- laatu voi olla parempaa
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.
Ehkä ei ole noin yksioikoinen. Esimerkkinä yleensä laadukkaana pidetty Bjarne-kevätvehnä. 2010 hellekesänä se jäi vaaksan mittaiseksi, oli täystiheää, tähkiäkin oli,. mutta viljaa ei vain tullut, no 800 kiloa ehkä. Ja Bjarnen valkuainen ja leivontalaatu ei koskaan kehittynyt kunnolla, vaikka maa oli umpisuolattu lannoitteella. Syysvehnässä ja mallasohrassa sentään hätyyteltiin 20% valkuaista.
Kyllä joinakin syksyinä katkoivat kuivuuden takia kultivaattorinpiikkejä tai aurat eivät menneet maahan. Tai syysvehnä jäi itämättä. Suorakylväjät yrittivät rahantienausta, mutta sitten kasvusto oli kirkkaankeltainen loka-joulukuun tulvissa.
-SS-
Ei toki ole mustavalkoinen, kaikissa ongelmissa on - omat ongelmansa.
Sekin merkitsee milloin se kuivuus tai märkyys on; heti keväällä kylvöjen jatkona, hieman myöhemmin jyväluvun määrääjänä vai vasta täyttymisvaiheessa.
Vai ihan koko ajan :-(
Märkyys pilaa yleensä pahiten vasta sadonkorjuun aikaan.
"Kaikki liika on turmiollista sanoi lehmä kun halkesi odelmasta", vanha sananlasku ainakin täällä päin.