Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: pekkapoika - 22.01.08 - klo:10:47
-
Kelasilppurikeskustelun yhteydessä sivuttiin myös säilöntäaineita. Asiantunteva agroraati voisi joutesssaan pohtia, mikä on paras säilöntäaine.
Omalta tilalta löytyy kahdeksankymmenen vuoden kokemus säilörehun teosta. Ensimmäinen säilöntäaine oli rikki- ja suolahapon yhdistelmä, jolla selvittiin 60-luvun lopulle. Niittosilppurien mukana tuli norjalainen muurahaishappo, jota myös Kemira ryhtyi valmistmamaan. AIV-liokset ovat edelleen muurahashappopohjaisia aineita.
Viime vuosikymmenellä markkinoille tuli myös maitohappopohjaisia, biologisia säilöntäaineita, joita on tullut käytettyä jo vuosia. Ensimmäinen valmiste oli Valion Bioprofi. Viime vuosina on käytetty Delavalin Feedtec22(suolan kanssa
Kokemukset biologisista aineista ovat hyviät Rehu on maittavaa, koneet eivät ruostu, happi riittää silppuri/noukinvaunukuskilla. Ongelma on sateiset kelit kevätrehun teon aikaan.
Viimeiset 4 vuotta on tehty rehu noukinvaunulla. Ei ole ollut säilyvyyden kanssa ongelmia. Toinen probleema on siilon käyttöönotto heinä-elokuussa. Rehun pinta lämpeää herkästi, vaikka katettujen siilojen sisään ei osu suoraa auringonpaistetta.
-
En voi aivan parasta säilötäaine merkkiä kyllä sanoa, mutta meillä on ollut käytössä AIV-liuokset siitä lähtien kun on yleensä ensimmäisen kerran tehty säilörehua. eli joskus vuodesta 70 lähtien...
Tällä hetkellä käytössä on AIV-ässä, Mutta vielä on siilossa ylivuotista rehua joka on säilötty AIV-priimalla.
Henkilökohtaisesti tulen jatkossakin suosimaan/käyttämään Kyseisiä aineita rehunsäilönnässä.
Ja en näe koneiden ruostumista kyllä ongelmana, Koska tapana on ollut pestä/öljytä silppuri välittömästi rehunteon jälkeen.
Näistä biologisista aineista minulle on kertynyt aika kyseenalaisia kokemuksia ???, kun vuosittain on teetetty urakoitisjalla noin 60-70 paalia ns:siirtymäruokintaan, ennen kuin ruvetaan syöttämään varsinaista satoa siilosta.
Niin tämän pyöröpaali rehun säilyminen ei kyllä ole vastannut odotuksia siitä kuinka rehun tulisi säilyä.
Koska lähestulkoon jokaisesta paalista täytyy ottaa rehua pois pilaantumisen takia. Ja paalit on teettetty yleensä 2-sadon teon yhteydessä. Eli ne ei joudu olemaan pellolla kesää odottamassa syöttöä.
Vai voiko säilyvyyteen olla vaikuttavana tekijänä se,että säilörehu on apilavaltaista koska pellot ovat luomussa.?
Mutta kuitenkin siilossa oleva rehu säilyy erittäin hyvin, eikä hukaan heitettävää juuri tule.
Rehu tehdään esikuivattuna yhtälailla siiloon kuin paaliinkin.
Mutta oman kokemukseni valossa suhtaudun aika suurella varauksella näihin biologisiin aineisiin.
Mutta semmoisen paalausurakoitisian löytäminen on hankalaa joka suostuu hapolla paalaamaan..
-
Bonsilagea ja Feedtechiä vuodesta 2001 paalirehuun. Säilöntäaine varmistaa paalirehun laadun, mutta mielestäni epäonnistumistekijät ovat seuraavat: Multa rehun seassa , karhon päällä ajelu,esikuivausaika, karhon vesittyminen ja mahdollinen virhekäymisen alkaminen jo karhossa, löysät epämuotoiset paalit ( paalainten välillä liian isoja eroja ), muovittaminen myöhemmin kuin kahden tunnin päästä paalauksesta, muovin laatu ja ikä, käärintäkerrosten määrä ( aina 6 kpl ),muovin limitys, kiristys , paalien säilytysasento (aina mieluummin pystyyn, etenkin jos on märkää rehua ) , paalien liikuttelu ( kunnon pihti, ei liian tiukkaan puristeluita ) ja vältettävä tarpeetonta kuljettelua. JA SITTEN ON TAPAUKSIA JOISSA BIOLOGINEN SÄILÖNTÄAINE ON TEHTY LIKAISIIN TAI HAPPOA (AIV, Propioni ) SISÄLTÄVIIN ASTIOIHIN TAI SÄILÖNTÄAINE ON OLLUT VALMIINA SEOKSENA LIIAN KAUAN . Lintujen varalle olemme huomanneet KEPUNvihreän muovin paremmaksi kuin valkean. Siinä tärkeimmät. Paalirehu ollut parempaa kuin aumarehut omalla kohdalla. Todisteena kaupankäynti mm. hevostiloille. Monesti parjattu kuiva tavarakin säilyy, kun raaskii tehdä tiukkaa paalia....Väkeviä happoja ei tule enää minun paalaimeen, eikä tässä nykyisessä ole käytettykään. Ja tuosta ajonopeudesta sanotaan paalatessa, en koe suurta merkitystä olevan, yleinen nopeus itsellä 13.3-15 km/h. Vaikeimmissa paikossa 8-10 km/h. Lisäksi täytyy tuosta apilasta sanoa, että sitä menee ajoon kesässä noin 80 ha ja säilyvyydessä ei mitään eroa muuhun nurmirehuun....Osa melkein luomua..." Pölöjähän se Loortikkiin on, vuan tämä rehunteko on niin lähellä syväntä. Se tämä pualirehu on yhtä viksu säilöntämuoto kuin savolaisille on kalakukko, kaikki löytyy samasta paketista"... ;) ;) ;)
-
aaaaiiivee liuvvosta on käytetty kokoajan seihtekytäluvun alusta lähtien. Se on sopiva aene tämmöselle laeskalle isännälle, nii ja pölöjälle. Se kun tahtoopi olla että jos ei oo panssariaetaa auman ympärillä, niin joku porotokka asustellee auman päällä ja seon sitte muovi rikki. Niin aiv-kakkostakotuolie:llä tehty rehu ei lämpie, vaen pinnasta mennee pikkusen pilalle.
-
Paaleihin AIV2+ , kuivempaan tavaraan viime ja toissakesänä Kärki-agrin biologista silliallia. Molempaiset säilyny muuten ihan hyvin, mutta EU:n suojelemien ihanien naakkojen tekemät reiät aiheuttaa homeläiskiä.
-
aaaaiiivee liuvvosta on käytetty kokoajan seihtekytäluvun alusta lähtien. Se on sopiva aene tämmöselle laeskalle isännälle, nii ja pölöjälle. Se kun tahtoopi olla että jos ei oo panssariaetaa auman ympärillä, niin joku porotokka asustellee auman päällä ja seon sitte muovi rikki. Niin aiv-kakkostakotuolie:llä tehty rehu ei lämpie, vaen pinnasta mennee pikkusen pilalle.
Joskus itelläkin auman kimppuun kävi koiralauma ja joskus hirvet kulki yli... Kyllähän aumassa saapi kelvollista rehua, mutta oli takavuosina kaks kesää, jolloin oli lämmintä kolomenkymmenen tienoilla ja pitkiltä ajomatkoilta alkoi reunukset tekoaikaan helposti lämpenemään vaikka kuinka tallas ja kasteli hapolla.... :( :( AIV-liuosta silloin käytettiin ja aina rehu oli hyvää. Mutta pakko oli muuttaa systeemejä ja pellot hajallaan.
-
meillä on siiloissa käytetty nyt muutama vuosi biologista ainetta mutta muutetaan takaisin happoon koska sitä määrää voi laskea huomattavasti ilman lämpiämis ongelmaa
paaleihin ei ole käytetty mitään säilöntäainetta eikä tulla käyttämään rehujen säilymisessä ei ole ollu ongelmia parhaimmillaan ollu 3v vanhoja paaleja ilman homeita jä säästyyhän siinä kesässä rutosti euroja
-
Meillä ei käytetä minkään laista säilöntä ainetta paaleissa
-
Meillä ei käytetä minkään laista säilöntä ainetta paaleissa
No, näinhän se on, että ne jotka ei happoja käytä, ovat hiljaa vaan,
ja nauravat partaansa.
-
Aiv 2+ on käytetty siiloon. Yleensä saa kaiken syöttää. Mahdollisiin paaleihin ei oo käytetty mitään, mutta ne syötetään hiehoille.
Naattiin ei oo koskaan käytetty mitään ja hyvin säilyy.
-
Feedtechiä siiloon sekä paaliin. F22.
-
Biotal kevätsato, bonsilage toinen. Helevetin hyviä rehuja. Aikanaan aumoihin hapolla.
-
K- Pirkka säilöntäaineella. Oon pintaanlannotetut säilöny(liete lannoitteena) . Apilikot ilman säilöntäainetta niinkö kokoviljatki.
-
Siiloon ja paaleihin FEEDTECH 22.
-
Miepä käytän aiv 2000 hyvin säilyy esikuivattuna ja ei lämpene syyskesällä aumat aukastesa,oon käyttäny sitä ainaki 5 vuotta kovin jos on märkää rehua nii säilyy rehu mutta ei haise niin hyvälle kun kuivenpana tehty ,otan näytteet joka vuosi rehusta ja kiitettävää on ollu tulokset :D :D
-
Siiloon ja paaleihin FEEDTECH 22.
Minkä takia sitte valitatte rehun laadusta jos on varaa tehdä valmista kompostia FEEDBUCKILLA.
Jos aiotte käyttää koko rehusatonne ja appeeksi alkää lisä kuumentako satsianne ABC-hapolla.
Biologisilla tehty paaliin rehut 1989 alkaen.
Eikä kuumene 1,5 vuorokaudessa alle +25 c.Kokeiltu on samaa happorehulla ja kuumiaminen alkaa jo sekoitusvaiheessa .
-
Meillä ei käytetä minkään laista säilöntä ainetta paaleissa
No, näinhän se on, että ne jotka ei happoja käytä, ovat hiljaa vaan,
ja nauravat partaansa.
Kerran kokeilin samalla lohkolla puolet biologista ja toinen puoli ilman. Mitään eroa en syöttövaiheessa nähnyt.
Vähän kakspiippunen juttu nuo, kun eihän ne edes lupaa hyvää tulosta jos olosuhteet on huonot, ja jos olosuhteet on hyvät niin säilyyhän ne ilmankin ???
-
Meillä ei ole käytetty paaleissa happoa varmaan viiteentoista vuoteen. Aikanaan kun jätettiin happo pois niin meijerin konsulentti ennusti konkurssin ja karjan nälkäkuoleman. No kumpikaan ei tullut. Tärkeintä paalissa on saada rehu kuivaksi ka. 40-60 %. tällöin säilöntäaineet ovat turhia. Märkä paalirehu on äärettömän kallista.
Multaa ei saa rehun joukkoon joutua,tekipä hapolla tai ilman. Sellainen asia pitäs sopia maanlaajuisesti kaikkien kesken jotka ajelevat pelloilla että ajetaan aina samalla tavalla. 6 kierrosta ympäri ja sitten pisimmän sivun mukaan edestakaisin. Ne kirjat joissa neuvotaan neliöön puinti pitäisi polttaa ja sellaiset opettajat, jotka vielä kouluissa opettaa neliöön puintia, viedä valtakunnanoikeuteen.
Mikään ei ahista niin paljon kuin lohko jossa suojavilja on puitu neliöön. siitä kun seuraavana kesänä niität heinää ja karhotat sekä noukit pois millä vehkeellä tahansa. Pompottaa perkeleesti, multa pöllyää ja muovit katkeilee käärimestä.
Jos joku pyrkii eduskuntaan ja lupaa tehdä lakialoitteen neliöön puinnin kieltämisestä saa minun ja muutaman muun kaverin äänet.
-
Kyllä säilyy varmasti ilman happoakin kun on huoleva ja rehu kuivaa. Mutta aina ei olosuhteet suosi esikuivatun rehun tekoa, huonoimmillaan on k-a ollut 23 % ja Bonsilagea pistetty paaliin. Aikoinaan toisella viljelijällä ilman happoa säilötyssä märässä paalirehussa pH lähenteli viittä....Joten hapotta en uskalla märkää tehdä, eikä märkää saisi tulla koskaan. Parasta kustannussäästöä on kunnolla esikuivattu paalirehu jo yksin paalimäärän vähenemisenä. Vettä saa kaivosta. ;)
-
AIV vuodesta -38. Hyvin säilyy.
-
Nyt on kaks vuotta käytetty Kärki-silliä. Vaikuttaa kohtuullisen hyvältä tavaralta, mut ei viel tällä kokemuksella voi mennä tään nimeen vannomaan. Happoja en enää käytä. Lähinnä siksi, että koneet todellakin kestää paremmin.
-
Mikään ei ahista niin paljon kuin lohko jossa suojavilja on puitu neliöön. siitä kun seuraavana kesänä niität heinää ja karhotat sekä noukit pois millä vehkeellä tahansa. Pompottaa perkeleesti, multa pöllyää ja muovit katkeilee käärimestä.
Oikeestaan mä alottasin sen tasasen laatunurmen vähä viä aikasempaa. Miks helkkarissa pitää kyntäes jättää niin lyhyet päisteet, jotta etupyörät melkein ojaan menee? Viimeks yhtä nurmilohkoa paskan ja kynnön kautta uudistettiin, yritin jättää riittävät päisteet (5 murskaimen leveyttä) ja ainkiakin viimeistään äestäjän ja kylväjän täytyy ajatella rehun korjuuta. No meillä ei suojaviljaan perusteta, muttei sillä väliä. Joku vois sanoa, että mitä väliä päisteillä on, kun äes tasoittaa. Nurmesta nurmeen uusittaes ei niin vaan tasoita ainakaan ilman ylimääräistä hieromista äkeellä.
-
ikään ei ahista niin paljon kuin lohko jossa suojavilja on puitu neliöön. siitä kun seuraavana kesänä niität heinää ja karhotat sekä noukit pois millä vehkeellä tahansa. Pompottaa perkeleesti, multa pöllyää ja muovit katkeilee käärimestä.
Jos joku pyrkii eduskuntaan ja lupaa tehdä lakialoitteen neliöön puinnin kieltämisestä saa minun ja muutaman muun kaverin äänet.
EI..
Koskaan nurmea pidä perustaa puitavaan suojaviljaan, vaan suojavilja korjattava vihanta/kokoviljasäilörehuna...
Vielä ei ole tarvinnut vihantavilja jälestä uudelleen kylvää eikä paikkailla.. No, tää talvi taitaa olla nurmille kova, mutta erinomaisena jäi viime kesänä perustettu nurmi kevättä vartoomaan..
Niin joo, säilöntäaineet : siiloon AIV2+ ja pp:t AIV Äzzä.
-
aiv 2000 on ollut käytössä nyt siirryin ässä liuokseen. rehut on olleet tosi hyviä yleensä kiitettäviä. säilörehun laadussa ei kannata tinkiä lehmien tärkein rehu säästöjä on haettu määrällä ja yhteistyöllä.
-
EI..
Koskaan nurmea pidä perustaa puitavaan suojaviljaan, vaan suojavilja korjattava vihanta/kokoviljasäilörehuna...
Noinhan se on. Vihantana korjattava suojavilja tuo kyllä määrää siihen ensimmäisen vuoden ainoaan satoon. Toinen vaihtoehto on korjata yks nurmisato ja sitten uudistus.
-
Noinhan se on. Vihantana korjattava suojavilja tuo kyllä määrää siihen ensimmäisen vuoden ainoaan satoon. Toinen vaihtoehto on korjata yks nurmisato ja sitten uudistus.
Kyllä siitä kaksi satoa saa:
1.korjuu tähkälletulon seutuvilla. Sisältää enempi viljaa kuin nurmea
2. korjuu syyskuun puolenvälin tienoilla. Puhdasta heinää,sulavuus hyvä..
2. sadolle NK-lannos..Typpeä jtn. 30-50kg/ha, riippuu paljon karjanlantaa keväällä..
Kokoviljasta ne kait ottaa vain yhden sadon.. Mielestäni kokoviljasta puhutaan sitten kun jo vähän kellertää ja jyvässäkin on tavaraa.. Kokoviljassa suurempi lakoriski, sillä yleensähän se alkaa heinäkuun lopulta etiäpäin...
-
Meillä ei ole käytetty paaleissa happoa varmaan viiteentoista vuoteen. Aikanaan kun jätettiin happo pois niin meijerin konsulentti ennusti konkurssin ja karjan nälkäkuoleman. No kumpikaan ei tullut. Tärkeintä paalissa on saada rehu kuivaksi ka. 40-60 %. tällöin säilöntäaineet ovat turhia. Märkä paalirehu on äärettömän kallista.
Multaa ei saa rehun joukkoon joutua,tekipä hapolla tai ilman. Sellainen asia pitäs sopia maanlaajuisesti kaikkien kesken jotka ajelevat pelloilla että ajetaan aina samalla tavalla. 6 kierrosta ympäri ja sitten pisimmän sivun mukaan edestakaisin. Ne kirjat joissa neuvotaan neliöön puinti pitäisi polttaa ja sellaiset opettajat, jotka vielä kouluissa opettaa neliöön puintia, viedä valtakunnanoikeuteen.
Mikään ei ahista niin paljon kuin lohko jossa suojavilja on puitu neliöön. siitä kun seuraavana kesänä niität heinää ja karhotat sekä noukit pois millä vehkeellä tahansa. Pompottaa perkeleesti, multa pöllyää ja muovit katkeilee käärimestä.
Jos joku pyrkii eduskuntaan ja lupaa tehdä lakialoitteen neliöön puinnin kieltämisestä saa minun ja muutaman muun kaverin äänet.
Mites nuo voihappoitiöt viihtyy noissa ilman säilöntäainetta tehyissä paaleissa,oon kuullu vaan semosta naapurin isännän veljen kumminkaimalta että hyvin viihtysivät ;D ;D
-
Kyllä siitä kaksi satoa saa:
1.korjuu tähkälletulon seutuvilla. Sisältää enempi viljaa kuin nurmea
2. korjuu syyskuun puolenvälin tienoilla. Puhdasta heinää,sulavuus hyvä..
2. sadolle NK-lannos..Typpeä jtn. 30-50kg/ha, riippuu paljon karjanlantaa keväällä..
Näin se meilläkin toimii. Keväällä 35 m3 lietettä ja noin 100 kg salpietaria. Toiselle sadolle sitten vajaa 400 kg salpietaria. Ensimmäisen sadon korjuu ajoittuu yleensä heinäkuun puoleen väliin ja toinen sitten syyskuun loppupuolelle. Nurmista voi korjata sitten kolmannen sadon samoihin aikoihin tuon toisen sadon kanssa.
-
Meillä on jo pari vuotta käytetty Kärki-Agrin Sil-All 4x4:ää (paalirehua tehdään). Hyvin ovat paalit säilyneet, tosin säilymisongelmia on ollut jos rehu on syystä tai toisesta päässyt kuivahtamaan liikaa ennen paalausta. Happojen kanssa lutraaminen loppui jo monta vuotta sitten, kun koneet alkoivat kärsimään. Se ollaan huomattu, että paalimuoveissa on kyllä todella isoja eroja :o Ja täällä jo joku aiemmin kirjoitti siitä, että se kepunvihreä muovi on hyvä, niin kokemukset ovat samanlaisia täälläkin. Linnut tosiaan ovat jättäneet ne vihreät paalit tyystin rauhaan. Meillä kun on noita järvenrantapeltoja, niin lokkiparvista on kesällä ajoittaisia ongelmia...
-
Meillä on jo pari vuotta käytetty Kärki-Agrin Sil-All 4x4:ää (paalirehua tehdään). Hyvin ovat paalit säilyneet, tosin säilymisongelmia on ollut jos rehu on syystä tai toisesta päässyt kuivahtamaan liikaa ennen paalausta. Happojen kanssa lutraaminen loppui jo monta vuotta sitten, kun koneet alkoivat kärsimään. Se ollaan huomattu, että paalimuoveissa on kyllä todella isoja eroja :o Ja täällä jo joku aiemmin kirjoitti siitä, että se kepunvihreä muovi on hyvä, niin kokemukset ovat samanlaisia täälläkin. Linnut tosiaan ovat jättäneet ne vihreät paalit tyystin rauhaan. Meillä kun on noita järvenrantapeltoja, niin lokkiparvista on kesällä ajoittaisia ongelmia...
No Loordi Fordson on umpiKepu käärintämuovia myöten.... :D :D Tämän olen kuullut: Samalla pellolla oli samassa rivissä 11kpl valkealla muovilla ja 19 kpl vihreällä muovilla käärittyjä paaleja. Linnut repi 10 kpl valkeista, 1 jäi repimättä ja kaikki 19 vihreää täysin ehjiä. Joskus jossain artikkelissa oli, että paalit pitäisi sijoittaa, jos metsänlaitaa rajoittuu peltoon, lännen tai pohjoisenpuoleiselle osuudelle. Aamu on kuulemma altteinta aikaa lintujen tuhoille, auringonnousun aikoihin jos metsä / puut tarjoavat suojaa linnuille. No tälläkin väitteellä saattaa olla perää, naapuri sijoittaa joskus paalit "suojaisesti"....
-
Paalirehunvalmistuksesta, tutkimustulos käärintämuovien väreistä ohessa http://www.unterland.at/cms/fileadmin/userdaten/bilder/02_produkte/0206_agrar_stretch/Ballenfibel_engl.pdf (http://www.unterland.at/cms/fileadmin/userdaten/bilder/02_produkte/0206_agrar_stretch/Ballenfibel_engl.pdf)
-
Kärki Agrin Sill-All on täälläkin käytössä ja aiv 2000. Kaikki rehut on menny syöttöön, joten ei oo valittamista.
-
Mä komppaan edelleen kaverin lausetta: Vettä saa kraanasta ja happo tulee Kemiralta. :D
-
Ensimmäinen vuosi maitohapolla, oli monta vuotta sitten kun vimeksi kysyin hintaa ja silloin oli hapon hinnoissa. Tuolloin ajattelin että kuka hullu noita käyttää kun oikeaa happoa saa samalla rahalla. Nyt oli n 1,7 €/tn säilöntainekustannus (4 litraa/tn). "kärki4x4"
Kokemuksista en vielä tiedä, varmaankin kevätrehun syöttö alkaa syys lokakuun vaihteessa.
JK:Tuli yv mistä tuohon hintaan? http://www.konehalli.com/page005.html
-
Ensimmäinen vuosi maitohapolla, oli monta vuotta sitten kun vimeksi kysyin hintaa ja silloin oli hapon hinnoissa. Tuolloin ajattelin että kuka hullu noita käyttää kun oikeaa happoa saa samalla rahalla. Nyt oli n 1,7 €/tn säilöntainekustannus (4 litraa/tn). "kärki4x4"
Kokemuksista en vielä tiedä, varmaankin kevätrehun syöttö alkaa syys lokakuun vaihteessa.
JK:Tuli yv mistä tuohon hintaan? http://www.konehalli.com/page005.html
http://www.konehalli.com/page012.html :P
"ympyrä on sulkeutunut... " :P
(sivupersoona mainostaa isäntänsä tuotetta ja sivuja :P )
Arlalaiset löytävät toisenssa :D
-
Koko ajan paalirehuun tehty ilman säilöntäainetta (vuodesta 2001 lähtien). Paalit on pystyssä pellonlaidalla yleensä metsän reunassa,silloin ei tarvi paaleja paikkailla. Ns. lakialla joskus joku pieni reikä nokittu, mutta harvoin silti olen paaleja paikkaillut :-\ Ja rehua on tehty kuivana ,kosteana ja vesimärkänä ! kaikki on lypsylehmille syötetty. Eihän sitä vesimärkänä kannattaisi, mutta ennemmin märkänä kuin mädänneenä ;D Itiöongelmaa ei ole ollut (koputtaa päätä) ;D Kuivissa paaleissa joskus hometta paalinpinnalla mutta kosteissa ei mitään näkyvää... Vesimärissä saattaa haju olla joskus vähän "pistävän viipyilevä" :D mutta nehän ovatkin todella muuten hupaisia kulumaan.
-
Noinhan se on. Vihantana korjattava suojavilja tuo kyllä määrää siihen ensimmäisen vuoden ainoaan satoon. Toinen vaihtoehto on korjata yks nurmisato ja sitten uudistus.
Kyllä siitä kaksi satoa saa:
1.korjuu tähkälletulon seutuvilla. Sisältää enempi viljaa kuin nurmea
2. korjuu syyskuun puolenvälin tienoilla. Puhdasta heinää,sulavuus hyvä..
2. sadolle NK-lannos..Typpeä jtn. 30-50kg/ha, riippuu paljon karjanlantaa keväällä..
Kokoviljasta ne kait ottaa vain yhden sadon.. Mielestäni kokoviljasta puhutaan sitten kun jo vähän kellertää ja jyvässäkin on tavaraa.. Kokoviljassa suurempi lakoriski, sillä yleensähän se alkaa heinäkuun lopulta etiäpäin...
Jos teet syyskuussa niin talveentuminen kärsii 8)
-
Noinhan se on. Vihantana korjattava suojavilja tuo kyllä määrää siihen ensimmäisen vuoden ainoaan satoon. Toinen vaihtoehto on korjata yks nurmisato ja sitten uudistus.
Kyllä siitä kaksi satoa saa:
1.korjuu tähkälletulon seutuvilla. Sisältää enempi viljaa kuin nurmea
2. korjuu syyskuun puolenvälin tienoilla. Puhdasta heinää,sulavuus hyvä..
2. sadolle NK-lannos..Typpeä jtn. 30-50kg/ha, riippuu paljon karjanlantaa keväällä..
Kokoviljasta ne kait ottaa vain yhden sadon.. Mielestäni kokoviljasta puhutaan sitten kun jo vähän kellertää ja jyvässäkin on tavaraa.. Kokoviljassa suurempi lakoriski, sillä yleensähän se alkaa heinäkuun lopulta etiäpäin...
Jos teet syyskuussa niin talveentuminen kärsii 8)
Eipä ole kertaakaan viim. 20v aikana tarvinnut kylvää uudelleen/paikkailla ym. tavalla perustettua nurmea..
-
Feedtechillä tehty jo monen monituista vuotta siiloon ja paaliin. Ensin F22 ja nyt F3000. Happorehuaikaan ei mitään eroa, ysi-rehua molemmilla ja maittaa hyvin.
-
Noinhan se on. Vihantana korjattava suojavilja tuo kyllä määrää siihen ensimmäisen vuoden ainoaan satoon. Toinen vaihtoehto on korjata yks nurmisato ja sitten uudistus.
Kyllä siitä kaksi satoa saa:
1.korjuu tähkälletulon seutuvilla. Sisältää enempi viljaa kuin nurmea
2. korjuu syyskuun puolenvälin tienoilla. Puhdasta heinää,sulavuus hyvä..
2. sadolle NK-lannos..Typpeä jtn. 30-50kg/ha, riippuu paljon karjanlantaa keväällä..
Kokoviljasta ne kait ottaa vain yhden sadon.. Mielestäni kokoviljasta puhutaan sitten kun jo vähän kellertää ja jyvässäkin on tavaraa.. Kokoviljassa suurempi lakoriski, sillä yleensähän se alkaa heinäkuun lopulta etiäpäin...
Jos teet syyskuussa niin talveentuminen kärsii 8)
Eipä ole kertaakaan viim. 20v aikana tarvinnut kylvää uudelleen/paikkailla ym. tavalla perustettua nurmea..
Meillä vasta 10 vuoden kokemus, mutta samanlaiset on havainnot. Joskus on toisen sadon tekeminen jäänyt lokakuullekin, aamuisin kunnon kuura yöpakkasten jälkeen, mutta mitään ongelmaa ei ole talvehtimisen kanssa ollut.
-
Hiukan off-topicia, mutta tarttui silmään useassa lehdessä käsitelty Arto Huuskosen uusi väitöstutkimus maitorotuisten sonnien ruokinnasta.
Hän sai tuloksen, että yli D 65 rehu säilöntäaineella tehtynä riittää sonnille ilman valkuaislisää.
Mutta ilman säilöntäainetta tehdyllä rehulla pötsin mikrobitoiminta jää vajaaksi ja lisävalkuista kannatta antaa!
Ainakin minusta mielenkiintoinen tulos.
-
LAINAUS!!!
EI..
Koskaan nurmea pidä perustaa puitavaan suojaviljaan, vaan suojavilja korjattava vihanta/kokoviljasäilörehuna...
Vielä ei ole tarvinnut vihantavilja jälestä uudelleen kylvää eikä paikkailla.. No, tää talvi taitaa olla nurmille kova, mutta erinomaisena jäi viime kesänä perustettu nurmi kevättä vartoomaan.. LAINAUS!!!
Mitäs vikaa siinä on jos perustaa nurmen puitavaan suojaviljaan...kysyv vaan
-
Hiukan off-topicia, mutta tarttui silmään useassa lehdessä käsitelty Arto Huuskosen uusi väitöstutkimus maitorotuisten sonnien ruokinnasta.
Hän sai tuloksen, että yli D 65 rehu säilöntäaineella tehtynä riittää sonnille ilman valkuaislisää.
Mutta ilman säilöntäainetta tehdyllä rehulla pötsin mikrobitoiminta jää vajaaksi ja lisävalkuista kannatta antaa!
Ainakin minusta mielenkiintoinen tulos.
Rehun käyminen kannattaa säästää lehmän pötsiin, käyminen kun aihettaa muualla energiatappiota.
-
aiv2+ ja ässä.
-
Mitäs vikaa siinä on jos perustaa nurmen puitavaan suojaviljaan...kysyv vaan
Ei kai siinä mitään vikaa olekaan, mutta riskit nurmen vioittumiseen ovat suuremmat viljan lakoontumisen yms. takia. Vihantavilja/kokovilja korjataan yleensä ennen lakoontumista ja siemenmäärä kylvössäkin on pienempi kuin puitavalle viljalle.
-
Mitäs vikaa siinä on jos perustaa nurmen puitavaan suojaviljaan...kysyv vaan
Ei kai siinä mitään vikaa olekaan, mutta riskit nurmen vioittumiseen ovat suuremmat viljan lakoontumisen yms. takia. Vihantavilja/kokovilja korjataan yleensä ennen lakoontumista ja siemenmäärä kylvössäkin on pienempi kuin puitavalle viljalle.
Juuri näin, ja lisäksi viljan satotaso&laatuerot, pehkun korjuu jää pois ja eikä tule mätänevää sänkeä sr:n mukaan..
minä käytän suojaviljana vehnää -> ei varjosta niin pahasti heinän kasvua..
Nyt en ole pariin vuoteen uusia nurmia perustanut..vain 1v. raiheinää.. Jos sitä jauholakkia alkaisi päähän sovitteleen.. ::)
tuossa kuva muutaman vuoden takaa:
-
Kelasilppurikeskustelun yhteydessä sivuttiin myös säilöntäaineita. Asiantunteva agroraati voisi joutesssaan pohtia, mikä on paras säilöntäaine.
Omalta tilalta löytyy kahdeksankymmenen vuoden kokemus säilörehun teosta. Ensimmäinen säilöntäaine oli rikki- ja suolahapon yhdistelmä, jolla selvittiin 60-luvun lopulle. Niittosilppurien mukana tuli norjalainen muurahaishappo, jota myös Kemira ryhtyi valmistmamaan. AIV-liokset ovat edelleen muurahashappopohjaisia aineita.
Viime vuosikymmenellä markkinoille tuli myös maitohappopohjaisia, biologisia säilöntäaineita, joita on tullut käytettyä jo vuosia. Ensimmäinen valmiste oli Valion Bioprofi. Viime vuosina on käytetty Delavalin Feedtec22(suolan kanssa
Kokemukset biologisista aineista ovat hyviät Rehu on maittavaa, koneet eivät ruostu, happi riittää silppuri/noukinvaunukuskilla. Ongelma on sateiset kelit kevätrehun teon aikaan.
Viimeiset 4 vuotta on tehty rehu noukinvaunulla. Ei ole ollut säilyvyyden kanssa ongelmia. Toinen probleema on siilon käyttöönotto heinä-elokuussa. Rehun pinta lämpeää herkästi, vaikka katettujen siilojen sisään ei osu suoraa auringonpaistetta.
mikäs ongelma tuo lämpeäminen on?
heitetään vaan lämmennyt rehu päältä pois niin sillä se ongelma poistuu.
aiv 2 plus käytössä ja arvosanat aina 9 molemmissa sadoissa.
-
Aiv 2+ on käytetty siiloon. Yleensä saa kaiken syöttää. Mahdollisiin paaleihin ei oo käytetty mitään, mutta ne syötetään hiehoille.
Naattiin ei oo koskaan käytetty mitään ja hyvin säilyy.
jos juurikasnaattia tarkoitat niin se ei tarviikaan mitään säilöntäainetta.
-
Juuri näin, ja lisäksi viljan satotaso&laatuerot, pehkun korjuu jää pois ja eikä tule mätänevää sänkeä sr:n mukaan..
minä käytän suojaviljana vehnää -> ei varjosta niin pahasti heinän kasvua..
Nyt en ole pariin vuoteen uusia nurmia perustanut..vain 1v. raiheinää.. Jos sitä jauholakkia alkaisi päähän sovitteleen.. ::)
tuossa kuva muutaman vuoden takaa:
[/quote]
meinaatko lopettaa elukoittenpidon?
-
LAINAUS!!!
EI..
Koskaan nurmea pidä perustaa puitavaan suojaviljaan, vaan suojavilja korjattava vihanta/kokoviljasäilörehuna...
Vielä ei ole tarvinnut vihantavilja jälestä uudelleen kylvää eikä paikkailla.. No, tää talvi taitaa olla nurmille kova, mutta erinomaisena jäi viime kesänä perustettu nurmi kevättä vartoomaan.. LAINAUS!!!
Mitäs vikaa siinä on jos perustaa nurmen puitavaan suojaviljaan...kysyv vaan
Se että siellä liikkuu puimuri, mahdollinen paalauskone paalamassa pehkuja ja osa pehkuista poletaan kuitenkin peltoon.
Vihanta viljassa korret ja jyvät kerätään samalla kertaa pois ja sitä kautta parempi heinikko tulevina satovuosina.
-
meinaatko lopettaa elukoittenpidon?
Juu.. tai ainakin kovasti vähentää.. ::)
-
Se että siellä liikkuu puimuri, mahdollinen paalauskone paalamassa pehkuja ja osa pehkuista poletaan kuitenkin peltoon.
Vihanta viljassa korret ja jyvät kerätään samalla kertaa pois ja sitä kautta parempi heinikko tulevina satovuosina.
jaa.a vielä ei ole tullut merkittäviä satotappioita vaikka on puitu ja suojavilja on tieysti harvempi ja joskus on vedetty ihan vaan puimurin silppurin läpi ja HYVÄ on tullut