Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: metsajussi - 09.09.23 - klo:07:42
-
Puin eilen kaverille todelliselle turvemaalle kylvettyä hernettä.
Kasvusto oli mahdoton, melko tasaisesti laossa.
Vain palot ja herneet puuttuivat :-(
Tai jos palkoja oli harvakseltaan niin niissä oli 1 tai 2 hernettä.
Savimaalla puolisurkea kasvusto antoi paljon paremmin.
Oma Mm on antanut joskus todella hyvin.
Mikä tuossa on mennyt vikaan? Kuivuus tai märkyys ei kuulosta syylliseltä kun kasvustomassaa oli kuitekin enemmän kuin riittävästi.
Ei vaan tykkää turvemaasta? Lakoontunut liian aikaisin? Liikaa typpeä maassa?
-
Syyllinen on kesä 2023.
-
Märkyys syynä itsellä ainakin, pysty kasvustoa mutta ei palkoja ennen juhannusta tasainen kasvusto sitten viikossa 150mm vettä niin eipä paljon ollut puitavaa.
-
Märkyys syynä itsellä ainakin, pysty kasvustoa mutta ei palkoja ennen juhannusta tasainen kasvusto sitten viikossa 150mm vettä niin eipä paljon ollut puitavaa.
Itselläni on ollut märkyydestä kärsineitä hernekasvustoja, ne ovat menneet keltaisiksi ja kasvu pysähtynyt. Tämä mainittu oli tosi pitkää ja rehevää ja hyvinvoivan näköistä silloin kesällä vielä. Kasvuvaihe ja helle jotenkin sattuneet epäedullisesti? Jos olisi pölytystä vaativa kasvi niin sanoisin että pölytys olisi epäonnistunut, mutta herne ei taida pörriäisiä kaivata.. ja tuollainen äskettäin ojitettukin syvä turvemaa ei ihan vähällä liiasta vedestä huku. Suorakylvetty tiivistynyt savikko pikemminkin.
Kummastuttaa vaan että muutaman sadan metrin päässä kovalla savella on oikeinkin erinomainen hernesato vaikka varsimassaa ei ole kuin puolet tuosta turvemaan vastaavasta. Voiko herneelle käydä samoin kuin joillekin muillekin kasveille: jos voimaa on ihan liikaa niin kasvi innostuu vaan kasvattamaan vartta ja lehtiä ja 'unohtaa' että pitäisi kukkia ja/tai tehdä siemeniäkin? Lannoitettuhan tuota ei ollut.
Tänään taitaa olla huomattavan pitkä aamukaste.
-
Se kyllä hyvinkin vois olla että sopiva kuivuus ja märkyys niin jäi kukinta välistä. Mutta ei kyllä mikään huippu kasvusto muutenkaan ollut. Kylvöistä pikkusen vajaa 500mm vettä tullut.
-
Puoliasiaton kysymys.
Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...
Härkäpapu.... huoh. :'(
-
Puoliasiaton kysymys.
Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...
Härkäpapu.... huoh. :'(
[/quote ;D ;D ;D Pitää itte kokeilla ja pettyä
-
Puin eilen kaverille todelliselle turvemaalle kylvettyä hernettä.
Kasvusto oli mahdoton, melko tasaisesti laossa.
Vain palot ja herneet puuttuivat :-(
Tai jos palkoja oli harvakseltaan niin niissä oli 1 tai 2 hernettä.
Savimaalla puolisurkea kasvusto antoi paljon paremmin.
Oma Mm on antanut joskus todella hyvin.
Mikä tuossa on mennyt vikaan? Kuivuus tai märkyys ei kuulosta syylliseltä kun kasvustomassaa oli kuitekin enemmän kuin riittävästi.
Ei vaan tykkää turvemaasta? Lakoontunut liian aikaisin? Liikaa typpeä maassa?
Noi on asioita, joita ei voi jummartaa, esim kylvin itselleni 2 lohkoa hernettä, toinen savisempi, ja toinen salaojaton multava hietamaa. Samat operaatiot, samoina päivinä. Kuivuuden jatkuessa tuumin, ainakin tuolta salaojattomalta tulee kunnon hernesato, hykertelin jo mielessäni..
lopputuloksena savisemmalta lohkolta jo puitu kunnon korkeaa hernepehkupeltoa. Tää toinen täysin valvatin valtaama. Vihreätä hernekasvua tunkee uutta.
En jummarra, 3v aiemmin samalta lohkolta nätti hernesato korjattu.
-
^
Tämän kesän näköhavainnoissa ja sadoissa tuntuu olevan suurta ihmettelemisen aihetta noin muutenkin. Omat ohrat näyttivät pääasiassa ihan paskoilta vrt. viime vuonna kun ne näyttivät suht hyviltä. Silti tämän kesän sato oli ihan positiivinen yllätys vrt . viime kesän paskasato. Viime kesä oli oikeastaan ihan katovuosi, nyt varmaan ihan lähellä normia. Ymmärrän jos viljanhinta on matala, ittelle tuolla ei niin merkitystä. En oo myinyt kuivia jyviä ainakaan 20 vuoteen ja ostanut en kait oo oikein koskaan. Ihan paskaa vihreää märkää moskaa meni litistettäväksi - ainut oikea paikka.
-
Puoliasiaton kysymys.
Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...
Härkäpapu.... huoh. :
[/quote ;D ;D ;D Pitää itte kokeilla ja pettyä
Herne helpompi, papua en edes yritä. Ei riitä ammattitaito :D
Asiattomaan kysymykseen en osaa vastata. olisiko se helpon tuoton tavoittelu. Ei lannoitetta ja 3 tonnia/ha paukahtaa kuivana. ;D
-
Puoliasiaton kysymys.
Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...
Härkäpapu.... huoh. :
[/quote ;D ;D ;D Pitää itte kokeilla ja pettyä
Herne helpompi, papua en edes yritä. Ei riitä ammattitaito :D
Asiattomaan kysymykseen en osaa vastata. olisiko se helpon tuoton tavoittelu. Ei lannoitetta ja 3 tonnia/ha paukahtaa kuivana. ;D
Yksi vuosi viidestä?
-
lu. miksi siun sato oli vihretä paskoo? itellä onnas ohra hyin ilman apupaskojakii.. mut oli niin pieni ala ettei hirveesti meinaa.. jyvä oli isoa ja kun puin sen pois ni kosteus oli jotin 10% tienoilla.. hyä heinä juuressa. (suojaviljana )
-
lu. miksi siun sato oli vihretä paskoo? itellä onnas ohra hyin ilman apupaskojakii.. mut oli niin pieni ala ettei hirveesti meinaa.. jyvä oli isoa ja kun puin sen pois ni kosteus oli jotin 10% tienoilla.. hyä heinä juuressa. (suojaviljana )
Oliko tuo minulle?
:o
-
ei vaan lypsyukolle! sori siitä.
-
lu. miksi siun sato oli vihretä paskoo? itellä onnas ohra hyin ilman apupaskojakii.. mut oli niin pieni ala ettei hirveesti meinaa.. jyvä oli isoa ja kun puin sen pois ni kosteus oli jotin 10% tienoilla.. hyä heinä juuressa. (suojaviljana )
Jälki idäntää tai muuten vaan jälkiversonutta savikolla, jossa vesiheinä peitti ohran. Parhaat ja kypsät jyvät taisivat olla niin lähellä pellon pintaa että eivät terään ylettyneet. No onneksi tuota ei ollut kuin reilu 3ha. Tai ei kait tuota ollut edes koko alalla, mutta puintikosteus n. 30%. Tuollaisia en toisten kuivattavaksi enää vie.
Niin muutenkin kasvustot oli niin surkean näköisiä 20cm kortsineen, mutta sato yllätti positiivisesti.
-
metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.
Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.
Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.
-
Aihetta sivuten,tuttu oli hernettä Sampollaan puinut ja rikkoja kirosi. Ei ihan maassa,pöydälle tullut hyvin.
Ihmetteli mikä sen tekee,kun säiliöön tavaran tuova ruuvi taikinoituu. Sampossa ns.papusarja eli verkkopohjat
ruuveissa ja muuta vastaavaa sälää. Puintikosteus 20,valmistakin oli. Seulat,viettopinnat puhtaat,kuivat.
Ne rikatko sen ruuvin taikinoi? Joskus kun itse hernettä puin,oli kuiva vuosi,niin puimurin sisuskalut oikein kiilsi.
Niinkuin sen yhden vehje pimeällä ;D
-
Mun mielestä tahtoo jotenkin juurineen osa lähteä koneistoon ja se on sitten multaa mikä tahmaa elevaattorin. Varsinkin lako paikoissa kun joutuu pöytä täysin alhaalla ajamaan.
-
Herne on nyt muotikasvi, joka kohta muuttuu ongelmajätteeksi hybridirukiitten tapaan, koska menekki on täysin riippuvainen paikallisesta teollisuudesta, vientimarkkinoiden puuttuessa.
-SS-
-
Herne on nyt muotikasvi, joka kohta muuttuu ongelmajätteeksi hybridirukiitten tapaan, koska menekki on täysin riippuvainen paikallisesta teollisuudesta, vientimarkkinoiden puuttuessa.
-SS-
Juu tämä poutajakso sai aikaan sen et herneetkin tulevat korjuuseen ja jos ei sopimusta ole tehty niin tavaran saaminen pois käsistä voi olla hankalaa. ::)
Sinänsä nyt kahden kauden kokemuksella nykyherneet tuottavat kohtuu hyvin satoa pienillä panostuksilla. Tulevaisuudessa siis ylituotanto on taattu ja kannattavuus häviää sen siliän tien..
-
Puoliasiaton kysymys.
Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...
Härkäpapu.... huoh. :'(
Säästää nuukuuksissaan lannoitekustannuksissa? Korostui viime vuonna, kun esim yksi tietämäni sankari tais vetää kaikki mahdoliset pellot herneelle.
Härkäpapu, vanha kunnon härkäpapu. Tavattu tänä vuonna varmaan max kolmella pellolla.
Joku tuonkin kanssa jaksaa yrittää, itse luovutin pari vuotta sitten, eikä tosiaan ole ikävä ollut eikä varmastikaan tule.
-
metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.
Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.
Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.
Tämä kuulostaa todennäköisimmältä syyltä. Savimaan kasvinahan tuota on aina pidetty ja niillä toimii kyllä.
Lajikkeet ovat tosiaan kehittyneet ja viljelyvarmuus on ihan toista kuin ennen, ei herne ole enää sellainen 'korkeariskinen lakoharmi' kuin se oli joskus ennen.
Melkein joka vuosi on hernettä ollut, Karitaa meni elintarvikeherneeksikin kun lajike oli oikea.
Yhtenä vuotena on jäänyt minulta herne puimatta, mutta niin jäi silloin viljojakin. Oliko nyt 2017 vai mikä.
Kerran puin typeryyttäni liian tuoreena, viettopinnan siivoussulkeiset riittivät oppimateriaaliksi :-)
Kun tossilla on viljellyt niin on ollut ihan kilpailukykyinen kasvi verrattuna halpaan keskisatoiseen viljaan. Hyvä esikasviarvo vaikka syysvehnälle, en ole vehnälle antanut syyslannoitusta herneen jälkeen. Sertisiemen on herneellä kyllä arvokkaan puoleista...
Vaikuttaa että herneen onnistumisprosentti on aika korkealla kuitenkin, varmaan yhtä suuri kuin härkäpavun epäonnistumisprosentti; näin ainakin viime vuosina.
Siksi papua ei ole ollut eikä taida jatkossakaan tulla minun viljelykiertooni... nimimerkki muutamia papupeltoja maahan murskannut. Onhan sillä maanparannus- ja esikasviarvo tietysti niinkin :-)
-
metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.
Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.
Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.
Tämä kuulostaa todennäköisimmältä syyltä. Savimaan kasvinahan tuota on aina pidetty ja niillä toimii kyllä.
Lajikkeet ovat tosiaan kehittyneet ja viljelyvarmuus on ihan toista kuin ennen, ei herne ole enää sellainen 'korkeariskinen lakoharmi' kuin se oli joskus ennen.
Melkein joka vuosi on hernettä ollut, Karitaa meni elintarvikeherneeksikin kun lajike oli oikea.
Yhtenä vuotena on jäänyt minulta herne puimatta, mutta niin jäi silloin viljojakin. Oliko nyt 2017 vai mikä.
Kerran puin typeryyttäni liian tuoreena, viettopinnan siivoussulkeiset riittivät oppimateriaaliksi :-)
Kun tossilla on viljellyt niin on ollut ihan kilpailukykyinen kasvi verrattuna halpaan keskisatoiseen viljaan. Hyvä esikasviarvo vaikka syysvehnälle, en ole vehnälle antanut syyslannoitusta herneen jälkeen. Sertisiemen on herneellä kyllä arvokkaan puoleista...
Vaikuttaa että herneen onnistumisprosentti on aika korkealla kuitenkin, varmaan yhtä suuri kuin härkäpavun epäonnistumisprosentti; näin ainakin viime vuosina.
Siksi papua ei ole ollut eikä taida jatkossakaan tulla minun viljelykiertooni... nimimerkki muutamia papupeltoja maahan murskannut. Onhan sillä maanparannus- ja esikasviarvo tietysti niinkin :-)
Oma kokemus herneen viljelystä on samaa kuin Metsakaimalla. Yhtenä vuonna joskus 2000 -luvun alussa jäi puimatta puolet. Muuten kokemukset voittopuolisesti plussan puolella. Raakaa tai epätasaista kasvustoa ei pitäisi puida. Talmaa kertyy joka paikkaan, myös säiliön tyhjennystorveen, mikä taas johtaa murtopulttisulkeisiin. Puintia ei kuitenkaan kannata viivyttää - kun tarpeeksi vartoo niin kyllä herne savimaallakin menee maate. Viivyttely tuo mukaan myös väriviat, millä on merkitystä ruokaherneessä.
Härkäpavun viljelystä ei voi todeta kuin, että se muistuttaa enimmäkseen uskontoa. Liikaa riskiä, liian vähän hintaa. Mutta kolmekaan katovuotta peräkkäin ei joillekin ole riittävä kurmootus tuossa lajissa...
-
Lieneekö härkäpavun viljely yhtä huumaavaa kuin rypsinkin? Järki ja puheet ovat toista kuin teot.
-
Eilinen päivä meni herneen kanssa säätämisessä. Puolet sain puitua, niin laossa kuin voi olla. Osittain voi ottaa omaan piikkiin, olisi pitänyt mennä jo loppuviikosta puimaan, mutta 14 prosentin kaurat oli niin kiinnostava, etten malttanut. Sitten, kun kasvusto on kunnolla maissa, niin optimipuintiaikaa on enää turhan vähän. Eilen 12-14 takkuamista, sitten 14-18 ei mitään ongelmia. Kävin kuormia tyhjäämässä ja syömässä, palasin 19 jatkamaan. Homma tyssäs täysin. Joku iltakaste ilmeisesti jo nousi ja ei mennyt pöydältä mihinkään. Nyt valmistelen koneen kauran puinnin jatkamiseen ja huomisen päivän käytän ruutimaisen kevätvehnän puintiin. Loppu herne uhrataan murskaukseen. Keskiviikon sateen jälkeen, tuskin enää tulee mahdollisuuksia sille herneelle.
-
Lieneekö härkäpavun viljely yhtä huumaavaa kuin rypsinkin? Järki ja puheet ovat toista kuin teot.
Rypsi on kuitenkin Matif-hinnoiteltu, jolloin sen hinta on edes jollakin tavalla tiedossa, ja markkinoita löytyy itsekseenviljelijälle ehkä paremmin kuin uusia sopimuksia tukkoisille hernemarkkinoille.
Herneestä:
Herneen siemenen kotoinen valmistelu on myös olennaista, vaikka lannoitetta ei tarvittaisi, tarvitaan hyvä seos vilja-aineista poikkeavia torjunta-aineita - niin kuin rypsilläkin - ja lisäksi sertisiemenen hinta muodostuu huomattavasti rypsiä korkeammaksi. Paikkakunnan herneenviljelyyn erikoistuneet näyttävät valmistelevan siemenet porukalla kotoisesta sadosta. Onhan tuo kumma: joskus 1960-luvulla hernettä laitettiin kauran sekaan, kuivattiin verkkosiilokuivurissa ja myllättiin sellaisenaan rehuksi, ilman suurempia ihmettelyjä. Köyhän pienviljelijän valkuaisrehu. Omat ruokaherneet eroteltiin Triumf-viskurilla, yläseulan jae, isokokoiset roskat, kaiken maailman palonkappaleet ym., otettiin talteen ja vieritettiin vaneria pitkin pyöreät herneet koppaan, ja siitä sitten keitettiin hernekeitot.
Nyt hernettä pitää olla 20-50 ha, eikä tukiviljaa, lintuparvia karkoitellaan viikkokausien ajan jollakin paukuttimella syksyllä ja puimakoneet viipyvät palstalla 5 päivää, kun viljat ovat samalta lohkolta poissa jopa yhdessä päivässä.
Härkäpapu:
Härkäpapua oli viljelyssä parikymmentä vuotta sitten erittäin runsaasti, huippu osui härkisbuumiin, täältä nuo puintiaikaan mustat pellot ovat hävinneet tyystin. On varmaan ollut työläs kasvi sittenkin. Ja tautiakin taisi olla. Näin kotitarpeiksi onnistuu kyllä.
Tämä alla oleva härkäpapulajike lienee jokin puimurikorjuuseen sopiva ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harkapapu_1.jpg)
Tämä seuraava vaatisi vähintään tuuman yläseulan aukeaman ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harkapapu_2.jpg)
Kuva: mistä tavanomaisen kylvökoneen syöttölaitteistosta tämä edes mahtuisi läpi ?
Härkäpavun kuivaaminenkin lienee perehtymistä vaativa, elevaattoreihin myydään putken teräsharjakaapimia, olisiko juuri härkäpavun kuivaamista ajateltu ?
Aika "kuminen" tuo siemen on ennen ryppyiseksi kuivumista.
-SS-
-
Maatalouslehdissä ja Pro Agrian toimesta on jo vuosia kehoitettu lisäämään herneen ja härkäpavun viljelyä, niillä kun pystyään korvaamaan tuontisoijaa, valkuaisomavaraisuutta ja siihen pyrkimistä kun on pidetty tärkeänä asiana. Puhumattakaan typen sitomisesta ym. muista hienoista asioista ( mm.kasviproteiini) mitä näiden kasvien viljelyyn liitetään.
Jos siis haluaa olla kunnon hyvesignaloiva maailmanparantajamoraaliposeeraajaviljelijä, niin sellainen viljelee ilman muuta joka vuosi runsaasti näitä maailmanparannuskasveja.
-
Maatalouslehdissä ja Pro Agrian toimesta on jo vuosia kehoitettu lisäämään herneen ja härkäpavun viljelyä, niillä kun pystyään korvaamaan tuontisoijaa, valkuaisomavaraisuutta ja siihen pyrkimistä kun on pidetty tärkeänä asiana. Puhumattakaan typen sitomisesta ym. muista hienoista asioista ( mm.kasviproteiini) mitä näiden kasvien viljelyyn liitetään.
Jos siis haluaa olla kunnon hyvesignaloiva maailmanparantajamoraaliposeeraajaviljelijä, niin sellainen viljelee ilman muuta joka vuosi runsaasti näitä maailmanparannuskasveja.
Herne on markkinaheilahtelukasvi. Youtube-julkkikset Pohjois-Amerikan mantereella kasvattavat kik-herneitä (Welker farms) tai linssejä (Mike Mitchell) . Myös peltohernettä viljellään, mutta härkäpapu on USA:ssa lähinnä peitekasvi ja tuorehukasvi. Se, mikä on huomattavaa, on se, että Euroopassa ei saa valmistuttaa hernekasveja kemiallisesti. Reglone ja Basta ovat laajassa käytössä, ja puintiaikaan palkokasvit ovat rapsakoita ja kuivia. Leikkuupöytä on ns. flexhead, joka merkitsee sitä, että pöytä taipuilee useasta kohdasta, terä liukuu muovisten alustojen päällä, maata pitkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lentils.jpg)
Kuva: Myös Australiassa on paljon palkokasvin massaviljelyä ( http://www.theweeklyadvertiser.com.au)
Kyllä tämä hernebuumi ei ole mikään hyvesignalointijuttu, vaan loputonta juoksentelua muotituotetuottojen perässä.
-SS-
-
Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?
-
Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?
Herneen viljelyä kannustetaan valkuaistuotantotuella, käsittääkseni. Samalla tavalla tukemalla saatiin rukiin viljelyäkin vakiinnutetuksi suurten alojen sopimuskasviksi, verrattuna aikaisempaan yksittäisten pientuottajien perinneharrasteluun.
-SS-
-
Pari vuotta hernettä testannut, viime vuonna satotaso n. 4 t/ha ja tänä vuonna 2,5 t/ha kuivuuden vuoksi.
Ei tuos rehuhernees mielestäni mitään erikoista ole viljoihin nähden. Vähän sotkee puimuria kuten öljykasvitkin, pitää mekkalaa ja kuluttaa putkia.
Kertakuivaus 60 C:llä, rumpulajittelijast ajaa läpi tossit niinki viljan siemenetki.
Esikasviarvon voi kyllä allekirjoittaa, hernemaan kaurat oli ainoat jotka oli laossa tänä vuonna ja satotaso n. +20%.
-
Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?
Nooh taviksesta en tiedä mut esim. Luomussa tänä vuonna herneen sato 2,5-3t välissä. Tuosta sai 300e miinus rahti luokkaa 10e/t = 725 -870e/ha. Syysvehnä satotaso 4-4,5t hinta oli 230e miinus sama rahti = 880 - 990e/ha. Herne saa 110e kasvipalkkion. Syysvehnälle ajettiin paskaa ja se ei ilmaiseksi liiku mut tarkkaa euromäärää ei kuluista ole antaa. Kaiken kaikkiaan hyvin samoissa ollaan.
Mut sit jos vastapuoli ei olisi syysvehnä vaan vaikka kevätvehnä jonka satotaso luomussa jäänyt itsellä aina alle 3t/ha. Niinkuin lähes aina kaikkien kevätviljojen. Toki hintakin ollut korkeampi mut nyt taitaa ainut noteeraus olla fazerin 260e miinus rahti.
Samoihin noi kaikki suunnilleen menee. Luomussa on jonkin verran pakko käyttää palkokasvia kierrossa et sillä on tullut itselle hommaa perusteltua. Paskaa kun ei jaksa ajaa joka lohkolle eikä se oikein riitäkkään.
Taviksessa jos otat jollain 100kg typpeä 6t satoja niin ei kannata taatusti alkaa herneen kans leikkimään ellei sieltäkin tule 5t sato ;D
-
Herneestä:
Herneen siemenen kotoinen valmistelu on myös olennaista, vaikka lannoitetta ei tarvittaisi, tarvitaan hyvä seos vilja-aineista poikkeavia torjunta-aineita - niin kuin rypsilläkin - ja lisäksi sertisiemenen hinta muodostuu huomattavasti rypsiä korkeammaksi. Paikkakunnan herneenviljelyyn erikoistuneet näyttävät valmistelevan siemenet porukalla kotoisesta sadosta. Onhan tuo kumma: joskus 1960-luvulla hernettä laitettiin kauran sekaan, kuivattiin verkkosiilokuivurissa ja myllättiin sellaisenaan rehuksi, ilman suurempia ihmettelyjä. Köyhän pienviljelijän valkuaisrehu. Omat ruokaherneet eroteltiin Triumf-viskurilla, yläseulan jae, isokokoiset roskat, kaiken maailman palonkappaleet ym., otettiin talteen ja vieritettiin vaneria pitkin pyöreät herneet koppaan, ja siitä sitten keitettiin hernekeitot.
Nyt hernettä pitää olla 20-50 ha, eikä tukiviljaa, lintuparvia karkoitellaan viikkokausien ajan jollakin paukuttimella syksyllä ja puimakoneet viipyvät palstalla 5 päivää, kun viljat ovat samalta lohkolta poissa jopa yhdessä päivässä.
-SS-
[/quote]
Piti oikea laskusta kattella mitä nuo ihmeaineet herneelle kustantaa...Hankkija myi tälle kesää herneelle ihmeaineet: roskille Mistral 0.2kg/ha= 8 eur/ha+Fenix 0.6l/ha=15eur/ha ja sitten korrensäätöön Moddus Evo 0.5l/ha =23 eur/ha. Eli hehtaarin kasvinsuojelu yhteensä 46 euroa alv 0%. Lannoitekulut 0 euroa ja jos sato 3tn/ha* vaikkapa 300 eur/tn.Muut kulut voi jokainen miettiä tykönään. Ei tarvi häävistä puimuria kun pui hehtaarin tunnissa puhdasta likimain pystyssä olevaa hernettä jonkinlaisissakaan olosuhteissa.
Noilla resepteillä tuli viime kesänä 4750kg/ha ja hinta oli parempi,puintikustannus 50 eur/ha,kuivausta en nyt tähän hätään jaksa etsiä kokonaislaskusta.Siemeniä omasta edellisvuoden sadosta 320 kg/ha.Tämän kesän aineet jäi kaappiin kun vaihtui herne muuhun tukkoisen markkinatilanteen ja viileän keväänalun takia.
Niin ja noihin lintuparviin...sepelkyyhkyjä tietysti laihossa käy mutta kun antaa luvan pyssymiehelle niin kas vain,tulee vastapalvelukseksi vakumoituja rintapaloja,nam nam ja win win.
Voi toki asiat tehdä vaikeiksikin jos haluaa.
-
Niin herneen siemen on hinnaltaan noin 600-700 EUR/ tn, ja siemenkustannus näin ollen noin 200 euroa.
Toki jokainen katsoo omat tuottonsa ja pitää niitä itsestään selvinä muidenkin kohdalla. Kuulostaa Pohjanmaan pelloilta. Savimailla nähtävästi antavat typpeä myös, ja käyttävät kloorivapaita puutarhalannoitteita.
Herää kysymys, ovatko nykyajan hernelajikkeet omavaraisia myös kaliumin ja fosforin osalta ? Sadan typpikilon viljalannoitus pelkällä typpisalpietarilla maksaa tämänhetkisillä lannoitehinnoilla 160 euroa. Herneen tuotantopalkkio on ideologinen tuki, joka tietenkin on muilta viljelykasveilta pois.
Edit: Pohjavesialueilla näyttää Fenix olevan ainoa mahdollinen aine. Lentragran, Mistral, Metro, Basagran, kaikki kiellettyjä pohjavesialueella. Pohjavesirajoitusta monet herneprofeetat (samoin öljykasviprofeetat) eivät osaa edes ajatella. Jopa viimeinen tavanomaiselle rypsille sallittu pohjavesialueiden rikka-aine, Matrigon, poistui sallittujen luettelosta.
CL-rypsiä sentään pääsee ruiskuttamaan puolikkaalla annoksella Expressiä.
-SS-
-
^
Toki kaupan siemen maksaa mutta ottaa sitten puinnista omaa niin kustannus tipahtaa radikaalisti. Kuivurista kylvinkoneeseen periaatteella.
Toki kauppiaat myy vaikka mitä aineita tuollekin,saa ajella kaiken kesää jos haluaa ja kutitella lisää kiloja. Ja kyllä se koeruuduilla näkyy että myös lisää satoa mutta tavan viljelijä pärjää hietikoista saveen ilmankin.
En ole eikä naapuritkaan koskaan lannoitteita herneelle uhrannut.
Jokainen tietysti huomioi mitä torjunta-aineita millekin voi käyttää minäkin vuonna. Mistraalin käytön jälkee ei voi kylvää rypsiä eikä tiettyjen viljoille tarkoitettujen aineiden jälkeen voi kylvää hernettä.
Tuo on hauska ajatusmalli tuo ideologinen herneen tuki joka on pois joltain muulta kasvilta . Onkohan muita ideologisia tukia ?
Juu,pohjanmaalta nämä kokemukset...
-
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.
-
^
Ei tuohon ole mitään lisättävää,kaikki on tuonkin kanssa mahdollista.
Tuosta hernemarkkinasta...vaikka vuosikausia toitotettiin että kaikki menee kaupaksi niin kyllä viime talven Sarkamessuilla jo myönnettiin jalostajien taholta että tukkoon meni markkina noillakin hehtaarimäärillä ja keskisadolla.
-
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.
Mikä on herneen siemenkustannus/ha?
Jos kokeilisi muutaman hehtaarin ja myisi sadon tuoterehuna nautatilalle.🤔
-
Astronautea myydään 600+ EUR/ha, kylvömäärä 250 kg/ha.
Ja ihan vaan kokeilla ei voi, koska herne on kuminan, leipärukiin ja hampun tapaan viljelyttämissopimuksella kasvatettava, eikä avoimia markkinoita ainakaan syrjäkylillä ole. Jos siis ei käytä kotoisena rehuna tai markkinoi naapuritilalle.
-SS-
-
Näin yhden vuoden pikaisella kokemuksella voi todeta, että kyllähän herne on se juttu, jos meinaa palkokasvien kanssa touhuta. Härkäpapu on täysin menetetty tapaus uskomattoman onnettoman kuivuudenkestonsa takia. Maan rakenteen ja varsinkin vedenläpäisykyvyden lohkolla tulee olla hyvällä tasolla. Piti ottaa pölyttäjäkasvitukea ja laitoin hernettä kahdelle lohkolle. Toinen yli kymmenen hehtaarin lohko oli kauttaaltaan tasaista ja tasalaatuista, toinen puolen hehtaarin lohko epätasaista, vieläkin osa vihreää ja sitten joku sade kesällä pilasi osan lohkosta niin, että herne nuupahti täysin. Elikkä jos pelto ei ole optimaalinen, niin sadosta tulee epätasaisesti valmistuva ja minun mielestäni käytännössä ihan menetetty. Eilen putsailin puimuria ja yllättävän paljon oli savensekaista mujua ottanut kiinni tiettyihin paikkoihin. Esim. viljaelevaattorin pohjaläppää en saanut auki ilman vasaraa. Luukun alta paljastui kivikova sementtikerros. Täytyi hakea muurarinvasara ja sillä hakata reikää moskaan, jotta sain revittyä reiän ympäristön auki ja sain kettingin näkyviin. Säiliössä oleva tyhjennystorvi oli myös jämähtänyt paikoilleen ja sen kanssa piti neuvotella jonkun aikaa. Elikkä tällaisia pieniä varoituksia herneen viljely antaa mahdollisista ongelmista, sitten kun on märkää. Vastaavaa olen viimeksi kokenut härkäpavun kanssa. Reilun kymmenen hehtaarin lohkolta sain puolet puitua ja nyt kun herneet on kuivattu, niin hehtopaino on luokkaa 83kg ja satotaso siinä 4000kg huiteilla. Ihan lievästi harmittaa, etten saanut loppua puitua. Siitä olisi tullut rahaa. Tälläkin sadolla katan kyllä kevyesti viljelykustannukset ja saan hieman työpalkkaa. Mutta kyllä kokonaisuutena tuli sellainen fiilis, että tämä oli nyt tässä. En ole nyt ihan varma, oliko Ingrid se korrenkestävyydeltään paras valinta vai onko joku Astronaut parempi, siinä olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta puimurini on vanha, kuivurilla saa kulkea kuulosuojaimet päässä. Elevaattorin alapää pitää sydäntä särkevää ääntä, kun herne rouskuu elevaattorin pohjalla. Voi Jestas sitä mielenrauhaa, kun sai laskea kauraa koneistoon ja kuinka kauniisti koneisto humisi kuivuessaan. Herneessä on ollut myös jonkinlaista buumia ja viljely on lisääntynyt kovin. Tarvitaanko tätä loppujen lopuksi niin paljon? Epäilen, että markkina alkaa olla täynnä. Jos tämä olisi itävää siementä, niin voisi harkita jonkinlaisena kesantokasvina, joka kylvetään ilman lannoitusta ja unohdetaan sinne. Syksyllä käydään murskaamassa. Luultavasti hyvin edullinen siinä tarkoituksessa ja esikasvikasvi on todennäköisesti erinomainen. Mitä mieltä olette, olenko taas aivan väärässä jutuissani.
Tulee mieleen, mitä minä sanoin ;D Tuo viimeinen oli loistojuttu, nyt on ruisvehnällä mukavat olosuhteet kasvaa. Kylvöpäivä vähän ennen Juhannusta, silti ehti tuottaa palkoon ison siemenen ennen kasvuston lopettamista. Roundupin sijaan olisi voinut käyttää MCPA:ta tms. vastaavaa tappajaa, edellytyksenä ettei ole juolavehnää.
-
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?
-SS-
-
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?
-SS-
Ei ole. Muta kai se ajatus on et jos sattuu kuitenkin satoa tulemaan niin sen voi puida ja hyödyntää..
-
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?
-SS-
Ei ole. Muta kai se ajatus on et jos sattuu kuitenkin satoa tulemaan niin sen voi puida ja hyödyntää..
Kyllä siinä pienenkin viljelijän maha repiää, jos kyseisestä kokeilusta kaiken joutuu itse hernekeittona syämään.
Eli herneen siemensadon kerääminen on sopimusviljelyä, ja sitten puimaan ja puimurikaupoille sen jälkeen.
Taltatkoon seuraava omistaja ruostenäkkileivät puimurin pelleistä.
-SS-
-
Eikö apila, virnat tai valkomesikkä kävisi myös pelkkään typensitomiskäyttöön, ei kai herne nyt mikään ylivoimainen ole maahan murskattavana typenkerääjänä ?
-SS-
Nuo kolme mainitsemaasi järkikasvia ei vaadi kuivausta, puimista ynnä muuta, eivätkä liioin lannoitetta. Kasvinsuojelunkin voi unohtaa koska kasvit itsessään peittävät muut alleen.
Eikä pala kuivuri tai vaadi napraa puiman putsaukseen. Ja parasta on että kasvuston voi jättää talveksi pystyyn ja keväällä hankmota mustaks ja kylvää viljan.
-
Astronautea myydään 600+ EUR/ha, kylvömäärä 250 kg/ha.
Ja ihan vaan kokeilla ei voi, koska herne on kuminan, leipärukiin ja hampun tapaan viljelyttämissopimuksella kasvatettava, eikä avoimia markkinoita ainakaan syrjäkylillä ole. Jos siis ei käytä kotoisena rehuna tai markkinoi naapuritilalle.
-SS-
Ei se nyt ihan noin mene. Kyllä Lantmännin pyttyyn ainaki sai kipata ilman mitään sopimuksia 250€/ton.
Se on kyllä tosi, että markkinat voi mennä tukkoon tätä menoa. Täytyy katsoa ensi keväänä tilannetta.
-
Täällä kun ei Meriniityssä ole muuta enää toiminnassa olevaa viljavarastoa kuin vanha Tukon. Nykyään Hankkija. 4 tn on minimikippaus, sopiva traktorinkuormille.
Lantmännenin "pytty" lienee Perniössä, meikäläisen alle 10 tn kuormista menee maksu eikä muutenkaan ole fiksua juoksuttaa viljavan virkailijoita pikkukasojen takia.
-SS-
-
Kun herneen kanssa on lähes jokavuotinen ongelma, että ryhdikäskin kasvusto lysähtää loppusuoralla täysin maata vasten, niin pitäisikö seosviljelyä harkita uudestaan? Oliko wanha tapa viljellä hernettä tukikasvin kanssa sittenkään niin huono konsti, että siitä piti käytännössä luopua, jos tuotetaan markkinoille hernettä rehutehtaiden raaka-aineeksi? Kun rehutehtaat kuitenkin ostavat sekä hernettä että vehnää, niin miksei niitä voisi ostaa samassa rekkakuormassa? Toimitetusta erästä sitten vaan analyysi, jossa määritettäisiin vehnä / herne suhde, ja molemmista komponenteista maksettaisiin sama hinta kuin puhtaanakin. Jos tehdas haluaisi nuo erilleen, niin varmasti vastaanottoon löytyisi sen mittakaavan lajittelukoneita, joilla ne saisi lajiteltua. Turha sitä lajittelua olisi tehdä maakunnissa tuhannella pikkukoneella.
-
Kyllä kuivurin krapina vaimenee kun siinä on viljaa joukossa, ja kuiva vilja pitää tyhjennyskierukan ja elevaattorit puhtaampina. Mutta lajittelu kuulemma on liian vaikeaa, koska puolikkaat herneet eivät osaa päättäää, kumpaan jakeeseen menevät.
-SS-
-
Kun herneen kanssa on lähes jokavuotinen ongelma, että ryhdikäskin kasvusto lysähtää loppusuoralla täysin maata vasten, niin pitäisikö seosviljelyä harkita uudestaan? Oliko wanha tapa viljellä hernettä tukikasvin kanssa sittenkään niin huono konsti, että siitä piti käytännössä luopua, jos tuotetaan markkinoille hernettä rehutehtaiden raaka-aineeksi? Kun rehutehtaat kuitenkin ostavat sekä hernettä että vehnää, niin miksei niitä voisi ostaa samassa rekkakuormassa? Toimitetusta erästä sitten vaan analyysi, jossa määritettäisiin vehnä / herne suhde, ja molemmista komponenteista maksettaisiin sama hinta kuin puhtaanakin. Jos tehdas haluaisi nuo erilleen, niin varmasti vastaanottoon löytyisi sen mittakaavan lajittelukoneita, joilla ne saisi lajiteltua. Turha sitä lajittelua olisi tehdä maakunnissa tuhannella pikkukoneella.
Näin pohdin itsekin. Sadontuoton ja viljelyvarmuuden kannalta 10-20% seosviljaa - kaura tai vehnä - on iso juttu eikä vielä leikkaa hernesatoa merkittävästi, kuten isompi viljaosuus. Tietty kun ei itse viljele keskusliikkeen renkinä sitä viljaa, vaan "omaan käyttöön" syötettäväksi, niin analyysi ei paljoa maksa, ruokintasuunnitelmaohjelmaa pyöräyttää kerran ja ruokinnassa rokkaa. Joskohan tuo teollisuuskin joskus kykenisi prosessejaan kehittämään? Olisko tässä vaikkapa näillä tuottajaorganisaatiolla pelinavauksen paikka?
-
Joskohan tuo teollisuuskin joskus kykenisi prosessejaan kehittämään?
Onkohan teollisuudella edes halua muutoksiin kun hernettä taitaa näinkin olla tyrkyllä reilusti enemmän kuin mitä sisään huolivat?
-
Onkohan teollisuudella edes halua muutoksiin kun hernettä taitaa näinkin olla tyrkyllä reilusti enemmän kuin mitä sisään huolivat?
Ehkä tänä vuonna on niin. Mutta äkkiä se herneen pinta-ala voi taas romahtaakin, jos tulee riittävästi pettymyksiä.
-
Onkohan teollisuudella edes halua muutoksiin kun hernettä taitaa näinkin olla tyrkyllä reilusti enemmän kuin mitä sisään huolivat?
Ehkä tänä vuonna on niin. Mutta äkkiä se herneen pinta-ala voi taas romahtaakin, jos tulee riittävästi pettymyksiä.
Teollisuudelle on logistiikan kannalta paljon helpompaa ostaa vilja viljana ja herneet herneenä kuin alkaa niitä lajittelemaan erilleen. Muutama sata miljoonaa kiloa kun ostaa viljaa ja hernettä muutama kymmenen miljoona kiloa niin siinä sitä olisi seulomista.Jos ei lajittele niin sitten olisi jollain myydä kaura tukikasvina herneelle,jollain vehnä tukikasvina ja kaikilla eri määrät suhteessa hernettä ja tukikasvia.
Toiset viljelee kaura-herne seosta ja myy pystyyn vihreänä vaikkapa mullin kasvattajille tai muille.Hyvää rehuahan tuosta tulee eikä tarvi juurikaan ruiskutella,toki varoaikojen puitteissa muutenkin pitää toimia.