Meillä OLI keskuslämmitys vasikkalassa tai oikeastaan koko navetassa
ei ollut kosteusongelmia.
Moni on tehnyt vanhasta navetasta vasikkanavetan ja sinne lämmityksen ja on vasikoilla kivaa.

Muutostyöt on erittäin helppoja toteuttaa heti sen jälkeen, kun isännän korvien väliin uppoaa ymmärrys siitä, ettei vasikoita kasvateta samassa rakennuksessa lypsettävien lehmien kanssa. Näiden kahden ryhmän tarpeet ovat niin kaukana toisistaan, ettei kompromisseista tule kuin ongelmia.

Otan myös jyrkästi kantaa tuohon lämpötilavaatimukseen. Vastasyntyneen ihoa vasten on varmasti hyvä olla +20 tai enemmän, mutta miksi koko rakennus on sitä varten lämmitettävä? Typerää.

Ja tuo 4 kertaa juotto onnistuu aika vaivattomasti, kun ottaa alle 5pv ikäisten juoton aina ensimmäiseksi kun tulee navettaan ja sitten toisen kerran viimeiseksi ennenkuin lähtee pois.

Kulkkaan asenne menee näissä asioissa yleensä tutkimustiedon ja oikean elämän edelle. Muistan kuinka hänen piti joskus tulkata jotain alustusta, missä amerikkalaisherra kertoi eläinten oloista jollain asiakastilallaan ja mainitsi vasikkakuolleisuuden olevan prosentin tuntumassa. Kulkas ei heti kääntänytkään tätä, vaan väitti että tässä on varmasti jokin virhe......

Miten sinun tulevassa rakennuksessa tulee sijoittumaan vasikkaosasto tai lähinnä millaisissa olosuhteissa ja millä lantasysteemillä?

Vasikat jää vanhaan navettaan kuivikepohjalle. Tarvittaessa lämmitys, ulkoilumahdollisuus.

Vasikat jää vanhaan navettaan kuivikepohjalle. Tarvittaessa lämmitys, ulkoilumahdollisuus.

Miten lämmitys sitten kun mainitsit ettei koko rakennusta kannata lämmittää? Miten usein kuivikepohjan aiot tyhjätä ja millä systeemillä?

En jaksanut ruveta lainailemaan tekstejä mut kuitenkin. Perustuuko esim sas:in kokemus kylmäkasvatukseen vai onko vaan mututuntumaa ja lehdistä luettuun. Meillä kuitenkin jonkinnäköinen kokemus miten asioita hoidettu ja miten ne voisi olla. Huom kaikki ei viellä meillä toimi kyseisellä tavalla. eli lehmät voi olla ladon tyyppisessä hallissa missä on täysin sama lämpötila kun ulkona mutta ilma on kuivempi ja vedoton eikä tietenkään sada sisälle. Lehmillä ei tunnu olevan mitään hätää kunhan sulaa (lue kuivaa) rehua on saatavissa ja tietenkin sulaa vettä. Poikiessa lehmä viedään täysin vedottomaan  ja kuivitettuun karsinaan missä se poikii. Lehmä vaatii suurinpiirtein yhtä kylmän tilan kun sillä on navetassa koska muuten sille tulee kuuma kun karvapeite suojaa kylmää vastaan. Vasikka kuivataan heti huolellisesti ja jos ilman lämpötila on pakkasen puolella niin sille laitetaan takki. Vierotettaessa aikaisintaan vuorokauden päästä se viedään vasikkaosastolle minkä ainakin itse eristäisin plussan puolelle ihan oman viihtyvyyden ja helpomman vesi ja maitohuollon takia. Siellä vasikka asustelee yksittäiskarsinassa niin kauan kunnes se osaa juoda kunnolla ja tällöin karsinan yllä vois olla säteilijä jos on ainakin heikompi vasikka. Siitä ryhmäkarsinaan jossa osa betonilattiaa ja osa kuivitettua makuualustaa ja juotolaitteet joko hapanjuotto tai automaatista. Automaatilla on se hyvä puoli että on helpompi valvoa että kaikki vasikat ainakin juovat. Meillä ainakin on vasikat aina juotettu vaan kolme kertaa ja hyvin ovat kasvaneet. Muutama pointti viellä, että tärkein on vedottomuus ja sitten täytyy muistaa, että koskaan ei voi siirtää talvella lämpimästä kylmään koska naudalla ei ole tarvittavaa karvapeitettä. Muuten tuntuu että lehmien tuotos on ihan kilpailukykyinen muihin tapoihin nähden ja vasikoiden kasvukaan ei häpeä muihin verrattuna. Mutta kait me maksumieheksi päästään tarkastuksessa kun käytetään tällaista edullista tuotos systeemiä.

En jaksanut ruveta lainailemaan tekstejä mut kuitenkin. Perustuuko esim sas:in kokemus kylmäkasvatukseen vai onko vaan mututuntumaa ja lehdistä luettuun. Meillä kuitenkin jonkinnäköinen kokemus miten asioita hoidettu ja miten ne voisi olla. Huom kaikki ei viellä meillä toimi kyseisellä tavalla. eli lehmät voi olla ladon tyyppisessä hallissa missä on täysin sama lämpötila kun ulkona mutta ilma on kuivempi ja vedoton eikä tietenkään sada sisälle. Lehmillä ei tunnu olevan mitään hätää kunhan sulaa (lue kuivaa) rehua on saatavissa ja tietenkin sulaa vettä. Poikiessa lehmä viedään täysin vedottomaan  ja kuivitettuun karsinaan missä se poikii. Lehmä vaatii suurinpiirtein yhtä kylmän tilan kun sillä on navetassa koska muuten sille tulee kuuma kun karvapeite suojaa kylmää vastaan. Vasikka kuivataan heti huolellisesti ja jos ilman lämpötila on pakkasen puolella niin sille laitetaan takki. Vierotettaessa aikaisintaan vuorokauden päästä se viedään vasikkaosastolle minkä ainakin itse eristäisin plussan puolelle ihan oman viihtyvyyden ja helpomman vesi ja maitohuollon takia. Siellä vasikka asustelee yksittäiskarsinassa niin kauan kunnes se osaa juoda kunnolla ja tällöin karsinan yllä vois olla säteilijä jos on ainakin heikompi vasikka. Siitä ryhmäkarsinaan jossa osa betonilattiaa ja osa kuivitettua makuualustaa ja juotolaitteet joko hapanjuotto tai automaatista. Automaatilla on se hyvä puoli että on helpompi valvoa että kaikki vasikat ainakin juovat. Meillä ainakin on vasikat aina juotettu vaan kolme kertaa ja hyvin ovat kasvaneet. Muutama pointti viellä, että tärkein on vedottomuus ja sitten täytyy muistaa, että koskaan ei voi siirtää talvella lämpimästä kylmään koska naudalla ei ole tarvittavaa karvapeitettä. Muuten tuntuu että lehmien tuotos on ihan kilpailukykyinen muihin tapoihin nähden ja vasikoiden kasvukaan ei häpeä muihin verrattuna. Mutta kait me maksumieheksi päästään tarkastuksessa kun käytetään tällaista edullista tuotos systeemiä.

eikä myöskään kylmästä lämpimään jos ei ajele vasikalta karvoja..

Tilalla karjaa 80 vuoden ajan mutta ei enään.Minulla päätoimista karjanhoitoa 25 vuotta josta harjotteluaikaa 15 vuotta yhteensä
huikeat 40 vuotta huom aloitin tosi nuorena.
Jokainen tekee tyylilleen ja onhan tuo kylmäpihatto "virallisesti hyväksytty" sen varmaan Kulkaskin tietää.Säteilylämmitin on tietenkin hyvä 30 asteen pakkasella ja kannattaa käyttää koska vastasyntynyt ei pysty säätelemään lämpöään niin kuin vanhempi aikuinen nauta.

Miten lämmitys sitten kun mainitsit ettei koko rakennusta kannata lämmittää? Miten usein kuivikepohjan aiot tyhjätä ja millä systeemillä?

Kuivikepohjan tyhjennysvälin määrää eläinmäärä ja se tehdään traktorilla tai kurottajalla. Tilaa on noin 90m2 max 20 juovan vasikan tarpeisiin, lisäksi ulkotarha. Lämmitysmahdollisuus siksi, että vesiputkia ei ole tehty kylmien olojen mukaan, vaan rakennus on pidettävä plussan puolella. Tilavuuskuutioita on eikä vasikoista itsestään tule lämpöä, joten on lämmitettävä. Jos uuden vasikkatalon joskus teen tuonne uuden navetan kupeeseen, tehdään se niin ettei vesihuollon takia tarvi lämmittää.

Ja tua -30 asteen lämpötilas poikinu, tosin haikku, tuos joitain vuosia site, nii kauhian komia elukka siitäki kasvoo..  Ja on ayshire hiehoja joskus otettu vasikkansa kans navettaan, ja oli jo lumi maas. epäonnistuneet tapaukst on sitte taas tapahtunu navetassa, kun on jalaat lipsunu emällä tai jääny joinki nalakkiin aitoihin tai sitte vasikalle on sattunu jotain. Hengitystiesairauksista en tiiä mitää, ja vasikkaripulit on mielestäni ainaki osaksi maitojauheen liiallisen puhtauden syytä. Vatsa tarvitsee toimiakseen luontaisen bakteerikannan.