Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 02.05.10 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 02.05.10 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 02.05.10 - klo:19:17

mutta missä vaiheessa on puustolla se järeytymisen vaihe? ettet vain mittaa sitä juuri silloin?    ja mikä on väli jos puu kasvaa 78 tai 82 vuotta samaan mittaan ?     et kuitenkaan saa siitä hyötyä mitattua täysimäärin!      mutta hoidon helpotuksellakin hinta!

Olen ymmärtänyt että uudistushakkuun jälkeen ensimmäisen 15-20 vuoden aikana perustettu taimikko ei kykene hyödyntämään täysimääräisesti maapohjan ravinteita. Tästä syystä esim. uudistusalan kantojen poistolla ja hakkuutähteiden korjuulla ei ole suurta merkitystä taimikon kasvuun. Ensiharvennuksesta lähtien kaikki puuston hakkuu ja hakkuutähteiden korjuu on poissa jäävän puuston kasvusta.

   Tää on siitä hyvä juttu, että on vapaa-ehtoista antaako vai eikö anna. Hakuutähteiden maatuminen vie sen 10v Sit onkin jo tarvetta ravinteille.

Just noin. Ystäväsi tönöveeti turhaan itkee ilmaiseksi annettujen hakkuutähteiden perään. Se on jokaisen oma päätös. Jos joku epäilee kertomaani niin tuokoon sen esille.

  No mä en anna sillä hinnalla mitä tarjoovat. Sopiva hinta on kuitupuun hinta kannoille ja risuille. Kuutioiminen tapahtuu painon mukaan
 

Eikös niissä puun rungoissa ravintteet häivy mettästä?

Runkopuussa on puun ravinteista vain muutama prosentti. Kaikista paras olis kuoria propsit palstalla niin kuin ennen... ja antaa risujen ja kantojen olla rauhassa.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 02.05.10 - klo:14:54

Eikös niissä puun rungoissa ravintteet häivy mettästä?

Runkopuussa on puun ravinteista vain muutama prosentti. Kaikista paras olis kuoria propsit palstalla niin kuin ennen... ja antaa risujen ja kantojen olla rauhassa.

  Tosi On

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 02.05.10 - klo:15:34

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 02.05.10 - klo:14:54

Eikös niissä puun rungoissa ravintteet häivy mettästä? 

Niinpä, taitaa olla huuhaa puhetta koko ravinteiden häviäminen. On tuosta meidän soramontustakin kaikki risut ja kannot poistettu ja silti luiskat kasvavat pirun vahvaa männyntaimikkoa.

Jossain soramontun penkalla kyseessä voi olla lämpösumma joka taimia kasvattaa. Olen itsekin vastaavassa paikassa mitannut taimille ennätys vuosikasvut. Myöhemmässä kasvuvaiheessa rajoittava kasvutekijä on ravinteiden saanti.

voi olla. omassa metsässä ojien penkoilla niin  komea nuori puusto että kun pitäis ojaa nyt kunnostaa niin millään tahdo hannoa mennä siihen töskäämään vaan tekis mieli kaivaa uudet ojat ojien väliin  kasvihuoneellahan kasvattavat kaiken maailman taimia karhuntaljassa johon vaan annetaan vettä ja ravinteita, näin väittää naapuri.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 02.05.10 - klo:19:17

mutta missä vaiheessa on puustolla se järeytymisen vaihe? ettet vain mittaa sitä juuri silloin?    ja mikä on väli jos puu kasvaa 78 tai 82 vuotta samaan mittaan ?     et kuitenkaan saa siitä hyötyä mitattua täysimäärin!      mutta hoidon helpotuksellakin hinta!

Olen ymmärtänyt että uudistushakkuun jälkeen ensimmäisen 15-20 vuoden aikana perustettu taimikko ei kykene hyödyntämään täysimääräisesti maapohjan ravinteita. Tästä syystä esim. uudistusalan kantojen poistolla ja hakkuutähteiden korjuulla ei ole suurta merkitystä taimikon kasvuun. Ensiharvennuksesta lähtien kaikki puuston hakkuu ja hakkuutähteiden korjuu on poissa jäävän puuston kasvusta.

Kahdessakymmenessä vuodessahan on jo kertynyt kariketta metsään aika tavalla, eikä niitä risuja varmaankaan taimikon hoidon ja ensiharvennuksen jälkeen sieltä pois korjatakaan, vaan jäävät lannoittamaan metsää. 

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 02.05.10 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 02.05.10 - klo:19:17

mutta missä vaiheessa on puustolla se järeytymisen vaihe? ettet vain mittaa sitä juuri silloin?    ja mikä on väli jos puu kasvaa 78 tai 82 vuotta samaan mittaan ?     et kuitenkaan saa siitä hyötyä mitattua täysimäärin!      mutta hoidon helpotuksellakin hinta!

Olen ymmärtänyt että uudistushakkuun jälkeen ensimmäisen 15-20 vuoden aikana perustettu taimikko ei kykene hyödyntämään täysimääräisesti maapohjan ravinteita. Tästä syystä esim. uudistusalan kantojen poistolla ja hakkuutähteiden korjuulla ei ole suurta merkitystä taimikon kasvuun. Ensiharvennuksesta lähtien kaikki puuston hakkuu ja hakkuutähteiden korjuu on poissa jäävän puuston kasvusta.

Kahdessakymmenessä vuodessahan on jo kertynyt kariketta metsään aika tavalla, eikä niitä risuja varmaankaan taimikon hoidon ja ensiharvennuksen jälkeen sieltä pois korjatakaan, vaan jäävät lannoittamaan metsää. 

  Joo,,, typpeä sinne tulee kyllä, mutta poistuneet epäorgaaniseet lannoitteet täytyy jostain palauttaa. 

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 02.05.10 - klo:19:07

Jossain soramontun penkalla kyseessä voi olla lämpösumma joka taimia kasvattaa. Olen itsekin vastaavassa paikassa mitannut taimille ennätys vuosikasvut. Myöhemmässä kasvuvaiheessa rajoittava kasvutekijä on ravinteiden saanti.

voi olla. omassa metsässä ojien penkoilla niin  komea nuori puusto että kun pitäis ojaa nyt kunnostaa niin millään tahdo hannoa mennä siihen töskäämään vaan tekis mieli kaivaa uudet ojat ojien väliin  kasvihuoneellahan kasvattavat kaiken maailman taimia karhuntaljassa johon vaan annetaan vettä ja ravinteita, näin väittää naapuri.

No juuri tuosta syystä uudet ojat kannattaa kaivaa sarkojen keskelle eikä perata vanhoja ja kyllä ne vanhatkin ojat vetää jonkin verran.