Se saattaa pölyttää takaisin silloin, kun tavaraa menee kitusiin vähän.

Sullojaroottori ja paali nimittäin pyörivät huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa.

Tuo muovisidonta näyttää aina aiheuttavan joillekkin näppyjä.
Minkäs minä siille teen että ACCM toimii ja muut ei viiti sitä kopioida ihan yks yhteen . Muovisidonta vaatii sen että ajetaan rehua sen verran koneeseen , että muovinpää (joka on köytenä ) ohittaa rehun kanssa sullojan , takakammion ja etukammion välissä olevan raon.
Köyden pituus on noin 1/3 tai 1/2 paalin pinnasta. Jos ei aja sitä rehua , onnistuu noin 8/10 paalia. Jos ajaa rehua noin 9,99/10 (tai jotain 100 % ei taida onnistua millään ) .
Massanajoa koneeseen ei pidä sekoittaa verkon kanssa ajamiseen . Verkotuksessa muovisidonta koneeseen Ei ajeta rehua verkon päälle.
Märässä rehussa muoviköyden pää on paalin pinnalla , kuivissa uppoaa/jää rehun sekaan. Huomioitavaa on että muovi ei jäädy/jää kiinni paaliin. Muovejen poiston yhteydessä katsotaan että köysi lähtee mukaan. Ei ole sen vaikeampaa.  Ajan säästö verkon pois ottamiseen on huomattava.
9/10 muovisidontaa käyttävä ajaa automaatti verkotuksella. Ainakin Agronic paalainkäärin yhdistelmissä voi viiveen säätää mieleisekseen.

Jos vanhemmissa , ei verkko katkea  eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...

Tuo muovisidonta näyttää aina aiheuttavan joillekkin näppyjä.
Minkäs minä siille teen että ACCM toimii ja muut ei viiti sitä kopioida ihan yks yhteen . Muovisidonta vaatii sen että ajetaan rehua sen verran koneeseen , että muovinpää (joka on köytenä ) ohittaa rehun kanssa sullojan , takakammion ja etukammion välissä olevan raon.
Köyden pituus on noin 1/3 tai 1/2 paalin pinnasta. Jos ei aja sitä rehua , onnistuu noin 8/10 paalia. Jos ajaa rehua noin 9,99/10 (tai jotain 100 % ei taida onnistua millään ) .
Massanajoa koneeseen ei pidä sekoittaa verkon kanssa ajamiseen . Verkotuksessa muovisidonta koneeseen Ei ajeta rehua verkon päälle.
Märässä rehussa muoviköyden pää on paalin pinnalla , kuivissa uppoaa/jää rehun sekaan. Huomioitavaa on että muovi ei jäädy/jää kiinni paaliin. Muovejen poiston yhteydessä katsotaan että köysi lähtee mukaan. Ei ole sen vaikeampaa.  Ajan säästö verkon pois ottamiseen on huomattava.
9/10 muovisidontaa käyttävä ajaa automaatti verkotuksella. Ainakin Agronic paalainkäärin yhdistelmissä voi viiveen säätää mieleisekseen.

Jos vanhemmissa , ei verkko katkea  eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...

Itellä ei oo kokemusta muovisidonnasta lainkaan mutta vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Maataloudessakin pitäisi uskaltaa ottaa uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja käyttöön jotka parantavat muutenkin heikkoa maatalouden kannattavuutta.

Aina ei uuden käyttöönotto suju vältttämättä ilman kasvukipuja ennen kuin opitaan kaikki muutujien vaikutukset ja varsinkin käyttäjät oppii... Agronikille kiitosta että olette ottaneet tällaista tekniikkaa käytöön vaikka näyttää että jotkut ovat saaneet siittä hyvän moittimisen aiheen.

Voisin melkein povata että muovisidonta tulee yleistymään muillakin valmistajilla(ennemmin kuin 3d)

Oon ite käyttäny muuaalla automaatti laitteita ja hyvin usein vika on ollut käyttäjässä.

Mutta edelleenkin haluaisin kuulla niitä kokemuksia koneesta

Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.

Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.

Tehas ilimottaa 80kw min tehoks onko tämä ihan hatusta vejetty? pystyykö sitä säätään niin et sitä voi ajaa 80kw toki ei varmaan tarvi oottaa kivikovia paaleja...

Miten toi muovisidonta toimii märällä rehulla? Eikö vedä jäähän?  Ei oo kokemusta ko koneesta mutta 6400sel vedettiin taarupin kombia ilman ongelmia. Maaston mäkisyys ratkaisee aika paljon..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 27.02.13 - klo:15:59

Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.

Tehas ilimottaa 80kw min tehoks onko tämä ihan hatusta vejetty? pystyykö sitä säätään niin et sitä voi ajaa 80kw toki ei varmaan tarvi oottaa kivikovia paaleja...

En tiedä tästä kyseisestä koneesta muuta, kuin että urakoitsija vetää 170hp koneella ja siinä on varmasti reserviä. Nuo ilmoitetut minimiarvot ovat juuri niitä, eli hyvissä olosuhteissa voi teoriassa pärjätä.

Kymmenen pisteen kysymys kuuluu, miksi ostaa kallis paalain ja alkaa vääntämään sillä myttyjä kun niitä myttyjä saa edullisemmin vaikka vanhalla Kronella? Nykyiset paalaimet on suunniteltu tehokkuutta ajatellen, eli sopivasti voimaa aisalla ja oikeasti purtavaa noukkimelle.

Itse vedin monta vuotta yhdistelmäpaalainta (eri merkkiä) 80kw koneella ja hyvissä oloissa ei mitään valittamista. Mutta vähänkään pehmeämpi pelto ja mäkinen maasto niin onhan se onneton kiskominen oikeasti ihan p*rseestä..

ACC:lle mielellään yli 150hv kuten 455 claassillekkin. Kuhni ja mäkkäri menee hyvin tasaisella 120hv veturillakin, 1302 riittänee jopa 100hv.
Karhon koko ja ajonopeus vaikuttaa aikalailla. On eri asia paalata 10m karhotettua paksua apilaheinää hieman märkänä kuin kuivaa kitukasvuista timoteitä 2.4m koneen jäljiltä.

Jontikalla vedetään mäkkäriä ja hyvin menee, vajaa 3ha on sellaista rinnettä että karhotetaan vain 2 karhoa yhteen että menee paremmin. Isolla karholla jos käärintä on kesken ja rutistus alkaa niin kone ottaa kyllä tehoja.

Ajonopeus määrää aika pitkälle tehontarpeen. Kyllä 80 kW riittää, lopussa vaan ajetaan hitaampaa.

Muovisidonta toimii märällä hyvin. Eilen aukasin märkiä apila paaleja joissa oli verkko ( testailin erilaisia verkkoja ) yhtä tuskaa kun jääsä ja painunut rehuun/veteen kiinni. Muovisidonnassa muovi jää pinnalle eikä jäädy kiinni , lähtee samalla kuin käärintäkalvo.

Nyt kun tuon muovisidonnan erinomaisuutta on niin kovasti korostettu, niin tyhmä kysymys: Saako AAC konetta ilman muovisidontaa?
Omaa konetta ostaessa myyjä jaksoi mainostaa miten hintaan kuuluu x tonnin arvoinen muovisidonta. Itse en ole nähnyt tarpeelliseksi moista sidontaa, joten toivoin myyjän poistavan sen tarjouksesta, kilpailukykynsä parantamiseksi. Vastaus oli:" Ei saa ilman muovisidontaa".

Onneksi ei saanut hintaa kohdalleen, olisin nyt täysin tiedoton paalirehun teon vaivattomuudesta.

Jos vanhemmissa , ei verkko katkea  eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...
[/quote]


KUN ne ei toimi siltikään,vaikka ois uusiki terä ja sen s....nan jarrun säätöön vois uuven pulsen ostajalle agri palakata oman mustankenialaisen...
no onneksi ne murheet poistu mchalen myötä..

Se saattaa pölyttää takaisin silloin, kun tavaraa menee kitusiin vähän.

Sullojaroottori ja paali nimittäin pyörivät huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa.

pyöriikö turhan joutuin
elikkä vie turhaan voimaa

Pienempi pyörimisnopeus vie vähemmän voimaa, mutta paali on paljon löysempi ja sidonta myös hitaampi.

ACC:ssa on haettu suurta tehoa, nehän menevät urakointiin tai joka tapauksessa normaalia kovempaan käyttöön. Kaikilla on kiire, yleensä ainakin 10 metriä karhotetaan yhteen ja paaleja tulee parhaillaan jopa 50- 55 tunnissa, sisältäen muovirullien vaihdot. Joten paalin on hyvä pyöriä reippaasti, että kammio ehtii sen puristaa.

ACC on rakennettu niin, että silpputeräautomatiikkaa käyttämällä  terät laskevat alas joka paalilla. Ts. pintaan pitkää, tästä seuraa se, että vaikka kammio on 125 cm, niin paali voidaan ajaa lähelle 140 cm halkaisijaa. Ja paalilla on normaalia kauemmin aikaa puristua peräporttia vasten. Nurkkarullissa on 60 mm akselit, joten kone kestää tämän.

VOA:n käyttöalue on laaja, n. 750- 930 1/min joten pienemmällä traktorilla voi käyttää pienempää kierroslukua ja 750 1/min voimanottoa.

Niin ja mikään ei estä käyttämästä muovisidontamallissa verkkoa. Perinteistä verkkojarrua ei siellä edes ole. Verkkoa jarrutetaan kaksivaiheisesti, kiinteä 4% pyörimisero rullilla ja sitten tarvittaessa hydraulisesti lisää.

Siis avautuuko Pulsen paalikammio lopussa vai pullistuuko paali vasta pihalla? Jos avautuu niin eikö paalin paino kohdistu käytännössä muutamalle telalle?