Tiedän toukoajan alkaneen, kun olen äkeen kanssa pellolla. 

Minkäänlaisia takeita ei ole, koska se hetki on. Omat fiilikset enemmän sellaiset, että touko-kesäkuun vaihde olisi enemmänkin ajankohtaista. Sellaisia huhtikuun toukoja ja sitä, kun pesen kylvinkoneen huhtikuun viimeisenä päivänä, että voin sitä vuosien päästä kehua, ei ole enää hetkeen aikaan ollut. Yksi vuosi oli sellainen, että lähdin 2t-ohraa kylvään, niin aamulla oli vesilätäköissä riitettä ja kylvösyvyyttä tutkiessa tuli vähän hileistä maata vastaan. Oliko sama vuosi, kun oraalle tulo kesti 3 viikkoa ja ihmiset soitteli ProAgriaan, että mitä tehdään, onko jyvät menettäneet kasvuvoimansa. Kyllä niistä hyviä viljoja tuli. Tässä hetki sitten kylvin kevätvehnää kesäkuun ekalla viikolla ja tuli ihan hyvä vehnä.

Kyllä viime syksy oli sellainen, että kaksi viikkoo hyvää puintikeliä ja sen jälkeen alkoi sadella siihen malliin, että omat syystyöt oli melkein siinä. Sen mitä muokkailin, niin kaikki harmitti jälkikäteen. Tuttu laittoi paripyörät päälle ja veteli hampaat irvessä märkää peltoa mustaksi. En jaksanut lähtee siihen mukaan. Nyt sitten ei tiedä kuinka näiden sänkien kanssa käy. Jos menee myöhäiseksi, niin jätän suosiolla viimeiset viljalta pois ja laitan jotain kesantoa.

Nyt ihan viime vuosien kokemuksia on se, että vehnää, kun menee kylvämään liian kylmään ja märkään, niin se ottaa aika rajusti nokkiinsa. Itu kellastuu ja kasvu nyykähtää. Tulee aukkoista kasvustoa. Sen päälle, tulee heinäkuussa jälkiversontaa ja tulee todella pitkä puintiaika, kun kärvistelee, eikä oikein tiedä, mitä tekisi. Silloin pelasti aikainen lajike, kun loputkin ehti valmistua. Puin vielä kahdessa osassa siten, että puolikas silloin, kun oli nippa nappa valmista. Vihree ja raaka osuus lähti kuivurissa käsittämättömän hyvin pois. Loput puin, kun kasvusto oli täysin valmis. Toisin sanoen, vehnää en enää kovin agressiivisesti koita kylvää "heti, kun käy"- asenteella vaan maan pitää olla hyvä ja mielellään sääennuste jotain muuta kuin takatalvea.

Sit noihin Rakkineen hintoihin. Ihan mahdollista, että 250e oli pöljä hinta ja todellisuus on syksyllä jotain muuta. Mutta näinhän tämä menee, koitetaan arvailla markkinoita vaikka muuttujia on todella paljon. Mikään ei takaa, etteikö  näiden sopparien kanssa pukkaisi hikeä pintaan hetken päästä. Ehkä näistä sitten opitaan jotain, en tiedä.

Erinomainen kevät menossa. Syysviljat saa kerrankin kosteutta ja kunnon versomiskelit. Tästä kun alkaa kuivumaan on kylvölohkot reunasta reunaan tasakosteudella eikä routaa alla niinku monesti ollut.

Onhan se hienoo kylvää 21.4. pöly ryöhää ja komiaa on. Siihen sit yöpakkaset päälle ja kuiva toukokuu ni kesäkuun helteisiin mennessä jo eväät syöty. Näillä kosteuksilla mennään pitkälle kesäkuuta lähes juhannussateisiin asti jos ymmärtää mitään kevätkosteuden säästämisen päälle.

Ne ketä ei oo puimurin jälkeen pellolla käyny ja isot alat sänkimaihin kylvöö saa toki hiukan toivoa suvelta lämpösummaa tai sit ahnehtia hiukan vähempi ja kylvää jotain aikaistakin.

Tässä kirjoituksessa on perää, vaikken ehkä jokaista kohtaa allekirjoitakaan.

Muuten, jokos siellä isommilla peltoaukeilla kaikki saivat apulannan huiskittua peltoon?

Syysviljat kasvussa, siemenet varattu aikaista kauraa, Alli kevätvehnää. Poikkeuksellisesti kerran 20 vuodessa (mahdollisesti) toistuva sateinen alkukesä. Mikä voisi mennä vikaan.

Kaikki.

-SS-

Nyt ihan viime vuosien kokemuksia on se, että vehnää, kun menee kylvämään liian kylmään ja märkään, niin se ottaa aika rajusti nokkiinsa. Itu kellastuu ja kasvu nyykähtää. Tulee aukkoista kasvustoa. Sen päälle, tulee heinäkuussa jälkiversontaa ja tulee todella pitkä puintiaika, kun kärvistelee, eikä oikein tiedä, mitä tekisi. Silloin pelasti aikainen lajike, kun loputkin ehti valmistua. Puin vielä kahdessa osassa siten, että puolikas silloin, kun oli nippa nappa valmista. Vihree ja raaka osuus lähti kuivurissa käsittämättömän hyvin pois. Loput puin, kun kasvusto oli täysin valmis. Toisin sanoen, vehnää en enää kovin agressiivisesti koita kylvää "heti, kun käy"- asenteella vaan maan pitää olla hyvä ja mielellään sääennuste jotain muuta kuin takatalvea.

Ihan sama kokemus. Vehnällä hyvä alkuunlähtö on tosi tärkeä, ohra korjaa versomisella selvästi paremmin heikkoakin lähtötilannetta, lähdössä huono kevätvehnä on sitä yleensä koko kesän. Ja jos ihan myöhäisimpiä vehniä ei ota lukuun on tässä meidän korkeudella viikko 21 vielä ihan  normaali vehnän kylvöaika.

eiks tuo lämpimään kylvö ole riittävä vauhittaja siemenille joka lajille.   ainakin tuloo nopsaan oraalle..

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 23.04.24 - klo:13:58

Erinomainen kevät menossa. Syysviljat saa kerrankin kosteutta ja kunnon versomiskelit. Tästä kun alkaa kuivumaan on kylvölohkot reunasta reunaan tasakosteudella eikä routaa alla niinku monesti ollut.

Onhan se hienoo kylvää 21.4. pöly ryöhää ja komiaa on. Siihen sit yöpakkaset päälle ja kuiva toukokuu ni kesäkuun helteisiin mennessä jo eväät syöty. Näillä kosteuksilla mennään pitkälle kesäkuuta lähes juhannussateisiin asti jos ymmärtää mitään kevätkosteuden säästämisen päälle.

Ne ketä ei oo puimurin jälkeen pellolla käyny ja isot alat sänkimaihin kylvöö saa toki hiukan toivoa suvelta lämpösummaa tai sit ahnehtia hiukan vähempi ja kylvää jotain aikaistakin.

Tässä kirjoituksessa on perää, vaikken ehkä jokaista kohtaa allekirjoitakaan.

Muuten, jokos siellä isommilla peltoaukeilla kaikki saivat apulannan huiskittua peltoon?

Aika harva huiskimissyntiin vaikuttaa syyllistyneen, vaikka tiedä tuota kun pikkupakkasella ei peltoon mitään jälkiä jää.

Tunnustan synnin, mutta puolustukseksi totean seuraavaa:

Meikäläisen syysviljat (syysvehnä) perustetaan pienellä alkulannoituksella ja myöhään, usein ihan syyskuun lopussa. Ei maassa keväällä kasvun alettua ravinteita liiaksi ole. Aikainen alkusnapsi varmistaa sen, ettei oras jää paikalleen jurottamaan. Kovemman kuivuuden sattuessa tuo lannoituskerta on hyötysuhteeltaan ylivoimainen verrattuna myöhemmin tehtyihin pintalannoituksiin.

Kosteutta maassa nyt tosiaan riittää, muttei mitenkään liiaksi vielä. Osa lumista haihtuu auringonpaisteessa suoraan ilmaan ja loput sulaa rauhallisesti paikalleen. Paljon pahempi vaihtoehto olisi ollut parinkymmenen millin rankka vesisade. 

paljon mahtaa typestä hävitä aikasessa kylvössä?   kun ei se yhteytys taita olla kovinkaan tehokasta näillä lämmöillä..

On niitä huiskimisia tossa edistetty mut en mää ehtiny eilen ku rapsit ja kivat kuraurat sain muutamaan paikkaan tehtyä. Oli aamu tohinaa ja naapuri ajo ensi ku kimppakone.

Rukiit ajan kerralla ni ei tehny mieli 400kg ajaa lumen alle. Vehniin en enää kehdannu jos siä ois ottanu kans renkaaseen. Kyl nyt joutuu vartoon ihan rehellistä kuivumista loppujen kans.

Kyl niitä tekemäti on paljon muillakin. Ns. eturivin erkit ollu liikenteessä lähinnä.

Ja opetelkaa nyt jo kerpele vastata lainaamatta. Järkyttävän raskasta kännyllä selata.

Ehkä se olisi ollut hyvä jo saada jotakin ravinnetta peltoon, jos näiden sateitten jälkeen tosiaan lämpenee... Mutta haastavaa se olisi ollut. Eilen aamulla oli se viisi astetta pakkasta, mutta kyllä tuolla notkoissa olisi varmaan levitin sukeltanut. Taitaa tulla ns. perinteinen kevät pintalannoituksien suhteen eli levitys vähän ennen kylvöjä. Ehkä ei siis tule kasitonnaria, ehkei tulisi muutenkaan... Hiukan kyllä mieltä lämmittää se, ettei tuolla Joozepin huudeillakaan vielä ole ollut suurempaa ryntäystä, siellä kun ollaan yleensäkin hommien suhteen aikaisemmassa.

Osa lumista haihtuu auringonpaisteessa suoraan ilmaan ja loput sulaa rauhallisesti paikalleen. Paljon pahempi vaihtoehto olisi ollut parinkymmenen millin rankka vesisade.

Mun ajatukseni mukaan lumi kastelee maata enemmän kuin sama sade vesimuodossa. Voin olla väärässä, mutta musta tuntuu tuolta. Vuonna -95 äitienpäivä kylvöt tehtiin kuivaan maahan ja lumisateen jälkeen äestyksiä jatkettiin kaksi viikkoa myöhemmin ja pelto oli silloinkin märkää. Jos ajatuksessani on järkeä, niin kait se vaan johtuu silti lämpötilasta 

Mun ajatukseni mukaan lumi kastelee maata enemmän kuin sama sade vesimuodossa. Voin olla väärässä, mutta musta tuntuu tuolta. Vuonna -95 äitienpäivä kylvöt tehtiin kuivaan maahan ja lumisateen jälkeen äestyksiä jatkettiin kaksi viikkoa myöhemmin ja pelto oli silloinkin märkää. Jos ajatuksessani on järkeä, niin kait se vaan johtuu silti lämpötilasta 

Rankkasateen jälkeen liettynyt  ja siihen kuivahtanut savimaa on yhtä p3rkelettä muokattavaksi. Lumen sulaminen ei niinkään lietä, jos vesi vain pääsee hyvin läpi.

Tulihan tuota lunta ihmeen paljon lannoitteiden päälle, mutta kyllä se minusta edelleen parempi on kuin rankkasade tai helle. Lumi sulaa tällä ennusteella paris päiväs joten vastaa 15-20 mm tihkusadetta. Uskoisin sen estävän hiukan typen karkaamista ja luulis toisaalta rakeiden liuenneen juuriston saataville. Lämpöä tietysti tarvitaan aika pian, jotta kasvu käynnistyy eikä ravinteet valu salaojiin 

https://youtu.be/a8QukGPnoyg?si=tbgZdoONkDwySud5

Tää on paras ennuste tämmösille pyöriville matalapaineille,mutta eiköhän vähitellen säätyyppi ala muuttumaan.

Tässähän on ollut aktiivista keskustelua. Ilmiselvästi kevätauringon pilkahdukset ovat saaneet maajussit kömpimään koloistaan.. 

Tuossa oli keskustelua kylvöjen oikeasta järjestyksestä et mikä ottaa viileästä eniten nokkiinsa. Muutama piti vehnää herkkänä. Itsellä täysin päinvastaisia kokemuksia. Omilla kokemuksilla ohraa vaatii lämpimän maan ja optimi olosuhteet myös sen jälkeen..

Sinänsä kyllä toteamus et Vilu viljan kasvattaa pitää paikkansa. Viime vuosien tyyli jossa toppahaalarikelistä hypätään suoraan helteisiin ei ole ollut mikään ihanne. Kuten Rakkine mainitsi, että toukokuun alussa on kuivahko jakso ja sit kolme viikkoa epävarmaa. Epäilen et omalla seudulla ne jotka ovat aina ensimmäisinä yrittävät tuossa välissä tehdä. Omat lohkot tuskin ovat tekokunnossa. Lumihuntu vielä päällä ja vesilammikoita. Syysmuokatut liettyneet hyvin. Salaojista ei tule mitään ja silti notkoissa lammikot. Tiivistymää on joka tiedossa. Seisova vesi aiheuttaa lisää.

Mitä hintaan tulee niin itse ainakin ajatellut ja ajattelen edelleen et jos mennään viljelijöiden normi käyttäytymisen mukaan eli suunnilleen sama ala kylvetään ja normi vuosi niin varastojen kanssa ok hyvä suuri sato aiheuttaa kyllä hintoihin painetta kotimaassa. Euroopassa ollut kaiketi startti vaikeampaa et voi viennillä olla mahdollisuuksia. Mutta jos kasvukausi on epäsuotuisa niin viljoille voi hyvinkin hinnat näyttää nousevaa käyrää. Tähän kun vielä euroopassa epäonnistutaan niin mikäs siinä.

Kyse on enemmän todennäköisyydestä kuin tiedosta. Sadollisesti onnistuneita kasvukausia koko maan tasolla on kuitenkin enemmän kuin epäonnistuneita. Ja eipä viljelijöiden kylvämät pinta-alat vielä radikaalisti ole muuttuneet. Tämän vuoksi jos veikata pitää niin itse veikkaan aina ylitarjontaa ja laskevaa hintaa tältä hintatasoltaan..

Tiedän toukoajan alkaneen, kun olen äkeen kanssa pellolla. 

Minkäänlaisia takeita ei ole, koska se hetki on. Omat fiilikset enemmän sellaiset, että touko-kesäkuun vaihde olisi enemmänkin ajankohtaista. Sellaisia huhtikuun toukoja ja sitä, kun pesen kylvinkoneen huhtikuun viimeisenä päivänä, että voin sitä vuosien päästä kehua, ei ole enää hetkeen aikaan ollut. Yksi vuosi oli sellainen, että lähdin 2t-ohraa kylvään, niin aamulla oli vesilätäköissä riitettä ja kylvösyvyyttä tutkiessa tuli vähän hileistä maata vastaan. Oliko sama vuosi, kun oraalle tulo kesti 3 viikkoa ja ihmiset soitteli ProAgriaan, että mitä tehdään, onko jyvät menettäneet kasvuvoimansa. Kyllä niistä hyviä viljoja tuli. Tässä hetki sitten kylvin kevätvehnää kesäkuun ekalla viikolla ja tuli ihan hyvä vehnä.

Kyllä viime syksy oli sellainen, että kaksi viikkoo hyvää puintikeliä ja sen jälkeen alkoi sadella siihen malliin, että omat syystyöt oli melkein siinä. Sen mitä muokkailin, niin kaikki harmitti jälkikäteen. Tuttu laittoi paripyörät päälle ja veteli hampaat irvessä märkää peltoa mustaksi. En jaksanut lähtee siihen mukaan. Nyt sitten ei tiedä kuinka näiden sänkien kanssa käy. Jos menee myöhäiseksi, niin jätän suosiolla viimeiset viljalta pois ja laitan jotain kesantoa.

Nyt ihan viime vuosien kokemuksia on se, että vehnää, kun menee kylvämään liian kylmään ja märkään, niin se ottaa aika rajusti nokkiinsa. Itu kellastuu ja kasvu nyykähtää. Tulee aukkoista kasvustoa. Sen päälle, tulee heinäkuussa jälkiversontaa ja tulee todella pitkä puintiaika, kun kärvistelee, eikä oikein tiedä, mitä tekisi. Silloin pelasti aikainen lajike, kun loputkin ehti valmistua. Puin vielä kahdessa osassa siten, että puolikas silloin, kun oli nippa nappa valmista. Vihree ja raaka osuus lähti kuivurissa käsittämättömän hyvin pois. Loput puin, kun kasvusto oli täysin valmis. Toisin sanoen, vehnää en enää kovin agressiivisesti koita kylvää "heti, kun käy"- asenteella vaan maan pitää olla hyvä ja mielellään sääennuste jotain muuta kuin takatalvea.

Sit noihin Rakkineen hintoihin. Ihan mahdollista, että 250e oli pöljä hinta ja todellisuus on syksyllä jotain muuta. Mutta näinhän tämä menee, koitetaan arvailla markkinoita vaikka muuttujia on todella paljon. Mikään ei takaa, etteikö  näiden sopparien kanssa pukkaisi hikeä pintaan hetken päästä. Ehkä näistä sitten opitaan jotain, en tiedä.

Poltteleeko uusi rauta käsissä...?