http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

Voi myös kysyä, olisiko niillä pinta-alalisärahoilla voitu työllistää järkevämmin, maatalouden ulkopuolella. Tämä on kysymys, mitä Kekkosslovakiassa ei saanut esittää.

Jotta totuus ei unohtuisi, niin vielä 1993 silloinen maatalousministeri Martti Pura vaati pienviljelijä-linjan jatkamista....olihan hän kepun vara-pj ja vaalikarjaa piti elättää.

Suomihan oli housut nilkoissa Neuvostoliiton romahdettua ja kaupan sinne loputtua: suomalainen tavara ei laatunsa puolesta kelvannut länteen.

Lainaus käyttäjältä: devil - 07.10.12 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

Voi myös kysyä, olisiko niillä pinta-alalisärahoilla voitu työllistää järkevämmin, maatalouden ulkopuolella. Tämä on kysymys, mitä Kekkosslovakiassa ei saanut esittää.

Jotta totuus ei unohtuisi, niin vielä 1993 silloinen maatalousministeri Martti Pura vaati pienviljelijä-linjan jatkamista....olihan hän kepun vara-pj ja vaalikarjaa piti elättää.

saako nyt kakoslovakiassa kysyä saman kysymyksen että kun yle saa verorahoja

142 000€ yhtä työntekijää kohti joka ikinen vuosi:)

mitäpä siellä kakolaanen vastaa

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:50

Lainaus käyttäjältä: devil - 07.10.12 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

Voi myös kysyä, olisiko niillä pinta-alalisärahoilla voitu työllistää järkevämmin, maatalouden ulkopuolella. Tämä on kysymys, mitä Kekkosslovakiassa ei saanut esittää.

Jotta totuus ei unohtuisi, niin vielä 1993 silloinen maatalousministeri Martti Pura vaati pienviljelijä-linjan jatkamista....olihan hän kepun vara-pj ja vaalikarjaa piti elättää.

saako nyt kakoslovakiassa kysyä saman kysymyksen että kun yle saa verorahoja

142 000€ yhtä työntekijää kohti joka ikinen vuosi:)

mitäpä siellä kakolaanen vastaa

Eivät ne rahat mene kokonaan työntekijöitten palkkoihin.

YLEn toiminta pitäisi laittaa suurennuslasin alle, on perseestä ja syvätä!

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Ja tuo tavoite putoaa tuosta 60000 puoleen aika piankin . Suomessa peltoa kai jotain 2mrd ha jaettuna 30000 =70 ha /tila mutta pitää muistaa että syrjäiset ja huonot pellot jäävät joka tapauksessa viljelemättä joten tuokin on liikaa .  Yksinkertaista matematiikkaa ,mutta ei aukene niille jotka luulevat että 30ha viljatilalla pitäisi elää.

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:50

Lainaus käyttäjältä: devil - 07.10.12 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

Voi myös kysyä, olisiko niillä pinta-alalisärahoilla voitu työllistää järkevämmin, maatalouden ulkopuolella. Tämä on kysymys, mitä Kekkosslovakiassa ei saanut esittää.

Jotta totuus ei unohtuisi, niin vielä 1993 silloinen maatalousministeri Martti Pura vaati pienviljelijä-linjan jatkamista....olihan hän kepun vara-pj ja vaalikarjaa piti elättää.

saako nyt kakoslovakiassa kysyä saman kysymyksen että kun yle saa verorahoja

142 000€ yhtä työntekijää kohti joka ikinen vuosi:)

mitäpä siellä kakolaanen vastaa

  Kalliiksi se tulee tuo MTV3 tissinkoittajille ja Valion maidonluputtajille. 

Lainaus käyttäjältä: devil - 07.10.12 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Ja tuo tavoite putoaa tuosta 60000 puoleen aika piankin . Suomessa peltoa kai jotain 2mrd ha jaettuna 30000 =70 ha /tila mutta pitää muistaa että syrjäiset ja huonot pellot jäävät joka tapauksessa viljelemättä joten tuokin on liikaa .  Yksinkertaista matematiikkaa ,mutta ei aukene niille jotka luulevat että 30ha viljatilalla pitäisi elää.

Siinnäpä matematiikka on hallussa, ja myös maantieto.

Lainaus käyttäjältä: EpäKesko - 07.10.12 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: devil - 07.10.12 - klo:12:40

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 07.10.12 - klo:12:19

http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm

Yläjärvi kyseenalaisti koko maan asuttuna pitämisen maataloudella.

Yläjärvi oli maatalousministeri 1980- luvulla.

Tavoitteellinen tilaluku 1990-luvun taitteessa 160000 tilaa. Jos tuosta tilanteesta olisi pudottu jonkun vuoden viiveellä 60000 tilaan, niin se olisi tarkoittanut vähintään 200 000 ihmisen työlllistämisyritystä muille aloille. Luku olisi varmasti suurempi kun maatalouteen kytköksissä olevien ammattien ja alojen määrä oli suuri. Rakennemuutos on ollut myöhässä, sen tajuaa varmasti kaikki. Mutta oliko silti vaihtoehtoja? Mitkä olisivat olleet nimimerkki Talojuhanin teesit onnistuneeseen maatalouden sopeuttamiseen tuona aikakautena? Moni tältä foorumilta odottaa jo vaihtoehtomalleja, kuinka olisi pitänyt toimia?

Ja tuo tavoite putoaa tuosta 60000 puoleen aika piankin . Suomessa peltoa kai jotain 2mrd ha jaettuna 30000 =70 ha /tila mutta pitää muistaa että syrjäiset ja huonot pellot jäävät joka tapauksessa viljelemättä joten tuokin on liikaa .  Yksinkertaista matematiikkaa ,mutta ei aukene niille jotka luulevat että 30ha viljatilalla pitäisi elää.

Siinnäpä matematiikka on hallussa, ja myös maantieto.

Juujuu... reilut 2milj ha peltoa eikä kansallinen maitukiintiö 

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

[/quote]

  Jaa,täälläpäin olivat kaikki pientilalliset ansiotöissä että pystyivät pitämään torppansa..
  Mut kyllä se erään tahon poliittisen optimikoon pitäminen kesti liian pitkään,vielä 80-luvullakin valtio jakoi ostamiaan tiloja subventoidulla hinnalla muutaman hehtaarin palstoja että sai mahdollisimman monta "isäntää "jatkamaan puuhasteluaan,,eikä ollut valtion lainoituksesta puhettakaan jos osti peltoa yli sen määrän mikä oli heidän mielestään sopivaa,,(jos pinta-ala nousi yli 20..).....

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

  Jaa,täälläpäin olivat kaikki pientilalliset ansiotöissä että pystyivät pitämään torppansa..
  Mut kyllä se erään tahon poliittisen optimikoon pitäminen kesti liian pitkään,vielä 80-luvullakin valtio jakoi ostamiaan tiloja subventoidulla hinnalla muutaman hehtaarin palstoja että sai mahdollisimman monta "isäntää "jatkamaan puuhasteluaan,,eikä ollut valtion lainoituksesta puhettakaan jos osti peltoa yli sen määrän mikä oli heidän mielestään sopivaa,,(jos pinta-ala nousi yli 20..).....
[/quote]

   Valtio jakoi? Aijaa niinkö se meni. Mulle jäi muistiin sellainen kuva asiasta, että maatalouslautakunta oli monessa maakaupassa ratkaisevassa asemassa. Kepujohtoisessa kunnassa ainoastaan kepulaaset voivat ostaa maata. Se että Sepe on viljelly maata ja omistanut metsää on pelkästään SKDL:n, Kokoomuksen ja demareiden ansiota. Kepulaanen maataloussihteeri uhkas syksyllä 1981 laittaa meikäläisen tiilenpäitä lukemaan. 

   Valtio jakoi? Aijaa niinkö se meni. Mulle jäi muistiin sellainen kuva asiasta, että maatalouslautakunta oli monessa maakaupassa ratkaisevassa asemassa. Kepujohtoisessa kunnassa ainoastaan kepulaaset voivat ostaa maata. Se että Sepe on viljelly maata ja omistanut metsää on pelkästään SKDL:n, Kokoomuksen ja demareiden ansiota. Kepulaanen maataloussihteeri uhkas syksyllä 1981 laittaa meikäläisen tiilenpäitä lukemaan. 
[/quote]

  No joo,eihän niitä valtio jaannut,se vaan osti tiloja sen verran kovalla hinnalla että siihen eivät naapurit kyenneet,ja sitten nää "uskotut miehet" valitsivat nää soveliat maansaajat jotka saivat sillä subventoidula hinnalla ja hyvillä lainaehdoilla sitten pikkupalasia itsellen,,tietenkin niin ettei tullut liian suurta tilaa..

Täälläpäin kyllä, maata sai ostaa melkein kuka vaan, tunnen yhden joka ei edes ole mikään varsinainen maanviljelijä, mutta osti vaan mettää kuten muutkin, noin 70 %:tia siitä arvosta, mitä siellä oli puuta ....

Enää ei valtio maata myy, ei edes järkevällä hintaa, yksityisiltä saa halvemmalla.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 08.10.12 - klo:07:01

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin esim. täälläpäin yksi tehtailija kirosi työvoiman puutetta.... jo 1970-luvulla, pinta-alalisät ym. pitivät ihmiset pikkutiloilla.

  Jaa,täälläpäin olivat kaikki pientilalliset ansiotöissä että pystyivät pitämään torppansa..
  Mut kyllä se erään tahon poliittisen optimikoon pitäminen kesti liian pitkään,vielä 80-luvullakin valtio jakoi ostamiaan tiloja subventoidulla hinnalla muutaman hehtaarin palstoja että sai mahdollisimman monta "isäntää "jatkamaan puuhasteluaan,,eikä ollut valtion lainoituksesta puhettakaan jos osti peltoa yli sen määrän mikä oli heidän mielestään sopivaa,,(jos pinta-ala nousi yli 20..).....

   Valtio jakoi? Aijaa niinkö se meni. Mulle jäi muistiin sellainen kuva asiasta, että maatalouslautakunta oli monessa maakaupassa ratkaisevassa asemassa. Kepujohtoisessa kunnassa ainoastaan kepulaaset voivat ostaa maata. Se että Sepe on viljelly maata ja omistanut metsää on pelkästään SKDL:n, Kokoomuksen ja demareiden ansiota. Kepulaanen maataloussihteeri uhkas syksyllä 1981 laittaa meikäläisen tiilenpäitä lukemaan. 
[/quote]

  Ei pidä millään lailla paikkaansa. Kun itse olin 1980-luvulla opintiellä, niin samanaikaisesti edesmennyt isävainaa osti juuri 20 hehtaarin peltoalan lisämaaksi koko tiluksineen. Ikinä ei ole meillä mitään puoluetta kumarrettu ja uskonnon suhteen ollaan oltu neutraalilla linjalla, joten pitäisin edellisen viestin kirjoittajan henkilökohtaisen mielikuvituksen tuotteena koko kirjoitusta. Ja jos tiilenpäistä on kyse, niin mikä on rikosnimike nimimerkillä Sepedeus? Menitkö tekemään jotain laitonta?