Kelasilppurikeskustelun yhteydessä sivuttiin myös säilöntäaineita. Asiantunteva agroraati voisi joutesssaan pohtia, mikä on paras säilöntäaine.
Omalta tilalta löytyy kahdeksankymmenen vuoden kokemus säilörehun teosta. Ensimmäinen säilöntäaine oli rikki- ja suolahapon yhdistelmä, jolla selvittiin 60-luvun lopulle. Niittosilppurien mukana tuli norjalainen muurahaishappo, jota myös Kemira ryhtyi valmistmamaan. AIV-liokset ovat edelleen muurahashappopohjaisia aineita.

 Viime vuosikymmenellä markkinoille tuli myös maitohappopohjaisia, biologisia säilöntäaineita, joita on tullut käytettyä jo vuosia. Ensimmäinen valmiste oli Valion Bioprofi. Viime vuosina on käytetty Delavalin Feedtec22(suolan kanssa

 Kokemukset biologisista aineista ovat hyviät Rehu on maittavaa, koneet eivät ruostu, happi riittää silppuri/noukinvaunukuskilla. Ongelma on sateiset kelit kevätrehun teon aikaan.
Viimeiset 4 vuotta on tehty rehu noukinvaunulla. Ei ole ollut säilyvyyden kanssa ongelmia. Toinen probleema on siilon käyttöönotto heinä-elokuussa. Rehun pinta lämpeää herkästi, vaikka katettujen siilojen sisään ei osu suoraa auringonpaistetta.

En voi aivan parasta säilötäaine merkkiä kyllä sanoa, mutta meillä on ollut käytössä AIV-liuokset siitä lähtien kun on yleensä ensimmäisen kerran tehty säilörehua. eli joskus vuodesta 70 lähtien...

Tällä hetkellä käytössä on AIV-ässä, Mutta vielä on siilossa ylivuotista rehua joka on säilötty AIV-priimalla.
Henkilökohtaisesti tulen jatkossakin suosimaan/käyttämään Kyseisiä aineita rehunsäilönnässä.
Ja en näe koneiden ruostumista kyllä ongelmana, Koska tapana on ollut pestä/öljytä silppuri välittömästi rehunteon jälkeen.

Näistä biologisista aineista minulle on kertynyt aika kyseenalaisia kokemuksia , kun vuosittain on teetetty urakoitisjalla noin 60-70 paalia ns:siirtymäruokintaan, ennen kuin ruvetaan syöttämään varsinaista satoa siilosta.
Niin tämän pyöröpaali rehun säilyminen ei kyllä ole vastannut odotuksia siitä kuinka rehun tulisi säilyä.
Koska lähestulkoon jokaisesta paalista täytyy ottaa rehua pois pilaantumisen takia. Ja paalit on teettetty yleensä 2-sadon teon yhteydessä. Eli ne ei joudu olemaan pellolla kesää odottamassa syöttöä.

Vai voiko säilyvyyteen olla vaikuttavana tekijänä se,että säilörehu on apilavaltaista koska pellot ovat luomussa.?

Mutta kuitenkin siilossa oleva rehu säilyy erittäin hyvin, eikä hukaan heitettävää juuri tule.
Rehu tehdään esikuivattuna yhtälailla siiloon kuin paaliinkin.

Mutta oman kokemukseni valossa suhtaudun aika suurella varauksella näihin biologisiin aineisiin.
Mutta semmoisen paalausurakoitisian löytäminen on hankalaa joka suostuu hapolla paalaamaan..

Bonsilagea ja Feedtechiä vuodesta 2001 paalirehuun. Säilöntäaine varmistaa paalirehun laadun, mutta mielestäni epäonnistumistekijät ovat seuraavat: Multa rehun seassa , karhon päällä ajelu,esikuivausaika, karhon vesittyminen ja mahdollinen virhekäymisen alkaminen jo karhossa, löysät epämuotoiset paalit ( paalainten välillä liian isoja eroja ), muovittaminen myöhemmin kuin kahden tunnin päästä paalauksesta, muovin laatu ja ikä, käärintäkerrosten määrä ( aina 6 kpl ),muovin limitys, kiristys , paalien säilytysasento (aina mieluummin pystyyn, etenkin jos on märkää rehua ) , paalien liikuttelu ( kunnon pihti, ei liian tiukkaan puristeluita ) ja vältettävä tarpeetonta kuljettelua. JA SITTEN ON TAPAUKSIA JOISSA BIOLOGINEN SÄILÖNTÄAINE ON TEHTY LIKAISIIN TAI HAPPOA (AIV, Propioni ) SISÄLTÄVIIN ASTIOIHIN TAI SÄILÖNTÄAINE ON OLLUT VALMIINA SEOKSENA LIIAN KAUAN . Lintujen varalle olemme huomanneet KEPUNvihreän muovin paremmaksi kuin valkean. Siinä tärkeimmät. Paalirehu ollut  parempaa kuin aumarehut omalla kohdalla. Todisteena kaupankäynti mm. hevostiloille. Monesti parjattu kuiva tavarakin säilyy, kun raaskii tehdä tiukkaa paalia....Väkeviä happoja ei tule enää minun paalaimeen, eikä tässä nykyisessä ole käytettykään. Ja tuosta ajonopeudesta sanotaan paalatessa, en koe suurta merkitystä olevan, yleinen nopeus itsellä 13.3-15 km/h. Vaikeimmissa paikossa 8-10 km/h. Lisäksi täytyy tuosta apilasta sanoa, että sitä menee ajoon kesässä noin 80 ha ja säilyvyydessä ei mitään eroa muuhun nurmirehuun....Osa melkein luomua..." Pölöjähän se Loortikkiin on, vuan tämä rehunteko on niin lähellä syväntä. Se tämä pualirehu on yhtä viksu säilöntämuoto kuin savolaisille on  kalakukko, kaikki löytyy samasta paketista"...

aaaaiiivee liuvvosta on käytetty kokoajan seihtekytäluvun alusta lähtien. Se on sopiva aene tämmöselle laeskalle isännälle, nii ja pölöjälle. Se kun tahtoopi olla että jos ei oo panssariaetaa auman ympärillä, niin joku porotokka asustellee auman päällä ja seon sitte muovi rikki. Niin aiv-kakkostakotuolie:llä tehty rehu ei lämpie, vaen pinnasta mennee pikkusen pilalle.

Paaleihin AIV2+ , kuivempaan tavaraan viime ja toissakesänä Kärki-agrin biologista silliallia. Molempaiset säilyny muuten ihan hyvin, mutta EU:n suojelemien ihanien naakkojen tekemät reiät aiheuttaa homeläiskiä.

aaaaiiivee liuvvosta on käytetty kokoajan seihtekytäluvun alusta lähtien. Se on sopiva aene tämmöselle laeskalle isännälle, nii ja pölöjälle. Se kun tahtoopi olla että jos ei oo panssariaetaa auman ympärillä, niin joku porotokka asustellee auman päällä ja seon sitte muovi rikki. Niin aiv-kakkostakotuolie:llä tehty rehu ei lämpie, vaen pinnasta mennee pikkusen pilalle.

Joskus itelläkin auman kimppuun kävi koiralauma ja joskus hirvet kulki yli... Kyllähän aumassa saapi kelvollista rehua, mutta oli takavuosina kaks kesää, jolloin oli lämmintä kolomenkymmenen tienoilla ja pitkiltä ajomatkoilta alkoi reunukset tekoaikaan helposti lämpenemään vaikka kuinka tallas ja kasteli hapolla.... AIV-liuosta silloin käytettiin ja aina rehu oli hyvää. Mutta pakko oli muuttaa systeemejä ja pellot hajallaan.

meillä on siiloissa käytetty nyt muutama vuosi biologista ainetta mutta muutetaan takaisin happoon koska sitä määrää voi laskea huomattavasti ilman lämpiämis ongelmaa
paaleihin ei ole käytetty mitään säilöntäainetta eikä tulla käyttämään rehujen säilymisessä ei ole ollu ongelmia parhaimmillaan ollu 3v vanhoja paaleja ilman homeita jä säästyyhän siinä kesässä rutosti euroja

Meillä ei käytetä minkään laista säilöntä ainetta paaleissa

Meillä ei käytetä minkään laista säilöntä ainetta paaleissa

No, näinhän se on, että ne jotka ei happoja käytä, ovat hiljaa vaan,
ja nauravat partaansa.

Aiv 2+ on käytetty siiloon. Yleensä saa kaiken syöttää. Mahdollisiin paaleihin ei oo käytetty mitään, mutta ne syötetään hiehoille.
Naattiin ei oo koskaan käytetty mitään ja hyvin säilyy.

Feedtechiä siiloon sekä paaliin. F22.

Biotal kevätsato, bonsilage toinen. Helevetin hyviä rehuja. Aikanaan aumoihin hapolla.

K- Pirkka säilöntäaineella. Oon pintaanlannotetut säilöny(liete lannoitteena) . Apilikot ilman säilöntäainetta niinkö kokoviljatki.

Siiloon ja paaleihin FEEDTECH 22.

Miepä käytän aiv 2000 hyvin säilyy esikuivattuna ja ei lämpene syyskesällä aumat aukastesa,oon käyttäny sitä ainaki 5 vuotta kovin jos on märkää rehua nii säilyy rehu mutta ei haise niin hyvälle kun kuivenpana tehty ,otan näytteet joka vuosi rehusta ja kiitettävää on ollu tulokset