko nyt niin, että on tapauksia, joissa on haluttu pitää sukutilan perinnettä yllä ja lähdetty soitellen sotaan.
Raakaa työtä tämä on ja maitotili ei tekemättä tule. Ihan lapsosten ei kannata alkaa leikkiä. Parempi vaan keskittyä johonkin muuhun jos pitää ensimmäisenä mietti velvoiteajan pituutta, voi käydä muuten niin että se anoppi joutuu vielä lypsylle.
Mutta voitko taata että homma kannattaa myös 8 vuoden päästäkin.
-
Tarkemmin ajatellen kyllä pitää 120k€ lähteä. Ilman metsän myyntiä.
ÖÖÖ ai VEROTETTAVAA 120tonnia :o Jaa a mitähän meillä meni väärin kun verotettavaa jäi noin 34tonnia >:( Tosin meillä eikyllä ole kuin 20 kantturaa ja peltoakin vaan 60päälle. Mutta eisaatana noin paljoo voi tehdä millään. Ja tossa meidän tuloksessa on nyt tälläkertaa mukana jo ainakin 10tonni urakoinnin tulostakin.
-
Tarkemmin ajatellen kyllä pitää 120k€ lähteä. Ilman metsän myyntiä.
ÖÖÖ ai VEROTETTAVAA 120tonnia :o Jaa a mitähän meillä meni väärin kun verotettavaa jäi noin 34tonnia >:( Tosin meillä eikyllä ole kuin 20 kantturaa ja peltoakin vaan 60päälle. Mutta eisaatana noin paljoo voi tehdä millään. Ja tossa meidän tuloksessa on nyt tälläkertaa mukana jo ainakin 10tonni urakoinnin tulostakin.
Kyllä teidän oikeasti kannattaisi pistää ne kantturat pois. :) Se 24 tonnia tulee helpommin jostain muualta kuin 20 parsilehmästä. Esim vuokraamalla pois 60ha peltoa hintaan 400€/ha. ;)
edit: Keskipalkka: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/keskipalkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla
-
Kannattaa jättää tila jollekin laajentavalle ja ammattitaitoiselle tilalle 8)
-
Kurmulan pito on uuvuttavaa hommaa,itse tein 25 vuotta lähes ilman lomia.Ne metsät helposti lehmät syö ,on surullisia tapauksia kuinka nälkäinen voi olla nauta,jos sen metsään päästää. :o ;D
-
Korjaat navetan combinavetaksi ja rakennat lypsyaseman ;) Jää kyykistely pois ja kesällä voi kierrättää lehmät aseman kautta lypsyllä.
-
Korjaat navetan combinavetaksi ja rakennat lypsyaseman ;) Jää kyykistely pois ja kesällä voi kierrättää lehmät aseman kautta lypsyllä.
Joo. Joku vanha kalanraato päätyyn tikittämään niin ei tarvitse pyllistellä 8)
-
Korjaat navetan combinavetaksi ja rakennat lypsyaseman ;) Jää kyykistely pois ja kesällä voi kierrättää lehmät aseman kautta lypsyllä.
Ja mahtava työaika säästö..tai ei sitten sinne päinkään. Tuo compinavetta on kyllä se keksintö, mikä olisi saanut jäädä virittämättä. Työllistävyys on melkeinpä vielä mahtavampi kuin tuolla meidän syttylässä. ;D
-
Eihän parsilypsyssä mitään vikaa ole, siis ainakaan jos on kiva lääkäri joka antaa tarpeeksi saikkua säännöllisin väliajoin.
-
Kurmulan pito on uuvuttavaa hommaa,itse tein 25 vuotta lähes ilman lomia.Ne metsät helposti lehmät syö ,on surullisia tapauksia kuinka nälkäinen voi olla nauta,jos sen metsään päästää. :o ;D
Tää se on kummaa touhua. Maito jonkin saa potkasta kuusen juurelle nurin ja juottaa kuuselle, mutta kuusta ei saa syöttää lehmillä.
Mulle kait metsä on yksi rahoitus muoto muiden joukossa. Hyvänä aikana sijoitetaan metsään ja huonona otetaan sieltä kassaan täytettä. Nytkin periaatteessa kannataisi investoida lainarahalla ja sitten kun korot nousee, metsästä tuloja että voi lainoja lyhennellä ja jos ylimäärästä jää niin sijoittaa metsään takaisin.
-
Tarkemmin ajatellen kyllä pitää 120k€ lähteä. Ilman metsän myyntiä.
ÖÖÖ ai VEROTETTAVAA 120tonnia :o Jaa a mitähän meillä meni väärin kun verotettavaa jäi noin 34tonnia >:( Tosin meillä eikyllä ole kuin 20 kantturaa ja peltoakin vaan 60päälle. Mutta eisaatana noin paljoo voi tehdä millään. Ja tossa meidän tuloksessa on nyt tälläkertaa mukana jo ainakin 10tonni urakoinnin tulostakin.
Kyllä teidän oikeasti kannattaisi pistää ne kantturat pois. :) Se 24 tonnia tulee helpommin jostain muualta kuin 20 parsilehmästä. Esim vuokraamalla pois 60ha peltoa hintaan 400€/ha. ;)
edit: Keskipalkka: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/keskipalkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla
Joo pitäis ja on työnalla ko ajatuksen suunnittelu :-\ Niin tosiaan ja tuo tulos pitää vielä jakaa kahdelle kun tässä kaksi onpi kiinni >:(
Niin tuommoista vuokraa nyttei kukaan kyllä läpi jokahehtaarista tällä maksa. Hyvä jos 250e tai alle. Joten ei sillain kyllä tienaa kanssa häävisti :-[ Joten kyseeseen tuleekin luomuun siirtyminen :P Ja sitte toinen ulkopuolelle johonkin tienuuseen. Minä lähtisin itte mieluusti mutta mutta :-X Joten pitää tuo akka vissiin ajaa johonkin töihin. Kaskun mulla ei ole edes hyväksyttyä peruskoulun todistusta olemassa ;D Erinäistä kokemusta kylläkin niin hyvässä kuin pahassakin ??? Enempi sitä jälkimmäistä ??? :-X
-
Tarkemmin ajatellen kyllä pitää 120k€ lähteä. Ilman metsän myyntiä.
ÖÖÖ ai VEROTETTAVAA 120tonnia :o Jaa a mitähän meillä meni väärin kun verotettavaa jäi noin 34tonnia >:( Tosin meillä eikyllä ole kuin 20 kantturaa ja peltoakin vaan 60päälle. Mutta eisaatana noin paljoo voi tehdä millään. Ja tossa meidän tuloksessa on nyt tälläkertaa mukana jo ainakin 10tonni urakoinnin tulostakin.
Kyllä teidän oikeasti kannattaisi pistää ne kantturat pois. :) Se 24 tonnia tulee helpommin jostain muualta kuin 20 parsilehmästä. Esim vuokraamalla pois 60ha peltoa hintaan 400€/ha. ;)
edit: Keskipalkka: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/keskipalkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla
Joo pitäis ja on työnalla ko ajatuksen suunnittelu :-\ Niin tosiaan ja tuo tulos pitää vielä jakaa kahdelle kun tässä kaksi onpi kiinni >:(
Niin tuommoista vuokraa nyttei kukaan kyllä läpi jokahehtaarista tällä maksa. Hyvä jos 250e tai alle. Joten ei sillain kyllä tienaa kanssa häävisti :-[ Joten kyseeseen tuleekin luomuun siirtyminen :P Ja sitte toinen ulkopuolelle johonkin tienuuseen. Minä lähtisin itte mieluusti mutta mutta :-X Joten pitää tuo akka vissiin ajaa johonkin töihin. Kaskun mulla ei ole edes hyväksyttyä peruskoulun todistusta olemassa ;D Erinäistä kokemusta kylläkin niin hyvässä kuin pahassakin ??? Enempi sitä jälkimmäistä ??? :-X
Kysy nyt kuitenkin 2 asiaa: Eli se, mihin hintaan viimeisin avoimen kaupan vuokrasoppari josta tiedät ,on tehty, ja toisaalta kysy alueen kasvuhakuisimmalta viljelijältä että mihin hintaan vuokraisi kaikki maanne 5-10v sopimuksella. Voit vaikka yllättyä. Ja sen kasvuhakuisen tyypin tarjoukseen voi pistää satasen päälle (per ha) ja silti menee läpi tai tulee ainakin puoleen väliin vastaan. Kannattaa toki heti sanoa että liian alhainen tarjous johtaa siihen että hän ei ikinä koskaan tule viljelemään maitanne.
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
Tuo on se hyvä puoli tuossa ELY:n sotkemisessa kauppaan on että saa avustuksen. Sen kylkiäisenä tuleekin eläintenpito velvoite. En ihan varmaksi muista nykyisiä säänöksiä että saako esimerkiksi lypsylehmät vaihtaa lampaisiin niin halutessa.
Onko sitä pakko ostaa ja hakea kotieläintilana, avustushan on kyllä pienempi mutta elukoita voi sitten pitää tai olla pitämättä ilman tukien takaisinperintää jos vaikka kyllästyy karjanpitoon
-
Jos Ely hyväksyy tilakaupan, niin tulee myös avustuskin. Merkittävä summa.
Tuo on se hyvä puoli tuossa ELY:n sotkemisessa kauppaan on että saa avustuksen. Sen kylkiäisenä tuleekin eläintenpito velvoite. En ihan varmaksi muista nykyisiä säänöksiä että saako esimerkiksi lypsylehmät vaihtaa lampaisiin niin halutessa.
Onko sitä pakko ostaa ja hakea kotieläintilana, avustushan on kyllä pienempi mutta elukoita voi sitten pitää tai olla pitämättä ilman tukien takaisinperintää jos vaikka kyllästyy karjanpitoon
Voi tietysti, mutta silloin pitäs jäädä 25000€ käteen vähintään kerran 5 vuodessa.
-
Tuon kokoisestahan saa sen 100k€ verotettavaa. Missä ongelma? :o
Jaa no, onhan siinä sitten eroa vilja-ja lypsytilan välillä tuloissa jos epäilee ettei tuota 25tonnia saa viljatilalla.
-
Tuon kokoisestahan saa sen 100k€ verotettavaa. Missä ongelma? :o
Jaa no, onhan siinä sitten eroa vilja-ja lypsytilan välillä tuloissa jos epäilee ettei tuota 25tonnia saa viljatilalla.
Ei tää lypsykarjan pitäminen IHAN nuin hyvä bisnes ole että 100k€ per yrittäjä jää verotettavaa. Taitaa pojilla mennä liikevoitto, liikevaihto ja verotettavsa tulo onelisesti sekaisin.
100k€ liikevoittoa voi olla mahdolista, ennen verokja, lyhenyksiä, vähennyksiä ynm. korjauseriä tai poistoja.
-
Mitäs aloittajalle kuuluu? Ehdottomasti EI kannata rakentaa uutta pihattoa 40.lle lehmälle jos ennestään on 40 lehmää parsinavetassa. Tällainen "laajentaminen" on ollut iät ja ajat kannattamatonta, (viimeistään joku pankissa, tai virkamies tämän kertoo). Kyllä täytyy pyrkiä tuplaamaan tai triplaamaan tuotanto jotta kannattaisi rakentaa. Se on ollut jo viimiset 10 vuotta arveluttavaa rakentaa uutta asemalypsypihattoa alle 50:lle lehmälle. Ne jotka ovat vanhaa navettaa laajentamalla tehneet pienen peruskorjaus-laajennuksen niin se on aivan eri asia. Siinä saadaan muutama kymmenen lehmää lisää, mutta usein tärkeämpää on ollut se että ollaan uudistettu muutakin, jolloin saadaan tuotosta nostettua muutoinkin.
Parsinavetassa jaksaa lypsää 40 lehmää jokusen vuoden, kyllä se 8 vuottakin menee - se on hyvä "harkinta-aika", että jaksaako tätä alaa. Mielestäni parsinavetassa pääsee joissakin hommissa helpommallakin. Parsinavetan ehdoton etu on se, että siellä voi pitää hiukan heikompaakin lehmää ja myös kovin arkaa tai lievää sorkka/jalkavaivaista - kannattavuus voi parsinavetassa olla piirun parempi myös siksi että sulla ei ole rahat kiinni uusissa seinissä ja isoissa veloissa, elämiseenkin jää vähän. Olemassa olevat tilat on tehokkaassa käytössä.
Lypsyä kannattaa pyrkiä jakamaan sekä isännän että emännän kesken ettei se ole yhden harteilla. Ihan alkuun lypsimet kiskoille ja irrottimet. Lehmille jalostuksella utarerakennetta niin se lypsykin maittaa vähän paremmin, luonteeseen ja lypsettävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota myös parsinavetassa, jos on ay-rotua, kierrä kanukkisonnit kaukaa. Lomittajaa kannattaa käyttää niin paljon kun saa ja myös tuetut sijaisavut. Jos syntyy vauvoja niin ottakaa perhevapaat kaikki.
Nyt varsinkin kun tuotantoa rajoitetaan, niin homman nimi ei välttämättä ole enää isoa ja paljon. Vaan keskikoinenkin riittää. Aloittaja mainitsi että 40 lehmän tila on "pieni" - kyllä se ihan keskikokoinen vielä Suomen mittakaavassa on. Jos vaan kroppa kestää, niin siinä voi taloudellisesti pärjätä paremmin kuin uudessa missä on velat rasitteena. Näinä aikoina vanhassa on vara parempi.
-
Tähän aiheeseen palatakseni. On muuten nyt aika ajankohtainen aihe aika monessa paikassa. Nyt on ollut monia juttuja eri ammattilehdissä kuinka parsinavetasta on tehty pihatto, jopa robottipihatto. Eräs remontti oli niin että parsinavetasta purettiin melkein kaikki, lattiat meni uusiksi, samoin katto ja seinätkin. Rakennusta myös levennettiin jotta saatiin yksi parsirivi. Kustannusarvioita ei kerottu, mutta kylä varmaan puolisen miljoonaa on tuohonkin "palanut". Se on aika tapauskohtaista että miten kannattaa tehdä. Muinoin kun oli maatalousharjoittelijana tilalla mistä vanha parsinavetta oli muutettu ja laajennettu pihatoksi. Isäntäväki itse sanoisi että jos nyt lähtisi tekemään niin tekisi pihaton alusta asti uutena, vanhan navetan olisi voinut kunnostaa nuorkarjalle ja sonneille mitä tilalla kasvatettiin myös. Erityisesti vanhan navetan mataluus ja ilmanvaihdon ongelmat yhdistää uuteen osaan, e ole yksinkertaista.
Toisaalta nämä tiukemmat ajat laittaa ihmiset ponnistelemaan tarkemmin eri vaihtoehtoja, 12-15 vuotta sitten kun uusi pihatto ei tainnut olla edes varteenotettava vaihtoehto vaan silloin päätettiin peruskorjata parsinavetta. Siihen aikaan oli tavallaan yksi konsepti millä tehtiin pihatoita: Oli parsipihatto betonielementeillä ja ikkunoilla, lämmin välikatolla ja koneellisella ilmanvaihdolla, nuorkarja sijoitettiin samaan rakennukseen ja ne oli kokoritiläpohjaisissa karsinoissa ja pikkuvasikat myös. Toinen vaihtoehto oli kylmäpihatto, jonka kasasivat rohkeimmat ja piheimmät (jos näin voi luonnehtia).Kolmas vaihtoehto oli tuloillaan ; rohkeimmat olivat lähteneet Kanadaan ja muualle selvittämään että mikä se viileä verhoseinäpihatto on? Toisaalta ollaan nyt tyytyväisiä ettei silloin takavuosina tehty mitään lämmintä pihattoa. Toisaalta taas harmittaa ettei tehty, nyt olisi navettaa vähäksi aikaa. (ja velkaa).
-
Tähän aiheeseen palatakseni. On muuten nyt aika ajankohtainen aihe aika monessa paikassa. Nyt on ollut monia juttuja eri ammattilehdissä kuinka parsinavetasta on tehty pihatto, jopa robottipihatto. Eräs remontti oli niin että parsinavetasta purettiin melkein kaikki, lattiat meni uusiksi, samoin katto ja seinätkin. Rakennusta myös levennettiin jotta saatiin yksi parsirivi. Kustannusarvioita ei kerottu, mutta kylä varmaan puolisen miljoonaa on tuohonkin "palanut". Se on aika tapauskohtaista että miten kannattaa tehdä. Muinoin kun oli maatalousharjoittelijana tilalla mistä vanha parsinavetta oli muutettu ja laajennettu pihatoksi. Isäntäväki itse sanoisi että jos nyt lähtisi tekemään niin tekisi pihaton alusta asti uutena, vanhan navetan olisi voinut kunnostaa nuorkarjalle ja sonneille mitä tilalla kasvatettiin myös. Erityisesti vanhan navetan mataluus ja ilmanvaihdon ongelmat yhdistää uuteen osaan, e ole yksinkertaista.
Toisaalta nämä tiukemmat ajat laittaa ihmiset ponnistelemaan tarkemmin eri vaihtoehtoja, 12-15 vuotta sitten kun uusi pihatto ei tainnut olla edes varteenotettava vaihtoehto vaan silloin päätettiin peruskorjata parsinavetta. Siihen aikaan oli tavallaan yksi konsepti millä tehtiin pihatoita: Oli parsipihatto betonielementeillä ja ikkunoilla, lämmin välikatolla ja koneellisella ilmanvaihdolla, nuorkarja sijoitettiin samaan rakennukseen ja ne oli kokoritiläpohjaisissa karsinoissa ja pikkuvasikat myös. Toinen vaihtoehto oli kylmäpihatto, jonka kasasivat rohkeimmat ja piheimmät (jos näin voi luonnehtia).Kolmas vaihtoehto oli tuloillaan ; rohkeimmat olivat lähteneet Kanadaan ja muualle selvittämään että mikä se viileä verhoseinäpihatto on? Toisaalta ollaan nyt tyytyväisiä ettei silloin takavuosina tehty mitään lämmintä pihattoa. Toisaalta taas harmittaa ettei tehty, nyt olisi navettaa vähäksi aikaa. (ja velkaa).
Isä teki ensin noin -90 parsinavetasta sinänsä näppärän pikkupihaton. 2000 laajensi sitä juuri tuolla tavalla mitä silloin muutkin teki lämpimäksi, eli nyt onkin investointitukihakemukset kennoikkunoista menossa. Mikäli tätä toimintaa alkaisin laajentamaan, niin ongelmia tulee kyllä vastaan. Vanha navetta oli pihan reunassa ja vieressä pieni pelto, no se täyttyi laajennuksesta. Senkin takana on vielä puoli hehtaaria peltoa, mutta seuraavana tuleekin kirkkomaata. Yleensäkin lupien saaminen laajentaa tuohon voi olla hankalaa, mutta vielä hankalammaksi tulee jos ympäristö- ja rakennusluvat saa ja sen jälkeen tulee laidunnuspakkoa. Eli mahdollisen laajennuksen sijaan voisi kuitenkin olla parempi tehdä kokonaan uusi tien toiselle puolelle ison pellon laitaan, mutta nykyinen olisi poskettoman iso ja melkoista remonttia vaativa nuorkarjalle.
Ehkä -90 remontti oli halvempi ratkaisu kuin uuden rakentaminen, vaikkakin hieman epäilen kun esimerkiksi lietekuiluja kaivettiin rakennuksen sisälle ja välikatto valettiin täysin uusi betonista. Mutta jos päätyy muutaman vuoden päästä rakentamaan uutta, niin 30 vuoden aikajänteellä jo silloin uusi rakennus olisi ollut parempi.
-
Kaipailisin asiaa paremmin tuntevien mielipiteitä parhaasta ratkaisusta tässä vaikeassa maatalouden tilanteessa. Vaimon vanhemmilla alkaa olla lähivuosina ratkaisut edessä mitä tilalle tehdä. Olen kyllä vuosikaudet kotipaikallani lehmiä parsinavetassa lypsänyt ym. mutta ollut muutaman vuoden poissa alalta. Itse voisin harkita jatkamista mutta tietyin ehdoin. Haluaisin pitää homman mahdollisimman pienimuotoisena ja aloituskustannukset myös minimissä.
Nykyinen n.40 lehmäpaikan parsinavetta C-alueella, laajennettu tuohon kokoon 15v. sitten. Vielä kohtuullisessa kunnossa, tietty alkaa rauta ruostumaan joka paikassa ym. Lietelanta.
Ihan galluppina mielipiteitä mitä tulee ottaa huomioon miettien tulevaisuutta, onko pikkutilalla (n.40 lypsävää) mahdollisuutta?
Kannattaako pihaton rakentamista lypsyasemineen edes miettiä, vai pitäisikö olla tällöin enemmän lehmiä, vaiko keskittyisikö korjailemaan vanhaa parsinavettaa. Omaa peltoa n. 70ha. Metsää on myös n. 100ha. Jo pelkästään näiltä pohjilta kun ajatellaan tilakaupan hintaa niin ei hirveästi kiinnostaisi investoidakaan tässä tilanteessa ainakaan heti alkuun. Toisaalta vanhankin korjaaminen maksaa joten olisiko tuollainen näpsäkkä pikkupihatto (millainen lypsyasema???) sittenkin järkevämpi pidemmän päälle? Mielipiteitä, kiitos!
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä. Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä. Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
Kuiviketurve tuossa on Vapon hinta
Kuiviketurve
Toimitamme kuiviketta nuppi- ja rekkakuormina suoraan tilallenne. Vaihtoehtoisesti voit myös noutaa itse kuiviketurpeen. Huomaa, että myös noutotilaukset täytyy tilata ennakkoon Vapon myyntipalvelusta.
Hinta noudettuna 16,74 € / m3, sis. alv 24 %.
Toki en ole tainnut 18 vuoden aikana ottaa kuin yhden nuppikuorman tuolta. Paikalliset toimijat on ollut edullisempia
Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä. Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.
-
Yksinkertaisesta asiasta saadaan taas vaikee .
-
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
Kuiviketurve tuossa on Vapon hinta
Kuiviketurve
Toimitamme kuiviketta nuppi- ja rekkakuormina suoraan tilallenne. Vaihtoehtoisesti voit myös noutaa itse kuiviketurpeen. Huomaa, että myös noutotilaukset täytyy tilata ennakkoon Vapon myyntipalvelusta.
Hinta noudettuna 16,74 € / m3, sis. alv 24 %.
Toki en ole tainnut 18 vuoden aikana ottaa kuin yhden nuppikuorman tuolta. Paikalliset toimijat on ollut edullisempia
Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä. Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.
Noissa kestokuivikehässäköissä kuivike on ehdottomasti kulu ja viellä aika iso sellainen. Se oljen keruu on oikeasti aika homma jos sitä tarvitaan paljon. Itte levitys sitten kyllä menee aika vähällä. Lisäksi kestokuivike lypsyssä oleville vaatii astetta tarkempaa hallintaa jotta eläimet oikeasti ovat aina pyhtaat ja hyvävointisia.
Mitä tulee itse oarsipihattoon niin toki kolaus maksaa mutta oikeasti se on maatilakuluissa mitätön kulu. Ihmistyö kun menee kuitenkin sillä 25 eurolla tunti ja kätevä tekijä näkee samalla kiimoja sekä ajaa tiettyjä eläimiä liikeelle jos tarve. Toi kuivikkeen jako olisi toki hyvä järjestää tehokkaaksi koneella tehtäväksi.
-
Tuolla jossain aijemmin kun mietittiin sitä pikkunäppärää pihattoa niin oikeassa elämässä parsinavetta ei vaikuta siihen pihaton kokoon. Jos siis se parsinavetta on maksettu niin sen saa unohtaa ajatuksistaan kun rupee pihattoa miettimään. Toki voi miettiä taloustilanteen muutosta mutta jos parsinavetta on muuttunut tekemättömäksi paikaksi niin sitten pihattoa rakentamaan. Tossa on yksi puolituttu joka rakensi 40 lehmän parsipihaton muistaakseni visiirein ja käytetyllä asemalla ja tykkäsivät kuin hullu puurosta. Toteutunut kustannus noin puolet yhden robolan puuhastamosta ja perheviljelmänä jaksavat hoitaa tilansa.Pitäö vaan tiedostaa että tulot on 40 lehmän joten kulut pitää sopeuttaa.
-
En puhunut kesto kuivikkeesta vaan vinopohjaisesta joka on kaks eri asiaa .
-
En puhunut kesto kuivikkeesta vaan vinopohjaisesta joka on kaks eri asiaa .
Vinopohjaisesta tulee hyvin näppärästi kestokuivike, kun vain pakkanen tekee tehtävänsä ja kuivike on hiukan kosteaa. Tähän sitten olkea niskaan ja näin meillä on kestokuivikepohja. Toimii.. todella huonosti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Paska ja kuivike kasaantuu ja kasvaa vuoreksi. Sitten hierotaankin korvallista, miten se saadaan taas liikkeelle. Koneella vaiko elukkojen painolla ja liikkeellä.
-
En puhunut kesto kuivikkeesta vaan vinopohjaisesta joka on kaks eri asiaa .
Vinopohjaisesta tulee hyvin näppärästi kestokuivike, kun vain pakkanen tekee tehtävänsä ja kuivike on hiukan kosteaa. Tähän sitten olkea niskaan ja näin meillä on kestokuivikepohja. Toimii.. todella huonosti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Paska ja kuivike kasaantuu ja kasvaa vuoreksi. Sitten hierotaankin korvallista, miten se saadaan taas liikkeelle. Koneella vaiko elukkojen painolla ja liikkeellä.
Toiset osaa nämäkin hommat paremmin .
-
Varmaan muuten hyvä, mutta kuivalannan liikkuminen navetasta ulos ja pellolle on aika moinen urakka. Lisäksi kun sitä on normi tilalla aina yli tarpeen niin ylimääräisestä ei pääse niin hyvin eroon kuin lietteestä. Lietteenlevityssopimukset saa helpolla. Kuivalanta on vaikeampi "myydä". Lisäksi samalla eläinmäärällä kuivalantaa on aina enemmän kuin lietettä, ts. liete menee pienempään tilaan, se on helpompi levittää pellolle ja se kulkeutuu parhaiten lannanpoistokoneissa myös navetoissa. Vinokuivike, pehkupohjat ym. olisi varmaan yleisempiä jos se paskarumba ei olisi niin hirveä. Kuivalanta myös aina vähän "turpoaa" kun sitä lähtee siirtämään. Toki pelkkä turve menee pienempään tilaan kuin pahnapohjaiset, mutta turve menee myös ihan mustaksi möykkyräksi makuualueella ja tilahukka makuualueella kasvaa. Varmasti toimii joillakin tiloilla, mutta sitä pitää kyllä hoitaa oikein. Näin yhdellä tilalla että vinokuivikealuetta oli kuivitettu liikaa; turve oli pakkaantunut alaosaan paksuksi liikkumattomaksi möhkyräksi, mikä ei enää liikkunut lantakäytävälle, myös lehmien kulkeminen sen yli näytti vaivalloiselta. Vinokuivikkeen periaate on että melko ohut kerros liikkuu koko ajan niin että likainen kuivike tippuu alaosasta lantakäytävälle ja vain yläosaa kuivitetaan. Vinokuivike sopii parhaiten eläimille jotka ei virtsaa runsaasti ja niiden lanta on kiinteää, lisäksi porukan tulee olla tarpeeksi liikkuvaa, että kuivike vaihtuu. Nuorkarjalle siis paras. Lehmille ehkä kaikista huonoin, sillä ne virtsaa runsaasti ja lypsävä lehmä paskoo paljon ja löysempää tavaraa.